Kuka olet?
Olen maisterivaiheen opiskelija Aalto yliopistosta pääaineenani Complex Systems. Opintoni painottuvat datatieteeseen ja kaikenlaisen datan kanssa työskentely onkin lähellä sydäntäni. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. tekoäly, koneoppiminen ja neuroverkot.
Mistä pidät?
Tekniikka ja kaikenlaiset vekottimet ovat aina kiinnostaneet minua. Tykkään myös musiikista ja soitankin hieman kitaraa. Eläimet ovat minulle rakkaita: minulla on kaksi kissaa. Kaikista suurin intohimoni on kuitenkin historia. Kulutan sitä etenkin lukemalla ihan kaikesta laidasta laitaan, ja rakastan vanhoja karttoja.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoala on minulle vielä hyvin uutta, mutta kiinnostaa valtavasti. Sitä tarvitaan niin monessa arjen ihan perusasiassa, lähtien vaikkapa paikantamisesta ja navigoinnista. Muutenkin, kartat ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Haluankin kehittyä raudanlujaksi paikkatieto-asiantuntijaksi ja uskon, että Gispo tarjoaa minulle parhaat mahdollisuudet sillä polulla.
Mikä on supervoimasi?
Minulla on erinomainen muisti: muistan yleensä kaiken tarpeellisen ja turhankin vielä vuosien päästä.
Kuten jotkut ehkä ovat jo kuulleet, Gispo on lähdössä valtaamaan Ruotsin avoimen lähdekoodin markkinoita. Kävimme Ruotsin Kartdagarna-tapahtumassa huhtikuussa ja siellä vastaan tuli messukävijöiltä kysymyksiä, jotka olin jo ehtinyt unohtaa, mutta Suomessa kysyttiin samoja kysymyksiä noin kymmenen vuotta sitten. Mitä on oikeastaan avoin data ja miten se eroaa julkisesta datasta? Ja miten ihmeessä avoimella lähdekoodilla voi tehdä bisnestä? Aloin pohtia miten avoimuus oikeastaan on muuttanut omaa ja Suomen paikkatietoalan tekemistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja mitä on tapahtumassa seuraavaksi?
Avoimuus kehittyy
Gispoa ei varmasti olisi tällaisessa muodossa, jos avointa dataa ei olisi. Itse en varmaankaan olisi töissä Gispolla, jos avointa lähdekoodia ei olisi. Globaalisti OpenStreetMapin kehitys ja QGISin luominen on muuttanut alan tekemistä joka paikassa. Suomessa puolestaan Maanmittauslaitoksen vuonna 2012 tekemä päätös avata dataa on mahdollistanut tässä yhteiskunnassa niin paljon, että sen hintaa on varmasti vaikea laskea. Datan avaamisen trendi vaikutti myös muihin organisaatioihin ja nyt Avoindata.fi:ssä on 2224 avointa tietoaineistoa 767 eri organisaatiolta. Tämä on aivan järisyttävä määrä dataa ja siitä varmasti valtaosa on paikkatietoihin liittyvää sisältöä. Enää ei tule edes mieleen, että jotain tietoa ei helposti jostain saisi käsiinsä. Toisin on Ruotsissa, mutta sielläkin ollaan varovaisesti lähdössä avoimelle polulle.
Toinen meidän alaamme järisyttävä tapahtuma oli, kun vuonna 2022 Maanmittauslaitos teki strategisen päätöksen lähteä avoimen lähdekoodin tielle ja kuten Linda blogissaan kertoi, teemme heille tällä hetkellä mm. QGIS-työkalujen kehitystä maastotietokannan ja ilmakuvarekisterien hallintaan. Uskon, että MML:n päätös johtaa samankaltaiseen tapahtumaketjuun kuin avoimen datan osalta, sillä jo nyt Gispolla on nähty valtava koulutustarpeen kasvu, erityisesti QGISin käytön suhteen. Avoimuus on siis voittamassa!
Avoimuus ja Gispo
Ruotsin Gispon toimitusjohtaja Mari on sparrannut ajatuksiaan kanssani nyt jo jonkin aikaa ja Mari on usein tuonut esiin sen, että on eniten vaikuttunut siitä, miten avoin Gispo on yrityksenä. En tiedä johtuuko se näistä meidän työkaluista (avoimesta datasta ja avoimesta lähdekoodista) vai lähtökohtaisesti etänä toimivasta yrityskulttuurista, mutta meillä vaihdetaan todella paljon sisäistä informaatiota keskenämme. Koen, että se on pakko, sillä vaikka jokainen työntekijämme on itsenäinen oma pörröinen hahmonsa, meidän pitää voida myös oppia toisiltamme ja me asiantuntijat olemme ne, jotka avoimen lähdekoodin työkaluilla saamme sen avoimen datan kartaksi.
Voi olla, että kymmenen vuoden sisään tekoäly korvaa osan meidän kaikkien työstä ja toivottavasti se tekee sen mahdollisimman avoimesti. Karttoja voidaan jo nyt tehdä tekoälyllä ja somekanavissa onkin vilahdellut ilmakuvia ja karttoja, jotka ovat täysin keksittyjä. Avoimuutta olisi kirjata karttaan tai koodinpätkään mukaan mikä osio on tekoälyn tuottamaa, mikä pörröisen paikkatietoasiantuntijan.
Meillä Gispolla on se hyvä puoli, että voimme kysyä toisiltamme, jos tekoälykään ei tiedä. Asiakkaiden luona näen usein sitä, että paikkatietoasiantuntija on täysin yksin oman ammattilaisuutensa kanssa organisaatiossa. Itsekin olen kokenut joskus urallani tämän. Se on ihan kauheaa. Gispolla ensimmäinen oma ajatus silloin 2016, kun tulin messiin, oli että ihanaa – täällä on joku keneltä kysyä! Ja aina löytyy joku ratkaisu tai useampiakin. Mitä jos seuraava vuosikymmen avoimuuden saralla onkin itse avoin yhteisö? Kehitetään yhteistä osaamisen pääomaa ja luodaan jotain aivan mielettömän hienoa. Pelastetaanko maailma avoimuudella?
Gispo ja monet muut avoimen lähdekoodin paikkatietoyritykset ovat ihan elävä esimerkki siitä, että avoimuudella voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Se helpottaa alkuunpääsyä, se helpottaa tiedon vaihtoa eri toimijoiden välillä ja siinä ei jää yksin. Mutta samalla avoimuus voi aiheuttaa avoimuutta, kuten Gispon sloganissa sanotaan. Siitä tulee hyvä mieli.
P.S. Miten olisi FOSS4G-aiheinen alueellinen kiertue ensi syksynä? Saako tulla kylään?
Gispon koulutuskevät on ollut kiireinen, mutta antoisa. Nyt olemme tulleet siihen tilanteeseen, että meidän täytyy laittaa asiakaskohtaisten koulutusten osalta lappu luukulle: LOPPUUNMYYTY. Meillä on tiedossa joka viikolle niin paljon koulutuksia, ettemme enää pysty ottamaan kalentereihimme uusia koulutuksia. Mutta ei hätää! Tähän mennessä sovitut koulutukset ja lähetetyt tarjoukset hoidamme tiestysti, ja syksyllä koulutuskalenterissa on taas lisää tilaa.
Kevään viimeiselle kalenterikurssille on vielä hyvin tilaa, joten jos kaipaat lisäsivistystä Geoserverin käyttöön niin ilmoittauduppa Johdanto GeoServerin käyttöön koulutukseen. Ja jos kesäopiskelu kiinnostaa, niin kesäkuussa on vielä tarjolla Suunnittelu, editointi ja datan hallinta QGISillä, tälle kurssille annamme toteutumistakuun!
Syksyn kalenterikurssien ajankohdat alkavat loksahdella paikoilleen ja saammekin pian julkaista syksyn kalenterikurssien ajankohdat. Merkkaa kalenteriin 22.5. sillä silloin julkaisemme syksyn koulutuskalenterin ja pääsette valikoimaan itselle sopivat kurssit. Muutenkin syksyn kurssien suhteen kannattaa olla ajoissa liikkeellä niin saatte parhaimmat “eturivin” ajankohdat varattua juuri teille!
Kannattaa myös muistaa, että meiltä saat koulutuksia juuri teidän tarpeisiin räätälöityinä. Mitä suurempi organisaatio on kyseessä ja mitä enemmän koulutukseen on tulossa osallistujia, sitä enemmän hyötyä räätälöinnistä on. Pelkän ohjelmistokoulutuksen lisäksi mukaan voidaan leipoa organisaation sisäisen datan hallinnan ohjausta: missä aineistoja säilytetään, millaiset käyttöoikeudet tietokantoihin on milläkin käyttäjäryhmällä, ja miten ohjelmiston keskitetty asennus ja päivitys on toteutettu. Lue lisää räätälöidyistä koulutuksista meidän aikaisemmasta blogipostauksesta.
Tähän mennessä koulutuksiin on tänä vuonna osallistunut 163 koulutettavaa, olemme myöntäneet 59 osallistujalle virallisen QGIS-sertifikaatin, olemme pitäneet 29 kurssia tai työpajaa. Myös muutamia englanninkielisiä kursseja on tänä keväänä vielä ohjelmassa.
Meiltä Gispolta näitä koulutuksia on vetänyt seitsemän loistavaa kouluttajaa Elisa, Ville, Juho E., Juho R, Joona, Jarno, Niko 🥳
Sertifikaatit ovat olleet toivottu lisä QGIS-kursseillemme, ja se onkin Gispon laaduntae. Sertifikaatin avulla voit osoittaa, että olet osallistunut QGIS-koulutukseen, jonka sisältö on ajan tasalla ja jonka on vetänyt pätevä ja koulutettu osaaja. Näin voit varmistua siitä, että saat koulutuksessa alan tuoreimmat ja parhaimmat opit käyttöön, ja samalla olet mukana tukemassa QGISin kehitystä.
Suosituimmat aiheet kursseilla ovat olleet QGISin peruskäyttö, digitointi ja editointi, tilastojen ja analyysien hyödyntäminen, karttojen tekeminen, QGISin 3D-käyttö ja Web-kartat.
Syksylle toivotammekin meidän QGIS-koulutus perheeseemme tervetulleeksi uudet kurssit: Kartat & taitot ja Yleiskaavoitus QGISilla. Yleiskaavoitus QGISilla -kurssilla haluamme vastata kuntien ja kaavoittajien tarpeeseen tehdä kaavoitusta QGISilla. Tämä kurssi tuotetaan yhdessä PlanDisainin ja Markus Hytösen kanssa. Markus on tehnyt kymmenille kunnille yleiskaavoja käyttäen QGISiä. Näin hänen rautaisella kokemuksellaan saamme tarjottua teille uusimmat opit ja niksit kaavoitukseen. Kurssilla perehdymme erityisesti yleiskaavoituksen käytännön työhön QGISilla.
Olet ehkä kuullutkin, että Gispon Ruotsin valloitus on alkanut ja meiltä on tulossa myöhemmin tänä vuonna lisää koulutuksia niin ruotsiksi kuin englanniksikin. Jos ruotsin kieliset koulutukset kiinnostavat, voit olla suoraan yhtedessä Mari Punakiveen (mari@gispo.se).
Lopuksi muistutan myös tukipalvelustamme ja Online-tukiklinikoistamme. Saat Online-tukiklinikan kautta apua niin yksittäisiin ongelmiin kuin myös suurempiin kokonaisuuksiin muutaman tunnin pätkiin annosteltuna.
VOOKA eli Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hankkeessa on tavoitteena viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon. Pilottihanke saatiin päätökseen helmikuussa 2023 Etelä-Savon alueella ja työn tulokset olivat rohkaisevia! Työn aikana saatiin kerättyä lähes kaikki pilottialueen yleis-, asema- ja ranta-asemakaavojen ulkorajat ja suurimpaan osaan niistä saatiin liitettyä kaavaliitteet (kaavakartta sekä merkintöjen ja määräysten selostusosio). Pilotissa luotiin siis yhtenäinen ja topologialtaan eheä paikkatietoaineisto, joka kattaa noin 2800 kaavaa. Se on iso saavutus!
Kun työtä lähdettiin kesällä 2022 hahmottelemaan SYKEn, Etelä-Savon ELYn, Ubigun, Gispon ja Plandisainin kanssa, pohdittiin paljon potentiaalisia sudenkuoppia: Mistä kaavan ulkorajat saadaan helposti? Löytyvätkö liitetiedostot? Kuinka paljon kuntia voi häiritä ja pyydellä toimittamaan aineistoja, kun muutenkin resurssit ovat tiukassa? Meitä hirvitti erityisesti se, kuinka paljon erilaisia formaatti- ja koordinaattiongelmia paikkatietoaineistoissa tulisi vastaan. Ja olihan näitä, mutta pääsimme yllättävän helpolla, ja tässä paljastamme hyvän projektin yhden salaisen ainesosan (shh – älä kerro eteenpäin!).
Salainen ainesosa: Hyvä tiimi.
Työtä oli helppo tehdä, kun on osaavaa väkeä. Asiakas oli innostunut ja projektin veto meni hienosti ja tasaisella sykkeellä eteenpäin, kiitos Kaarinalle! Etelä-Savon ELYn Jari oli mahtava tsemppari ja tuttu kaveri kunnille – se helpotti todella paljon kuntayhteistyötä, kun pohjustus ja tiedotus oli kunnossa. Kunnista oltiinkin tosi hyvin mukana tietojen toimituksessa ja lähes kaikki mahdolliset datat saatiin määräaikaan mennessä kerättyä! Täytyy myös sanoa, että onneksi saimme käyttöön Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) poiminnan kaavojen ulkorajoista. Se auttoi työssä huimasti.
Täytyy vielä taputella selkään tekijäporukkaakin. Ubigun Samulilla oli mahtavaa kikkailuosaamista paikkatietoanalysointikoodien tekemiseen ja Emilialla tarpeeksi hermoja kerätä kaavaliitteet ja puljata ne kuntoon. Plandisainin Markuksella on taas rautaista osaamista kaavoituksesta ja historiallista tietoa kaavojen sisältöjen omituisuuksista saatiin heti. Gispolaisista Jarno ja Joona lupsakalla itäisellä otteella ottivat kuntiin yhteyttä ja dataa alkoi virrata, jotta Ville puolestaan pääsi tekemään korjauksia aineistojen sisältöön ja Juho lopulta niittasi työn yhteen markkinointia varten videolle. Siinä sitten Ubigun Ilpolle ja Gispon Sannalle jäi vähän käsien heiluttelijan rooli, mutta niitähän tarvitaan aina, eikö?
Ja sitten käytäntöön
Analyysissä vertailtiin ensin KTJ:n digitoituja kaavarajauksia sekä kuntien omia kaavojen ulkorajoja sekä yleiskaavojen osalta myös kuntarajoja. Tämä vaati monivaiheista työtä ja tarkemmin työvaiheet on kuvattu Syken Githubissa: https://github.com/sykefi/vooka. Täysin automatisoituun prosessiin ei tämäntyyppisissä toteutuksissa voida päästä, mutta osa työvaiheista voidaan jatkossa nopeuttaa ohjelmallisesti.
Prosessista tulikin niin sanotusti mielenkiintoinen
Manuaalista työtä kuitenkin tarvitaan. Kunnista saadut lähtöaineistot voivat olla hyvin monipuolisissa formaateissa ja koordinaatistoissa. Tietojen tallennustavasta riippuen niissä ilmeni jonkin verran sisältö- ja geometriatietojen lukuongelmia. Aineistoformaatit käännettiin keskenään samaan muotoon (Geopackage) sekä samaan koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN TM35). Isompien ohjelmallisten korjausten jälkeen manuaalisia topologia- ja geometriakorjauksia kunnilta saatuihin paikkatietoaineistoihin tarvittiin noin 390 paikkatietokohteeseen reilusta 7600 kohteesta. KTJ:n osalta 3059 kohteessa oli topologisia virheitä vain 6.
Manuaalikorjaukset
Pilotissa selvisi lopulta, että työsarkaa vielä riittää. Osaa tiedoista ei vain löytynyt tai tiedot olivat vanhentuneita. Jännää tässä on myös se, että on täysin mahdoton sanoa, kuinka monta kaavaa jäi prosessissa saamatta. Sellaista tietoa ei vain ole olemassa – ainoastaan arvioita, jotka eri lähteiden mukaan erosivat toisistaan. Varmaa kuitenkin on, että Suomessa on kymmeniä tuhansia voimassa olevia kaavoja, siellä jossain arkistoissa piilottelemassa ja odottelemassa VOOKAn jatkoprojekteja.
VOOKA-pilotti toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen tilaamana yhteistyössä Ubigun, Plandisainin ja Gispon kanssa. VOOKAn tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen aineisto, joka pitää sisällään kaikki Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen ulkorajat ja kaavaliitteet. Hanke liittyy Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYHTI) kehittämiseen ja alueidenkäytön suunnittelutietojen valtakunnalliseen harmonisointiin. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista: https://www.syke.fi/hankkeet/vooka
Kuka olet?
Olen geoinformatiikkaan suuntautunut yhteiskuntamaantieteilijä, joka on palavasti kiinnostunut paikkatiedon lukuisista eri hyödyntämismahdollisuuksista etenkin avoimien GIS-järjestelmien kentällä. Olen valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja nyt opiskelen geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa.
Mistä pidät?
Pidän urheilusta niin harrastamisen kuin penkkiurheilunkin parissa, hyvästä musiikista, luonnossa liikkumisesta ja rauhallisista aamuista.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoalassa kiehtoo sen monipuoliset mahdollisuudet eri kentillä ja etenkin se, että aina voi oppia uutta ja kehittyä lisää! Paikkatietoala on isossa roolissa monissa nykypäivän ja tulevaisuuden ratkaisuissa. Gispossa kiehtoo mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta avoimien paikkatietoratkaisujen parissa, sekä tiivis ja mukava työyhteisö!
Mikä on supervoimasi?
Erilaisen nippelitiedon tietäminen.
Suomessa Maanmittauslaitos ylläpitää suuria ja tärkeitä kansallisia paikkatietoaineistoja, jotka tarjoavat lähes loputtomia käyttömahdollisuuksia. Avain näiden aineistojen käytettävyyteen on niiden metatiedon hallinnassa. Jos aineiston ominaisuuksia ja sisäistä järjestystä ei tunneta, on mahdotonta tietää, onko jokin tieto olemassa vai ei ja halutessaan päästä siihen käsiksi. Millainen olisi vaikkapa kirjasto, jossa kukaan ei tietäisi, mitä aineistoja sieltä löytyy ja missä ne mahdollisesti ovat? Tällaisen kirjaston kokoaminen olisi ollut melko turhaa työtä.
Gispolla ja Maanmittauslaitoksella on takanaan monia onnistuneita yhteistyöprojekteja liittyen paikkatietoaineistojen hallinnointiin. Yhteistä tekemistä on viitoittanut vahva usko avoimuuteen. Viime vuosina Maanmittauslaitos on ottanut käyttöön useita avoimeen lähdekoodiin nojaavia paikkatietorekistereitä, joiden taustalla on PostGIS-paikkatietokanta ja joiden käyttöliittymät on toteutettu QGIS-lisäosien avulla. QGISin käyttöön on päädytty paitsi avoimuuden, myös sen monipuolisten muokkausmahdollisuuksien vuoksi, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Mikko Sippo. Näillä ratkaisuilla on yhdessä rekisterien käyttäjien kanssa saatu toteutettua juuri niitä toiminnallisuuksia, joita tehokas tiedonhallinta edellyttää.
Tässä artikkelissa esitellään kolme Maanmittauslaitokselle QGISin avulla toteutettua metatietorekisterien hallintajärjestelmää, joita Gispo on ollut mukana toteuttamassa: kiintopiste-, ilmakuva- ja laserpistepilvirekisterit. Rekistereiden hallintatyökalut itsessään ovat ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja, mutta niiden avulla voidaan avata erilaisia paikkatietoaineistoja yhä monipuolisemmin avoimeen käyttöön.
Kiintopisterekisteri
Kiintopisteet ovat maanmittauksessa käytettäviä kiinteitä maastopisteitä, joiden tarkka sijainti tunnetaan. Pisteitä käytetään muiden maastokohteiden sijaintimääritysten lähtökohtana. Aiemmin kiintopisteet pohjautuivat kolmiomittaukseen, mutta nykyään pisteiden määrityksessä käytetään satelliittipaikannusmenetelmiä.
Vuonna 2019 käyttöön otetussa, Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä valtakunnallisessa kiintopisterekisterissä on noin 130 000 kiintopistettä. Kustakin pisteestä on kirjattu valikoima erilaista metatietoa, kuten esimerkiksi koordinaattien mittaustiedot eri realisaatiossa (koordinaattijärjestelmissä), mittausajankohta, mittausmenetelmät sekä mittauksen tarkkuusluokitus. Järjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään muun muassa maanmittauksessa.
Esimerkki kiintopisterekisterin käyttöliittymästä QGISissa
Ennen nykyistä rekisteriä käytössä oli taulukkomuotoisen tiedon päälle rakennettu pelkistetty karttakäyttöliittymä. Uutta järjestelmää luotaessa rekisterin käyttäjät pääsivät itse määrittämään, minkälaisia työkaluja rekisterin hallintaan ja tietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan. Nykyisessä järjestelmässä käyttäjä voi paitsi tarkastella pisteitä kartalla, myös tehdä niihin erilaisia hakuja ja tarkastella pisteiden tietoja ryhminä tai yksittäin varsin helposti. Pisteiden tiedoilla voidaan suorittaa myös laskentaa ja yksittäisen pisteen tiedot voidaan helposti tulostaa nk. pistekortiksi. Nämä pistekortit ovat myös saatavilla avoimesta latauspalvelusta.
Esimerkki kiintopisteen pistekortista, joka kokoaa kiintopisteen ajantasaiset avaintiedot kiintopisterekisteristä.
Lisätietoa kiintopisterekisteristä
Ilmakuva- ja laserpistepilvirekisterit
Suomessa on tehty ilmakuvausta vuodesta 1931 lähtien. Nykytuotanto noudattaa kansallista ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmaa (KALLIO), joka on useiden toimijoiden ja viranmaisten yhteishanke. Suomi kuvataan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta 3 vuoden kierrolla ja keilataan 6 vuoden kierrolla. Laserkeilaus on menetelmä, jolla kohteesta muodostetaan kolmiulotteinen kuvantamisaineisto, ns. pistepilvi.
Ennen nykyisiä järjestelmiä ilmakuvien metatietoa hallinnoitiin Oracle-tietokannassa Visual Basic -pohjaisella järjestelmällä, jonka haasteina olivat tallennetun tiedon hajanaisuus, sovelluksen ikääntyminen sekä puutteellinen käytettävyys. Laserkeilausaineistoja puolestaan hallinnoitiin ESRI-pohjaisella ratkaisulla. Molemmissa järjestelmissä tietokanta piti sisällään sekä yksityiskohtaista metatietoa että tuotannonohjaukseen liittyvää tietoa, mikä teki niistä monimutkaisia ja hankaloitti käyttöä. Vuosina 2019-2023 käyttöön otetut uudet, QGIS-käyttöliittymällä hallinnoidut ilmakuvarekisteri ja laserpistepilvirekisteri keskittyvät vain metatietoon.
Esimerkki ilmakuvarekisterin hakulomakkeesta QGIS-sovelluksessa.
Ilmakuvarekisteri kattaa yli miljoonan ilmakuvan tiedot, mikä mahdollistaa arvokkaan aineiston aiempaa monipuolisemman hyödyntämisen. Tietokannasta löytyy tietoja muun muassa kuvaajasta, kuvauskalustosta, ajankohdasta sekä kuvatusta alueesta. Lisäksi kantaan on tallennettu tietoa kuvasta tuotetuista tietotuotteista kuten ortokuvista.
Laserpistepilvien osalta tietokanta on laajempi. Myös aineistosta tuotettavien tietotuotteiden kirjo ilmakuvatuotteita monipuolisempi.
Ilmakuvien tarkastelu QGISissa kuvanottopaikan mukaan.
Historiallinenkin aineisto avoimesti saataville
Myös historiallisen aineiston saaminen nykyiseen järjestelmään nähdään tärkeänä. Historialliset ilmakuvat ovat osa kansallista kulttuuriperintöämme, joka täydentyy jatkuvasti uustuotannon myötä.
Filmikuvien digitointityö on ollut käynnissä 1990-luvulta lähtien ja parhaillaan digitoidaan 1980-luvun alkupuolen kuva-aineistoa. Sähköisessä muodossa oleva aineisto viedään pysyväisarkistoon, joka toimii integroidusti ilmakuvarekisterin kanssa. Rekisterin QGIS-käyttöliittymän avulla voidaan sekä hakea pysyväisarkistossa olevia kuvia että viedä sinne uutta aineistoa. Näin sekä kuvat, että niistä kirjattu metatieto linkittyvät toisiinsa ja aineiston saavutettavuus kasvaa.
Sekä ilmakuvia, pistepilviaineistoja että kiintopisteiden tietoja on saatavilla avoimena aineistona Maanmittauslaitoksen palveluista. Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutosten seurannassa, ilmastonmuutoksen vaikutuksen arvioinnissa, maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa, sekä myös uusien ilmakuvausten suunnittelussa. Kuluttajapuolella ollaan kiinnostuneita muun muassa erilaisista historiallisista kuvatuotteista.
Otaniemi ilmakuvissa vuosina 1952 ja 2020. Paikkatietoikkuna.
Kun metatiedot ovat järjestyksessä ja tehokkaasti hyödynnettävissä, arvokkaan historiallisen ja laadukkaan ajantasaisen tietovarannon hyödyntämiselle aukeaa monia uusiakin mahdollisuuksia sekä monenlaisessa ammattilaiskäytössä että kuluttajatuotteina. Pyrkimyksenä on, että käyttäjä voi hakea yhä täsmällisemmin juuri haluamansa aineiston ja ladata siitä itselleen toivomansa kaltaisen tuotteen.
Metatiedot avaimena avoimen datan aarrearkkuun
Esitellyt metatietorekisterit ovat hyviä esimerkkejä QGISin tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista paikkatietoaineistojen hallintaan. Rekisterit ovat ammattilaistyökaluja ja edellyttävät käyttäjältä ymmärrystä tallennetusta tiedosta ja tietokannan rakenteesta. Samaan aikaan QGISin laajentunut käyttö eri rekisterien hallinnassa yhden organisaation sisällä on helpottanut työkalujen käyttöä: kun ohjelmiston perustoiminnot tulevat käyttäjälle tutuksi, myös aineistokohtaisten työkalujen käyttöönotto käy sujuvammin, Mikko Sippo kertoo.
Avoimen lähdekoodin ratkaisun hyvänä puolena on ollut myös vahva QGIS-kehittäjäyhteisö. Vastaan tulleita suorituskykyhaasteita isojen aineistojen käsittelyssä on pystytty selvittämään QGIS-kehittäjien kanssa ja kimurantteihin käyttötapauksiin on löytynyt ratkaisuja kokeneilta QGIS-käyttäjiltä. Näin ollen avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat osoittautuneet varsin varteenotettaviksi työkaluiksi laajojenkin aineistokokonaisuuksien hallinnassa. Ne saattavat hyvin olla vahvoilla myös lähitulevaisuudessa, kun Maanmittauslaitoksessa suunnitteilla olevalle uudelle kiinteistörekisterille etsitään sopivinta ratkaisumallia.
Tutustuminen kannattaa
Asianmukaisesti hallinnoidut aineistojen metatiedot mahdollistavat laajan aineistojakelun Maanmittauslaitoksen uudistuneessa Karttapaikan tiedostopalvelussa, johon kannattaa tutustua ja jonka palveluiden kehitystä kannattaa pitää silmällä myös jatkossa. Erityisen suosittu on Paikkatietoikkunan historiallisten kuvien katselupalvelu, joka mahdollistaa aikasarjojen vertailun.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
Gispo on julkaissut vuonna 2018 QGIS-lisäosan, joka mahdollistaa geokoodauksen suomalaisille osoitteille. Lisäosa hyödyntää Digitransitin geokoodausrajapintaa, jonka käyttäminen vaatii 4.3.2023 lähtien API-avaimen toimiakseen. Tämän vuoksi olemme tehneet lisäosaan päivityksen, joka mahdollistaa lisäosan käytön myös tämän muutoksen jälkeen.
Rajapinnan tilaaminen
Lisäosa toimii jatkossa samalla tavalla kuin aikaisemmin, mutta vaatii API-avaimen tilaamisen Digitransitilta, sekä sen lisäämisen QGISiin muuttujaksi.
API-avaimen saa tilattua Digitransitin rajapinnan portaalista: https://portal-api.digitransit.fi/. Luo ensin tunnus sivuille ja kirjaudu sisään. Sitte voit tilata sivuilta (’subscribe’) Digitransit rajapinta -tuotteen. Tilaaminen tapahtuu ’Products’- välilehdeltä, josta pitää klikata ’Digitransit developer API’ -linkkiä:
Avautuvalta sivulta sinun tulee hyväksyä palvelun käyttöehdot ennenkuin voit tehdä tilauksen:
Tämän jälkeen tilaa (’Subscribe’) -painiketta painamalla pääset täyttämään lyhyet tiedot siitä, millä tavalla hyödynnät Digitransitin rajapintaa. Täytä tiedot ja paina jälleen ’Subscribe’- painiketta. Paina seuraavaksi ’Return to service’ -painiketta.
Nyt API-avaimen pääsee näkemään ’Profile’- välilehdeltä:
API-avaimen näet, kun painat vielä ’Show’-painiketta. Sitten voit kopioida avaimen leikepöydälle.
API-avaimen lisääminen QGISiin
Digitransit-geokoodauslisäosa lukee API-avaimen QGISiin asetetusta globaalista muuttujasta. Tämä mahdollistaa sen, että API-avainta ei tarvitse syöttää erikseen joka kerta, kun lisäosaa käytetään.
Globaalin muuttujan voit lisätä QGISin asetuksista seuraavasti:
Avaa QGISistä Asetukset -> Valinnat. Vaihda valinnat- ikkunassa ’Muuttujat’-välilehdelle. Klikkaa tässä ikkunassa +-painiketta lisätäksesi uuden muuttujan. Anna tälle muuttujalle nimeksi ’DIGITRANSIT_API_KEY’ (ilman sitaatteja).
Tämän jälkeen kaksoisklikkaa uuden muuttujan ’Arvo’-kenttää. Liitä tähän tilaamasi API-avain. Varmista, että API-avain on kopioitu oikein ja että siinä ei ole esimerkiksi ylimääräisiä välilyöntejä alussa tai lopussa.
Globaali muuttuja on sidottu QGIS-profiiliin ja on luettavissa selkokielisenä QGISin asetuksista. Jos jaat profiilin muille, niin huomioi että henkilökohtaisen API-avaimen näkee tästä ikkunasta. API-avain ei tallennu QGIS-projektiin, eikä lisäosan luomiin aineistoihin.
Kun globaali muuttuja on luotu, voit käyttää lisäosaa normaalisti.
Gispo on julkaissut useita hyödyllisiä QGIS-lisäosia, tutustu niihin vaikka täällä: Gispon QGIS-lisäosat hyötykäyttöön. Jos haluat oppia tekemään oman lisäosa voit osallistua QGIS-lisäosien kehitys -kurssille.
Terveisiä Gispon tuki- ja koulutuspuolelta! Kevät on ollut meille vilkasta aikaa. Koulutuksia on pidetty niin kalenterikursseina, etänä ja lähinäkin. Samoin tukipalveluun on tullut kysymyksiä sähköpostitse ja onpa tänä keväänä päästy pitämään myös joitain online-tukiklinikoitakin!
Vaikka meiltä saa apua kaikenlaisten avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten käyttöön, eniten meiltä kysytään kuitenkin QGISistä. Tässäpä koottuna muutamia viime aikojen koulutuksista ja tukipalvelussa esitettyjä kysymyksiä sekä niihin vastauksia. Lisää kysymyksiä otetaan vastaan kevään kalenterikursseilla ja tukipalvelun kautta!
Osoitteen sijainti QGISillä
Lähikoulutusten ilo on, että vuorovaikutus on huomattavasti etäyhteyttä luontevampaa. Taannoisessa QGIS-lähikoulutuksessa meiltä kysyttiin “voiko OSM-taustakartasta (XYZ-tilesin kautta esimerkiksi) hakea osoitteen perusteella aluetta?”
QGISissä on valmiina Selain-ikkunassa, XYZ Tiles -otsikon alla OpenStreetMapin taustakartta. Kyseinen taustakartta on kuitenkin “vain” karttatiiltä, jossa ei ole nimi-indeksiä itsessään. OSM-datasta on kuitenkin mahdollista hakea osoitteiden sijaintia, mm. Nominatimin avulla. Yksittäisten osoitteiden sijainnin kaivelu verkkoselaimesta ja tiedon näppäily takaisin QGISiin voi alkaa nopeasti tympiä, mutta ei hätää! QGISin hakupalkkia voi myös käyttää osoitteiden sijainnin hakuun!
Nominatim on integroitu osaksi QGIS:iä ja toimii, mikäli internet-yhteys on kunnossa. Hakukenttä löytyy QGISin vasemmasta alanurkasta ja näyttää tältä:
Kun hakuun kirjoittaa alkuun >-merkin ja sen jälkeen osoitteen, yrityksen nimen tai alueen nimen, Nominatim hakee OpenStreetMapista tiedon. Hakupalkin yläpuolelle avautuvaan listaan tulevat samannimiset kadut eri kaupungeista, ja haluamaansa osoitetta tuplaklikkaamalla QGIS kohdistaa karttaikkunan suoraan kohteeseen. Esimerkiksi näin:
Mikäli tarvitset useamman osoitteen sijainnin kerralla tai sijaintitiedon omana pistetasonaan, voit käyttää kehittämäämme Digitransit.fi Geocoder -lisäosaa. Se löytyy suoraan QGISin virallisesta lisäosavalikosta (Lisäosat > Lataa ja hallitse lisäosia > hakuun Digitransit Geocoder). Lisäosan avulla voi hakea suomalaisia osoitteita Maanmittauslaitoksen, Digi- ja väestötietoviraston ja OpenStreetMapin aineistoista. Lisäosaan voi syöttää myös .CSV-tiedostoja, jolloin saadaan useamman kohteen sijainnit yhdellä kertaa.
“Eiku!”
Osa meistä ei tee virheitä elämässä tai töissä, mutta varmasti suurin osa painaa joskus väärää nappia tai muuten kämmii hyvin edenneen työn. Windowsin käyttäjien ystävä on näppäinyhdistelmä Ctrl + Z (eli viimeisimmän muutoksen peruuttaminen), ja onneksi sama toiminto löytyy myös QGISistä.
“Kumoa”- ja “Tee uudelleen”-näppäimet löytyvät QGISin ylhäällä olevista työkaluriveistä, ja näyttävät tältä: 
Työkalupalkit kadoksissa
Joskus voi käydä myös niin, että jokin QGISin tuttu nappi tai jopa kokonainen työkalupalkki katoaa. Näissä tapauksissa kannattaa käydä ensin rauhassa yläpalkin työkalurivit läpi: monia työkalupalkeista voi siirtää, pienentää tai laajentaa ihan vain raahaamalla hiiren vasenta nappia käyttämällä. Toisin sanoen inhimillisiä virheitä on voinut sattua, jos hiiren kanssa on tullut kiireessä kikkailtua ja tämän vuoksi jotkin painikkeet ovat menneet piiloon.
Työkalupalkkien esiin kaivamiseksi on muutamakin keino. Ensimmäinen ja suoraviivaisin tapa on klikata mistä vain tyhjästä kohdasta yläpalkkeja hiiren oikealla. Näin näkyviin tulee lista kaikista QGISin mahdollisista työkalupalkeista. Sieltä voi etsiä kaipailemansa työkalut ja hiiren vasemmalla niiden nimiä klikkaamalla saada ne taas näkyviin.
Jos taas QGIS näyttää, että työkalupalkki on kyllä aktiivisena eli sen pitäisi löytyä yläpalkeista, kannattaa etsiä kahta nuolta: 
Jos taas mikään yllä mainituista keinoista ei toimi, voit luoda kokonaan uuden käyttäjäprofiilin. Käyttäjäprofiili luodaan yksinkertaisesti napsauttamalla Asetukset > Käyttäjäprofiillit > Luo uusi. Anna uudelle profiilille nimi, ja QGIS avautuu nyt tässä uudessa käyttäjäprofiilissa kuin ensimmäistä kertaa. Käyttäjäprofiilit-valikon kautta voit myös vaihtaa profiilia tarvittaessa.
Uusi käyttäjäprofiili on QGISin oletuasetuksissa eli eräänlainen tyhjä kanvas, johon voit lähteä tuomaan WMS- ja WFS-yhteyksiä, asettamaan omia pikanäppäimiäsi tai siirtelemään työkalupalkit mieluisaan järjestykseen. Allekirjoitanut esimerkiksi lataa kaikki kiinnostavan oloiset uudet lisäosat yhteen ja samaan käyttäjäprofiiliin, joka toimii kokeilulaboratoriona. Siistimpää työtilaa tarvittaessa voi sitten napsauttaa toisen käyttäjäprofiilin käyttöön.
Kävimme vierailemassa sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopiston maantietelijöiden luona kertomassa työskentelystä Gispolla sekä maantieteilijän työuramahdollisuuksista. Joona ja Ville osallistuivat Geoinformatiikan haasteet työelämässä ja tutkimuksessa -kurssille ja Pekka, Eemil ja Elisa kävivät vierailemassa Helsingin yliopistossa maantietelijöiden kodossa Kumpulan kampuksella.
Korkeakouluista valmistuu koko ajan uutta työvoimaa ja on erityisen tärkeää rakentaa siltoja työelämän ja opiskelun väliin. Tavoitteenamme oli antaa opiskelijoille vinkkejä, mihin tulevien paikkatietoammattilaisten kannattaa keskittyä opinnoissaan, ja auttaa heitä oppimaan tarpeellisia työelämätaitoja. Opiskelumaailmasta siirtyminen työelämään ei ole aina mutkatonta.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot liiketoiminnassa
Maantieteen opiskelijat Helsingin yliopistosta tekivät työelämän ekskursion Gispolle. Pekka kertoi millaista työskentely on Gispolla ja mitä päivittäisiin työtehtäviin kuuluu. Työntekijöidemme työtehtävät ovat jakautuneet konsultoinnin, koulutuksen, tukipalvelun sekä sovelluskehityksen kesken. Siinä missä toiset kouluttavat enemmän, toiset keskittyvät sovelluskehitykseen ja konsultointiin. Vaihtelevuus työtehtävissä on taattua ja mielenkiintoisia projekteja löytyy jokaisen työpöydältä. Myös kyseisen työpöydän sijainti etä- ja lähityöskentelymahdollisuuksineen kiinnosti opiskelijoita.
Pekka kertoi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avointen aineistojen kanssa työskentelystä, ja keskustelimme näiden käytön yleistymisestä eri tahoilla sekä miten Gispo on ollut osallisena ohjelmistojen käyttöönotossa ja koulutuksissa. Myös haasteet QGISin ydinkehityksessä, ohjelmiston hankaluuksista puhuttivat opiskelijoita, kuten myös käyttö kaupallisiin ohjelmistoihin verrattuna.
Eemil ja Elisa kertoivat omista opintopoluistaan maantieteessä sekä työuristaan sekä miten päätyivät Gispolle. Eri kursseilla hankitut tiedot ja taidot sekä käytännön harjoituskurssit opintojen aikana ovat olleet molemmille hyödyllisiä niin työnhaussa kuin työnteossa. Molemmat antoivat myös muutaman vinkin kursseista, jotka ovat kokeneet hyödylliseksi työnteon kannalta. Kuitenkin monipuolisuus, oma-aloitteisuus ja avoimuus niin opinnoissa kuin työelämässäkin koettiin kaikkien mielestä erittäin hyödylliseksi. Monet kursseilla opitut asiat tai hankitut taidot voivat tulla tarpeen yllättävissä pulmissa työelämässä.
Paikkatiedon ammattilaiset työelämässä
Joensuussa, Itä-Suomen yliopiston Geoinformatiikan haasteet työelämässä ja tutkimuksessa -kurssilla, Joona ja Ville kertoivat työuristaan ja miten he ovat käännekohtien myötä päätyneet Gispolle työskentelemään. Monipuolisista urapoluista on jäänyt päällimmäisenä mieleen suhteiden vaaliminen ja solmiminen, ohjelmointitaitojen perusosaaminen sekä halu oppia uutta ja kehittää itseään. Opiskelijoita myös muistutettiin siitä, että tälläkin alalla ammattilaisiksi jalostutaan vasta työelämässä ja Google on yksi työkalu muiden joukossa!
Joensuun yliopisto vierailulla Joona ja Ville kertoivat myös miten Gispolla työskennellessä korostuu etätyö – sen mahdollisuudet ja haasteet. Etätyössä työyhteisön tuki on tärkeää ja on tärkeä hyödyntää mahdollisuudet tavata työkavereita toimistolla tai verkon välityksellä säännöllisesti. Joustava työaika on vapauttavaa, mutta siinä piilee riskinsä, jos työpäiviään ei osaa rytmittää oikein. Oman haasteensa tuovat myös työergonomia sekä milloin on tavoitettavissa tai tavoittamattomissa. Työnteon haasteiden lisäksi esittelimme myös yritystä ja puhuimme toimintafilosofiastamme avoimen lähdekoodin lähettiläinä. Avoimet aineistot ovat opiskelijoille tuttuja ja aineistoja julkaistaan avoimina koko ajan enemmän, sen sijaan opiskelijoita kiinnosti, miten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö on lisääntynyt työelämässä.
Me Gispolla haluamme viedä viestiä, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea heti, vaan asenne ja halu oppia uutta ratkaisee. Opiskelijoilla voi olla uusia ajatuksia ja tuulahduksia jokaiselle alalle. uudet ajatukset tekevät hyvää työyhteisölle kuin työyhteisölle, tällöin emme pääse lukkiutumaan omiin ajatuskoukeroihimme ja pystymme olemaan houkuttelevia konsultteja myös asiakkaan näkökulmasta.
Kuka olet?
Olen monipuolinen ja ratkaisukeskeinen paikkatieto-osaaja, jolla on laskentatavasta riippuen 10-20 vuoden kokemus erilaisten paikkatietojärjestelmien ja -sovellusten kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Koulutukseltani olen maanmittauksen diplomi-insinööri.
Mistä pidät?
Paikkatiedoista ja avoimesta lähdekoodista. Vapaa-ajalla kiinnostaa lisäksi sprinttisuunnistus sekä urheilun historia ja urheiluvisat.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoalassa kiehtoo sitkeä yritys mallintaa reaalimaailmaa, ja tähän liittyvien haasteiden ratkaisu.
Huomasin Gispon kanssa, että sovimme hyvin yhteen. Haluamme kehittää paikkatietomaailmaa avoimilla välineillä ja avoimella asenteella.
Mikä on supervoimasi?
Rauhallisuus. Osaan suunnitella asiat rauhassa, jotta voin toteuttaa ne tehokkaasti.