QGIS – monitoimityökalu kuntiin
Edellisessä kunta-aiheisessa blogipostauksessa kerroimme avoimen lähdekoodin ratkaisuista kunnissa. Yksi avoimen lähdekoodin ratkaisu kuntien paikkatietopulmiin on QGIS. Se on yksi maailman tunnetuimmista Open Source -ohjelmista ja jo pelkästään Suomessa viimeisimmän 30 päivän aikana QGIS on aukaistu 313 203 kertaa (tilanne 31.10.2022).
Tässä postauksessa kerromme tarkemmin, miten QGISin monipuoliset ominaisuudet tarjoavat avun kaikenkokoisten kuntien paikkatieto-ongelmiin. Sen avulla kunnat saavat tehostettua niin karttatuotantoa kuin paikkatietoanalyysien prosesseja.
Laaja formaattituki
QGIS-ohjelmassa erityisesti laaja-alainen formaattituki on omaa luokkaansa. QGIS osaa lukea GeoPackagea, shapefilea, geodatabasea, Mapinfo-formaatteja, MicroStation-formaatteja, AutoCADin DXF:ää, SpatialLiteä, LAS/LAZ-tiedostoja, Oracle Spatialia, MSSQL Spatial -tietokantaa, sekä WellKnownText (WKT) -formaattia. Tarkemmin QGISin formaattituesta voit lukea QGISin käyttäjäoppaasta.
Karttojen tekemisen aatelia
QGIS on erityisen kätevä karttatuotteiden yhtenäistämiseen. Ohjelmalla voi luoda kartoille yleiset mallit, jolloin karttojen tekeminen käy parhaimmillaan muutamalla hiiren klikkauksella. Kun yhdistämme karttamalleihin kuntien visuaalisen ilmeen mukaiset värit, niin kartat toimivat hienona lisänä yhdessä kuntien muun viestinnän kanssa.
Teemakartoilla tiedolla johtamiseen tehokkuutta
Kunnille tilastot esimerkiksi muuttoliikkeestä ovat tärkeässä roolissa ja kuntien tiedolla johtaminen korostuu toimintaympäristöjen muutoksissa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kartta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja erilaisten karttatuotteiden avulla voi esittää helposti ja nopeasti kuntien viranhaltijoille informaatiota selkeässä muodossa. QGISilla erilaisten tilastoteemakarttojen tuottaminen on nopeaa. Karttoihin käytettäviä tilastoja on tarjolla mm. Tilastokeskuksen sivuilla sekä maksullisena että avoimena tietona, esimerkiksi Paavo – tilastoja postinumeroalueittain.
Myös erilaisten dynaamisten karttojen tuottaminen onnistuu nopeasti. Voimme tehdä esimerkiksi animaatioita eri aikasarjoilla, jolla voimme havainnollistaa nopeasti ajassa tapahtuvista muutoksista. QGISin animaatioita ja dynaamisten karttojen ominaisuuksia on esitelty tarkemmin tässä blogitekstissä.
PostgreSQL-relaatiotietokannoilla suuret datamäärät haltuun QGISssa
Tulevaisuudessa kuitenkin erilainen tiedontuottaminen ja yhtenäistäminen ovat keskiössä, kun kuntien hajanaista tietoa on tarkoitus koota yhteisiin tietomalleihin. Yksi Valtiovarainministeriön hankkeista on Ryhti, jolla kaavoituksesssa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot pyritään kokoamaan yhtenäisessä muodossa. Tätä varten on perustettu rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYTJ. Tiedon harmonisoinnissa ja sujuvassa käytössä QGIS tarjoaa hyviä työkaluja, joiden avulla tietoa saadaan tuotettua keskitetysti ja jaettua esimerkiksi rajapintojen avulla muille käyttäjille.
QGISiä on hahmoteltu myös tulevaisuuden kaavoitustyökaluna. Siihen löytyy myös Gispon tekemä QAAVA-lisäosa, joka syntyi pilottiprojektin tuotoksena vuonna 2022. Aiheesta löytyy aikaisempia blogipostauksia täältä ja täältä.
Yksi tehokkaimmista QGISin ominaisuuksista on PostgreSQL:n spatiaalilisäsosan PostGIS-tietokannan yhdistäminen QGIS-työtilaan. PostGIS tietokannan avulla pääset käsiksi isoihin datamassoihin, reelaatioihin, käyttäjänhallintaan ja historiatietoihin. PostGIS-tietokannan avulla voidaan rakentaa suhteellisen nopeasti moniulotteisia relaatiotietokantoja. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on QGIS ja PostGIS alustana paikkatietoratkaisuissa. On myös mahdollista tehdä tietokantayhteyksiä muihin spatiaalisiin tietokantoihin kuten MSSQL, Oracle Spatial. Näin päästään esimerkiksi QGISilla kiinni suoraan kuntarekisterijärjestelmän tietoihin.
Georeferonnilla skannatut kartat koordinaatistoon
Kunnilla on usein skannattuja karttoja tai muita tiedostoja. Niiden asettaminen koordinaatistoon eli georeferointi onnistuu nopeasti QGIS-työkalujen avulla. Esimerkiksi jos skannatuissa kartoissa on näkyvillä rajapyykit, pääsemme todella tarkkaan lopputulokseen käyttämällä näitä vastinpisteinä. Lisää QGISin georeferoinnista on kerrottu esimerkisi tässä Paikkatietomiehen blogipostauksessa.
Kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden työkalu?
Kaupunkimallinnus on kuuma aihe useissa kunnissa. QGISiin 3D-toiminnallisuudet ovat parantuneet huimasti viimeisten päivitysten myötä, ja uusimmilla versioilla pystyy hyödyntämään hyvin jopa pistepilviaineistoa, jota on saatavilla ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen latauspalvelun kautta.
Maastotiedon kerääminen ja QGIS
Vielä kirsikkana kakun päälle: kuntien tehokas paikkatietojen hallinta tehostuu, kun käyttöön otetaan paikkatiedon keräämisessä esimerkiksi Mergin Maps -mobiilisovellus, josta kerroimme toisessa blogipostauksessa enemmän. Sen avulla esimerkiksi luontokaroitusten tekeminen maastossa onnistuu vaivatta, kun tiedot synkronoituvat saumattomasti QGISiin. Mergin Maps mahdollistaa rakennuksen nurkkapisteiden merkitsemisen tai jopa infrarakentamisen tarkat mittaukset, kun siihen yhdistetään ulkoinen GPS-vastaanotin. Tällöin päästään sijaintitarkkuudessa senttitasolle.
Mikäli QGISin käyttö kiinnostaa, voit ilmoittautua QGIS-kursseillemme, tai ottaa yhteyttä joona@gispo.fi.
Kunta-aiheiset blogipostaukset jatkuvat myöhemmin taas uusilla aiheilla.
