Paikkatietoa käsitellään usein toimiston lämmössä, mutta monesti aineistoa pitää kerätä, tarkistaa ja editoida kentällä. QGISin kanssa yhteensopiva QField on kännykkäsovellus paikkatiedon mobiilikeräämiseen. Tietokoneella luodut projektit voi viedä mobiililaitteeseen, ja kentältä kerätyn aineiston voi tuoda työpöytäohjelmistoon. 

Joissain tapauksissa QFieldiä käytettäessä pelkkä älypuhelimen GPS-tarkkuus ei välttämättä riitä. Tarkkuus saattaa vaihdella jopa metrejä ja peitteisessä maastossa vieläkin enemmän. Onneksi tähän on ratkaisu: ulkoinen GNSS-vastaanotin. Testasimme QFieldiiin yhteensopivaksi suunniteltua HappyMiniQ-laitetta, jonka saimme käyttöömme. Laite on lanseerattu heinäkuussa 2023 ja on ehtinyt herättää runsaasti mielenkiintoa pienen kokonsa, pienen hintansa sekä runsaiden ominaisuuksiensa takia. 

Laite on täysin yhteensopiva ja testattu yhdessä QField-mobiilisovelluksen kanssa. Laitteen avulla QFieldin mobiilitiedonkeruusa päästään jopa senttitarkkuuteen asti. Näin QFieldin käyttöä voidaan laajentaa aina inframittauksista kuntien pohjakartan mittauksiin. 

Ominaisuudet

HappyMiniQ:n valmistajan ilmoittamat tarkkuuslukemat ihanneolosuhteissa ovat tasotarkkuudessa +/- 20 mm ja korkeustarkkuudessa +/- 10 mm. Laite tukee niin useampia satelliittipaikannusjärjestelmiä: GPS (kanavat L1 – L2 – L5), GLONASS (L1 – L2), GALILEO (E1 – E5 – E6) ja BEIDOU (B1 – B2 B3). Takemmat tekniset tiedot on luettavissa täältä. Laitteen mukana tulee itse GNSS-vastaanotin, USB-C-kaapeli, laturi, älypuhelinadapteri ja HappyQ-sovellus.

Toimiakseen laite vaatii HappyQ-mobiilisovelluksen, jonka avulla määritellään HappyMiniQ-GNSS-vastaanottimen asetukset, VRS-RTK-verkkomääritykset (NTRIP) sekä käytetyn mittaussauvan korkeus. Ohjelman saa käyttöön vain tilaamalla HappyMiniQ-laitteen valmistajan sivuilta. Kun asetukset on tehty, niin sitten vain ulos ja mittaamaan!

Mittaustarkkuus

Käyttöämme varten tilasimme Maanmittauslaitokselta testitunnukset  FINPOS RTK -palvelusta, jotta saimme korjausdatan käyttöön. Vertailimme laitteen mittatarkkuutta yhdessä Kontiolahden kunnan mittausosaston Leica GS-18 -GNSS-vastaanottimen kanssa. 

Mittasimme pisteet kuudesta eri kohdasta, jotka näkyvät alla olevalla kartalla.

Eroja laitteiden välillä ei näy kaukaa, vaan niiden tarkasteluun pitää zoomata QGISissä todella lähelle. Ohessa lähikuvat HappyMiniQ:n ja Leican mittaamista pisteistä sekä niiden välille QGISissä piirretty viiva, joka näyttää pisteiden väliset erot.

HappyMiniQ:n erot Leicaan ovat pistettä 3 lukuunottamatta hyvin pieniä. Pienin erotus mittapisteiden välillä on vain 1,852 cm, ja yleisesti ero laitteiden välillä on alle 20 cm. Tämän vertailun puitteissa HappyMiniQ voisi soveltua siis JHS-suosituksen 1S85:n mukaan rajamerkkien kartoitus- ja merkintämittausten tasotarkkuusvaatimuksissa mittausluokkaan 2 (< 0,2 m) ja myös rakennusten seinälinjojen ja nurkkien mittaamisen (pistekeskivirhe 0,2 m). Kun otetaan vielä huomioon, että vertailun kohteena ollut Leica maksaa uutena monikertaisesti HappyMiniQ:n verran, on HappyMiniQ hyvinkin vertailukelpoinen laite tarkkaan mittaamiseen.

HappyMiniQ	Leica GS18
Akunkesto 10 h	Akunkesto 8 h
Kanavia 1408	Kanavia 555
Paino 170 g	Paino 1,25 kg
Inertiamittaus (IMU) 60 astetta	Intertiamittaus (IMU) 30 astetta
Hinta 3 490 €	Hinta yli 20 000 € (ks. esim.)

Tammikuussa Gispon tiimi vahvistui peräti kahdella uudella osaajalla. Viimeisimpänä mukaan paikkatieto-asiantuntijoiden joukkoon liittyi Reetta.

Kuka olet?

Olen maantieteilijä ja metsätalousinsinööri (AMK), jolla on yli kymmenen vuoden kokemus paikkatiedon opettamisesta ammattikorkeakoulussa bio- ja luonnonvara-alalla sekä paikkatiedon täydennyskoulutuksesta. Toimistotyön lisäksi saappaat, perinteiset paperikartat ja satelliittipaikannus ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa.

Mistä pidät?

Pidän paikkatiedon analysoinnista ja visualisoinnista. Erityisesti metsä- ja luontotietoaineistojen tutkiminen on mielenkiintoista. Vapaa-aikani vietän mieluiten luonnossa: laduilla, poluilla ja polkujen ulkopuolella. 

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Paikkatietoalassa kiehtoo sen jatkuva kehittyminen ja erityisesti avointen aineistojen laajat hyödyntämisen mahdollisuudet. Olen seurannut Gispon toimintaa useamman vuoden ja hyödyntänyt Gispon blogista luettuja aineisto- ja QGIS-vinkkejä. Gispo tekee ainutlaatuista työtä avoimen datan ja avointen paikkatieto-ohjelmistojen parissa. Uskon, että täällä työskennellessäni saan kehittää omaa paikkatieto-osaamistani monipuolisesti, ja asiakkaiden kouluttamisen kautta saan toivottavasti innostettua lisää uusia osaajia alalle.

Mikä on supervoimasi?

Maalaisjärki.

Uusien gispolaisten ystäväkirjan kysymyksiin pääsee tällä kertaa vastaamaan Emil, joka on Gispon Helsingin verstaan uusin vahvistus.

Kuka olet?

Olen paikkatietotaituri Kirkkonummelta ja innostun siitä, kun saan kertoa paikkatiedon ilosanomasta ei-(vielä)alalla oleville. Olen suomenruotsalainen maantieteilijä (FM), joka asuu Helsingissä, ja kun en tuijota karttaa tai seinää, niin luen kirjoja. Eli kun et jaksa enää kuunnella sekavaa selittelyä jostain QGISin uudesta napista, niin kerro minulle jostain itsellesi tärkeästä kirjasta. 

Mistä pidät?

Kissastani, paikkatiedosta (yllätys!), kikherneistä, uuden oppimisesta, lenkkeilystä, vapaaehtoistoiminnasta, hunajameloneista, pyöräilystä, OpenStreetMapistä, metsästä, musiikista ja pöllökehrääjistä. Siinä kaikki, tärkeysjärjestyksessä.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo?

Tällä hetkellä minuaa kiehtoo tekoälyn vaikuttavuus alaan. En ole vielä hirveesti nähnyt hyviä käyttötarkoituksia, mutta uskoisin niiden vielä ilmestyvän. 

Mikä on supervoimasi?

Osaan vaihtaa vaipan (huom! vauvan), rapsuttaa purevaa kissaa jalalla, kieltää taaperoa syömästä vessaharjaa ja olla itkemättä samaan aikaan. 

Jos olisit työkalu, mikä työkalu olisit?

Pottiputki, eli semmonen putki, jolla istutetaan taimia. Kuten putki, minäkin olen melko pitkä ja laiha. Tykkään myös istuttaa tietoa paikkatiedosta ihmisiin. Ei tainnut olla sattuma, että ensimmäinen kesätyö olikin istuttaa uutta mäntymetsää pottiputkella. 

Liitä tähän kuva lemmikistäsi:

Viggo-kissa kuulee, että Emil on avannut kissanruokapurkin 3 km päästä.

Maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen Joensuun kaupungilla käyttää QGISia työssään monipuolisesti lähes päivittäin. Tässä blogissa Patrik jakaa kokemuksiaan QGISista erityisesti kaavoitustyökaluna. Mukana on paljon konkreettisia käytännön vinkkejä sekä QGISia jo käyttäville kaavoittajille että niille uteliaille, jotka ovat harkinneet sen nykyistä laajempaa käyttöönottoa tai vaikka vasta QGISiin tutustumista. 

Annetaan siis puheenvuoro Patrikille!

QGIS-konkarin näkemyksiä kaavatyöskentelystä:

Käytän QGISiä lähes päivittäin monenlaisiin maankäytön suunnitteluun liittyviin tarkasteluihin. Olen käyttänyt sitä myös kaavanlaadintaan yleiskaavoituksessa. Viime vuonna lainvoiman saaneen Niva-Ohvana osayleiskaavan laadin alusta loppuun QGISiä käyttäen. Koko kaavakartta määräyksineen on mahdollista tuottaa QGISissä, enkä itse ole muita suunnitteluohjelmistoja tarvinnut.

Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen on aktiivinen QGIS-käyttäjä. Kaavanlaadinta käy ohjelmalla kätevästi.

Kaavatyön pohjaksi QGISiin saa tuotua erilaisia tausta-aineistoja, niin kaupungin omista järjestelmistä (Joensuussa Trimble Locus) kuin myös muiden viranomaistahojen rajapintojen tai aineistolatausten kautta. Esimerkiksi Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Traficom julkaisevat rajapintojensa kautta kaavoituksessa hyödyllistä tausta-aineistoa. Myös QGISin tukemien aineistotyyppien monipuolisuus on ollut isoksi avuksi. Esimerkiksi kaupungin muista cad-pohjaisista suunnitteluohjelmista saatava dxf-, ForestKIT-metsätietojärjestelmästä saatava geopackage-, tai sijaintitiedon omaava csv-aineisto sujahtavat kaikki ongelmitta QGISin puolelle. Myös vanhojen pdf-karttojen georeferointi QGISissä on tullut kaavan laadinnassa tarpeeseen!

QGIS tarjoaa mielestäni mainion työkalun kaavanlaadintaan. Itse kaavakartan tuottaminen on pitkälti erilaisten alueiden rajaamista ja värjäämistä. QGISin digitointityökalut soveltuvat tähän hommaan mainiosti. Niillä erilaisten ja eri kokoisten alueiden piirtäminen, siirtäminen, kopiointi ja muokkaus on hyvin vaivatonta. Tarttumatyökalu (snapping) mahdollistaa geometrialtaan eheän aineiston luonnin, ja seuraamisominaisuudella (tracing) voit puolestaan parilla klikkauksella piirtää kokonaisen muodon toisen kohteen ulkorajaa myötäillen. Läheskään kaikkea ei myöskään tarvitse varsinaisesti piirtää, vaan esimerkiksi tausta-aineistona olevasta kaupungin maaomaisuudesta tai kiinteistöraja-aineistosta voit suoraan kopioida ja liittää alueita haluamaasi kaavakohteeseen. Sama periaate toimii myös monien suojelukohteiden tapauksessa, sillä ne löytyvät usein jo valmiina paikkatietoaineistona – riittää kun vain tuot ne omaksi tasokseen kaava-aineistoon ja määrittelet niille kaavan mukaisen ulkoasun sekä kaavamääräyksen. 

Joensuun Niva-Ohvana osayleiskaava vuodelta 2022 on laadittu alusta loppuun QGISiä käyttäen.

Hieman yllättäenkin kaavan piirtämistä auttavat myös QGISin tarjoamat monipuoliset analyysityökalut: vyöhykkeellä (buffer) saa luotua vaikkapa melualueen, leikkaamalla (clip) pystyy erottelemaan tietyn alueen kohteet omaksi tasokseen ja eroavuudella (difference) saa luotua oman tason alueista, jotka eivät kuulu kumpaankaan työkalulle syötettyyn tasoon. Viimeisin on erityisesti yleiskaavoituksessa hyödyllistä, sillä muiden kaavamerkintöjen ulkopuolelle jäävät alueet halutaan yleisesti osoittaa ”taustamerkintätyylisesti” maa- ja metsätalousalueeksi – em. työkalulla tämä onnistuu parilla hiiren klikkauksella! Pdf-muotoisen kaavakartan tuottamista varten QGISissä on hyvät tulostusasetukset, ja kohteiden ulkoasua ja nimiöitä pystyy helposti haluamanlaisikseen kustomoimaan. Suosittelisinkin QGISin käyttöä kaavanlaadintaan erityisesti yleiskaavoituksen (ja maakuntakaavoituksen) osalta, enkä ainakaan äkkiseltään näe syitä miksei se soveltuisi myös asemakaavoitukseen.

Kaavatulosteelle saa laadittua siistit, perinteiseen tapaan laaditut selitteet taittotyökalussa.

QGISin käytön suhteen en vielä ole törmännyt haasteeseen tai ongelmaan joka ei olisi ollut ratkaistavissa, ja netistä löytyy paljon ohjeita sekä apua antavia foorumeita ja videoita. Todella isojen aineistojen kanssa työskentely toki välillä kestää, mutta tämä taitaa olla totta ihan minkä tahansa ohjelman kanssa! Kaavoitustyötä paremmin palvellakseen keskeiseen rooliin QGISissä nousevat varmasti tiedonsiirtoihin, käyttöliittymään sekä pdf-kartan tulostamiseen liittyvät kysymykset. Tietokantayhteyksien järjestäminen kunnan käyttämistä järjestelmistä (esim. Trimblestä) QGISin puolelle voi vaatia jonkin verran teknistä osaamista. Vähemmän sovellusta käyttänyt hyötyisi varmasti siitä, että käyttöliittymään olisi ”kaavoittaja-profiili”, jossa ei olisi tarpeettomia kuvakkeita jne. sekä kaavanlaadinnan kannalta olennaiset työkalut olisivat korostettuja. Itse pdf-kartan luonti kaikkine asetteluineen sekä ulkoasuun ja kaavakartan tekstiosioihin liittyvine kysymyksineen vaatii alkuun pohjatöitä ja opettelua. QGISissä on se hyvä puoli, että se tallentaa aina tehdyt taitot, ja kohteille kertaalleen luodut ulkoasut ja mahdolliset kaavamääräykset saa tallennettua omiksi tyylitiedostoikseen. Samoja määrittelyjä ei siis tarvitse kahta kertaa tehdä!

Itse kaavan piirtämisen lisäksi QGIS tarjoaa monia kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua tukevia aineistojen analysointimahdollisuuksia. Ohjelmassa voi esimerkiksi tehdä tarkasteluja kaava-alueen väestöstä tai rakennuskannasta, jos kunnalla on tällaiset paikkatietomuotoiset rekisteriaineistot olemassa. Erilaiset verkosto-, reitti- tai saavutettavuusanalyysit esim. palveluverkon tai julkisen liikenteen osalta onnistuvat hieman kokeneemmalta käyttäjältä näppärästi. Erilaisilla tilasto- ja laskentatyökaluilla voi nopeasti laskea vaikkapa tietyn alueen käytetyn tai jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän. Vielä ei sellaista ideaa ole tullut eteen, johon QGIS ei olisi tarjonnut toteutuskelpoista ratkaisua tavalla tai toisella!

Kaavoitus muuttuu – Gispo aktiivisesti mukana

Gispo on vuosien saatossa ollut ja on tälläkin hetkellä mukana monissa kaavoitukseen liittyvissä projekteissa. Tällä hetkellä ollaan kovaa vauhtia siirtymässä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen RYHTI-järjestelmän avulla. Prosessi koskee sekä kuntia että maakuntia. Muutoksen tuoksinassa on hyvä tilaisuus tarkastella tähänastisia kaavoituskäytänteitä ja miettiä tarjoaako murros mahdollisuuksia myös erilaisiin ohjelmistoratkaisuihin. Kuten Patrikin kokemuksista nähdään, avoimet ohjelmistot tarjoavat aidon vaihtoehdon perinteisemmille kaavoitustyökaluille.

Usean kunnan ja maakunnan kaavoittajat ja kaavaprosessit ovat tulleet meille vuosien saatossa tutuiksi. Olemme ilolla seuranneet, miten moni kunta (Joensuun lisäksi esim. Helsinki, Tampere, Espoo ja Paimio) on ottanut QGISin käyttöön tavalla tai toisella, ja miten maakunnissakin on siihen kiinnostusta. Jos kaavoitus QGISillä kiinnostaa, mietitään mielellään yhdessä miten voisimme olla avuksi esimerkiksi koulutuksen tiimoilta tai avoimen lähdekoodin työkaluihin pohjautuvan kokonaisratkaisun luomisessa.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitteluväline maakunnan alueella. Niitä tuottavat maakuntien liitot, joita on Suomessa yhteensä 18. Kaavojen tuotannossa maakuntien liitot toimivat hyvin organisoidusti yhdessä. Yhteistyötä on tehty pitkäjänteisesti jo useiden vuosien ajan harmonisoimalla kaavatietoa. Varsinais-Suomen liiton alla toimiva Lounaistieto on ollut keskeinen toimija maakuntien yhteistyön mahdollistajana. Myös Gispo on vuosien saatossa päässyt auttamaan tiedon tuotannossa (ks. blogimme vuodelta 2020). 

Lokakuussa 2023 käynnistyi RYHTI-kumppanitestaushanke yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja muiden maakuntien kanssa (lue lisää Lounaistiedon sivuilta). Hankkeessa testataan tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (RYHTI) ja luodaan samalla maakuntakaavoittajille työkaluja toteuttaa työtä valtakunnallisen kaavatietomallin mukaan.

Vaikka maakuntien nykyisen kaavat on jo hyvin pitkälti harmonisoitu ja saatettu rakenteelliseen muotoon, vaatii kaavatietomallin mukaisen tiedon tuotanto muutamia toimenpiteitä tietojärjestelmien, tietokantojen sekä myös kaavoittajien itsensä osalta. Näiden selvittämisessä Gispo on nyt mukana, ja vuoden 2024 aikana lähdetään tekemään ensimmäisiä versioita toteutuksesta ja samalla testataan miten RYHTI-järjestelmä toimii. 

Tässä vaiheessa olemme aloittaneet aiemman maakuntakaavojen tietomallin (HAME) sekä kaavatietomallin erojen vertailun ja pohdimme miten kaavoittajan työ voisi tulevaisuudessakin pysyä mahdollisimman jouhevana. Tämän avuksi luomme käyttäjätarinoita, joiden pohjalta on helpompi pohtia teknisiä vaatimuksia, joiden avulla kaavoittaja pystyy tuottamaan jatkossa uuden kaavatietomallin mukaista maakuntakaavaa.

Tällaisia käppyröitä tulee varmasti lisää!

Työ on vasta alussa, joten lisää varmasti ensi vuoden puolella!

QGISissä on mahdollista tuottaa monenlaisia karttatulosteita. Kokosimme tähän pikakertauksen QGISin taittotyökalusta. Jos artikkelin jälkeen jää vielä kysyttävää tai jotain, mitä haluaisit vielä tietää, varaa meiltä itsellesi online-tukiklinikka tai tule Kartat ja taitot -kurssille!

Mikä taittotyökalu?

Taittotyökalu on erillinen ikkuna, jossa pääikkunan puolella tehty kartta voidaan tehdä nätiksi tulosteeksi mittakaavajanoineen, teksteineen ja muine elementteineen. Taittotyökalu mahdollistaa mm.

• kartan asettelun sivulle
• kartan mittakaavan ja rajauksen muuttamisen
• tulosteen koon ja suunnan määrittämisen
• elementtien lisäämisen tulosteeseen (mittakaavajana, selite, tekstit, attribuuttitaulukko…)
• kartta-atlaksen teon (jolla voidaan tuottaa kerralla vaikkapa kartta jokaisesta Suomen kunnasta!)

Sivun ominaisuudet ja elementtien lisääminen kartalle

Pääset taittotyökaluun Projekti-valikon alta Uusi taitto -kohdasta. Mikäli aiot käyttää luomaasi taittopohjaa myöhemminkin, voit antaa taitolle sitä kuvaavan nimen.

Aluksi yksi yleisimpiä kysymyksiä taitosta: miten tulosteen kokoa ja suuntaa voi muuttaa? Kun klikkaa taittotyökalun keskellä näkyvää tyhjää sivua hiiren oikealla, avautuvasta listasta voi valita Sivun ominaisuudet. Nyt ikkunan oikeaan laitaan avautuvasta Elementin ominaisuudet -välilehdestä voidaan muuttaa sivun kokoa ja suuntaa.

Perustyökalut löydät karttaesitysikkunan työkalupalkista vasemmasta laidasta. Voit myös siirtää työkalupalkkeja haluamaasi kohtaan QGIS-ikkunassa viemällä hiiren työkalupalkin päälle ja painamalla hiiren vasenta painiketta pohjassa samalla kun liikutat hiirtä.

Piirrä kartta pohjapaperiin Lisää kartta -työkalulla. Paina hiiren vasen painike pohjaan ja vedä tulosalueelle suorakulmio, jolloin QGISin karttanäkymän mukainen kartta piirtyy näytölle.

Työkalupalkissa olevalla Valitse tai liikuta elementtiä -työkalulla voit siirtää piirtämääsi karttaa haluttuun kohtaan paperilla sommittelun helpottamiseksi. Muokkaa kartan rajausta interaktiivisesti -työkalulla puolestaan voit liikuttaa kartan kuvaamaa aluetta suoraan taitossa. Voit myös zoomata karttaa sisään ja ulos samalla työkalulla käyttämällä hiiren vieritysrullaa tai kannettavan tietokoneen touchpadin lähennys- ja loitonnusliikkeitä.

Muiden työkalujen avulla voit koota karttaesitykseen tarvittavat elementit, kuten pohjoisnuolen, mittakaavan ja selitteen. Jos haluat lisätä lähdetiedot käytetyille aineistoille, otsikoida kartan tai lisätä muuta leipätekstiä, sekin onnistuu. Vaikka taiton työkaluja on paljon, niin usein vain muutamia niistä tarvitaan toistuvasti.

Selite

Selitteeseen tulevat oletuksena kaikki ne tasot, jotka ovat QGIS-projektissa mukana – olivat ne sitten näkyvissä tai eivät. Kaikkia niistä ei välttämättä haluta selitteeseen mukaan. Lisäksi tasot on saatettu nimetä QGIS-projektissa eri tavalla kuin ne halutaan karttaesityksessä näyttää.

Selitettä ja muita elementtejä voi halutessaan muokata helposti Elementin ominaisuudet -välilehdestä. Elementin ominaisuudet -välilehti näkyy QGISin oikeassa laidassa heti, kun klikkaat lisättyä elementtiä. Välilehti muokkaa aina kulloinkin valittuna olevan elementin ominaisuuksia.

Jos joskus vahingossa suljet elementti-ikkunan tai se ei ole automaattisesti näkyvissä, voit lisätä sen ylävalikosta Näytä > Paneelit > Elementin ominaisuudet.

Jotta selitteen tekstejä voidaan muokata, otetaan raksi pois oletuksena olevasta Päivitä automaattisesti -kohdasta. Kun automaattinen päivitys on päällä, QGISin pääikkunassa tehdyt muutokset mm. tasojen nimiin ja järjestykseen päivittyvät selitteeseen. Joskus tämä on toivottavaa, mutta usein selitettä kannattaa muokata manuaalisesti (jolloin voidaan esimerkiksi jättää projektiin kaikki tarvittavat tausta-aineistot, mutta ottaa ne näkyvistä selitteestä).

Kun automaattinen päivitys otetaan pois, selitteen muokkaamisen työkalut tulevat käyttöön. Työkalujen avulla voidaan (järjestyksessä vasemmalta oikealle):

• siirtää tasoja selitteessä järjestyksessä ylemmäs
• siirtää tasoja selitteessä järjestyksessä alemmas
• luoda uusi tasoryhmä selitteeseen
• lisätä projektin tasoja selitteeseen
• poistaa tasoja selitteestä
• muokata tasojen selitteessä näkyviä nimiä
• luoda lausekkeilla vektoritasolle ja sen alakohteiden nimiö (vain jos vektoritaso on ensin klikattu valituksi selitteen tasolistassa)
• näyttää kohteiden lukumäärät vektoritason kohteille (vain jos vektoritaso on ensin klikattu valituksi selitteen tasolistassa)

Selitteen, kuten lähes kaikkien muidenkin elementtien, fonttia voi muokata. Vieritä Elementin ominaisuudet -välilehteä alaspäin. Selitteen fonttivalinnat löytyvät Fontit ja tekstin muotoilu -otsikon alta, muissa työkaluissa fontin muuttaminen löytyy esimerkiksi otsikon Ulkoasu tai Näyttö alta.

Mittakaavajana

Mittakaavajanaa pystyy muokkaamaan myös Elementin ominaisuudet -välilehdeltä. Lisää ensin mittakaavajana tai valitse jo olemassa oleva mittakaava aktiiviseksi klikkaamalla elementtiä kartalla.

Tärkeimmistä ominaisuuksista kannattaa aina varmistaa, että mittakaavajana on yhdistettynä haluttuun karttaan, varsinkin jos karttoja on samassa taitossa monta. Tyyli-pudotusvalikosta saa muutettua mittakaavan ulkonäköä esimerkiksi janaksi tai suoraan suhdeluvuksi.

Muiden valikoiden kautta voidaan mm. muuttaa mittakaavajanan yksikköä ja korkeutta. Lisäksi janan osioiden mittaa sekä osioiden määrää voidaan säätää halutunlaiseksi. Osiot on nimetty muotoa ”vasen0”, ”oikea” – tämä viittaa osioiden määrään suhteessa mittakaavajanan 0:aan: vasen0 tarkoittaa nollan vasemmalla puolella 0 osioita, oikea2 kahta osiota oikealla puolella.

Saarteni kotiseutuyhdistys kyseli olisiko mahdollista tehdä jokin kartta-aiheinen T-paita saarista. Ajattelin kikkailla yhden viikonlopun QGISillä ja testata saanko jotain vajavaisilla graafikon taidoillani aikaan.

Mutta kuten aina, mistä data? Maanmittauslaitoksen maastotietokanta on loputtomien mahdollisuuksien datamassa ja se sisältää kaikkea hauskaa. Alunperin QGISin NLS Geopackage downloader -plugarilla haettu maastotietokannan pala saarista on kyllä erilaisten kokeilujen jälkeen taipunut pikkuhiljaa omiin tarkoituksiin soveltuvaksi. 

Esimerkkinä tästä on vaikkapa rantaviiva. Sitähän ei varsinaisesti maastotietokannassa ole tai missään muussakaan paikkatietoaineistossa Suomessa. Käytännössä se pitää askarrella meri/järvi polygoneista erikseen. Lisäksi maastotietokannassa ei ole tietoa kaupunginosarajoista vaan ne pitäisi hakea jostain erikseen. En kuitenkaan löytänyt avoimena datana vektorimuotoista kaupunginosien rajausta, joten digitoin rajauksen lopulta itse. 

Tässä olisi jo sopiva kuosi T-paitaan, eikö? Voitaisiin jättää asia tähän ja olla tyytyväisiä. Mutta tämä oli liian helppoa.

No jos haluaisi jotain lisää, tiet tai rakennukset voisivat elävöittää kuosia. Tässä päädyin tieaineistoon, sillä rakennuksia oli aika harvakseltaan ja ne eivät näkyisi kuosissa hyvin. Edellisellä kaupunginosan/saarten aluerajauksella leikataan maastotietokannasta tieaineistotason ja visualisoidaan halutut tiet. Näin karttakuosi voisi näyttää esimerkiksi tältä:

Saarten kotiseutuyhdistys halusi T-paidassa näkyvän myös koordinaatit. Mutta mikä on jonkin paikan “koordinaatti”. Mihin sen halutaan osoittavan? Onko se maastotietokannan paikan nimen piste vai jokin muu tuttu kohde? Laskin ensin QGISin vektorityökalujen “Mean coordinates” perusteella alueen keskipisteen, mutta kohde kohdentui jonkun tontille. Lopulta kotiseutuyhdistys päätyi, että aika lähellä keskipistettä on myös saarten vanha kirkko, joten laitettiin koordinaatti sen kohdalle. Epäilystä kotiseutuyhdistyksessä aiheutti kuitenkin ensimmäinen versio kuosista EUREF-FIN koordinaateilla, joten vaihdettiin ne astejärjestelmään, koska se on ilmeisesti tutumpi formaatti useimmille kartan lukijoille. Otsikkojen asemointi on sitten muuten aivan toinen juttu ja siitä tuli mielipiteitä laidasta laitaan: otsikot alle, sivulle, reunaan, yhteen, lähemmäs, kauemmas. Nämä otsikoinnit tein lopulta Inkscapen avulla:

Tässä vaiheessa itse olin aika tyytyväinen, mutta sitten aloin leikkimään QGISillä labeleillä eli nimiöinneillä. Olisi nimittäin kiva hyödyntää hauskoja paikannimiä kuosissa. 

Maastotietokannan nimiöt on luokiteltu useammallakin eri tavalla. Esimerkiksi eri kohdeluokkien mukaan ja niille voi luoda sääntöjä, joiden mukaan jokin nimiö esitetään isommalla fontilla tai eri mittakaavassa. NLS Geopackage Downloader pluginin kautta paikannimet on luokiteltu näin ja tästä voi ottaa mallia jos ei tiedä mistä lähtisi liikenteeseen.

Vinkkinä nimiöintien asetteluun, että mielestäni on hyvä lukita QGISin projektin puolella haluttu mittakaava. Näin näkee parhaiten miten nimiöinnit toimivat lopputuloksessa.

Tässä vaiheessa kannattaa muutenkin kokeilla ja testailla mitä nimiöintejä haluaa näkyviin ja missä maastotietokannan kohdeluokissa ne ovat. Sopivan setin löytämiseen saa vierähtämään aikaa. Ensimmäinen versio oli täynnä kivoja paikan nimiä, kuten Mörövuori ja Sydänperä, mutta koska kuosista voi tulla sekava, jos paikannimiä on paljon, päädyttiin karsimaan nimiöintejä. Lopulta päädyin aika erikoiseen luokitteluun, mutta se sopi tähän toteutukseen parhaiten:

Koska nimiöinnit voivat mennä päällekkäin, pitää niitä sijoitella niin, että ne eivät peitä toisiaan. Kätevä työkalu tarkistaa, mitkä nimiöt eivät näy kartalla löytyy nimiöintien asetuksista, jossa voi klikata ruksin kohtaan, jossa näytetään myös ne nimiöt jotka jäävät toisten nimiöiden alle.

Sitten vaan siirtelemään, asemoimaan ja “poistamaan” niitä nimiöintejä, joita ei halua näkyviin. Tähän saakin loppuviikonlopun kulumaan mukavasti. Nimiöintien siirtelyyn löytyy oma työkalupalkki QGISin työkalulistalta:

Lopputuloksena onkin sitten ihan kiva kartta paikannimistä! 

Koska osa nimiöinneistä ylittää esimerkiksi rantaviivan, käytin pientä reunusta nimiöintien ympärillä, että tekstit näkyisivät kunnolla. Ja nyt tulee pelastava vinkki kollegalta: jos käytät “Background”-tyyppistä taustaa nimiöinnissä valkoinen reunus aiheuttaa ongelmia, jos itse tausta jossa kuva halutaan esittää ei ole puhdas valkoinen. En itse keksinyt miten tuon reunuksen saisi tehtyä siten, että se leikkaisi tavallaan alla olevan vektorikohteen samalla. Mutta kollega muisti, että homman saakin tehtyä hyödyntämällä maski-toimintoa. 

Seuraavat kolme kuvaa havainnollistavat ongelmaa:

Maskin asetukset polygon-tasolla näyttävät tältä:

Ja miltä tämä näyttäisi sitten T-paidassa? Mikä olisi sinun suosikkisi?

Taulukkoaineistojen käyttö yhdessä paikkatietoaineistojen kanssa on usein tarpeellista. Jos sinulla on esimerkiksi taulukkomuodossa tilastotietoa kunnittain ja kuntien rajat sisältävä paikkatietoaineisto, voi nämä liittää yhteen ja esittää tilastotiedon kartalla. Tämä onnistuu QGISillä näppärästi ja ohjeet tämän tekemiseen löydät alta.

Ladataan ensin QGISiin kuntarajat verkon yli, ja tuodaan sitten taulukkopohjainen kuntatilasto Excel-tiedostona QGISiin. Seuraavaksi yhdistetään aineistot toisiinsa kummastakin aineistosta löytyvän kunnat yksilöivän tunnuksen avulla. Näin se teemakartta tilastoista sitten syntyy!

• Taulukkomuotoinen tilasto saatiin SotkaNetistä, ja meitä kiinnostava indikaattori on tässä Omaisuusrikokset per 100 000 henkilöä vuodelta 2022. Tämän datan voi ladata tästä linkistä.
• Paikkatietoaineisto kuntarajoista voidaan ladata lisäämällä QGISiin WFS-yhteys (Tasot > Lisää taso > Lisää WFS-taso) Tilastokeskuksen rajapintaan (http://geo.stat.fi/geoserver/wfs?)

Lataa Tilastokeskuksen WFS-rajapinnasta paikkatieto kunnista vuodelta 2022:

Kunnat aukeavat QGISiin ja nyt voidaan siirtyä takaisin taulukkomuotoiseen tilastoaineistoon. Ensin muokataan ladattua excel-tiedostoa taulukko-ohjelmassa seuraavasti:

Käytännössä ylimmälle riville tulee sarakkeiden nimet ja ylimääräiset sarakkeet ja rivit poistetaan. Tämän jälkeen tiedosto tallennetaan .xlsx-muotoon ja voidaan sellaisena raahata QGISiin. Tarkistetaan nyt, miltä tieto näyttää QGISissa:

Hyvältähän se näyttää eli nyt päästään yhdistämään kunta-aineisto paikkatietoaineistoon kunnista. Tämä tapahtuu kuntien paikkatietoaineiston Ominaisuuksista. Avaa ominaisuusikkuna painamalla hiiren oikealla tason nimeä ja siirry sitten sivupaneelin Join-kohtaan. Täällä tehdään “liitos”, joka sitten mahdollistaa taulukkoaineiston liittämisen paikkatietoaineistoon.

Aineistojen yhdistäminen edellyttää, että molemmissa aineistoissa on kunnat yksilöivä tunniste. Kunnat-aineistossa sarakkeessa kunta on kuntanumero (tallennettuna tekstinä) ja SOTKAnetin aineistossa “Tunnusluku”-sarake pitää sisällään saman tiedon (myös tekstimuotoisena). Näillä saat luotua aineistojen välille liitoksen. Paina OK ja voitkin siirtyä visualisoinnin tekemiseen. Tarkista tosin ensin yhdistetty attribuuttitaulu:

Punaisella merkityt sarakkeet on liitetty taulukostamme.

Vinkkinä visualisointiin voit avata näppärän Layer styling -sivupaneelin F7-pikanäppäimellä. Valitse visualisointitavaksi ”Yksittäinen symboli” -valinnan sijasta ”Porrastettu”, valitse visualisoitavaksi arvoksi ”SOTKA_arvo” ja paina ikkunan alaosasta ”Luokittele”. Nyt pääset valitsemaan luokille sopivat porrastukset, värit ja muut visualisointiin liittyvät elementit.

Huomaa, että olet nyt tehnyt ns. virtuaaliliitoksen, joka ei tallennu muualle kuin QGIS-projektiin. Jos haluat myöhemmin käyttää yhdistämääsi aineistoa, voit tallentaa sen omaksi paikkatietoaineistokseen (> Paina hiiren oikealla tasoa ja valitse > Vie > Tallenna kohteet nimellä…).

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten liikennemerkkejä, puistojen penkkejä, katuroskiksia tai leikkipuistojen välineitä hallinnoidaan? Kenen vastuulle kuuluu kaatunut liikennemerkki tai näkymättömiin kulunut suojatiemerkintä? Useimmiten vastuutahona on kunta.

Gispo on ollut mukana kansallisessa Infra-O-hankkeessa, jonka tavoitteena oli yhtenäistää kuntien tiedonkeruuta niiden infraomaisuudesta sekä helpottaa tiedonsiirtoa. Tuloksena syntyneellä työkalulla voidaan tuottaa, hallita ja jakaa infraomaisuustietoja yhtenäisen tietomallin ja standardien mukaisesti.

Mikä ihmeen Infra-O?

Vuonna 2017 alkaneessa Infra-O-hankkeessa oli sen aiemmissa vaiheissa laadittu infraomaisuuden tietomalli ja xml-skeema. Mallissa määritetään mistä kohteista tietoja kerätään ja millaisia relaatioita kohteiden välille voi syntyä: esimerkiksi Katualueeseen kuuluu erilaisia KatualueenOsia ja niillä voi olla Liikennemerkkejä tai Ajoratamerkintöjä.

Hankkeen viimeisimmässä, tänä vuonna toteutetussa vaiheessa Espoon kaupunki tilasi kuudelta eri ohjelmistotoimittajalta ratkaisun, jolla voi tuottaa ja editoida tietomallin mukaista tietoa sekä tuoda ja viedä tätä tietoa järjestelmään ja siitä ulos xml-muodossa. Lisäksi tuli toteuttaa OGC API Features -rajapinta, joka tarjoaa laaditun skeeman mukaisen GML-sanoman.

Usein Gispon ollessa mukana kehittämässä avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisuja työkaluiksi valikoituvat QGIS yhdessä PostGIS-tietokannan kanssa. Niin tälläkin kertaa. Gispon pilottikuntana hankkeessa toimi pohjoispohjanmaalainen Haapaveden kaupunki, jonka avustuksella luotiin QGISiin Infra-O Open -lisäosa. Lisäosan toiminnallisuuksiin kuuluvat tietokannan alustus sekä XML-tiedostojen vienti- ja tuontiominaisuudet, jälkimmäisin myös suoraan rajapinnalta. OGC API Features -rajapintaan ratkaisun tarjosi GeoServer.

”Erityisesti pienemmissä kunnissa on usein haasteita vanhojen suunnitelmien ja aineistojen kanssa, jotka ovat hajallaan eri muodoissa ja järjestelmissä. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa infraomaisuustietojen hyödyntämistä esimerkiksi saneeraus- ja kunnossapitokohteissa. Infra-O-hanke on ollut erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen askel kohti yhtenäisempää infraomaisuuden hallintaa kunnissa,” kertoo maankäyttöpäällikkö Paulos Teka Haapavedeltä. ”Yhteinen tietomalli helpottaa eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämistä ja siirtämistä järjestelmästä toiseen. Myös vanhojen paperisten ja rasterimuotoisten aineistojen digitointi yhtenäiseen muotoon helpottuu”, hän lisää.

Kuntien infraomaisuuteen kuuluu paljon erilaisia arkisia kohteita.

Ratkaisuja teknisen toteutuksen haasteisiin

Toteutetun lisäosan perusarkkitehtuuri kuulostaa mukavan suoraviivaiselta, mutta softaprojekteissa tulee aina eteen myös haasteita, joihin täytyy löytää ratkaisut. Tarkastellaan muutamaa järjestelmän rakentamisessa eteen tullutta nk. tänka på -tilannetta ja niihin löytyneitä ratkaisuja.

1. Skeeman mukaisesti jokaisesta kohteesta tulisi tallentaa piste-, viiva- ja alue-elementti. QGISissa tämä tietää valtavaa määrää tasoja (3 per kohde), jolloin relaatioiden määrä kasvaa ja QGIS-projektin käyttö alkaa hidastua. Ratkaisuksi ongelmaan keksittiin käyttää koodilistojen osalta relaatioiden sijaan arvoluetteloa (value map), jonka avulla kultakin kohteelta on näkyvillä vain loogisin geometriatyyppi muiden ollessa piilotettuna ryhmään. 
2. Muiden ohjelmistotoimittajien toteutuksista tuli geometriatyyppejä kuten käyriä ja ”curve polygoneja”. Näiden tallentaminen olisi entisestään vaikeuttanut kohdan 1 ongelmaa, mutta toimiva ratkaisu toteutettiin muuntamalla em. geometriat linestringeiksi ja polygoneiksi.
3. Infra-O:n skeema on erittäin kompleksinen ja sisältää paljon sisäkkäisiä elementtejä. Jotta GeoServer saatiin tulostamaan skeeman mukaista XML:ää, käyttöön otettiin Application Schemas -lisäosa, jonka avulla tiedot saatiin muokattua PostGIS-tietokannasta oikeaan muotoon.

Lopputuloksena hyödyllinen avoimen lähdekoodin työkalu

Hankkeen tuloksena syntyi ensimmäinen ja tilaajan vaatimukset täyttävä avoimen lähdekoodin työkaluin toteutettu järjestelmä kuntien infraomaisuuden hallinnointiin. Paulos Tekan mukaan juuri avoimuus oli Haapavedelle tärkeää: “Avoimen lähdekoodin toteutus mahdollistaa työkalun räätälöinnin ja laajentamisen juuri omaan tarpeeseemme sopivaksi, ilman alustariippuvuutta. Pienemmälle kunnalle tämä on tärkeää, jotta voimme kehittää infraomaisuuden hallintaa joustavasti resurssiemme puitteissa.”

”Yhteistyö Gispon kanssa sujui erittäin hyvin. Heillä on vankka asiantuntemus avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista ja meidän tarpeidemme ymmärtämisestä. Saimme työkaluun tarvitsemamme toiminnallisuudet ja pystymme jatkokehittämään sitä edelleen. Infra-O-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin ratkaisut ja asiantunteva kumppani auttavat meitä digitalisoimaan toimintaamme kustannustehokkaasti”, Teka summaa.

Hankkeessa toteutettu Infra-O Open -lisäosa on avoimesti saatavilla sen omasta GitHub-repositoriosta.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Interaktiiviset, selainpohjaiset kartat helpottavat aineistojen käyttämistä ihmisille, jotka eivät ole rutinoituneita paikkatieto-ohjelmistojen käyttäjiä. Interaktiivinen kartta on myös suoraan sanottuna usein hauskempi tutkia kuin staattinen karttatuloste.

Teimme vertailua eri työkaluista, jotka mahdollistavat paikkatietoaineistojen julkaisemisen selainkäyttöön tai helpottavat niiden visualisointia. Olemme aiemmin kirjoittaneet blogiimme nettiselaimella käytettävien karttojen tekemisestä (mm. LizMapista, QGIS2webistä, Kepleristä ja Oskarista), mutta tässä artikkelissa teemme lyhyet esittelyt ja vertailun eri työkalujen välillä kattavan käyttöohjeistuksen sijaan.

QGIS2web

Mikä?

QGIS-lisäosa, joka voi luoda interaktiivisia verkkokarttoja QGIS-projektista. Muotona voi käyttää OpenLayers-, Leaflet- tai Mapbox GL JS -muotoja.

Mitä sillä tehdään?

Mahdollistaa QGISillä tehtyjen aineistojen tuomisen web-kartaksi pienellä vaivalla. Julkaistut kartat sisältävät projektissa määritellyt tasot ja visualisointityylit. Palvelinpuolen ohjelmistoja ei tarvita, ja web-karttaan on mahdollista asettaa ponnahdusikkunoita, klustereita ja erilaisia ominaisuuksia. Mukana on myös mittaustyökalu ja haku, jonka voi kohdentaa vaikkapa etsimään haluttuja asioita aineiston tietystä sarakkeesta – esimerkiksi rakennusdatasta tiettynä vuonna rakennetut kohteet. Lisäosa luo vain web-kartan, eli lopputulos on siirrettävä omalle palvelimelle julkaisua varten.

Lizmap

Mikä?

Ranskalaisen 3Liz-yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin web-ohjelmisto, joka on kehitetty yhteensopivaksi QGIS:n ja QGIS-palvelimen kanssa. Saatavilla on QGIS-lisäosa, joka auttaa julkaisemaan karttoja QGIS-projekteista web-karttoina sekä web-hallintapaneeli, jolla määritellään julkaistujen karttojen ja tasojen katselu- ym. oikeuksia sekä karttapalvelun ulkoasu.

Mitä sillä tehdään?

Lizmap mahdollistaa QGISissä luotujen/muokattujen aineistojen jakelua monin tavoin. Lizmap tukee yleisimpiä paikkatietodatan formaatteja (Shapefile, GeoJSON, GeoTIFF…), mahdollistaa datan editoinnin käyttäjän toimesta ja käyttöliittymään voi lisätä joko itsetehtyjä tai valmiita Javascript-koodeja toiminnallisuuksien lisäämiseksi. Karttapalveluun voidaan lisätä karttatyökaluja, määritellä mittakaavat, taustakartat ja WFS:n avulla käytettäviä toiminnallisuuksia, kuten datan tilastollisia visualisointeja.

Lue aikaisempi blogauksemme Lizmapin ominaisuuksista täältä.

QGIS Cloud

Mikä?

Web-GIS-alusta karttojen, tietojen ja palvelujen julkaisemiseen tarkoitettu palvelu. Myös QGIS-laajennus, joka auttaa aineistojen lataamisessa QGIS-pilvipalveluun. QGIS-pilvipalvelu on henkilökohtainen paikkatietoinfrastruktuuri (SDI) Internetissä.

Mitä sillä tehdään?

QGIS Cloudin avulla käyttäjä voi julkaista QGIS-projekteistaan karttoja ja muita tietoja. QGIS-projekti voidaan julkaista verkossa säilyttäen kaikki QGIS-ohjelmistossa tehdyt visualisoinnit ja asetukset. Käytännössä kaikkia asetuksia voidaan hallita siis QGISillä. Lisäosa sallii käyttäjän ladata paikallisia tiedostoja QGIS Cloud -tietokantaan ja julkaista verkkokarttoja sekä OGC-yhteensopivia palveluita.

Lue lisää QGIS Cloudista toisesta blogiartikkelista: Paikkatietoprojektit työpöydiltä maailmalle – työkaluna-QGIS Cloud.

Kepler

Mikä?

Avoimen lähdekoodin alusta paikkatiedon visualisointiin ja analysointiin, jota voidaan käyttää sekä paikallisesti että selaimessa. Kepler käyttää WebGL:ää tietojoukkojen renderöimiseen, joten se on tehokas työkalu jopa suuriin tietokokonaisuuksiin. Rakennettu Mapbox GL:n ja deck.gl:n päälle.

Mitä sillä tehdään?

Kepler sopii erityisesti visuaalisesti näyttävien interaktiivisten karttojen luomiseen sekä julkaisemiseen. Keplerin käyttö onnistuu joko lokaalisti asennettuna tai nettiselaimella, joskin tällöin karttojen ulos tuominen palvelusta ei toimi. Omat aineistot tuodaan palveluun, jonka jälkeen niitä voidaan visualisoida ja luoda esimerkiksi aikasarjoja kuvaamaan muutosta aineistossa.

Oskari

Mikä?

Suomessa kehitetty avoimen lähdekoodin web-karttasovellusten kehitysalusta. Rakennettu Javalla ja Javascriptillä, käyttää standardinmukaisia avoimen lähdekoodin komponentteja, kuten OpenLayers, GeoTools ja GeoServer.

Mitä sillä tehdään?

Oskaria voidaan käyttää yksittäisten web-karttojen luomiseen, mutta se taipuu myös isomman karttapalvelun tekemiseen. Oskarissa voidaan julkaista karttojen lisäksi aikasarjoja ja tilastoja, ja käyttäjälle voidaan antaa tehdä paikkatietoanalyyseja sekä luoda ja julkaista omia karttojaan. Oskari on laajasti käytössä Suomessa julkishallinnon eri tasoilla sekä muualla Euroopassa. 

Olemme kirjoittaneet Oskarista laajemmin täällä.

MapLibre GL JS

Mikä?

MapLibre GL JS:n avulla onnistuu karttojen julkaiseminen verkkosivustoilla, jolloin voidaan mukauttaa karttatyylejä MapLibre-tyylimäärityksen mukaisesti. Toisin sanoen se on avoimen lähdekoodin TypeScript-kirjasto karttojen julkaisemiseen verkkosivustolla, joka perustuu GPU-kiihdytettyyn vektoriruutujen renderöintiin.

Mitä sillä tehdään?

Palvelu on täysin yhteensopiva Mapbox GL JS v1:n kanssa, jonka avulla käyttäjä voi siirtää olemassa olevia Mapbox v1 -ratkaisuja MapLibreen. Maplibre Nativea voidaan käyttää myös Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille, mikä mahdollistaa karttojen näyttämisen mobiilisovellusten, työpöytäsovellusten tai muiden laitteiden sisällä.

GeoNode

Mikä?

Selainpohjainen avoimen lähdekoodin hallintajärjestelmä paikkatietoaineistolle ja alusta sen hallintaan sekä julkaisemiseen.

Mitä sillä tehdään?

Helppokäyttöisen käyttöliittymän ansiosta kuka tahansa voi jakaa tietoja ja luoda interaktiivisia karttoja. Palvelu sisältää tiedonhallintatyökalut tiedon luomiseen ja muokkaamiseen.

MapStore

Mikä?

Selainpohjainen sovellus, jota voidaan käyttää karttojen, dashboardien ja tarinoiden luomiseen, hallintaan sekä jakamiseen. Näitä voidaan luoda käyttämällä paikkatietoa OGC-standardien mukaisilta palvelimilta (WFS, CSW, WMS, WMTS, Google Maps, OSM). Palvelu perustuu OpenLayersiin, Leafletiin ja ReactJS:ään.

Mitä sillä tehdään?

Palvelu sopii karttojen ja dashboardien hallintaan sekä paikkatiedon visualisointiin. Sitä voidaan käyttää myös julkaistujen paikkatietojen etsimiseen, niihin perustuvien kyselyiden tekemiseen, tiedon katseluun sekä useiden aineistojen yhdistämiseen yhdeksi kartaksi.