Paikkatietoa hyödynnetään monilla aloilla ja yksi kiinnostava ala, jolla näemme paikkatiedon hyödyntämisen lisääntyneen on energia-ala. Siellä paikkatietoa käytetään esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja hankeviestinnässä. “Käytämme paikkatietoa hankkeidemme koko elinkaaren ajan”, sanoo Myrsky Energian paikkatietoasiantuntija ja hankekehittäjä Saku Saarimaa. 

Myrsky on suomalainen tuulivoimaan ja aurinkovoimaan keskittyvä energiayhtiö. Yhtiön kasvu on ollut nopeaa ja sen myötä myös paikkatietojen hallinnan ja siihen liittyvän osaamisen tarve on kasvanut. Gispon ja Myrskyn yhteistyö alkoi pienellä työpajalla, joka järjestettiin Location Innovation Hub:n puitteessa. Työpajassa tunnistettiin, mitä arvoa paikkatiedot tuovat Myrskylle toiminnan eri osa-alueilla. Tämän jälkeen myrskyläisille järjestettiin Johdanto paikkatietoon ja QGISin käyttöön -koulutus. Koulutuksen myötä osaamista kertyi ja paikkatiedon perusteiden lisäksi osallistujille avautui QGISin monipuolisuus työkaluna.

Saarimaa kertoo, että he käyttävät QGISiä ja paikkatietoja monessa tehtävässä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeen alussa sitä käytetään suunnitteluun. Hyvän sijainnin löytäminen hankkeelle edellyttää lukuisten aineistojen ja työkalujen hyödyntämistä. QGISin graafinen mallintaja tuo tehokkuutta analyyseihin, sillä sen avulla on mahdollista luoda malleja, jotka ajavat aineistoille monta työkalua ja analyysiä kerralla. Käytettävät aineistot ovat pitkälti avoimia ja Suomen lukuisat avoimet paikkatietoaineistot saavat kiitosta Saarimaalta (sekä meiltä Gispolta!).

Uusien alueiden kartoittamisen ja olemassa olevien hankkeiden suunnittelun lisäksi QGISiä käytetään Myrskyllä infrastruktuurin suunnittelussa. QGISissä suunnitellaan esimerkiksi tielinjauksia sekä hankkeen sisäistä ja ulkoista sähkönsiirtoa. 

QGISin tehokäyttäjiä Myrskyllä on viidestä kymmeneen henkilöä, satunnaisia käyttäjiä löytyy myrksyläisistä useita. Analyysityökaluja käytetään paljon, esimerkiksi erilaisten vyöhykkeiden ja buffereiden luominen on keskeisitä työkaluja. Paikkatiedolla on myös tärkeä tukirooli hankeviestinnässä. Karttoja tarvitaan lukuisiin käyttötarkoituksiin. Saarimaan mukaan kartoilla on tärkeä rooli hankkeisiin liittyvässä sisäisessä viestinnässä. Kun pitää keskustella vaikkapa uuden hankkeen sijainnista tai muutoksista suunnitelmissa, on se helpompi tehdä karttojen avulla. Hankeviestinnässä kartat konkretisoivat hankealueita. Ulkopuolisille tahoille esitellään hankkeisiin liittyviä suunnitelmia, ja niiden taustalla olevia selvityksiä ja mallinnuksia. Tällöin karttoja katsovat esimerkiksi kuntatyöntekijä, konsultti ja maanomistaja. 

Paikkatietoa kertyy yhden hankkeen aikana paljon, ja sen toimiva hallinta on tärkeää. Monesti on tarpeen siirtää paikkatietoaineistoa joko työntekijältä toiselle tai ulkopuoliselle konsultille. Silloin Saarimaa on suosinut GeoPackage-tiedostomuodon käyttöä, ja sitä käytetäänkin nyt paljon Myrskyllä. GeoPackagen vahvuuksina Saarimaa nostaa esiin projektin, tyylien ja aineistojen tallentamisen samaan tiedostoon, sekä käytettävyyden Selain-paneelin kautta QGISissä. 

Myrsky on siis löytänyt tehokkaan työkalun paikkatiedon hallintaan ja analysointiin: QGIS. Paikkatiedon hyödyntämisellä on suuri merkitys tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden suunnittelussa sekä niihin liittyvässä hankeviestinnässä. Myrskylle QGIS ei ole vain työkalu, vaan keskeinen osa päivittäistä toimintaa, joka tukee yrityksen kasvua ja kehitystä energia-alalla.

Teemme uusien lisäosien ja toiminnallisuuksien lisäksi myös parannuksia ja kehitystä olemassaolevien FOSS4G-ohjelmistojen ja -sovellusten ytimeen. Viime talvena pääsimme kehittämään QField-mobiilisovellusta.  

QField on mobiilisovellus, jolla voi käyttää QGIS-työpöytäohjelmistossa luotuja projekteja maastossa ja esimerkiksi luoda ja editoida kohteita, sekä tuoda aineistot takaisin QGIS:iin. Käytännössä sovellus mahdollistaa vaikkapa kohteiden tietojen päivittämisen (“mikä virkistyskohteen kunto on?”), sijainnin keräämisen suoraan kentältä (“liikennemerkin paikka on tässä”) tai kuvien liittämisen kohteen tietoihin (jolloin työasemalla aineistoa käsittelevät saavat paremman käsityksen kohteesta). Seuraavaksi kerromme lyhyesti projektin vaiheista ja QFieldiin tehdyistä parannuksista.

QFieldin kehitystarpeita 

Maanmittauslaitos ottaa QFieldin käyttöön maastokartoitustyössä keväällä 2025. Maanmittauslaitos kehittää nyt uutta maastotietojen tuotantojärjestelmää, jonka yhteydessä QFieldiä on testattu ja tunnistettu esimerkiksi kehitystarpeita sen editointityökaluihin. Tämän vuoksi kaikki projektissamme läpikäydyt tapaukset vaikuttivat ennen kaikkea aineiston editointiin ja uusien kohteiden luomiseen maastossa. 

Käytännössä projektin teknisen toteutuksen teki QFieldiä kehittävä OpenGIS.ch, mutta Gispo koordinoi ja testasi ominaisuudet. Aluksi kävimme keskustelua Maanmittauslaitoksen kanssa toiveista ja tarpeista. Näiden pohjalta muotoilimme tarkasti seikat (issue) QFieldin GitHubiin, josta OpenGIS.ch aloitti toimintojen kehittämisen.

Kun korjaukset tulivat sovellukseen, devaajamme pääsivät testaamaan uusia ominaisuuksia, jotta ne toimivat kuten MML:lla oli haluttu. Vaikka QFieldiä voi testata myös tietokoneella, teimme testit älypuhelimella. Pääasiassa maastossa on käytössä puhelin tai tabletti, ja on olennaista, että ominaisuudet toimivat kosketusnäytöllä oikein. Projektia varten kehittäjämme digitoivat esimerkiksi lähiluonnon puita ja muita kohteita.

Uudet ominaisuudet

Uusia ominaisuuksia tuli kehitysprojektin myötä QFieldiin yhteensä neljä.

Undo- ja Redo-napit

QFieldiin luotiin toimintohistoria, johon tallentuvat tasoon tehdyt muutokset. Sovelluksen valikkoon lisättiin nuolet, joilla pääsee toimintohistoriaa eteen- ja taaksepäin. Näin voidaan palata tiettyyn muokkaushistorian hetkeen ja peruuttaa tai tehdä uudelleen toimintoja.

Kosketusnäytön kanssa metsässä esimerkiksi virhepainalluksia tulee hieman herkemmin kuin hiirellä klikkaillessa toimisto-olosuhteissa. Tästä myös Maanmittauslaitokselta projektissa mukana ollut Olli Rantanen oli samaa mieltä: “Muutosten peruminen on tärkeää käyttäjälle, jotta mahdollisista virhetilanteista pääsee sujuvasti palauttamaan tilanteen ennalleen. Esimerkiksi vähän haastavimmissa kenttäolosuhteissa voi vahinkoja käydä tai käyttäjä muuten haluaa palata edeltävään tilanteeseen.”

Toiminnon GitHub-seikka löytyy tästä: https://github.com/opengisch/QField/pull/4849 

Editointivaiheen muokkaushistoria

Toinen kehitetty toiminto koskee olemassaolevien kohteiden muokkaamista, esimerkiksi miten muutetaan aluekohteen rajausta tai muotoa. Toiminto mahdollistaa kohteeseen tehtyjen muutosten peruuttamisen ennen kuin ne tallennetaan kohteeseen pysyvästi. Ennen QFieldissä piti perua kaikki kohteeseen tehdyt muutokset, mutta tämän toiminnon ansiosta yksittäisenkin taitepisteen muutoksen voi perua ennen tallennusta. Toiminnon GitHub-seikka löytyy tästä. https://github.com/opengisch/QField/pull/4730 

Uuden taitepisteen aloitus lähimmästä sivusta

Tämäkin toiminto koskee olemassaolevien kohteiden muokkaamista. Aiemmin editointi oli QFieldillä hieman hankalaa, sillä käyttäjänäkökulmasta uusi taitepiste meni satunnaiseen kohtaan olemassaolevaa kohdetta. Nyt QFieldin digitointi muistuttaa enemmän QGIS:in digitointia: uusi taitepiste tulee sen sivun keskikohtaan, mikä on sitä lähimpänä. Jos taas lähellä on olemassaoleva taitepiste, kursori alkaa siirtämään sitä uuden taitepisteen luomisen sijaan. Toiminnon GitHub-seikka löytyy tästä: https://github.com/opengisch/QField/pull/4724

Kulman asettuminen valmiiksi määritettyihin asteisiin

Kolmas kehitetty toiminto koskee uusien kohteiden luomista. Toiminto mahdollistaa valmiiden kulmien määrittelyn ennen digitointia, jolloin kohdetta luodessa uusi sivu tulee tässä kulmassa edelliseen sivuun nähden. Esimerkiksi jos tietää, että on tekemässä suorakulmaista kohdetta, voi määrittää 90 asteen kulman valinnaksi ja saada automaattisesti 90 asteen kulmat kohteeseen. Valmiiksi määritellyt kulmat ovat 10, 15, 30, 45 ja 90 astetta. Kulmat voivat olla joko suhteessa näyttöön tai digitoitavaan kohteeseen. 

Vaikka kaikki tehdyt muutokset tulivat Maanmittauslaitoksella tarpeeseen, Rantanen nostaa tämän toiminnon Undo- ja Redo-nappien ohella erittäin olennaiseksi parannukseksi: “Samoin hyvin tärkeä ominaisuus on tuo suorakulmaisuuden varmistaminen digitoitavista rakennuksista, jotta maastossa saadaan tarkasti kartoitettua rakennukset. Noiden kulmien asettaminen valmiiksi määriteltyihin asteisiin edesauttaa tätä ja tehostaa kartoittajan työtä.”

Toiminnon GitHub-seikka löytyy tästä: https://github.com/opengisch/QField/pull/4805

Haluaisitko oppia QFieldin käyttöä? Meillä on siihen kurssi: Paikkatiedon mobiilikeruu QFieldillä
QField toimii myös yhteen mittauslaite HappyMiniQ:n kanssa, lue miten tiimimme testasi laitetta kenttämittauksissa.

VOOKA eli Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hanke sai jatkoa ja toteutettiin tällä kertaa Pohjois-Savon maakuntaan. Hankkeessa selvitettiin, miten kaavat siirretään uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda koko Suomen kattava vektorimuotoinen hakemistokartta, jonka avulla alkuperäiset kaava-aineistot on löydettävissä. Pohjois-Savon VOOKA-projekti saatiin päätökseen tammikuussa 2024 ja työn tulokset jatkoivat hyvin käynnistettyä käännöstyötä. Työn lopputuotteena saatiin kerättyä Pohjois-Savon alueelta lähes kaikki oikeusvaikutteiset asema-, ranta-asema- ja yleiskaavat. Koko maakunnasta saatiin kerättyä arviolta noin 78 % kaikista voimassa olevista kaavoista. Jatkohankkeessa luotiin siis yhtenäinen ja topologialtaan eheä paikkatietoaineisto, joka kattaa vajaat 3500 kaavaa. Tämä ylittää koossaan hankkeen pilottiprojektissa Etelä-Savosta kerätyn kaava-aineiston merkittävästi!

Pohjois-Savon toteutuksesta vastasi osittain sama tiimi kuin pilottiprojektissa. Tekijät tulivat Ubigulta, Gispolta ja PlanDisainilta, ja projektia koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Pohjois-Savon toteutuksessa päästiin hyödyntämään pilotista saatuja oppeja sekä työstämään pilotissa havaittuja kehityskohteita eteenpäin.

Pilotissa oli saatu vastauksia kysymyksiin kuten, mistä kaavan ulkorajat saadaan helpoiten, löytyvätkö kaava-asiakirjat ja kuinka kiireiset kuntatyöntekijät ehtivät toimittaa meille aineistojaan. Osa kysymyksistä edelleen mietitytti, esimerkiksi kuinka paljon erilaisia formaatti- ja koordinaattiongelmia paikkatietoaineistoissa tulisi vastaan. Haasteita osattiin tällä kertaa odottaa ja tärkeintä olikin tiimin kyky selättää ne!

Keskiössä hyvä tiimityöskentely

Osaava porukka oli taas onnistumisen avain. Syken Kaarina oli mukana asiakkaan edustajana ja oli koko projektin ajan aktiivisena mukana projektin vetämisessä. Sekä Maanmittauslaitos että kunnat olivat hyvin tavoitettavissa, ja lähes kaikki tarvittavat aineistot saatiin määräaikoihin mennessä. Hankaluudet kaavoissa tai niiden tulkitsemisessa saatiin myös hoidettua nopealla kontaktoinnilla suoraan kuntiin tai MML:n asiantuntijoille. Osa tekijätiimistä oli saanut kokemusta jo pilottiprojektista. Ubigun Samuli toimi mentorina koodauspuolella ja oli jakamassa tietotaitoaan ongelmatilanteissa. Projektipäällikkönä toimi Ubigun Sofia, joka piti projektin hyvin kasassa sekä ohjasi ja toteutti kehitystyötä ja eri työvaiheiden etenemistä. Gispon Ville ja Ubigun Emilia vastasivat kaavojen ja kaava-aineistojen ETL-prosessin kehittämisestä sekä aineiston automaattisesta käsittelystä. Gispon Elisa vastasi kuntien konsultoinnista ja aineiston keruusta sekä aineiston manuaalisesta käsittelystä. PlanDisainin Markus toimi kaava-asiantuntijana projektin eri vaiheissa.

Mitä tuli tehtyä

Projekti tehtiin pilotin pohjalta siten, että esiin nousseita ongelmakohtia ratkottiin kehittämistyön kautta aineiston käsittelyn ohessa. Tarkastelu toteutettiin vain vektorimuotoisille kaavaraja-aineistoille sekä kaava-asiakirjojen osalta jo sähköisessä muodossa oleville aineistoille. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) toimi jälleen vertailuaineistona kunnilta saataville kaavarajatiedoille. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yhteneväisiä tiedot ovat ja miten aineistojen vertailu- ja yhdistelyprosessissa voidaan hyödyntää pilottiprojektissa kehitetetyn ETL-työkalun (extract, transform and load) automatisointivaiheita.

Pitkälle hiotusta automatisoinnista huolimatta manuaalista työtä tarvittiin. Kunnista lähetetyt kaavaraja-aineistot tulivat Pohjois-Savossa varsin monipuolisissa formaateissa ja koordinaatistoissa. Kaavoissa ilmeni jonkin verran sisältö- ja geometriatietojen lukuongelmia. Aineistot käännettiin keskenään samaan formaattiin (Geopackage) sekä samaan koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN TM35). Isompien ohjelmallisten ja automaattisten korjausten jälkeen manuaalisia topologia- ja geometriakorjauksia kunnilta saatuihin paikkatietoaineistoihin tarvittiin enää vain noin 100 paikkatietokohteeseen reilusta 5500 kohteesta. 

Projektin hyvistä tuloksista huolimatta työtä riittää vielä. Osa vanhoista kaavatiedoista on olemassa vain paperiversioina, hävinnyt arkiston kätköihin tai tiedot olivat vanhentuneita. Kuten pilotissa, Pohjois-Savonkaan osalta ei viisastuttu siinä, kuinka monta kaavaa jäi prosessissa saamatta – olemassa on vain arvioita. Valtakunnallisia VOOKA-projekteja ei tämän jälkeen enää toteuteta, mutta kunnille laaditaan ohje, joiden avulla kunnat voivat tuottaa itse VOOKA-tyyppistä aineistoa tulevaisuudessa. Ohjeistus valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Hankkeessa kehitetyillä työohjeilla pyritään ohjaamaan, miten kaavatietoja toimitetaan jatkossa Ryhti-järjestelmään.

---

VOOKA toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen tilaamana yhteistyössä Ubigun, Gispon ja PlanDisainin kanssa. VOOKAn tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen aineisto, joka pitää sisällään kaikki Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen ulkorajat ja kaava-asiakirjat. Hanke liittyy Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYHTI) kehittämiseen ja alueidenkäytön suunnittelutietojen valtakunnalliseen harmonisointiin. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista: 
https://ryhti.syke.fi/esimerkkeja-ja-toteutuksia/voimassa-olevat-kaavat-tietojarjestelmaan/pohjois-savon-hanke/

Hankkeessa kehitetty ETL-työkalu löytyy Syken GitHubista:
https://github.com/sykefi/vooka

---

Tämän artikkelin on kirjoittanut Ville Hamunen.

Maanmittauslaitoksen ilmakuvarekisterin uusin versio, jota Gispo on ollut mukana kehittämässä, on otettu alkuvuodesta tuotantokäyttöön. Uusimmassa versiossa ilmakuvien pysyväisarkisto muodostaa kiinteän osan järjestelmää ja mahdollistaa näin ilmakuvien metatietojen sekä itse ilmakuvien saumattoman yhteiskäytön tuotannon ja arkiston välillä.

Uuden ilmakuvarekisterin kokonaisratkaisun ydin on ollut PostGIS-tietokanta ja sen QGIS-lisäosana toteutettu käyttöliittymä. Tietokannassa on noin 1,3 miljoonan ilmakuvan metatiedot koskien kuvattuja alueita, kuvauslentoja sekä itse ilmakuvia ja niiden yhdistelmistä tehtyjä ortokuvia. Nyt käyttöliittymän avulla päästään käsiksi metatietojen lisäksi myös itse ilmakuvien pysyväisarkistoon.

Turun kaupunki vuonna 2023 kuvattujen ilmakuvien perusteella tehdyssä ortokuvassa.
Ortokuvia voi ladata maksutta Karttapaikan tiedostopalvelusta.

Rajapinta yhdistää ilmakuva-aineiston ja sen metatiedot toisiinsa

Ilmakuvarekisterin uusin tuotantokäyttöön otettu osa on ilmakuvien pysyväisarkisto, jossa taltioidaan varsinainen ilmakuva-aineisto. Pysyväisarkistolla oli aikaisemmin oma irrallinen käyttöliittymänsä, ja kuva-aineistoja sekä niitä koskevaa tietoa tallennettiin eri prosesseissa eri paikkoihin. Uuden, ilmakuvarekisterin käyttöliittymästä hyödynnettävän rajapintaratkaisun avulla ilmakuvat on mahdollista viedä pysyväisarkistoon samasta käyttöliittymästä kuin, missä niiden metatietojakin hallinnoidaan. Rajapinnan kautta voidaan samaan tapaan myös hakea ilmakuva-aineistoa metatietojen perusteella.

QGIS-käyttöliittymä säästää usein päivien työn

Suuren tietovarannon tehokasta hyödyntämistä varten ilmakuvarekisterille tarvittiin käyttäjiä mahdollisimman hyvin palveleva, selkeä ja moderni käyttöliittymä. Koska kyseessä on nimenomaan paikkatietoaineiston hallinnointiin tarkoitettu ammattilaisjärjestelmä, QGIS tarjosi käyttöliittymälle erinomaiset lähtökohdat. Paitsi että QGIS tarjoaa jo perustoiminnallisuuksiensa puitteissa paljon valmista, kehitystyössä käytettiin jonkin verran myös avoimen kehittäjäyhteisön tekemiä pieniä komponentteja.

Käyttöliittymä toteutettiin QGIS-lisäosana, jonka avulla käyttäjä voi yhdistellä aineistoja eri lähteistä, tehdä monipuolisia hakuja ilmakuvien metatietoihin ja nyt viimeisimmässä vaiheessa myös hakea niiden perusteella kuvia pysyväisarkistosta. Käyttöliittymässä voi myös georeferoida historiallisia ilmakuvia. Toiminto on välttämätön historiallisten ortokuvien tuotannossa. Monipuolisten toiminnallisuuksien avulla ja niitä yhdistelemällä käyttäjä voi usein säästää jopa päivien työn aiempiin, eri järjestelmien ja paperilappusten välillä tapahtuviin työvaiheisiin verrattuna!

MML:n demovideolla näytetään miten ilmakuvarekisteristä voidaan metatietojen perustella hakea pysyväisarkistossa olevia ilmakuva-aineistoja.

QGIS-lisäosalla saatiin toteutettua vakaa ja monipuolinen käyttöliittymä, joka ei vähästä hätkähdä. Ympäristö toimii MML:n Citrix-palvelimella, joka jaksaa hyvin pyörittää suuriakin aineistomääriä.

Hyödyt käytettävissä nyt vuosiksi eteenpäin

Ilmakuvarekisteriä on kehitetty Maanmittauslaitoksella reilun kahden vuoden ajan. Työ on sisältänyt paljon määrittelytyötä sekä vanhojen tietokantojen rakenteiden läpikäyntiä ja siivoamista. Työtä on tehty Maanmittauslaitoksen sisälle kootun tiimin voimin, jossa myös Gispo on ollut mukana. Johtava asiantuntija Mikko Sippo MML:ltä toteaa, että etenkin työn alkuvaiheessa Gispon asiantuntijat olivat erittäin keskeisessä roolissa. Myös Gispolta mukana ollut Jaakko Lehto kehuu projektia opettavaiseksi ja sanoo itsekin saaneensa siitä monia uusia taitoja ja ideoita.

Kehitystyötä läheltä seurannut Sippo kiittelee sekä kehitystiimiä että kollegoita hyvästä sitoutumisesta yhteiseen projektiin, jonka uskotaan helpottavan ilmakuviin liittyvää työtä vuosiksi eteenpäin. Vaikka tehtävää on ollut paljon ja se on usein tuntunut tulevan oman “varsinaisen” työn päälle, kaikki ovat jaksaneet olla hyvin hengessä mukana ja opetella uusiakin ajattelu- ja toimintatapoja matkan varrella.

Juuri tällä hetkellä järjestelmässä ei nähdä seuraavia isompia kehitystarpeita, vaan nyt keskitytään käyttöönottoon. Jatkokehitystarpeita ja -ideoita tulee varmasti eteen, mutta nyt voidaan hetken aikaa vain nauttia tehdystä työstä, Mikko Sippo toteaa tyytyväisenä.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten liikennemerkkejä, puistojen penkkejä, katuroskiksia tai leikkipuistojen välineitä hallinnoidaan? Kenen vastuulle kuuluu kaatunut liikennemerkki tai näkymättömiin kulunut suojatiemerkintä? Useimmiten vastuutahona on kunta.

Gispo on ollut mukana kansallisessa Infra-O-hankkeessa, jonka tavoitteena oli yhtenäistää kuntien tiedonkeruuta niiden infraomaisuudesta sekä helpottaa tiedonsiirtoa. Tuloksena syntyneellä työkalulla voidaan tuottaa, hallita ja jakaa infraomaisuustietoja yhtenäisen tietomallin ja standardien mukaisesti.

Mikä ihmeen Infra-O?

Vuonna 2017 alkaneessa Infra-O-hankkeessa oli sen aiemmissa vaiheissa laadittu infraomaisuuden tietomalli ja xml-skeema. Mallissa määritetään mistä kohteista tietoja kerätään ja millaisia relaatioita kohteiden välille voi syntyä: esimerkiksi Katualueeseen kuuluu erilaisia KatualueenOsia ja niillä voi olla Liikennemerkkejä tai Ajoratamerkintöjä.

Hankkeen viimeisimmässä, tänä vuonna toteutetussa vaiheessa Espoon kaupunki tilasi kuudelta eri ohjelmistotoimittajalta ratkaisun, jolla voi tuottaa ja editoida tietomallin mukaista tietoa sekä tuoda ja viedä tätä tietoa järjestelmään ja siitä ulos xml-muodossa. Lisäksi tuli toteuttaa OGC API Features -rajapinta, joka tarjoaa laaditun skeeman mukaisen GML-sanoman.

Usein Gispon ollessa mukana kehittämässä avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisuja työkaluiksi valikoituvat QGIS yhdessä PostGIS-tietokannan kanssa. Niin tälläkin kertaa. Gispon pilottikuntana hankkeessa toimi pohjoispohjanmaalainen Haapaveden kaupunki, jonka avustuksella luotiin QGISiin Infra-O Open -lisäosa. Lisäosan toiminnallisuuksiin kuuluvat tietokannan alustus sekä XML-tiedostojen vienti- ja tuontiominaisuudet, jälkimmäisin myös suoraan rajapinnalta. OGC API Features -rajapintaan ratkaisun tarjosi GeoServer.

”Erityisesti pienemmissä kunnissa on usein haasteita vanhojen suunnitelmien ja aineistojen kanssa, jotka ovat hajallaan eri muodoissa ja järjestelmissä. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa infraomaisuustietojen hyödyntämistä esimerkiksi saneeraus- ja kunnossapitokohteissa. Infra-O-hanke on ollut erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen askel kohti yhtenäisempää infraomaisuuden hallintaa kunnissa,” kertoo maankäyttöpäällikkö Paulos Teka Haapavedeltä. ”Yhteinen tietomalli helpottaa eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämistä ja siirtämistä järjestelmästä toiseen. Myös vanhojen paperisten ja rasterimuotoisten aineistojen digitointi yhtenäiseen muotoon helpottuu”, hän lisää.

Kuntien infraomaisuuteen kuuluu paljon erilaisia arkisia kohteita.

Ratkaisuja teknisen toteutuksen haasteisiin

Toteutetun lisäosan perusarkkitehtuuri kuulostaa mukavan suoraviivaiselta, mutta softaprojekteissa tulee aina eteen myös haasteita, joihin täytyy löytää ratkaisut. Tarkastellaan muutamaa järjestelmän rakentamisessa eteen tullutta nk. tänka på -tilannetta ja niihin löytyneitä ratkaisuja.

1. Skeeman mukaisesti jokaisesta kohteesta tulisi tallentaa piste-, viiva- ja alue-elementti. QGISissa tämä tietää valtavaa määrää tasoja (3 per kohde), jolloin relaatioiden määrä kasvaa ja QGIS-projektin käyttö alkaa hidastua. Ratkaisuksi ongelmaan keksittiin käyttää koodilistojen osalta relaatioiden sijaan arvoluetteloa (value map), jonka avulla kultakin kohteelta on näkyvillä vain loogisin geometriatyyppi muiden ollessa piilotettuna ryhmään. 
2. Muiden ohjelmistotoimittajien toteutuksista tuli geometriatyyppejä kuten käyriä ja ”curve polygoneja”. Näiden tallentaminen olisi entisestään vaikeuttanut kohdan 1 ongelmaa, mutta toimiva ratkaisu toteutettiin muuntamalla em. geometriat linestringeiksi ja polygoneiksi.
3. Infra-O:n skeema on erittäin kompleksinen ja sisältää paljon sisäkkäisiä elementtejä. Jotta GeoServer saatiin tulostamaan skeeman mukaista XML:ää, käyttöön otettiin Application Schemas -lisäosa, jonka avulla tiedot saatiin muokattua PostGIS-tietokannasta oikeaan muotoon.

Lopputuloksena hyödyllinen avoimen lähdekoodin työkalu

Hankkeen tuloksena syntyi ensimmäinen ja tilaajan vaatimukset täyttävä avoimen lähdekoodin työkaluin toteutettu järjestelmä kuntien infraomaisuuden hallinnointiin. Paulos Tekan mukaan juuri avoimuus oli Haapavedelle tärkeää: “Avoimen lähdekoodin toteutus mahdollistaa työkalun räätälöinnin ja laajentamisen juuri omaan tarpeeseemme sopivaksi, ilman alustariippuvuutta. Pienemmälle kunnalle tämä on tärkeää, jotta voimme kehittää infraomaisuuden hallintaa joustavasti resurssiemme puitteissa.”

”Yhteistyö Gispon kanssa sujui erittäin hyvin. Heillä on vankka asiantuntemus avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista ja meidän tarpeidemme ymmärtämisestä. Saimme työkaluun tarvitsemamme toiminnallisuudet ja pystymme jatkokehittämään sitä edelleen. Infra-O-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin ratkaisut ja asiantunteva kumppani auttavat meitä digitalisoimaan toimintaamme kustannustehokkaasti”, Teka summaa.

Hankkeessa toteutettu Infra-O Open -lisäosa on avoimesti saatavilla sen omasta GitHub-repositoriosta.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Viime syksynä julkaistu Tampereen seudun retkeilykarttapalvelu on ollut käytössä vajaan vuoden. Videolla Ekokumppanit Oy:n retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä kertoo, mikä palvelu on, miten se on otettu vastaan ja millaista palvelu oli toteuttaa Gispon kanssa.

Tampereen seudun retkeilykarttapalvelusta olemme kertoneet blogissa aiemmin:

Retkeilykohteet avoimesti lähelläsi

Tampereen kaupunkiseudun ulkoilu- ja retkeilykartta yhdistää tietoa yli kuntarajojen

Teknisempi kuvaus palvelun toteutuksesta löytyy englanninkielisestä blogista:

Vector tiles with React, MapLibre and pg_tileserv

Retkeilykarttapalvelun koodi on saatavilla kokonaisuudessaan GitHubista.

Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot kasvattavat suosiotaan huimaa vauhtia ja niitä voidaan hyödyntää laidasta laitaan useisiin eri käyttötarkoituksiin. Gispo sai haasteen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta; voiko QGISillä tehdä samanlaista kaavakarttaa kuin kaupallisella vastineella. Tietysti tartuimme haasteeseen ja teimme harjoituksen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan visualisoinnista QGISillä. Tähän blogipostaukseen on koottu työn eri vaiheet ja tulokset. 

Harjoituksessa käytettiin mallina Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kaavayhdistelmän pdf-karttaa. Kiitos myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maankäyttöasiantuntija Heikki Viinikalle haasteesta ja kommenteista.

Ennen kuin mennään itse asiaan, niin esittelen itseni pikaisesti. Olen Anni ja toimin Gispolla harjoittelijana tämän kesän. Opiskelen parhaillaan geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa ja harjoitteluni myötä pääsen hyvin soveltamaan yliopistossa oppimiani asioita sekä tietysti oppimaan rutkasti myös uutta.  Tämä projekti oli itselleni todella hyvää harjoitusta, sillä pääsin tutustumaan tarkemmin QGISin eri visualisointityökaluihin ja opin monenlaisia kikkoja. Pääsin siis toden teolla sukeltamaan QGISin monipuolisiin mahdollisuuksiin näin kaavojen visualisoinnin kautta!

“Olen laatinut maakuntakaavaa kohta kymmenen vuotta ja kuten varmasti monessa muussakin työssä, omat työskentelytavat urautuvat todella helposti, eikä arkityössä ole aina aikaa tai resursseja miettiä uudistautumista. Keväällä Gispo kävi vierailuilla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistolla ja keskustelimme maakuntaliiton ja Gispon ajankohtaisista asioita. Keskusteluissa Gispon Sanna ehdotti, että he voisivat laatia maakuntakaavan visualisoinnin QGISillä Pohjois-Karjalan maakuntakaava-aineistoa hyödyntäen. Tätä tarjousta ei kannattanut ohittaa. Muutamien viikkojen päästä vierailusta muistui mieleeni, että tätä Gispon yhteistyötä olisi muuten hyvä viedä eteenpäin. Vaan enpä kerennyt ottaa Gispoon edes yhteyttä, kun Annilta jo tulikin sähköpostia, jossa oli mukana valmis harjoitustyö! Oma-aloitteista ja nopeaa toimintaa.”

– Heikki Viinikka

Työvaiheet

Alkuvalmistelut

Aluksi latasin kaava-aineiston Lounaistiedon avoimen datan lataussivulta ESRIn filegeodatabase-muodossa. Alun perin tarkoituksenani oli käyttää Lounaistiedon ATOM-syötettä datan lataamiseksi, mutta syöte ei ikävä kyllä toiminut. Raportoin tästä Lounaistiedolle ja he lupasivat selvittää ongelman. Data piti sisällään kaava-aineiston, jossa oli eriteltynä polygon-muodossa kaavan ulkoraja, aluevaraukset ja osa-alueet. Data sisälsi myös piste- ja viiva-aineistot. Visualisointia helpottamaan latasin Gispon QGISille luodun yleiskaavan visualisointipaketin, josta sain maakuntakaavallekin sopivia valmiita kaavasymboleja helpottamaan visualisointityötä.

Kaavapalan ja aineiston rajaaminen

Maakuntakaavassa on todella paljon dataa ja se käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan, joten tata harjoitusta varteen kaavaa päädyttiin rajaamaan pienemmälle alueelle, jotta sen tarkastelu ja käsittely olisi helpompaa. Rajasin kaavasta oman palasen Joensuun kaupunkialueelle QGISissä. Avasin tasot-valikosta toiminnon “luo taso” ja valitsin luo uusi shapefile taso. Nimesin tason ja asetin koordinaattijärjestelmäksi saman, joka on itse projektissa eli ETRS89/TM35FIN. Napsautin QGISin editointitilan päälle ja valitsin toiminnon “lisää monikulmiokohde”, jotta pääsin piirtämään tasolle nelikulmion käytettäväksi kaavapalan rajana. Näin kaavapala rajautuu mahdollisimman siististi. Rajasin kaavapalani Joensuun kaupunkialueelle.

Tulihan tähän tietenkin saada mukaan myös kaikki tuon rajatun alueen datat, eli aluevaraukset, osa-alueet, pisteet ja viivat. Tämä onnistui näppärästi QGISin vektoritason leikkaustyökalulla. Datat leikattiin juuri luodulla rajaus-tasolla. Tehokkainta oli tehdä tämä leikkauksen eräajona, jotta kaikki datat sai rajattua samalla kertaa tälle valitulle alueelle. Datat tallennettiin uusina leikattuina datoina. Toin QGISiin tyylien hallinnan kautta aiemmin mainitsemani yleiskaavan visualisointipaketin, niin pystyin sujuvasti aloittamaan visualisoinnin.

Visualisointi

Sitten päästiin asian ytimeen, eli visualisoinnin pariin! Ensimmäisenä visualisoin maakuntakaavapalasta osa-alueet ja aluevaraukset. Luokittelin molemmat tasot perustuen kuvaus-sarakkeeseen, josta selviää, mitä mikäkin osa-alue tai aluevaraus edustaa, eli esimerkiksi onko alue suojelualue, puolustusvoimien alue tai vaikkapa peltobiotalousalue. Visualisoin nämä luokat ensin sopivilla yleiskaavan symboleilla ja pyrin muokkaamaan niistä tismalleen samannäköiset kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Luokituksessa ääkköset näyttävät hieman hassuilta, koska tietolähteen koodaus olisi pitänyt tehdä eri tavalla sen ollessa nyt UTF-8. Yritin muokata tietolähteen koodausta jälkikäteen, mutta sitä ei valitettavasti pystynyt muuttamaan enää jälkikäteen asetuksista. Merkistön koodisto olisi pitänyt asettaa oikeaksi siis jo heti aineistoa ensikerran QGISiin tuotaessa.

Yksi merkittävä asia, joka tuli saada tähän kaavapalaan mukaan oli nimiöinnit. Nimiöinnit sain taituroitua näkyviin niin, että poistin ensiksi yleiskaavan visualisointipaketin mukana tulleet kirjainsymbolit ja laitoin tilalle kaavalyhenteet käyttämällä QGISin yksinkertaista nimiöintiä. Arvoksi asetin attribuuttitaulukosta sarakkeen “kaavaMerkL”, jossa on tieto kaavamerkinnän kirjaintunnuksesta. Aluevarauksissa esimerkiksi suojelualueiden kirjaintunnus on SL. 

Toisessa vaiheessa visualisoin viivat ja pisteet. Viivojen visualisointi meni sutjakkaasti samalla kaavalla kuin osa-alueiden ja aluevarausten visualisoinnit. Toisaalta näissä viivojen visualisoinneissa piti soveltaa eniten, jotta sain viivat näyttämään samalta kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Jouduin siis käyttämään valmiin visualisointipaketin sijaan enemmän QGISin omia valmiita symboleja, joita sitten muokkasin ja yhdistelin, jotta sain alkuperäistä maakuntakaavaa vastaavat visualisoinnit tehtyä. Tämä onneksi onnistuikin oikein mallikkaasti!

Tasoista viimeisenä visualisoin pisteet ja pisteidenkin osalta luokitus sujui samalla tavalla kuin aiempien tasojen. Pisteet olivat kuitenkin hieman kinkkisiä, sillä niitä oli hankalampi erotella suoraan, joten turvauduin attribuuttitaulukon apuun. Pystyin attribuuttitaulukon kaavamerkki-sarakkeen avulla erottelemaan, mitä mikäkin piste edustaa. Pisteet luokittelin aiempien tasojen tavoin niiden kuvaus-sarakkeen mukaan. Pisteissä oli esimerkiksi eritelty palvelujen alueet, satama-alueet ja virkistyskohteet. 

Pisteiden nimiöinti maakuntakaavaa vastaavaksi edellytti pientä kikkailua, mutta QGISin sääntöpohjaisella nimiöinnillä se onnistui näppärästi!

Lausekkeella sain eroteltua, mihin pisteisiin halusin laittaa nimiöinnit. Loin kuvassa olevan lausekkeen lisäksi vielä kaksi lauseketta lisää satamapisteille sekä teollisuus- ja varastoalueelle ja tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille. Satamapisteille tein oman lausekkeen, jotta sain niiden fontin valkoiseksi muiden pisteiden mustan fontin sijasta. Teollisuus- ja varastoalueen pisteille sekä tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille tein oman lausekkeen, koska näissä pisteissä nimiöinnin fontin tuli olla pienempi kuin muissa pisteissä. Sääntöpohjaisen nimiöinnin avulla pystyy siis hyvin luomaan haluamilleen pisteille tietyt nimiöinnit ja visualisoimaan ne esimerkiksi eri värisiksi! Kaikissa näissä pisteiden nimiöinneissä laitoin tilan asetukseksi “Offset from Point”, jotta nimiöinti asettui pisteen sisälle. Nimiöinnin sijainnin asetin vielä niin, että se asettuu aina keskelle pistettä. Pisteiden nimiöintien ja viilausten myötä maakuntakaavapala olikin sitten valmis! 

Lopputulos

“Avasin laaditun maakuntakaavan karttapalan ja huomasin, että hyvää työtä Anni on tehnyt. Karttapala näytti hyvin onnistuneelta ja aivan siltä, kuin maakuntakaavan kuuluukin näyttää. Saatesanoiksi hän oli vielä kirjoittanut työvaiheet ja mahdolliset epäselvyydet aineistossa. Työvaiheiden listaaminen toi näkyväksi sen, miten prosessi oli edennyt ja mitä vaiheita se pitää sisällään, joita oli helppo verrata nykyisiin omiin kaavakartan visualisoinnin työvaiheisiin ja pohtia eroja tai ajankäyttöä.

QGIS ei ole itselläni aktiivisessa käytössä, mutta on sillä tavalla tuttu ohjelmisto, että sen perustyökalut ja toiminnallisuudet ovat tiedossa. Mutta mitään valmiita karttatoteutuksia en ole paria aikoinaan opinnoissa tekemääni harjoitusta lukuun ottamatta tehnyt, joten visualisointiin, symboliikkaan ja muuhun ulkoasuun liittyviin toiminnallisuuksiin en ole perehtynyt. Gispon tarjous ja Annin harjoitustyö vastasivatkin juuri tähän tarpeeseen.”

No miltäs se lopputulos näyttää?

Ja kas näin, maakuntakaavan palanen on näppärästi visualisoitu QGISillä! Voimme siis todeta, että QGISillä myös maakuntakaavan visualisointi onnistuu käden käänteessä. QGIS tarjoaa erinomaiset visualisointityökalut ja monia erilaisia lisäasetuksia, jolla visualisoinnista saa juuri haluamansa näköisen. 

“QGIS näyttäisi soveltuvan hyvin kaavakartan laadintaan lopullista ulkoasua myöten ja aioin pitää tämän vaihtoehdon jatkossa mielessä. Todettakoon, että ilman Gispon ehdotusta yhteistyöstä, en usko, että itse olisi tullut kokeiltua kaavan laatimista jollain muilla työvälineillä kuin niillä, mihin on tottunut. Olkoon tämä hyvä osoitus, että välillä pitäisi muistaa varata aikaa myös miettiä toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista eikä vain urautua tekemään työtehtäviin samalla vanhalla kaavalla.”

Vertailun vuoksi alla vielä kuvakaappaus alkuperäisestä maakuntakaavan kaavayhdistelmästä.

Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta kaavojen visualisoimisesta QGISllä ja yleisesti ottaen QGIS osaamistani voisi kuvailla termillä “perusteet”. Tämän harjoituksen myötä sain todella hyvin tutustuttua enemmän QGISiin ja etenkin sen visualisointiominaisuuksiin, jotka ovatkin todella monipuoliset! Myöskin tulee ottaa huomioon, että enemmällä kokemuksella tämä visualisointi sujuisi varmasti vieläkin nopeammin. Kun saa vähänkin tuntumaa visualisointiin, niin siitä saa toden teolla tuulta purjeisiin ja harjoitushan tekee mestarin!

---

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

VOOKA eli Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hankkeessa on tavoitteena viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon. Pilottihanke saatiin päätökseen helmikuussa 2023 Etelä-Savon alueella ja työn tulokset olivat rohkaisevia! Työn aikana saatiin kerättyä lähes kaikki pilottialueen yleis-, asema- ja ranta-asemakaavojen ulkorajat ja suurimpaan osaan niistä saatiin liitettyä kaavaliitteet (kaavakartta sekä merkintöjen ja määräysten selostusosio). Pilotissa luotiin siis yhtenäinen ja topologialtaan eheä paikkatietoaineisto, joka kattaa noin 2800 kaavaa. Se on iso saavutus! 

Kun työtä lähdettiin kesällä 2022 hahmottelemaan SYKEn, Etelä-Savon ELYn, Ubigun, Gispon ja Plandisainin kanssa, pohdittiin paljon potentiaalisia sudenkuoppia: Mistä kaavan ulkorajat saadaan helposti? Löytyvätkö liitetiedostot? Kuinka paljon kuntia voi häiritä ja pyydellä toimittamaan aineistoja, kun muutenkin resurssit ovat tiukassa? Meitä hirvitti erityisesti se, kuinka paljon erilaisia formaatti- ja koordinaattiongelmia paikkatietoaineistoissa tulisi vastaan. Ja olihan näitä, mutta pääsimme yllättävän helpolla, ja tässä paljastamme hyvän projektin yhden salaisen ainesosan (shh – älä kerro eteenpäin!).

Salainen ainesosa: Hyvä tiimi.

Työtä oli helppo tehdä, kun on osaavaa väkeä. Asiakas oli innostunut ja projektin veto meni hienosti ja tasaisella sykkeellä eteenpäin, kiitos Kaarinalle! Etelä-Savon ELYn Jari oli mahtava tsemppari ja tuttu kaveri kunnille – se helpotti todella paljon kuntayhteistyötä, kun pohjustus ja tiedotus oli kunnossa. Kunnista oltiinkin tosi hyvin mukana tietojen toimituksessa ja lähes kaikki mahdolliset datat saatiin määräaikaan mennessä kerättyä! Täytyy myös sanoa, että onneksi saimme käyttöön Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) poiminnan kaavojen ulkorajoista. Se auttoi työssä huimasti.

Täytyy vielä taputella selkään tekijäporukkaakin. Ubigun Samulilla oli mahtavaa kikkailuosaamista paikkatietoanalysointikoodien tekemiseen ja Emilialla tarpeeksi hermoja kerätä kaavaliitteet ja puljata ne kuntoon. Plandisainin Markuksella on taas rautaista osaamista kaavoituksesta ja historiallista tietoa kaavojen sisältöjen omituisuuksista saatiin heti. Gispolaisista Jarno ja Joona lupsakalla itäisellä otteella ottivat kuntiin yhteyttä ja dataa alkoi virrata, jotta Ville puolestaan pääsi tekemään korjauksia aineistojen sisältöön ja Juho lopulta niittasi työn yhteen markkinointia varten videolle. Siinä sitten Ubigun Ilpolle ja Gispon Sannalle jäi vähän käsien heiluttelijan rooli, mutta niitähän tarvitaan aina, eikö?

Ja sitten käytäntöön

Analyysissä vertailtiin ensin KTJ:n digitoituja kaavarajauksia sekä kuntien omia kaavojen ulkorajoja sekä yleiskaavojen osalta myös kuntarajoja. Tämä vaati monivaiheista työtä ja tarkemmin työvaiheet on kuvattu Syken Githubissa: https://github.com/sykefi/vooka. Täysin automatisoituun prosessiin ei tämäntyyppisissä toteutuksissa voida päästä, mutta osa työvaiheista voidaan jatkossa nopeuttaa ohjelmallisesti.

Prosessista tulikin niin sanotusti mielenkiintoinen

Manuaalista työtä kuitenkin tarvitaan. Kunnista saadut lähtöaineistot voivat olla hyvin monipuolisissa formaateissa ja koordinaatistoissa. Tietojen tallennustavasta riippuen niissä ilmeni jonkin verran sisältö- ja geometriatietojen lukuongelmia. Aineistoformaatit käännettiin keskenään samaan muotoon (Geopackage) sekä samaan koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN TM35). Isompien ohjelmallisten korjausten jälkeen manuaalisia topologia- ja geometriakorjauksia kunnilta saatuihin paikkatietoaineistoihin tarvittiin noin 390 paikkatietokohteeseen reilusta 7600 kohteesta. KTJ:n osalta 3059 kohteessa oli topologisia virheitä vain 6. 

Manuaalikorjaukset

Pilotissa selvisi lopulta, että työsarkaa vielä riittää. Osaa tiedoista ei vain löytynyt tai tiedot olivat vanhentuneita. Jännää tässä on myös se, että on täysin mahdoton sanoa, kuinka monta kaavaa jäi prosessissa saamatta. Sellaista tietoa ei vain ole olemassa – ainoastaan arvioita, jotka eri lähteiden mukaan erosivat toisistaan. Varmaa kuitenkin on, että Suomessa on kymmeniä tuhansia voimassa olevia kaavoja, siellä jossain arkistoissa piilottelemassa ja odottelemassa VOOKAn jatkoprojekteja. 

---

VOOKA-pilotti toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen tilaamana yhteistyössä Ubigun, Plandisainin ja Gispon kanssa. VOOKAn tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen aineisto, joka pitää sisällään kaikki Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen ulkorajat ja kaavaliitteet. Hanke liittyy Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYHTI) kehittämiseen ja alueidenkäytön suunnittelutietojen valtakunnalliseen harmonisointiin. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista: https://www.syke.fi/hankkeet/vooka

Esittely

Gispon kehittämä Geodesic tools -QGIS-lisäosa tuo uusia mahdollisuuksia kaavoittajille ja geodeetikoille QGISillä työskentelyyn. QGIS tarjoaa jo itsessään hyödyllisiä ominaisuuksia kaavoitukseen, kuten kahdessa aiemmassa blogitekstissämme esiteltiin (osa 1 ja osa 2), mutta lisää CAD-henkisiä ominaisuuksia kaipaaville Geodesic tools laajentaa QGISin työkalujen repertuaaria.

Geodesic tools -lisäosa sisältää 4 varsinaista työkalua sekä 4 lisätyökalua datan muokkaamiseksi.

Varsinaiset työkalut:

• Rectangular mapping
• Intersect line and circle
• Intersect lines
• Displace line

Lisätyökalut

• Explode polygon
• Explode line(s)
• Explode line(s) to points
• Split line

Tässä artikkelissa esitellään kaikki lisäosan työkalut, mutta tarkemmat ohjeet lisäosan käyttöön löytyvät täältä.

Asennus

Lisäosaan pääsee käsiksi lataamalla uusimman julkaisuversion QGISin omilta sivuilta: https://plugins.qgis.org/plugins/kimu/. Lisäosa latautuu zip-tiedostona, jonka voi QGISissa asentaa Lisäosat-hakemistosta klikkaamalla Hallitse ja asenna lisäosia -> Asenna ZIP-tiedostosta. Asennuksen jälkeen Geodesic tools -lisäosan pitäisi ilmestyä työkalupalkkina alla olevan kuvan mukaisesti.

Käyttö

Yleistä

Kaikki lisäosan työkalut vaativat käyttäjää aluksi valitsemaan kohteita joltain vektoritasolta. Riippuen työkalusta suoritus alkaa kun käyttäjä painaa työkalun painiketta tai valitsee aloituskohteen. Yhteistä kaikille leikkaus- tai muita pisteitä tuottaville työkaluille on se, että viivojen tilalla käyttäjä voi valita syötteeksi kaksi pistettä, jotka muodostaisivat viivan, sekä se, että viivojen kuvitellaan jatkuvan äärettömyyksiin ja kaarien kuvitellaan muodostavan kokonaisia ympyröitä leikkauspisteiden laskennassa. Kaikki työkalut syöttävät lähtökohtaisesti tuloksensa QGISin muistitasona, joka ei tallennu levylle. Monet työkalut kuitenkin kysyvät suorituksen päätteeksi, haluaako käyttäjä tallentaa heti tulokset johonkin tiedostoon.

Rectangular mapping

Rectangular mapping -työkalu on suunniteltu helpottamaan suorakulmaisten alueiden kulmapisteiden merkitsemistä. Työkalun ottaa syötteeksi

• Yhden viivan tai kaksi pistettä, joiden väliin kuvitellaan viiva
• A-parametrin, joka merkitsee koordinaattijärjestelmän yksiköissä (esim. metrit) matkaa, joka kuljetaan viivaa pitkin
• B-parametrin, joka merkitsee koordinaattijärjestelmän yksiköissä matkaa, joka kuljetaan viivasta kohtisuoraan
• Listan seinien pituuksista
• Tallennustiedoston

Mikään parametreistä ei ole pakollinen, eli työkalua voi hyödyntää monenlaisissa suorakulmia sisältävissä laskennoissa. Työkalu kysyy käyttäjältä jokaisen pisteen kohdalla pop-up-ikkunoiden avulla valintaa kahden mahdollisen pisteen välillä, sillä A- ja B-parametrit eivät määritä siirtymän suuntaa, ainoastaan suuruuden. Rectangular mapping on ehkäpä Geodesic tools -työkaluista monimutkaisin, mutta hetken opettelun ja testailun jälkeen monipuolinen ja kätevä apuri esimerkiksi tonttien kaavoitukseen!

Intersect line and circle

Intersect line and circle -työkalu auttaa tilanteissa, joissa käyttäjällä on ympyrän keskipiste ja säde, ja viiva joka pitäisi leikata kuvitteellisen ympyrän kanssa. Käyttäjä valitsee QGISissa aktiiviseksi viivan (tai kaksi pistettä, joiden väliin kuvitellaan viiva), määrittelee ympyrän säteen koordinaattijärjestelmän yksiköissä ja klikkaa ympyrän keskipistettä. Mikäli mahdollisia leikkauspisteitä on kaksi, QGISiin visualisoituu hetkellisesti katkoviivalla merkattu kuvitteellinen ympyrä ja molemmat pisteet. Samalla työkalu pyytää käyttäjää valitsemaan jomman kumman pisteistä tallennettavaksi.

Intersect lines

Intersect lines -työkalu löytää kahden viivan risteyskohdan. Kahdella suoralla viivalla voi olla vain yksi leikkauspiste, mutta jos käyttäjä valitsee syötteeksi kaaria (eli ympyröitä) tai pisteitä, voi mahdollisia leikkauspisteitä olla useampia. Kuten Intersect line- and circle ja Rectangular mapping -työkalujen tapauksessa, käyttäjältä kysytään tällöin mikä leikkauspiste pidetään.

Displace line

Displace line -työkalu luo rinnakkaisen viivan valitun etäisyyden päähän. Käyttäjän tarvitsee vain aktivoida työkalu, syöttää haluttu etäisyys ja klikata kohdeviivaa, ja uusi viiva ilmestyy kartalle. Jos viiva ilmestyi väärälle puolelle, käyttäjä voi ajaa työkalun uudestaan samalla etäisyysparametrilla, mutta negatiivisella arvolla.

Explode polygon, Explode line(s), Explode line(s) to points

Kaikki explode-työkalut toimivat samalla periaatteella. Käyttäjä valitsee kohteen, jonka haluaa “räjäyttää” osiin ja aktivoi työkalun. Poligonin räjäyttäminen tuottaa poligonin reunoista viivasegementtejä sekä pisteitä segmenttien risteyskohdissa. Viivan räjäyttäminen tuottaa viivasegmenttejä, ja viivan räjäyttäminen pisteiksi tuottaa segmenttien päätepisteet. Explode line(s)- ja Explode line(s) -työkaluille voi antaa syötteeksi useita kohteita, Explode polygonille vain yhden.

Split line

Split line -työkalu jakaa viivan käyttäjän valitsemaan määrään yhtä pitkiä segmenttejä. Aluksi työkalu aktivoidaan, minkä jälkeen käyttäjä valitsee osien määrän ja klikkaa kartalta viivakohdetta. Lopputuotteeksi tulee viivatason lisäksi segmenttien päätepisteet.

Sitten vain kokeilemaan! Jos työkalusta löytyy bugeja, voit laittaa niistä issuen GitHubiin tai kertoa siitä sähköpostitse meille info@gispo.fi. Lisäosaa ei kehitetä aktiivisesti, mutta jos sinä tai organisaatiosi kaipaatte siihen lisätoiminnallisuuksia tai haluatte tukea sen kehitystä, meihin voi olla aina yhteydessä.

Gispo on työstänyt vuosina 2021-2022 yhdessä Tampereen kaupungin jätehuoltoviranomaisen kanssa uutta jätteenkuljetusrekisterisovellusta 17 pirkanmaalaisen kunnan jätehuollon käyttöön. Tekeillä oleva sovellus kokoaa aiemmin hajallaan olleita tietoja eri toimijoiden järjestelmistä yhteiseen tietokantaan ja mahdollistaa niiden aiempaa tehokkaamman käsittelyn ja hyödyntämisen. Tiedot koskevat muun muassa alueen lähes puolen miljoonan asukkaan ja 40000 vapaa-ajan asunnon jätevelvoitteita ja jätekuljetuksia.

Projektin tavoitteena on auttaa alueen jätehuoltoviranomaista täyttämään sen lakisääteiset tehtävät aiempaa tehokkaammin. Tehtäviin kuuluvat mm. jätteenkuljetusrekisterin pitäminen sekä jätevelvoitteiden ja -kuljetusten seuranta.  Vuonna 2021 voimaan tulleen uuden jätelain yhteydessä rekisterijärjestelmän kokonaisvaltaisempi uudistaminen tuli ajankohtaiseksi myös Pirkanmaalla. Järjestelmästä haluttiin tehdä pelkän rekisterin lisäksi työkalu jätehuoltoviranomaisen töiden tehokkaampaan hoitamiseen.

”Vaikka jätehuoltoa on täällä hoidettu keskitetysti jo 1990-luvulta lähtien, tiedonhallinta on ollut hajanaista, eikä tietoa ole saatu tehokkaaseen käyttöön”, kertovat Tampereen kaupungin jätehuoltopäällikkö Anu Toppila ja projektipäällikkö Miikka Hasari yhteen ääneen. ”Jätteenkuljetustietojen osalta ollaan oltu riippuvaisia jäteyhtiöiden asiakasrekistereistä. Niistä ollaan saatu isoja ja keskenään erilaisia excel-tiedostoja, joiden tehokas hyödyntäminen on ollut käytännössä mahdotonta. Lain vaatimukset ovat täyttyneet, mutta suuresta tietovarannosta on saatu tehokkaaseen käyttöön vain pieni murto-osa”, Hasari jatkaa.

Uudessa sovelluksessa jätevelvoitteita ja jätteenkuljetuksia koskevat tiedot kootaan yhteen ja esitetään karttapohjaisessa näkymässä. ”Näin viranomainen voi esimerkiksi tarkastella jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä niiden sijainnin perusteella, mikä tarjoaa selkeämmän kokonaiskuvan tilanteesta koko toimialueella ja mahdollistaa esimerkiksi toimenpiteiden kohdentamisen alueellisesti”, Toppila kertoo. Lisäksi järjestelmä tarjoaa erilaisia suodatuksia ja kyselyitä, joilla viranomainen pystyy sekä tarkastelemaan yksittäisten kiinteistöjen tai asiakkaiden jätehuoltotietoja että tuottamaan koko toimialueen kattavia raportteja.

Jätehuolto haastaa tietokantamalleja

Jätehuollon järjestelmä on kokonaisuus, jonka jäsentäminen toimivaan tietokantamalliin ei ole tehtävä helpoimmasta päästä. Järjestelmäprojekti on opettanut tekijöitään sekä Gispolla että Tampereella: eri lähteistä koostetun datan laatu on teettänyt haasteita, samoin välillä loppumattomilta tuntuvat erilaisten tietoyhdistelmien poikkeuksien poikkeukset. Anu Toppila on kuitenkin tyytyväinen siihen, että vaikeiden kysymysten kautta kokonaisuus on kirkastunut ja ymmärrys siitä, miten tiedolla pystytään ohjaamaan monimutkaista prosessia, on kasvanut.

Vaikka projekti on osoittautunut alkuperäisiä suunnitelmia suuremmaksi, Tampereelta kiitellään Gispoa toimivien ratkaisujen löytämisestä kimuranteissakin tilanteissa. Miikka Hasari mainitsee Gispon osaamisen ja innostuksen projektia eteenpäin vievinä voimina. Myös kaupungin oma IT-tukitiimi on ollut tärkeä apu mm. kaupungin palvelinympäristöön liittyvien haasteiden selättämisessä, Toppila lisää.

Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden asiakasmäärät nousevat

Vuonna 2021 uudistuneen jätelain tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja lisätä kierrätystä. Taustalla vaikuttavat EU:n tiukentuneet kierrätystavoitteet ja niihin liittyvät kierrätysasteen tilastointi- ja raportointivaatimukset. Uuden lain myötä sekä kiertotalouden piirissä toimivien yritysten että jätehuoltoviranomaisten raportointivelvollisuudet kasvoivat.

Aiemmin kiinteistöt ovat voineet sopia itse kiinteän jätteen kuljetuksesta, mutta uuden lain myötä vastuu kuljetuksista siirtyy kunnille. Pirkanmaalla kunnalliset kuljetukset ovat olleet käytössä jo pitkään, mutta niissä kunnissa, joissa näin ei ole ollut, kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden asiakasmäärät tulevat kasvamaan uudistuksen myötä huomattavasti. Näin syntyy tarvetta uusille asiakkaan- ja kuljetustenhallintaratkaisuille.

Avoin lähdekoodi kannustaa yhteistyöhön

Jätteenkuljetusrekisteriä on gispolaiseen tyyliin toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja muutenkin avoimesti niin, että se on hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Järjestelmää mukautetaan parhaillaan Lahden seudun jätehuoltoviranomaisen tarpeisiin ja kiinnostusta on ollut muuallakin, Gispon Sanna Jokela kertoo.

Naapurikuntien yhteistyö jätehuollon tehostamisessa on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Tampereen alueella jätehuollon käytännön ratkaisuista vastaava Pirkanmaan jätehuolto Oy tarjoaa Suomen edullisinta jätehuoltoa (lähde: Kiinteistöliitto) pitkälti synergiaetujen ansiosta. Jos vielä jätehuollon kuntayhtymätkin saataisiin hyödyntämään yhteisiä ratkaisumalleja, useampi yhteistyön taso voisi luoda yhä uusia hyötyjä. Kuntakentällä olisi laajemmaltikin tarvetta yhteistyön vahvistamiselle ja löydettyjen ratkaisujen jakamiselle, eivätkä kuntien talousnäkymät ainakaan vähennä tätä tarvetta, Toppilakin toteaa.

Otsikkokuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.