Viime syksynä julkaistu Tampereen seudun retkeilykarttapalvelu on ollut käytössä vajaan vuoden. Videolla Ekokumppanit Oy:n retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä kertoo, mikä palvelu on, miten se on otettu vastaan ja millaista palvelu oli toteuttaa Gispon kanssa.
Tampereen seudun retkeilykarttapalvelusta olemme kertoneet blogissa aiemmin:
Retkeilykohteet avoimesti lähelläsi
Tampereen kaupunkiseudun ulkoilu- ja retkeilykartta yhdistää tietoa yli kuntarajojen
Teknisempi kuvaus palvelun toteutuksesta löytyy englanninkielisestä blogista:
Vector tiles with React, MapLibre and pg_tileserv
Retkeilykarttapalvelun koodi on saatavilla kokonaisuudessaan GitHubista.
Oskari on Suomessa kehitetty avoimen lähdekoodin web-karttasovellusten kehitysalusta, jonka avulla voi yhdistää ja jakaa paikkatietoa selaimessa. Oskarin avulla voi luoda ja jakaa yksittäisiä dynaamisia web-karttoja tai hyvinkin monipuolisen karttapalvelun, jossa käyttäjä voi tarkastella moninaisia paikkatietoaineistoja (esim. kartat, tilastot, aikasarjat…) ja niiden yhdistelmiä. Käyttäjä voi lisäksi tehdä paikkatietoanalyyseja sekä jopa luoda ja julkaista omia karttojaan.
Oskarin avulla on mahdollista toteuttaa laajamittainen paikkatietopalvelu, joka yhdistää eri menetelmin erilaisia paikkatietoaineistoja ja mahdollistaa käyttäjälle niiden monipuolisen tarkastelun ja jälleenkäyttömahdollisuudet.
Oskarin avulla voidaan yhdistää monia eri tietolähteitä mm. WMS/WMTS/WFS-rajapintojen avulla ja luoda näin paikkatietopalvelu, joka luo huomattavaa lisäarvoa yksittäisille paikkatietoaineistoille.
Lounaispaikan Oskari-pohjaisesta karttapalvelusta tähän blogiin html-koodinpätkällä upotettu kartta näyttää ELY-keskuksen pääpyöräilyreittiaineiston (punainen) ja Turun kaupungin pyörätieverkostoaineiston (sininen) Maanmittauslaitoksen taustakartalla. Kartta voi mm. zoomata ja sen karttatasoja voi valita näkyville/pois.
Oskari on laajasti käytössä paitsi Suomessa julkishallinnon eri tasoilla myös muualla Euroopassa. Tässä artikkelissa esitellään muutamia erilaisia Oskarin avulla toteutettuja verkkokarttoja ja -palveluita: ketkä Oskaria oikein käyttävät ja miten? Oskari voi olla ratkaisu monenlaisiin paikkatietotarpeisiin, joten tutustu ihmeessä tekstissä oleviin esimerkkeihin ja jos haluat tietää lisää, jutellaan ihmeessä aiheesta enemmänkin!
Kansallisen tason Oskari-toteutuksia
Suomessa valtakunnan tason toimijoista Maanmittauslaitos on Oskarin kehitystyön koordinaattoritaho ja he myös ylläpitävät paikkatietoportaali Paikkatietoikkunaa. Paikkatietoikkuna toimii Suomessa julkaisualustana mm. EU:n INSPIRE-direktiivin edellyttämille paikkatietoaineistoille. Paikkatietoikkuna on laajuudeltaan kattavin tuntemamme Oskari-toteutus ja siellä voi tarkastella yhteensä yli 2500 karttatasoa, joiden tiedot tulevat noin 60:ltä eri organisaatiolta. Palvelu mahdollistaa myös omien analyysien tekemisen sekä omien karttojen jakamisen omille verkkosivuille.
Paikkatietoikkunassa voi tarkastella useita koko Suomen kattavia aineistoja ja myös paljon muuta.
Toinen laaja Oskari-pohjainen paikkatietopalvelu on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiteri. Liiteristä löytyy rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta sekä luonnonympäristöä koskevia tilasto- ja paikkatietoja sadoilla karttatasoilla ja yli tuhannessa tilastossa. Iso osa liiterin sisällöstä on avoimesti kenen tahansa käytettävissä, mutta osa vain maksullisesti sopimusasiakkaille.
Liiteri-palvelussa voi tarkastella mm. eläinlajien levinneisyyskarttoja (kuvassa järripeipon levinneisyys).
Suomi.fi-kartat puolestaan on julkishallinnon toimijoille tarkoitettu ilmainen, mutta tunnistautumista vaativa karttapalvelu. Sen avulla viranomaiset voivat luoda omia karttoja avointen tausta-aineistojen sekä omien paikkatietoaineistojensa yhdistelminä ja julkaista näitä helposti verkossa. Esimerkkitoteutuksena suomi.fi-karttojen avulla tehdystä karttajulkaisusta voidaan mainita Kansaneläkelaitoksen yksinkertainen palvelupistehaku, jonka avulla käyttäjä voi hakea Kelan palvelupisteitä haluamansa kunnan alueelta. Vastaavanlaiset kartat voisivat olla hyödyllisiä monille kunnille ja muille viranomaistoimijoille ja varsin helposti saatavilla suomi.fi-karttojen avulla!
Teknisesti Oskari-kartta on myös mahdollista saada “puhumaan” sitä ympäröivän verkkosivun kanssa RPC-toiminnallisuuden avulla, mikä lisää kartan käytettävyyttä ja käyttäjälle tarjottavien mahdollisuuksien kirjoa. RPC on käytössä muun muassa kalastusrajoitus.fi-sivulla. Sivulla käyttäjä voi tarkastella kalastusrajoitusten voimassaoloa kartan avulla ja kartan selite reagoi käyttäjän toimintaan (esim. hiiren scrollaus) reaaliaikaisesti niin, että vain kartalla parhaillaan näkyvät asiat näkyvät selitteessä. Vastavuoroisesti myös selitteessä tehty klikkaus näkyy kartalla valintana. Oskari-RPC on käytössä myös mm. Väyläviraston ylläpitämällä Suomen väylät -sivustolla.
RPC-teknologian avulla käyttäjän selaintoiminnot (tässä hiiren scrollaus) ohjaa kalastusrajoitus.fi-sivuston karttanäkymää, ja karttaselite päivittyy reaaliaikaisesti. Myös selitteen klikkailu näkyy valintoina kartalla, eli kommunikaatio selaimen ja Oskarin välillä on molemminsuuntaista.
Maakunnat ja kunnat Oskarin käyttäjinä
Aluetason esimerkkinä Oskarin käytöstä voidaan nostaa esille Lounais-Suomen kattava paikkatietoportaali Lounaistieto, johon kuuluva karttapalvelu on toteutettu Oskarin avulla. Dataportaalin karttapalvelu on hyvä esimerkki Oskarin käyttöönotosta ilman räätälöintejä, ja myös sieltä voi jakaa ja upottaa karttoja omille verkkosivuilleen. Laaja valikoima kattaa mm. kaavoitukseen, palveluihin, väestörakenteeseen, hallintoalueisiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä aineistoja, joista valtaosa on saatavilla avoimesti ilman kirjautumista.
Kuntakentällä muun muassa Tampereen, Joensuun ja Valkeakosken kaupungit käyttävät Oskaria tiedonhallinnan ja -jakamisen työkaluna. Kullakin kunnalla on karttapalvelussaan jaossa suuri määrä erilaisia aineistoja yleisistä opaskartoista ja rasterimuotoisista väestö- tai ympäristötietoaineistoista yksittäisiin pistemäisiin sijaintitietoaineistoihin kuten muinaisjäännökset, veneenlaskupaikat tai luistelukentät. Näissä kuntien palveluissa on valtava määrä aineistoja saatavilla avoimesti ilman kirjautumista – kannattaa tutustua!
Tampereen Oskari-karttapalvelussa voi tarkastella sadoista aineistoista esimerkiksi Museoviraston muinaisjäännösten sijainteja.
Oskari käytössä myös ulkomailla
Oskarin käyttö ei rajoitu vain Suomeen, vaan sillä on käyttäjiä myös muualla maailmassa. Oskarin päälle on rakennettu Norjan, Tanskan, Ruotsin, Suomen, Islannin, Venäjän, Kanadan ja USAn karttalaitosten yhteinen tietoportaali Arctic SDI, jonka tarkoituksena on ollut koota eri tiedontuottajien aineistoja yhteen arktista aluetta koskevan päätöksenteon tueksi.
Arctic SDI -karttapalvelu kokoaa yhteen tietoa arktisista alueista eri maiden tietolähteistä.
Gispo apuun ja Oskari käyttöön!
Kuten ylläolevista kuvista voi päätellä, Oskarin perusnäkymä selaimessa on monelle suomalaiselle tuttu ja käytettyään yhtä Oskari-pohjaista karttapalvelua käyttäjälle on varsin helppoa tutustua aineistoihin myös muilla Oskari-sivustoilla. Tästäkin syystä Oskari on varsin varteenotettava vaihtoehto, jos harkitaan paikkatietojen jakamista verkossa: sen käyttäminen on helppoa!
Oskarin käyttöönotto karttojen julkaisuun puolestaan edellyttää jonkin verran palvelin-, tietokanta- ja ohjelmointiosaamista. Jos Oskarin tarjoamat mahdollisuudet tiedonjulkaisuun (joko laajemman portaalin tai vaikka yksinkertaisemman suomi.fi-kartat-tyyppisen web-kartan muodossa) kiinnostavat, mutta tarvitsisitte apua sen käyttöönotossa, olkaa ihmeessä yhteydessä meihin. Autamme mielellämme myös jo olemassaolevien Oskari-toteutusten ylläpidon tai jatkokehitysideoiden kanssa. Pistäkää viestiä ja mietitään yhdessä millaista tukea Gispo voisi tarjota joko koulutuksen, konsultoinnin tai sovelluskehityksen kautta Oskarin upeiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
QGIS tarjoaa upeita mahdollisuuksia kaavoitukseen, mutta nimenomaan kaavoittajille suunnattua QGIS-koulutusta ei tähän mennessä ole ollut saatavilla. Mutta nyt meillä on iloinen uutinen. Meillä on uusi kurssi katalogissamme: Yleiskaavoitus QGISillä!
Halusimme luoda mahdollisimman hyvin kaavoittajia palvelevan kokonaisuuden. Jotta voisimme onnistua tässä, yhdistimme Gispon pitkän linjan QGIS-koulutuskokemuksen rautaiseen kokemukseen kaavan laadinnasta. Uusi kurssi on perustuu uunituoreeseen yhteistyösopimukseemme PlanDisainin kanssa.
QGIS kaavoittajan työkaluna
Yhä useampi kunta on siirtymässä käyttämään avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksia ja erityisesti QGISiä. Etuna näissä ratkaisuissa ovat yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa, elinkaarikustannukset sekä toimittajalukottomuus.
QGISin toiminnallisuudet tuovat paljon lisäarvoa myös kaavan käsittelijöille. Maankäyttö- ja rakennuslain (RYTJ) muuttamisen yhteydessä on todettu, että avoimen lähdekoodin käyttöä pidetään ensisijaisena julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Lisäksi suositellaan, että kaavat tuotetaan heti alueidenkäyttöprosessin alussa valtakunnallisen kaavatietomallin mukaisessa muodossa. GIS-ohjelmistojen paikkatietotoiminnallisuudet tarjoavat tähän työkaluja, joita perinteisissä CAD-ohjelmissa ei ole. QGIS voidaan näin ollen Avnähdä varsin varteenotettavana avoimen lähdekoodin kaavantuotanto-ohjelmistona.
Uuden ohjelman käyttöönotto vaatii useimmiten koulutusta. Gispon tarjonnasta löytyy peruskurssin lisäksi erityisesti maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville Suunnittelu ja editointi QISillä -kurssi. Lisäksi olemme toteuttaneet QGIS kunnille -koulutuksia osana PIKUPATE-hanketta. Olemme kuitenkin tunnistaneet, että vaikka näillä kursseilla opitaan käyttämään kaavoitustyöhön soveltuvia työkaluja, kursseilla ei käsitellä varsinaista käytännön kaavoitustyötä. Kaavoitukseen keskittyvälle erikoiskurssille on siis tilausta.
Yhteistyö PlanDisainin kanssa
PlanDisainin Markus Hytönen on kokenut kaavoittaja, jonka työvälineeksi on viime vuosina valikoitunut QGIS, vaikka hän hallitsee myös muut yleisimmät paikkatieto-ohjelmistot. Markus oli siis ilmiselvä ensimmäinen vaihtoehto, jota ruveta kyselemään yhteistyökumppaniksi kaavoittajien QGIS-kurssin kehittämiseen ja toteuttamiseen. “Näin heti win-win -tilanteen”, Markus kertoo. “Olin jo toteuttanut asiakkaiden toiveista joitain pienimuotoisia QGIS-kursseja. Jatkaakseni koulutuksia muiden töiden lomassa tarvitsin vahvempaa tukea kurssimateriaalien tekemiseen sekä QGISin laajempiin mahdollisuuksiin. Olin innoissani ja yllättynytkin uudesta mahdollisuudesta.”
Markus näkee QGISin vahvuudet hyvin samalla tavalla kuin me Gispollakin: ohjelmisto on melko helppokäyttöinen ja se mahdollistaa raakadatan käsittelyn. QGISilla on laaja ja aktiivinen huippuosaajista koostuva kehittäjäverkosto. Markuksen kokemuksen mukaan kaavojen laadinta on täysin mahdollista QGISilla, eikä ohjelmisto häpeä kaupallisille kilpakumppaneilleen.
Uuden kurssin lähtötasovaatimukset?
”Uudella kurssilla osallistujilta toivotaan lähinnä perusymmärrystä paikkatietojen peruslogiikasta. Eli on alue-, piste- ja viivamaisia tasoja ja kohteisiin voidaan liittää ominaisuustietoja ja näitä ominaisuustietojen taulukkorakenteita voidaan itse määrittää. Näitä sitten opetellaan kurssilla tarkemmin.”, Markus toteaa ja rohkaisee tulevaisuuden QGIS-kaavoittajia osallistumaan.
Tilaa Gispon kautta organisaatiolllesi Yleiskaavoitus QGISilla -kurssi. Muista myös että Yleiskaavoitus QGISilla järjestetään kalenterikurssina 13-14.12.2023. Ilmoittautuminen ja lisätiedot täältä.
Lue aiheesta lisää aiemmista blogiartikkeleistamme:
Avoimen lähdekoodin ratkaisujen eduista kunnille
QGISin toiminnallisuuksien lisäarvo kaavan käsittelijöille
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot kasvattavat suosiotaan huimaa vauhtia ja niitä voidaan hyödyntää laidasta laitaan useisiin eri käyttötarkoituksiin. Gispo sai haasteen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta; voiko QGISillä tehdä samanlaista kaavakarttaa kuin kaupallisella vastineella. Tietysti tartuimme haasteeseen ja teimme harjoituksen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan visualisoinnista QGISillä. Tähän blogipostaukseen on koottu työn eri vaiheet ja tulokset.
Harjoituksessa käytettiin mallina Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kaavayhdistelmän pdf-karttaa. Kiitos myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maankäyttöasiantuntija Heikki Viinikalle haasteesta ja kommenteista.
Ennen kuin mennään itse asiaan, niin esittelen itseni pikaisesti. Olen Anni ja toimin Gispolla harjoittelijana tämän kesän. Opiskelen parhaillaan geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa ja harjoitteluni myötä pääsen hyvin soveltamaan yliopistossa oppimiani asioita sekä tietysti oppimaan rutkasti myös uutta. Tämä projekti oli itselleni todella hyvää harjoitusta, sillä pääsin tutustumaan tarkemmin QGISin eri visualisointityökaluihin ja opin monenlaisia kikkoja. Pääsin siis toden teolla sukeltamaan QGISin monipuolisiin mahdollisuuksiin näin kaavojen visualisoinnin kautta!
“Olen laatinut maakuntakaavaa kohta kymmenen vuotta ja kuten varmasti monessa muussakin työssä, omat työskentelytavat urautuvat todella helposti, eikä arkityössä ole aina aikaa tai resursseja miettiä uudistautumista. Keväällä Gispo kävi vierailuilla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistolla ja keskustelimme maakuntaliiton ja Gispon ajankohtaisista asioita. Keskusteluissa Gispon Sanna ehdotti, että he voisivat laatia maakuntakaavan visualisoinnin QGISillä Pohjois-Karjalan maakuntakaava-aineistoa hyödyntäen. Tätä tarjousta ei kannattanut ohittaa. Muutamien viikkojen päästä vierailusta muistui mieleeni, että tätä Gispon yhteistyötä olisi muuten hyvä viedä eteenpäin. Vaan enpä kerennyt ottaa Gispoon edes yhteyttä, kun Annilta jo tulikin sähköpostia, jossa oli mukana valmis harjoitustyö! Oma-aloitteista ja nopeaa toimintaa.”
– Heikki Viinikka
Työvaiheet
Alkuvalmistelut
Aluksi latasin kaava-aineiston Lounaistiedon avoimen datan lataussivulta ESRIn filegeodatabase-muodossa. Alun perin tarkoituksenani oli käyttää Lounaistiedon ATOM-syötettä datan lataamiseksi, mutta syöte ei ikävä kyllä toiminut. Raportoin tästä Lounaistiedolle ja he lupasivat selvittää ongelman. Data piti sisällään kaava-aineiston, jossa oli eriteltynä polygon-muodossa kaavan ulkoraja, aluevaraukset ja osa-alueet. Data sisälsi myös piste- ja viiva-aineistot. Visualisointia helpottamaan latasin Gispon QGISille luodun yleiskaavan visualisointipaketin, josta sain maakuntakaavallekin sopivia valmiita kaavasymboleja helpottamaan visualisointityötä.
Kaavapalan ja aineiston rajaaminen
Maakuntakaavassa on todella paljon dataa ja se käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan, joten tata harjoitusta varteen kaavaa päädyttiin rajaamaan pienemmälle alueelle, jotta sen tarkastelu ja käsittely olisi helpompaa. Rajasin kaavasta oman palasen Joensuun kaupunkialueelle QGISissä. Avasin tasot-valikosta toiminnon “luo taso” ja valitsin luo uusi shapefile taso. Nimesin tason ja asetin koordinaattijärjestelmäksi saman, joka on itse projektissa eli ETRS89/TM35FIN. Napsautin QGISin editointitilan päälle ja valitsin toiminnon “lisää monikulmiokohde”, jotta pääsin piirtämään tasolle nelikulmion käytettäväksi kaavapalan rajana. Näin kaavapala rajautuu mahdollisimman siististi. Rajasin kaavapalani Joensuun kaupunkialueelle.
Tulihan tähän tietenkin saada mukaan myös kaikki tuon rajatun alueen datat, eli aluevaraukset, osa-alueet, pisteet ja viivat. Tämä onnistui näppärästi QGISin vektoritason leikkaustyökalulla. Datat leikattiin juuri luodulla rajaus-tasolla. Tehokkainta oli tehdä tämä leikkauksen eräajona, jotta kaikki datat sai rajattua samalla kertaa tälle valitulle alueelle. Datat tallennettiin uusina leikattuina datoina. Toin QGISiin tyylien hallinnan kautta aiemmin mainitsemani yleiskaavan visualisointipaketin, niin pystyin sujuvasti aloittamaan visualisoinnin.
näppärästi Leikkaa-työkalussa eräajona.
Visualisointi
Sitten päästiin asian ytimeen, eli visualisoinnin pariin! Ensimmäisenä visualisoin maakuntakaavapalasta osa-alueet ja aluevaraukset. Luokittelin molemmat tasot perustuen kuvaus-sarakkeeseen, josta selviää, mitä mikäkin osa-alue tai aluevaraus edustaa, eli esimerkiksi onko alue suojelualue, puolustusvoimien alue tai vaikkapa peltobiotalousalue. Visualisoin nämä luokat ensin sopivilla yleiskaavan symboleilla ja pyrin muokkaamaan niistä tismalleen samannäköiset kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Luokituksessa ääkköset näyttävät hieman hassuilta, koska tietolähteen koodaus olisi pitänyt tehdä eri tavalla sen ollessa nyt UTF-8. Yritin muokata tietolähteen koodausta jälkikäteen, mutta sitä ei valitettavasti pystynyt muuttamaan enää jälkikäteen asetuksista. Merkistön koodisto olisi pitänyt asettaa oikeaksi siis jo heti aineistoa ensikerran QGISiin tuotaessa.
Yksi merkittävä asia, joka tuli saada tähän kaavapalaan mukaan oli nimiöinnit. Nimiöinnit sain taituroitua näkyviin niin, että poistin ensiksi yleiskaavan visualisointipaketin mukana tulleet kirjainsymbolit ja laitoin tilalle kaavalyhenteet käyttämällä QGISin yksinkertaista nimiöintiä. Arvoksi asetin attribuuttitaulukosta sarakkeen “kaavaMerkL”, jossa on tieto kaavamerkinnän kirjaintunnuksesta. Aluevarauksissa esimerkiksi suojelualueiden kirjaintunnus on SL.
Toisessa vaiheessa visualisoin viivat ja pisteet. Viivojen visualisointi meni sutjakkaasti samalla kaavalla kuin osa-alueiden ja aluevarausten visualisoinnit. Toisaalta näissä viivojen visualisoinneissa piti soveltaa eniten, jotta sain viivat näyttämään samalta kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Jouduin siis käyttämään valmiin visualisointipaketin sijaan enemmän QGISin omia valmiita symboleja, joita sitten muokkasin ja yhdistelin, jotta sain alkuperäistä maakuntakaavaa vastaavat visualisoinnit tehtyä. Tämä onneksi onnistuikin oikein mallikkaasti!
Tasoista viimeisenä visualisoin pisteet ja pisteidenkin osalta luokitus sujui samalla tavalla kuin aiempien tasojen. Pisteet olivat kuitenkin hieman kinkkisiä, sillä niitä oli hankalampi erotella suoraan, joten turvauduin attribuuttitaulukon apuun. Pystyin attribuuttitaulukon kaavamerkki-sarakkeen avulla erottelemaan, mitä mikäkin piste edustaa. Pisteet luokittelin aiempien tasojen tavoin niiden kuvaus-sarakkeen mukaan. Pisteissä oli esimerkiksi eritelty palvelujen alueet, satama-alueet ja virkistyskohteet.
Pisteiden nimiöinti maakuntakaavaa vastaavaksi edellytti pientä kikkailua, mutta QGISin sääntöpohjaisella nimiöinnillä se onnistui näppärästi!
Lausekkeella sain eroteltua, mihin pisteisiin halusin laittaa nimiöinnit. Loin kuvassa olevan lausekkeen lisäksi vielä kaksi lauseketta lisää satamapisteille sekä teollisuus- ja varastoalueelle ja tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille. Satamapisteille tein oman lausekkeen, jotta sain niiden fontin valkoiseksi muiden pisteiden mustan fontin sijasta. Teollisuus- ja varastoalueen pisteille sekä tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille tein oman lausekkeen, koska näissä pisteissä nimiöinnin fontin tuli olla pienempi kuin muissa pisteissä. Sääntöpohjaisen nimiöinnin avulla pystyy siis hyvin luomaan haluamilleen pisteille tietyt nimiöinnit ja visualisoimaan ne esimerkiksi eri värisiksi! Kaikissa näissä pisteiden nimiöinneissä laitoin tilan asetukseksi “Offset from Point”, jotta nimiöinti asettui pisteen sisälle. Nimiöinnin sijainnin asetin vielä niin, että se asettuu aina keskelle pistettä. Pisteiden nimiöintien ja viilausten myötä maakuntakaavapala olikin sitten valmis!
Lopputulos
“Avasin laaditun maakuntakaavan karttapalan ja huomasin, että hyvää työtä Anni on tehnyt. Karttapala näytti hyvin onnistuneelta ja aivan siltä, kuin maakuntakaavan kuuluukin näyttää. Saatesanoiksi hän oli vielä kirjoittanut työvaiheet ja mahdolliset epäselvyydet aineistossa. Työvaiheiden listaaminen toi näkyväksi sen, miten prosessi oli edennyt ja mitä vaiheita se pitää sisällään, joita oli helppo verrata nykyisiin omiin kaavakartan visualisoinnin työvaiheisiin ja pohtia eroja tai ajankäyttöä.
QGIS ei ole itselläni aktiivisessa käytössä, mutta on sillä tavalla tuttu ohjelmisto, että sen perustyökalut ja toiminnallisuudet ovat tiedossa. Mutta mitään valmiita karttatoteutuksia en ole paria aikoinaan opinnoissa tekemääni harjoitusta lukuun ottamatta tehnyt, joten visualisointiin, symboliikkaan ja muuhun ulkoasuun liittyviin toiminnallisuuksiin en ole perehtynyt. Gispon tarjous ja Annin harjoitustyö vastasivatkin juuri tähän tarpeeseen.”
No miltäs se lopputulos näyttää?
Ja kas näin, maakuntakaavan palanen on näppärästi visualisoitu QGISillä! Voimme siis todeta, että QGISillä myös maakuntakaavan visualisointi onnistuu käden käänteessä. QGIS tarjoaa erinomaiset visualisointityökalut ja monia erilaisia lisäasetuksia, jolla visualisoinnista saa juuri haluamansa näköisen.
“QGIS näyttäisi soveltuvan hyvin kaavakartan laadintaan lopullista ulkoasua myöten ja aioin pitää tämän vaihtoehdon jatkossa mielessä. Todettakoon, että ilman Gispon ehdotusta yhteistyöstä, en usko, että itse olisi tullut kokeiltua kaavan laatimista jollain muilla työvälineillä kuin niillä, mihin on tottunut. Olkoon tämä hyvä osoitus, että välillä pitäisi muistaa varata aikaa myös miettiä toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista eikä vain urautua tekemään työtehtäviin samalla vanhalla kaavalla.”
Vertailun vuoksi alla vielä kuvakaappaus alkuperäisestä maakuntakaavan kaavayhdistelmästä.
Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta kaavojen visualisoimisesta QGISllä ja yleisesti ottaen QGIS osaamistani voisi kuvailla termillä “perusteet”. Tämän harjoituksen myötä sain todella hyvin tutustuttua enemmän QGISiin ja etenkin sen visualisointiominaisuuksiin, jotka ovatkin todella monipuoliset! Myöskin tulee ottaa huomioon, että enemmällä kokemuksella tämä visualisointi sujuisi varmasti vieläkin nopeammin. Kun saa vähänkin tuntumaa visualisointiin, niin siitä saa toden teolla tuulta purjeisiin ja harjoitushan tekee mestarin!
Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin
Kesä tulee ja pihakirppikset avautuu. Tässä simppeli esimerkki, miten tehdä kirppisrallikartta QGISillä. Tosin järkytyksekseni tajusin, että joku voi tehdä kirppiskartan ihan vaan printtaamalla internetistä löydetyn random kartan ja piirtämällä siihen päälle tussilla kohteet. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä!
1. Osoitteet taulukkoon
Ensinnäkin. Pyydä osoitteet ja osallistujat hallitusti jollain keinolla. Hyvät tsäänssit on, että tietojen kerääjä on kirjannut osoitteet nätisti tai sitten hyvin moninaisilla tavoin, kuten: “Vaapukkatie 679 (Vaapukan kyläkauppa)” tai “Tien päässä” tai Kakkutien x Mansikkatienristeys (pysäkki)“. Esimerkit tietysti täysin tuulesta temmattuja.
Saat siis oletettavasti joltain tietojen kerääjältä taulukon. Taulukossa on luultavasti myös kaikkea muuta tietoa, ylimääräisiä rivejä ja sisäisiä muistiinpanoja. Eli ensimmäinen tehtävä on siivota osoitelista kaikesta ylimääräisestä tiedosta. Toki jos olisit muistanut, että tämä sama tapahtui viimeisillä kolmella kerralla, niin olisit lähettänyt pyynnön mieluisasta formaatista tietojen kerääjälle jo etukäteen. Mutta koska kyseessä tässä tapauksessa on lähisukulainen, pidämme välit hyvänä ja olemme hiljaa. Ja varaudumme seuraavalla kerralla samaan temppuun.
Tähän temppuun riittää, että taulukossa on seuraavat kentät:
- NRO (integer), kertoo kirpparikierroksen järjestyksen. Hyvin olennaista, että tietojen kerääjä on pohtinut sen päässään. Toki järjestyksen voisi laskea myös koneellisesti, mutta se on sitten toinen tarina ja vaatii pohdintaa optimoinnista.
- Osoite (String)
- Kunta (String)
- Lisätieto (String), esim. Pysäköintiohjeet yms.
Niiden osoitteiden osalta, joista et tiedä mitä ne ovat, joudut valitettavasti etsimään kohteen oikean osoitteen jollain karttahakukoneella. Esimerkiksi oletamme, että Kakkutien ja Mansikkatien risteys on oikeasti Mansikkatie 1 tai ainakin lähellä sitä.
Kun taulukko on eheä, tallennetaan se csv:nä ja erotinmerkiksi puolipiste (;).
2. Osoitteet kartalle
Avataan QGIS ja ladataan Gispon Digitransit-lisäosa. Digitransit-lisäosa hyödyntää kolmea eri osoiterekisteriä. Sen perusosalla voi etsiä yksittäisiä pisteitä, mutta prosessointityökalujen kautta löytyy myös csv-tiedoston syöttö. Huomaa, että nykyisin Digitransit vaatii rekisteröitymisen ja API-avaimen käytön. Siitä lisää aiemmassa blogissa.
Etsi Digitransit Geocoder -lisäosasta Geocode addresses in a CSV file -työkalu ja täytä tiedot. Muista erotella osoitetta kuvaavat kentät pilkulla ja määritä tutkittava alue esimerkiksi QGIS-projektin laajuuden perusteella:
Muista tallentaa väliaikainen taso, jos kaikki näyttää hyvältä. Jos jokin piste ei paikannu oikein, koita vaihtaa käytettyjä osoiterekistereitä. Työkalu hyödyntää kolmea eri osoiterekisteriä ja yleensä parhaimman tuloksen saa käyttämällä kaikkia. Mutta poikkeus sääntöön ja niin edelleen.
3. Taustakartta
Onneksi edellisiltä vuosilta on säästynyt QGIS-projekti, jossa jo tyylitelty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa tähän tarkoitukseen sopivaksi. Jos sellaista ei ole, sen voi hakea joko Geopackagena MML:n Karttapaikasta omalla aluerajauksella tai käyttäen Gispon ATOM-syöteplugaria: NLS GeoPackage Downloader. Molemmista vaihtoehdoista löytyy valmiit visualisoinnit. Tässä on käytetty Gispon lisäosaa, josta jätetty näkyviin esim. Rakennukset, Meri, Järvi sekä Tieviivat. Visualisoinneissa on valmiiksi määritelty eri zoomitasot, jotta saadaan tehtyä maastotietokannasta peruskartan näköistä tuotetta. Eli jos zoomitasot ei kelpaa, niin säädä valmiiksi tehtyjä Rule-based-sääntöjä. Tässä säädetty myös värejä. Merialueen osalta tehty niin, että myös polygonin viiva on samalla sävyllä, jotta merialueiden viivat eivät näy.
4. Kohteiden visualisointi
Sitten kun taustakartta on omaan tarkoitukseen sopiva, voidaan lisätä visualisoinnit kohteille. Tässä käyttäisin visualisoinnin sijaan nimiöintejä ja käytetään NRO-kenttää nimiöintien teossa. Tarkkasilmäiset voivat tässä jo nähdä useita ongelmia, mutta ei hätää, korjataan ne myöhemmin.
Nimiöintien tyyliä voi muokata sitten millaiseksi haluaa. Tässä taustaksi on tehty pallo, jolla reunaviiva.
Muista tallentaa projekti.
5. Kartan asettelu
Nyt voidaan alkaa tehdä layoutia kuntoon ja asetella kartta, legenda ja muut tekstit. Jos halutaan kikkailla, ja tottakai halutaan, layouttiin voidaan tehdä lista kohteista kiertojärjestyksessä (muistanet NRO-kentän). Tämän voi tehdä selitteen avulla. Saat selitteeseen laitettua listan kohteista “helposti” kirppisten kiertojärjestyksessä funktiolla:
%wordwrap(aggregate( ’kirppisrallitaso’,’concatenate’,”NRO” || ’. ’ || ”Osoite” || ’ | ’|| ”Lisätieto” || ’&’, order_by:=”NRO”),1,’&’)%].
Ja sitten ongelmaksi luultavasti muodostuu se, että CSV:nä tuotu kirppistason NRO-kenttä on tallentunut stringiksi. Luo kirppistasolle integer-muotoinen Nro2-kenttä ja populoi NRO-kentän tiedot uuteen sarakkeeseen. Ja kokeile uudelleen:
%wordwrap(aggregate( ’kirppisrallitaso’,’concatenate’,”Nro2″ || ’. ’ || ”Osoite” || ’ | ’|| ”Lisätieto” || ’&’, order_by:=”Nro2″),1,’&’)%].
Ja mahtavaa! Listan kohteet on hienosti selitteessä halutussa järjestyksessä! Ja lisätiedot on eroteltu erikseen. Tässä vaiheessa listalta varmaan löytyy kaikenlaista virhettä, joten kysy kaverilta mitä kaikkea pitää korjata.
6. Vähän pitää korjata
Osa pallukoista esimerkiksi on varmaankin liian lähekkäin toisiaan.
Säädä niitä siten, että ne eivät peitä toisiaan. Tämä oli siis syy, miksi kohteet kannatti labelöidä eikä tehdä pisteille visualisointia. Ja kartta on valmis!
Tai niin noh. Viime kesän QGIS-versio ja nyt käytössä oleva QGIS-versio eivät olekaan ihan yhteneväiset. Siitä johtuen nimiöinnit käyttäytyivät hieman eri tavoin. Muista määrittää siis nimiöinneille X,Y -referenssipiste. Data Defined Placement piti säätää 3.30:ssa erikseen viittaamaan Store Data in Project, jolloin nimiöintejä pystyy siirtämään.
Ja sitten tarkkasilmäisiä häiritsee, että kohteiden pallot on eri kokoisia (johtuen siitä, että pallon koko kasvaa mitä enemmän siinä on tekstiä). Tämän voi vaihtaa labeleiden Background-kohdasta Size Type Buffered sijaan Fixed.
7. Valmis!
No niin! Nyt se kartta on valmis ja pitääkin alkaa valmistelemaan kirppiskamojen hinnoittelua. Tervetuloa muuten ostoksille!
Kuka olet?
Olen maisterivaiheen opiskelija Aalto yliopistosta pääaineenani Complex Systems. Opintoni painottuvat datatieteeseen ja kaikenlaisen datan kanssa työskentely onkin lähellä sydäntäni. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. tekoäly, koneoppiminen ja neuroverkot.
Mistä pidät?
Tekniikka ja kaikenlaiset vekottimet ovat aina kiinnostaneet minua. Tykkään myös musiikista ja soitankin hieman kitaraa. Eläimet ovat minulle rakkaita: minulla on kaksi kissaa. Kaikista suurin intohimoni on kuitenkin historia. Kulutan sitä etenkin lukemalla ihan kaikesta laidasta laitaan, ja rakastan vanhoja karttoja.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoala on minulle vielä hyvin uutta, mutta kiinnostaa valtavasti. Sitä tarvitaan niin monessa arjen ihan perusasiassa, lähtien vaikkapa paikantamisesta ja navigoinnista. Muutenkin, kartat ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Haluankin kehittyä raudanlujaksi paikkatieto-asiantuntijaksi ja uskon, että Gispo tarjoaa minulle parhaat mahdollisuudet sillä polulla.
Mikä on supervoimasi?
Minulla on erinomainen muisti: muistan yleensä kaiken tarpeellisen ja turhankin vielä vuosien päästä.
Kuten jotkut ehkä ovat jo kuulleet, Gispo on lähdössä valtaamaan Ruotsin avoimen lähdekoodin markkinoita. Kävimme Ruotsin Kartdagarna-tapahtumassa huhtikuussa ja siellä vastaan tuli messukävijöiltä kysymyksiä, jotka olin jo ehtinyt unohtaa, mutta Suomessa kysyttiin samoja kysymyksiä noin kymmenen vuotta sitten. Mitä on oikeastaan avoin data ja miten se eroaa julkisesta datasta? Ja miten ihmeessä avoimella lähdekoodilla voi tehdä bisnestä? Aloin pohtia miten avoimuus oikeastaan on muuttanut omaa ja Suomen paikkatietoalan tekemistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja mitä on tapahtumassa seuraavaksi?
Avoimuus kehittyy
Gispoa ei varmasti olisi tällaisessa muodossa, jos avointa dataa ei olisi. Itse en varmaankaan olisi töissä Gispolla, jos avointa lähdekoodia ei olisi. Globaalisti OpenStreetMapin kehitys ja QGISin luominen on muuttanut alan tekemistä joka paikassa. Suomessa puolestaan Maanmittauslaitoksen vuonna 2012 tekemä päätös avata dataa on mahdollistanut tässä yhteiskunnassa niin paljon, että sen hintaa on varmasti vaikea laskea. Datan avaamisen trendi vaikutti myös muihin organisaatioihin ja nyt Avoindata.fi:ssä on 2224 avointa tietoaineistoa 767 eri organisaatiolta. Tämä on aivan järisyttävä määrä dataa ja siitä varmasti valtaosa on paikkatietoihin liittyvää sisältöä. Enää ei tule edes mieleen, että jotain tietoa ei helposti jostain saisi käsiinsä. Toisin on Ruotsissa, mutta sielläkin ollaan varovaisesti lähdössä avoimelle polulle.
Toinen meidän alaamme järisyttävä tapahtuma oli, kun vuonna 2022 Maanmittauslaitos teki strategisen päätöksen lähteä avoimen lähdekoodin tielle ja kuten Linda blogissaan kertoi, teemme heille tällä hetkellä mm. QGIS-työkalujen kehitystä maastotietokannan ja ilmakuvarekisterien hallintaan. Uskon, että MML:n päätös johtaa samankaltaiseen tapahtumaketjuun kuin avoimen datan osalta, sillä jo nyt Gispolla on nähty valtava koulutustarpeen kasvu, erityisesti QGISin käytön suhteen. Avoimuus on siis voittamassa!
Avoimuus ja Gispo
Ruotsin Gispon toimitusjohtaja Mari on sparrannut ajatuksiaan kanssani nyt jo jonkin aikaa ja Mari on usein tuonut esiin sen, että on eniten vaikuttunut siitä, miten avoin Gispo on yrityksenä. En tiedä johtuuko se näistä meidän työkaluista (avoimesta datasta ja avoimesta lähdekoodista) vai lähtökohtaisesti etänä toimivasta yrityskulttuurista, mutta meillä vaihdetaan todella paljon sisäistä informaatiota keskenämme. Koen, että se on pakko, sillä vaikka jokainen työntekijämme on itsenäinen oma pörröinen hahmonsa, meidän pitää voida myös oppia toisiltamme ja me asiantuntijat olemme ne, jotka avoimen lähdekoodin työkaluilla saamme sen avoimen datan kartaksi.
Voi olla, että kymmenen vuoden sisään tekoäly korvaa osan meidän kaikkien työstä ja toivottavasti se tekee sen mahdollisimman avoimesti. Karttoja voidaan jo nyt tehdä tekoälyllä ja somekanavissa onkin vilahdellut ilmakuvia ja karttoja, jotka ovat täysin keksittyjä. Avoimuutta olisi kirjata karttaan tai koodinpätkään mukaan mikä osio on tekoälyn tuottamaa, mikä pörröisen paikkatietoasiantuntijan.
Meillä Gispolla on se hyvä puoli, että voimme kysyä toisiltamme, jos tekoälykään ei tiedä. Asiakkaiden luona näen usein sitä, että paikkatietoasiantuntija on täysin yksin oman ammattilaisuutensa kanssa organisaatiossa. Itsekin olen kokenut joskus urallani tämän. Se on ihan kauheaa. Gispolla ensimmäinen oma ajatus silloin 2016, kun tulin messiin, oli että ihanaa – täällä on joku keneltä kysyä! Ja aina löytyy joku ratkaisu tai useampiakin. Mitä jos seuraava vuosikymmen avoimuuden saralla onkin itse avoin yhteisö? Kehitetään yhteistä osaamisen pääomaa ja luodaan jotain aivan mielettömän hienoa. Pelastetaanko maailma avoimuudella?
Gispo ja monet muut avoimen lähdekoodin paikkatietoyritykset ovat ihan elävä esimerkki siitä, että avoimuudella voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Se helpottaa alkuunpääsyä, se helpottaa tiedon vaihtoa eri toimijoiden välillä ja siinä ei jää yksin. Mutta samalla avoimuus voi aiheuttaa avoimuutta, kuten Gispon sloganissa sanotaan. Siitä tulee hyvä mieli.
P.S. Miten olisi FOSS4G-aiheinen alueellinen kiertue ensi syksynä? Saako tulla kylään?
Gispon koulutuskevät on ollut kiireinen, mutta antoisa. Nyt olemme tulleet siihen tilanteeseen, että meidän täytyy laittaa asiakaskohtaisten koulutusten osalta lappu luukulle: LOPPUUNMYYTY. Meillä on tiedossa joka viikolle niin paljon koulutuksia, ettemme enää pysty ottamaan kalentereihimme uusia koulutuksia. Mutta ei hätää! Tähän mennessä sovitut koulutukset ja lähetetyt tarjoukset hoidamme tiestysti, ja syksyllä koulutuskalenterissa on taas lisää tilaa.
Kevään viimeiselle kalenterikurssille on vielä hyvin tilaa, joten jos kaipaat lisäsivistystä Geoserverin käyttöön niin ilmoittauduppa Johdanto GeoServerin käyttöön koulutukseen. Ja jos kesäopiskelu kiinnostaa, niin kesäkuussa on vielä tarjolla Suunnittelu, editointi ja datan hallinta QGISillä, tälle kurssille annamme toteutumistakuun!
Syksyn kalenterikurssien ajankohdat alkavat loksahdella paikoilleen ja saammekin pian julkaista syksyn kalenterikurssien ajankohdat. Merkkaa kalenteriin 22.5. sillä silloin julkaisemme syksyn koulutuskalenterin ja pääsette valikoimaan itselle sopivat kurssit. Muutenkin syksyn kurssien suhteen kannattaa olla ajoissa liikkeellä niin saatte parhaimmat “eturivin” ajankohdat varattua juuri teille!
Kannattaa myös muistaa, että meiltä saat koulutuksia juuri teidän tarpeisiin räätälöityinä. Mitä suurempi organisaatio on kyseessä ja mitä enemmän koulutukseen on tulossa osallistujia, sitä enemmän hyötyä räätälöinnistä on. Pelkän ohjelmistokoulutuksen lisäksi mukaan voidaan leipoa organisaation sisäisen datan hallinnan ohjausta: missä aineistoja säilytetään, millaiset käyttöoikeudet tietokantoihin on milläkin käyttäjäryhmällä, ja miten ohjelmiston keskitetty asennus ja päivitys on toteutettu. Lue lisää räätälöidyistä koulutuksista meidän aikaisemmasta blogipostauksesta.
Tähän mennessä koulutuksiin on tänä vuonna osallistunut 163 koulutettavaa, olemme myöntäneet 59 osallistujalle virallisen QGIS-sertifikaatin, olemme pitäneet 29 kurssia tai työpajaa. Myös muutamia englanninkielisiä kursseja on tänä keväänä vielä ohjelmassa.
Meiltä Gispolta näitä koulutuksia on vetänyt seitsemän loistavaa kouluttajaa Elisa, Ville, Juho E., Juho R, Joona, Jarno, Niko 🥳
Sertifikaatit ovat olleet toivottu lisä QGIS-kursseillemme, ja se onkin Gispon laaduntae. Sertifikaatin avulla voit osoittaa, että olet osallistunut QGIS-koulutukseen, jonka sisältö on ajan tasalla ja jonka on vetänyt pätevä ja koulutettu osaaja. Näin voit varmistua siitä, että saat koulutuksessa alan tuoreimmat ja parhaimmat opit käyttöön, ja samalla olet mukana tukemassa QGISin kehitystä.
Suosituimmat aiheet kursseilla ovat olleet QGISin peruskäyttö, digitointi ja editointi, tilastojen ja analyysien hyödyntäminen, karttojen tekeminen, QGISin 3D-käyttö ja Web-kartat.
Syksylle toivotammekin meidän QGIS-koulutus perheeseemme tervetulleeksi uudet kurssit: Kartat & taitot ja Yleiskaavoitus QGISilla. Yleiskaavoitus QGISilla -kurssilla haluamme vastata kuntien ja kaavoittajien tarpeeseen tehdä kaavoitusta QGISilla. Tämä kurssi tuotetaan yhdessä PlanDisainin ja Markus Hytösen kanssa. Markus on tehnyt kymmenille kunnille yleiskaavoja käyttäen QGISiä. Näin hänen rautaisella kokemuksellaan saamme tarjottua teille uusimmat opit ja niksit kaavoitukseen. Kurssilla perehdymme erityisesti yleiskaavoituksen käytännön työhön QGISilla.
Olet ehkä kuullutkin, että Gispon Ruotsin valloitus on alkanut ja meiltä on tulossa myöhemmin tänä vuonna lisää koulutuksia niin ruotsiksi kuin englanniksikin. Jos ruotsin kieliset koulutukset kiinnostavat, voit olla suoraan yhtedessä Mari Punakiveen (mari@gispo.se).
Lopuksi muistutan myös tukipalvelustamme ja Online-tukiklinikoistamme. Saat Online-tukiklinikan kautta apua niin yksittäisiin ongelmiin kuin myös suurempiin kokonaisuuksiin muutaman tunnin pätkiin annosteltuna.
VOOKA eli Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hankkeessa on tavoitteena viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon. Pilottihanke saatiin päätökseen helmikuussa 2023 Etelä-Savon alueella ja työn tulokset olivat rohkaisevia! Työn aikana saatiin kerättyä lähes kaikki pilottialueen yleis-, asema- ja ranta-asemakaavojen ulkorajat ja suurimpaan osaan niistä saatiin liitettyä kaavaliitteet (kaavakartta sekä merkintöjen ja määräysten selostusosio). Pilotissa luotiin siis yhtenäinen ja topologialtaan eheä paikkatietoaineisto, joka kattaa noin 2800 kaavaa. Se on iso saavutus!
Kun työtä lähdettiin kesällä 2022 hahmottelemaan SYKEn, Etelä-Savon ELYn, Ubigun, Gispon ja Plandisainin kanssa, pohdittiin paljon potentiaalisia sudenkuoppia: Mistä kaavan ulkorajat saadaan helposti? Löytyvätkö liitetiedostot? Kuinka paljon kuntia voi häiritä ja pyydellä toimittamaan aineistoja, kun muutenkin resurssit ovat tiukassa? Meitä hirvitti erityisesti se, kuinka paljon erilaisia formaatti- ja koordinaattiongelmia paikkatietoaineistoissa tulisi vastaan. Ja olihan näitä, mutta pääsimme yllättävän helpolla, ja tässä paljastamme hyvän projektin yhden salaisen ainesosan (shh – älä kerro eteenpäin!).
Salainen ainesosa: Hyvä tiimi.
Työtä oli helppo tehdä, kun on osaavaa väkeä. Asiakas oli innostunut ja projektin veto meni hienosti ja tasaisella sykkeellä eteenpäin, kiitos Kaarinalle! Etelä-Savon ELYn Jari oli mahtava tsemppari ja tuttu kaveri kunnille – se helpotti todella paljon kuntayhteistyötä, kun pohjustus ja tiedotus oli kunnossa. Kunnista oltiinkin tosi hyvin mukana tietojen toimituksessa ja lähes kaikki mahdolliset datat saatiin määräaikaan mennessä kerättyä! Täytyy myös sanoa, että onneksi saimme käyttöön Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) poiminnan kaavojen ulkorajoista. Se auttoi työssä huimasti.
Täytyy vielä taputella selkään tekijäporukkaakin. Ubigun Samulilla oli mahtavaa kikkailuosaamista paikkatietoanalysointikoodien tekemiseen ja Emilialla tarpeeksi hermoja kerätä kaavaliitteet ja puljata ne kuntoon. Plandisainin Markuksella on taas rautaista osaamista kaavoituksesta ja historiallista tietoa kaavojen sisältöjen omituisuuksista saatiin heti. Gispolaisista Jarno ja Joona lupsakalla itäisellä otteella ottivat kuntiin yhteyttä ja dataa alkoi virrata, jotta Ville puolestaan pääsi tekemään korjauksia aineistojen sisältöön ja Juho lopulta niittasi työn yhteen markkinointia varten videolle. Siinä sitten Ubigun Ilpolle ja Gispon Sannalle jäi vähän käsien heiluttelijan rooli, mutta niitähän tarvitaan aina, eikö?
Ja sitten käytäntöön
Analyysissä vertailtiin ensin KTJ:n digitoituja kaavarajauksia sekä kuntien omia kaavojen ulkorajoja sekä yleiskaavojen osalta myös kuntarajoja. Tämä vaati monivaiheista työtä ja tarkemmin työvaiheet on kuvattu Syken Githubissa: https://github.com/sykefi/vooka. Täysin automatisoituun prosessiin ei tämäntyyppisissä toteutuksissa voida päästä, mutta osa työvaiheista voidaan jatkossa nopeuttaa ohjelmallisesti.
Prosessista tulikin niin sanotusti mielenkiintoinen
Manuaalista työtä kuitenkin tarvitaan. Kunnista saadut lähtöaineistot voivat olla hyvin monipuolisissa formaateissa ja koordinaatistoissa. Tietojen tallennustavasta riippuen niissä ilmeni jonkin verran sisältö- ja geometriatietojen lukuongelmia. Aineistoformaatit käännettiin keskenään samaan muotoon (Geopackage) sekä samaan koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN TM35). Isompien ohjelmallisten korjausten jälkeen manuaalisia topologia- ja geometriakorjauksia kunnilta saatuihin paikkatietoaineistoihin tarvittiin noin 390 paikkatietokohteeseen reilusta 7600 kohteesta. KTJ:n osalta 3059 kohteessa oli topologisia virheitä vain 6.
Manuaalikorjaukset
Pilotissa selvisi lopulta, että työsarkaa vielä riittää. Osaa tiedoista ei vain löytynyt tai tiedot olivat vanhentuneita. Jännää tässä on myös se, että on täysin mahdoton sanoa, kuinka monta kaavaa jäi prosessissa saamatta. Sellaista tietoa ei vain ole olemassa – ainoastaan arvioita, jotka eri lähteiden mukaan erosivat toisistaan. Varmaa kuitenkin on, että Suomessa on kymmeniä tuhansia voimassa olevia kaavoja, siellä jossain arkistoissa piilottelemassa ja odottelemassa VOOKAn jatkoprojekteja.
VOOKA-pilotti toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen tilaamana yhteistyössä Ubigun, Plandisainin ja Gispon kanssa. VOOKAn tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen aineisto, joka pitää sisällään kaikki Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen ulkorajat ja kaavaliitteet. Hanke liittyy Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYHTI) kehittämiseen ja alueidenkäytön suunnittelutietojen valtakunnalliseen harmonisointiin. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista: https://www.syke.fi/hankkeet/vooka
Kuka olet?
Olen geoinformatiikkaan suuntautunut yhteiskuntamaantieteilijä, joka on palavasti kiinnostunut paikkatiedon lukuisista eri hyödyntämismahdollisuuksista etenkin avoimien GIS-järjestelmien kentällä. Olen valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja nyt opiskelen geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa.
Mistä pidät?
Pidän urheilusta niin harrastamisen kuin penkkiurheilunkin parissa, hyvästä musiikista, luonnossa liikkumisesta ja rauhallisista aamuista.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoalassa kiehtoo sen monipuoliset mahdollisuudet eri kentillä ja etenkin se, että aina voi oppia uutta ja kehittyä lisää! Paikkatietoala on isossa roolissa monissa nykypäivän ja tulevaisuuden ratkaisuissa. Gispossa kiehtoo mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta avoimien paikkatietoratkaisujen parissa, sekä tiivis ja mukava työyhteisö!
Mikä on supervoimasi?
Erilaisen nippelitiedon tietäminen.