Gispo on kumppanina Location Innovation Hubissa (LIH), joka on EU:n ja Business Finlandin rahoittama innovaatiokeskushanke. Hanketta koordinoi Maanmittauslaitokseen kuuluva Paikkatietokeskus (FGI). LIH on ”sijaintitiedon osaamiskeskus”. joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia palveluita yrityksille (ja julkiselle sektorille) liiketoiminnan kasvattamiseksi paikkatiedon avulla. Tavoitteena on lisätä paikkatiedon käyttöä yhteiskunnan eri sektoreilla.

LIH:in puitteissa voimme tarjota maksutta paikkatietoon liittyvää konsultointia, analyysejä tai visualisointityötä yrityksille tai julkisille toimijoille. Normaalisti ne työt, joita teemme LIH:in puitteissa, maksaisivat noin 1000-1500€. Voimme esimerkiksi opettaa, mitä paikkatieto on ja miten sitä käytetään, auttaa teitä paikkatietoprosesseihin liittyvässä tietyssä ongelmassa tai luoda organisaationne verkkosivuille nätin interaktiivisen kartan. Tai jos ette vielä tiedä, miten hyödyntää paikkatietoasioita yrityksessänne, voimme järjestää teille etätyöpajan aiheesta. Jos jokin näistä vaihtoehdoista kuulostaa kiinnostavalta, ota meihin yhteyttä tällä lomakkeella ja pyydä meiltä ilmainen konsultaatio!

Huomaa, että yrityksesi digitalisaatioaste on tarkistettava, jotta voit käyttää LIH-palveluita. Tämä tehdään Digital Maturity Assessmentissa (DMA) yhdessä LIH-toimiston kanssa. LIH-toimisto järjestää sinulle sopivan ajan. Joissain tapauksissa arviointi voi sujua hyvin nopeasti, mutta suosittelemme, että varaat vähintään muutaman tunnin arvioinnin tekemiseen. DMA:ta käytetään LIH-palvelujen kattavuuden ja tehokkuuden arvioimiseen EU:n tasolla. DMA on tehtävä vielä kaksi kertaa myöhemmässä vaiheessa, mutta sitten tiedot päivitetään vain seuraavilla kierroksilla, joten prosessi on nopeampi.

Lisäksi ilmoitamme Business Finlandille myös LIH-palvelun vastaanottajan, jota varten tarvitsemme tietoja organisaatiostasi. Pyydämme näitä tietoja sinulta, kun olet ottanut meihin yhteyttä.

Toimi pian – 28 konsultaatiota menee nopeasti!

QGIS mahdollistaa pistepaikkatietoaineiston tuottamisen Excel-tiedostosta/-taulusta varsin helposti. Pieni aineiston esikäsittely on kuitenkin tarpeen. Jos aineisto sisältää sarakkeiden otsikot, varmista että otsikot ovat yhdellä rivillä ja varsinainen data alkaa seuraavalta riviltä. Samalla kun katselet otsikkoriviä, on hyvä varmistaa, että sarakkeet on nimetty kuvaavasti.

QGISiin siirtämistä varten taulu, jossa koordinaattitiedot ovat, on tallennettava Excelissä .csv-muotoon. Jos kyseessä on suomalainen aineisto, jossa desimaalierottimena on käytetty pilkkua, kannattaa erotinmerkiksi valita joku muu. Esimerkiksi puolipiste ”;” on usein turvallinen valinta.

Kun .csv-tiedosto on olemassa, se voidaan tuoda QGISiin käyttämällä ”Lisää erotinmerkkejä sisältävä tekstitiedosto” (”Add delimited text layer”) -työkalua. Tämä löytyy tietolähteiden hallinnasta tai Tasot valikon kautta : Lisää taso > Lisää erotinmerkkejä sisältävä tiedosto (Englanniksi: Add layer > Add delimited text file). Avautuvassa ikkunassa etsitään tiedosto kovalevyltä ja määritellään sen x- ja y-koordinaatit sekä koordinaattijärjestelmä. Huomaa, että koordinaattijärjestelmäksi on valittava se, jonka koordinaatteina sijainnit on esitetty aineistossa. Jos koordinaattijärjestelmä on tarkoitus vaihtaa, voi sen tehdä sitten, kun aineisto on ensin tuotu QGISiin.

QGISiin voi tuoda myös taulukon, joka ei sisällä koordinaatteja eikä siten geometriaa. Valitse silloin ei geometriaa. Tällaisen taulukon tiedot saadaan kartalle, jos se sisältää jonkun tiedon, jonka avulla se voidaan liittää paikkatietoaineistoon, esimerkiksi postinumeron avulla voidaan liittää tietoa postinumeroalueisiin.

Tiedostomuoto sekä Tietueiden ja kenttien asetukset otsikoiden alta aukeaa tärkeitä valintoja. Jos tallensit .csv-tiedostosi käyttäen jotain muuta erotinmerkkiä kuin pilkkua, valitse Tiedostomuoto -asetuksista Räätälöidyt erotinmerkit ja valitse erottimeksi puolipiste (tai se merkki, jonka taulukkoa tallentaessasi valitsit).

Tietueiden ja kenttien asetukset -asetusten alta löytyy muutama hyödyllinen valinta. Ensinnäkin jos taulukon ensimmäinen rivi pitää sisällään sarakkeiden nimet, pitää laittaa ruksi valintaan ”Ensimmäisessä tietueessa on kenttien nimet”. ”Tunnista kenttien tietotyypit” on myös hyödyllinen valinta. Silloin QGIS merkitsee tekstikentiksi ne, joissa on tekstiä, kokonaisluvuiksi ne, joissa on numeroita, ja päivämäärät päivämääriksi. Jos aineistossa on suomalaiseen tapaan käytetty pilkkua desimaalierottimena, on tärkeää ruksia valinta Desimaalipilkku on pilkku.

Esimerkkidata -ruudusta näet miten datasi muuttuu eri valintoja tehdessä, joten sen avulla pystyt tarkkailemaan näyttääkö datasi sellaiselta kuin sen pitäisi. Kun olet tyytyväinen, paina lopuksi alareunan ”Lisää”-nappulaa. Kun ikkuna suljetaan, pisteiden tulisi näkyä kartalla:

Kun pisteiden alle lisätään vielä taustakartta, niiden tarkastelu helpottuu.

Paikkatietoasiantuntija joutuu ennen pitkää pohtimaan, millaiseen muotoon ja minne tehty työ pitäisi tallentaa. Tämä tulee vastaan etenkin, jos oman työn tuloksia on tarpeen siirtää eteenpäin muiden käyttäjien katsottavaksi, käytettäväksi tai muokattavaksi. 

Erilaisia tiedostomuotoja on useita ja tiedot tallentuvat eri tiedostoihin eri tavalla. Eri tiedostoformaateissa tiedon jatkokäyttö on hyvin erilaista. Siksi tarkoituksenmukaisen tiedosto- ja tallennusmuodon valinta on tärkeää.

Asiaa voi lähestyä ainakin seuraavia kysymyksiä pohtimalla:

• Mikä on työn lopputulos, ja onko se jotain pysyvää?
• Tullaanko aineistoa muokkaamaan? Päivittyykö aineisto? 
• Tuletko jakamaan tuottamasi aineiston?
• Teetkö aineistolle jonkin prosessin, jonka toistat tulevaisuudessa?

Muuttumaton lopputuote

Jos työn lopputulos on jotain pysyvää, esimerkiksi muuttumaton staattinen kartta, jota ei ole tarkoitus muokata tai esittää erilaisissa muodoissa, voi sen ottaa QGISistä lopuksi ulos esimerkiksi PDF:nä tai kuvatiedostona. PDF-tiedostoa ei voida samassa määrin editoida kuin sen tekemiseen käytettyä paikkatietoaineistoa, mutta jos tarkoituksena on esimerkiksi saada nopeasti ulos A4-tuloste Suomen kuntarajoista, PDF on aivan hyvä formaatti työn jakeluun. 

Painettavaksi tai verkkoon julkaistavaksi tarkoitettu kartta voidaan ottaa ulos kuvatiedostona, esimerkiksi PNG- tai JPEG-muodossa. Esimerkiksi luontopolun opastauluun tuleva kartta pysyy taulussa sellaisenaan, joten se tuotetaan kuvatiedostoksi. Kuvatiedoston resoluutio pitää valita käyttötarkoituksen mukaan; painettavaksi tarkoitetun kuvan resoluution tulee olla tarpeeksi iso, sosiaaliseen mediaan riittää pienempikin. (Perussääntönä mainittakoon, että painotuotteissa tarkkuudeksi pitää laittaa aina 300 ppi.)

Pysyviksi ja staattisiksi karttakuviksi ajateltuihin lopputuotoksiin saattaa kuitenkin ajan myötä ilmestyä muutostarpeita. Tällöin on hyödyksi, jos on päättänyt varmuuden vuoksi tallentaa aineiston ja projektin.

“Ohessa aineisto”

Tieto ja aineistot voivat itsessään olla työn lopputulos, tai niitä voidaan käyttää lopputuotteen laatimiseen. Jos aineistoa tullaan muokkaamaan myös jatkossa, jaettu PDF tai kuvatiedosto eivät riitä (paitsi tietysti kuvaamaan senhetkistä tilannetta). 

Yksi keskeinen kysymys on, muokkaatko aineistoa itse edelleen vai luovutatko kokonaisuudessaan toiselle – tai onko muokkaajia ja aineiston käyttäjiä useita. Jos muokkaat itse, pidät aineiston itselläsi ja toimitat päivitetyn version vastaanottajalle hänen tarvitsemassaan muodossa. Jos vastaanottaja ottaa aineiston haltuunsa ja tekee kaikki tulevat muokkaukset, tarvitsee hän koko aineiston muokattavassa muodossa. Silloin aineistot ja siihen liittyvän projektitiedoston voi tallentaa yhteen GeoPackage-tiedostoon ja toimittaa sen eteenpäin.

Jos taas muokkausta ja käyttöä on tarkoitus jatkaa useamman tekijän voimin, saman tiedoston eri versioiden (Aineisto_1, Aineisto1_edit, Aineisto_1_edit_korjaus jne.) lähettäminen edestakaisin sähköpostin liitteenä tai tiedostojen välityspalvelun kautta ei ole kätevää eikä järkevää. Yhteiskäyttöiselle verkkolevylle tai pilveen tallentaminen on jo näppärämpää, mutta järkevin ratkaisu on perustaa PostGIS-tietokanta ja viedä aineisto sinne. Silloin kaikki aineistoa käyttävät voivat ottaa QGISillä yhteyden tietokantaan ja muokata aineistoa reaaliajassa. Historiatiedot muutoksista tallentuvat tällöin suoraan kantaan (kuka teki minkä muutoksen ja milloin). Samalla käyttäjille voidaan määrittää eri oikeuksia (esim. toisilla on lupa tehdä aineistoon muutoksia ja päivittää sitä, ja toisilla on vain katseluoikeus). Mitä enemmän erilaisia käyttäjiä aineistolla on, sitä hyödyllisempää on tallentaa se tietokantaan.

Mikä tiedostoformaatti?

Kaikilla, jotka saavat työsi tuloksen, ei välttämättä ole käytössä paikkatieto-ohjelmistoa saati osaamista sellaisen käyttöön. Heille ei siis välttämättä kannata lähettää kaikkea materiaalia GeoPackagena, vaan valmiin kartan jakaminen PDF-tiedostona ja JPEG-kuvatiedostona voi olla näppärämpää ja käyttäjäystävällisempää. Nämä kulkevat yleensä myös paljon sujuvammin sähköpostin liitteinä jo tiedostokokonsa puolesta.

Jos vastaanottaja käyttää sujuvasti paikkatieto-ohjelmistoja, voit huomioida vastaanottajan käyttämän ohjelmiston tiedostoformaattia valitessasi. Geopackage on kätevä formaatti monille aineistoille, ja useat ohjelmistot tukevat sitä. ESRI-maailmassa käytetään sen sijaan usein Shapefilea ja CAD-ohjelmistoilla DXF-tiedostoja. 

GeoPackage (.gpkg) on erinomainen vaihtoehto tallennusmuodoksi, sillä GeoPackageen on mahdollista paketoida kaikki oleelliset aineistot sekä projektitiedostot yhdeksi tiedostoksi. Jos lähetät sarjan yksittäisiä aineistoja Shapefile-muodossa, joudut lähettämään aineistosta riippuen 3-15 eri tiedostoa, jotta vastaanottaja saa kaiken tiedon. Shapefile ei myöskään sisällä aineistoon tekemiäsi visualisointeja. Jos taas lähetät koko materiaalin projektitiedoston kanssa GeoPackagena, voi vastaanottaja avata projektin ja nähdä aineiston tekemilläsi visualisoinneilla. Mukaan tulevat myös esimerkiksi taittoikkunassa luodut asettelut karttatulosteelle. Vastaanottajan on paljon helpompaa perehtyä aineistoon ja jatkokäyttää sitä, kun käytössä on projektitiedosto.

Tiedostomuodosta riippumatta on hyvä tapa nimetä tiedostot ja niiden sisältämät tasot kuvaavasti (”Haukipudas_tiet” mieluummin kuin. ”Tiet_1_4”), jotta vastaanottajan ei tarvitse arvailla, mitä mikäkin taso sisältää. Joskus voi olla hyvä lisätä tiedoston nimeen muutakin tietoa, esimerkiksi tallennuspäivämäärä (“Haukipudas_tiet_07062023”) tai aineiston koordinaattijärjestelmä “Tiet_EPSG3067”.

Aineistojen ja etenkin tietokantojen osalta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: taulujen ja kenttien nimet, tietotyypit yms. kannattaa miettiä jo aineistoa tuottaessa niin, että aineiston muokkaus on helppoa jälkikäteen. Kenttiä on hankala lisätä jälkeenpäin, varsinkin jos taulujen välillä on relaatioita. Tällöin yhteydet rikkoutuvat eikä tietokanta toimi enää suunnitellusti.

Myös web-kartat voivat olla käteviä jakamiseen ja näissä mahdollisuuksia on paljon QGIS-lisäosista selaimessa toimiviin paikkatietosivustoihin. Web-kartta antaa myös paikkatietoja tuntemattomalle mahdollisuuden tutustua aineistoon tarkemmin.

Kartat ja taitot on uusi kurssi peruskurssivalikoimaamme. Kurssi syntyi koulutuspäällikkömme Joonan ideasta tarjota koulutus, jossa keskitytään nimenomaisesti karttatulosteiden tuottamiseen ja siihen liittyviin työkaluihin QGISissä. Karttoja käytetään paitsi opaskarttoina ja asemakaavoina, mutta ne ovat myös tehokas tapa visualisoida tietoa ja jakaa sitä selkeällä tavalla. QGIS on erinomainen työkalu näiden tekemiseen. 

Kurssia laatiessa yhtenä tavoitteenamme on ollut, että kyseessä ei ole pelkkä erilaisten QGISin toimintojen ja työkalujen läpijuoksu. Halusimme luoda kokonaisuuden, joka meistä olisi ollut kiva käydä. Jokainen Gispon koulutustiimiläinen on käyttänyt QGISiä ja luonut karttoja, mutta monesti yhteisissä keskusteluissa saattaa nousta esiin oikopolkuja ja näkökulmia, joita itse ei ole päivätyössään huomannutkaan . 

Kurssin sisällöstä

Kurssin harjoitusmateriaalina käytetään avointa dataa, jota visualisoidaan eri tavoin tuoden mukaan vähitellen uusia työkaluja ja näkökulmia. Vaikka jo pelkästään nimiöistä saisi oman kurssinsa, käymme tässä kokonaisuudessa niitä läpi sen verran, että yleisimpiin kysymyksiin saadaan varmasti vastaukset. Eli jos haluat ymmärtää, millä logiikalla QGIS siirtää nimiöitä eri kohtiin tai miten saada nimiöt näkymään vain tietyllä mittakaavatasolla – tervetuloa kurssille!

Karttojen luettavuuteen kiinnitetään kurssilla erityistä huomioita. Oikein valitut värit voivat korostaa tiettyjä alueita tai ominaisuuksia, tehdä kartasta helpommin luettavan ja auttaa tietojen tehokkaassa esittämisessä. Nimiöitä koskevat valinnat puolestaan vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka helposti esimerkiksi kaavatuotteita tai opaskarttoja voidaan lukea. Taittotyökalussa karttaan liittyvien elementtien, kuten pohjoisnuolen, selitteiden ja muiden tekstien asemointi ja sommittelu voi puolestaan sotkea tai selkeyttää karttatulostetta. Toisaalta kaikkia niistä ei ole välttämätöntä liittää karttatulosteeseen.

Avoimuuden nimissä mainittakoon, että osaa tämän kurssin teemoista ja työkaluista käsitellään myös esimerkiksi Johdanto QGISin käyttöön -kurssillamme. Kurssit eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, sillä painotus koulutuksessa on kuitenkin eri. Johdantokurssilla annetaan yleiskatsaus QGISin käyttöön ja käydään läpi taittotyökalun yleisimmin käytetyt toiminnot. Tällä kurssilla katsaus samoihin työkaluihin ja niiden mahdollisuuksiin on kattavampi, ja painotus on visuaalisesti miellyttävän lopputuotteen tekemisessä.

Tampereen opaskartta ja sen väritystä.

Miksi osallistuisin kurssille?

Kurssin tavoitteena on varmistaa, että osallistujat hallitsevat kaikki perustyökalut ja osaavat käyttää niitä yhdessä luodakseen selkeitä ja informatiivisia karttoja näppärästi. Tämä taito on hyödyllinen monissa eri tilanteissa, oli kyseessä sitten harrastus, tutkimusprojekti tai ammatillinen tehtävä. Kurssi on suunnattu kaikille, jotka tuottavat työssään paljon karttatulosteita. Kurssi sopii myös vasta-alkajille ja toisesta paikkatieto-ohjelmasta QGISiin vaihtaneille, jotka tarvitsevat ohjelmasta erityisesti visualisointityökalujen hallintaa.

Kuten aina, kurssihintaan kuuluu myös tukipalvelu. Jos siis kurssin jälkeen jää vielä kysyttävää, osallistujat voivat lähettää sähköpostilla kysymyksensä tukipalveluumme ja me vastaamme! Tukipalvelun kesto on tämän kurssin kohdalla 2kk kurssin päättymisestä.

Kurssin ohjelman löydät tästä. Marraskuun etäkurssille voit ilmoittautua tästä. Halutessasi voit myös pyytää toteutuksen kurssista itsellesi, tiimillesi tai organisaatiollesi tästä.

Me Gispolla elämme ja hengitämme QGISiä ja avointa lähdekoodia. Kaikki eivät sitä vielä tee, ja sen tähden ajattelin koota muutamia syitä, miksi kannattaa valita QGIS ja tulla mukaan meidän QGIS-kursseillemme.

1. Ensimmäisenä tietenkin tärkein pointti: QGIS on avointa lähdekoodia ja ilmainen. Voit siis ladata ilmaiseksi ohjelman eikä sinun tarvitse ostaa kalliita lisenssejä ohjelman käyttöön. Tällöin voit ottaa käyttöön ohjelman melkein missä tahansa organisaatiossa, kun lisenssimaksuja tai muita kustannuksia ohjelman käytöstä ei ole. Avoimesta lähdekoodista olemme kirjoittaneet blogissamme aiemmin: Älä turhaan pelkää avointa lähdekoodia 

2. Tuki eri käyttöjärjestelmille. QGIS on tuettu kaikilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä kuten Windows, MacOS, Linux. Myös mobiilikäyttöön löytyy omat sovellukset QField ja Mergin Maps.

3. Laajat toiminnallisuudet verrattuna muihin (yleensä maksullisiin) GIS-ohjelmiin. Paikkatietoanalyysit, kartografia, geoprosessointi, 3D-visualisointi jne.  Ominaisuuksia on paljon ja niitä kehitetään koko ajan lisää.

4. Lisäosilla saat vielä enemmän työkaluja ja toiminnallisuuksia. Lisäosia on tällä hetkellä 1081, joista 10 Gispon kehittämiä. Vuodessa uusia lisäosia on tullut yli 200 lisää! Voit myös kehittää oman lisäosan vaikkapa blogistamme löytyvien ohjeiden avulla tai tulla QGIS-lisäosien kehitys -kurssillemme.

5. Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä sekä noviiseille että GIS-ammattilaisille. Siinä on paljon räätälöintimahdollisuuksia, pikatoimintoja ja hakutoimintoja. Käyttöliittymä on muokattavissa omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Voit muun muassa muuttaa ikonien määrää ja kokoa, fontteja, värejä, visualisointeja, työkalupalkkien ja paneelien sijainteja. Kannattaa myös muistaa, että voit tallentaa eri profiileja, joissa eri asetukset ja räätälöinnit kulkevat näppärästi tallessa työtehtävien vaihtuessa.

6. Aktiivinen yhteisö ja tuki. QGISiä kehitetään jatkuvasti ja kiihtyvässä tahdissa. Me Gispollakin osallistumme QGISin kehitystyöhön jatkuvasti niin suomentaen käyttöliittymää kuin myös esimerkiksi kehittämällä QGIS-corea. Tätä kehitystä varten Gispo pisti pystyyn folkoot ja  gispolaiset voivat allokoida viisi prosenttia kokonaistyöajastaan avoimen lähdekoodin projekteihin kontribuoimiseen. Tästä päästäänkin hienosti seuraavaan kohtaan.

Virallisia QGIS-sovelluskehittäjiä löytyy ympäri maailmaa yli 50. Sovelluskehittäjien kartan löydät QGISista: Ohje –> Tietoja QGISista –> Sovelluskehittäjien kartta.

7. Säännölliset päivitykset. QGISiin tulee useita pienempiä päivityksiä lukuisia kertoja vuodessa ja noin kerran vuodessa niin sanottu Long-Term Release (LTR) -päivitys. Tarkemman päivitysaikataulun näet QGISin sivuilta. Seuraava LTR 3.34.4. julkaistaan helmikuussa 2024. Uusia ominaisuuksia, joita on tulossa tähän versioon voit lukea meidän aikaisemmasta blogista. 

8. QGISissa on todella laaja formaattituki: 84 vektoriformaatille ja 161 rasteriformaatille. Jopa AutoCAD-formaattien sisäänluku onnistuu pienellä varaukselle. Lisää AutoCAD-formaattien ja QGISin yhteensopivuudesta https://www.gispo.fi/blogi/cad-aineistot-ja-qgis/. Ja mikä kätevintä, voit lisätä aineistoja QGISiin vain tiputtamalla (Drag & drop). 

9. 3D-visualisoinnin tuki ja pistepilviaineistot. QGISillä voit tarkastella ja käsitellä myös 3D-aineistoja. vertailimme 3D-työkaluja blogissa: https://www.gispo.fi/blogi/kaikki-on-coolimpaa-3dna-qgis-tyokalujen-vertailua/

10. Räätälöinti ja omat skriptit esimerkiksi Pythonilla. Python-taitoiselle käyttäjälle aukeaa valtavasti uusia mahdollisuuksia, ja ilmankin python-osaamista graafisella prosessin mallintajalla on mahdollista automatisoida ja räätälöidä työnkulkuja: https://gispofinland.medium.com/automating-gis-processes-with-graphical-modeler-in-qgis-371bd5ad7eda.

Viime syksynä julkaistu Tampereen seudun retkeilykarttapalvelu on ollut käytössä vajaan vuoden. Videolla Ekokumppanit Oy:n retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä kertoo, mikä palvelu on, miten se on otettu vastaan ja millaista palvelu oli toteuttaa Gispon kanssa.

Tampereen seudun retkeilykarttapalvelusta olemme kertoneet blogissa aiemmin:

Retkeilykohteet avoimesti lähelläsi

Tampereen kaupunkiseudun ulkoilu- ja retkeilykartta yhdistää tietoa yli kuntarajojen

Teknisempi kuvaus palvelun toteutuksesta löytyy englanninkielisestä blogista:

Vector tiles with React, MapLibre and pg_tileserv

Retkeilykarttapalvelun koodi on saatavilla kokonaisuudessaan GitHubista.

Oskari on Suomessa kehitetty avoimen lähdekoodin web-karttasovellusten kehitysalusta, jonka avulla voi yhdistää ja jakaa paikkatietoa selaimessa. Oskarin avulla voi luoda ja jakaa yksittäisiä dynaamisia web-karttoja tai hyvinkin monipuolisen karttapalvelun, jossa käyttäjä voi tarkastella moninaisia paikkatietoaineistoja (esim. kartat, tilastot, aikasarjat…) ja niiden yhdistelmiä. Käyttäjä voi lisäksi tehdä paikkatietoanalyyseja sekä jopa luoda ja julkaista omia karttojaan. 

Oskarin avulla on mahdollista toteuttaa laajamittainen paikkatietopalvelu, joka yhdistää eri menetelmin erilaisia paikkatietoaineistoja ja mahdollistaa käyttäjälle niiden monipuolisen tarkastelun ja jälleenkäyttömahdollisuudet.

Oskarin avulla voidaan yhdistää monia eri tietolähteitä mm. WMS/WMTS/WFS-rajapintojen avulla ja luoda näin paikkatietopalvelu, joka luo huomattavaa lisäarvoa yksittäisille paikkatietoaineistoille.

Lounaispaikan Oskari-pohjaisesta karttapalvelusta tähän blogiin html-koodinpätkällä upotettu kartta näyttää ELY-keskuksen pääpyöräilyreittiaineiston (punainen) ja Turun kaupungin pyörätieverkostoaineiston (sininen) Maanmittauslaitoksen taustakartalla. Kartta voi mm. zoomata ja sen karttatasoja voi valita näkyville/pois.

Oskari on laajasti käytössä paitsi Suomessa julkishallinnon eri tasoilla myös muualla Euroopassa. Tässä artikkelissa esitellään muutamia erilaisia Oskarin avulla toteutettuja verkkokarttoja ja -palveluita: ketkä Oskaria oikein käyttävät ja miten? Oskari voi olla ratkaisu monenlaisiin paikkatietotarpeisiin, joten tutustu ihmeessä tekstissä oleviin esimerkkeihin ja jos haluat tietää lisää, jutellaan ihmeessä aiheesta enemmänkin!

Kansallisen tason Oskari-toteutuksia

Suomessa valtakunnan tason toimijoista Maanmittauslaitos on Oskarin kehitystyön koordinaattoritaho ja he myös ylläpitävät paikkatietoportaali Paikkatietoikkunaa. Paikkatietoikkuna toimii Suomessa julkaisualustana mm. EU:n INSPIRE-direktiivin edellyttämille paikkatietoaineistoille. Paikkatietoikkuna on laajuudeltaan kattavin tuntemamme Oskari-toteutus ja siellä voi tarkastella yhteensä yli 2500 karttatasoa, joiden tiedot tulevat noin 60:ltä eri organisaatiolta. Palvelu mahdollistaa myös omien analyysien tekemisen sekä omien karttojen jakamisen omille verkkosivuille.

Paikkatietoikkunassa voi tarkastella useita koko Suomen kattavia aineistoja ja myös paljon muuta.

Toinen laaja Oskari-pohjainen paikkatietopalvelu on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiteri. Liiteristä löytyy rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta sekä luonnonympäristöä koskevia tilasto- ja paikkatietoja sadoilla karttatasoilla ja yli tuhannessa tilastossa. Iso osa liiterin sisällöstä on avoimesti kenen tahansa käytettävissä, mutta osa vain maksullisesti sopimusasiakkaille.

Liiteri-palvelussa voi tarkastella mm. eläinlajien levinneisyyskarttoja (kuvassa järripeipon levinneisyys).

Suomi.fi-kartat puolestaan on julkishallinnon toimijoille tarkoitettu ilmainen, mutta tunnistautumista vaativa karttapalvelu. Sen avulla viranomaiset voivat luoda omia karttoja avointen tausta-aineistojen sekä omien paikkatietoaineistojensa yhdistelminä ja julkaista näitä helposti verkossa. Esimerkkitoteutuksena suomi.fi-karttojen avulla tehdystä karttajulkaisusta voidaan mainita Kansaneläkelaitoksen yksinkertainen palvelupistehaku, jonka avulla käyttäjä voi hakea Kelan palvelupisteitä haluamansa kunnan alueelta. Vastaavanlaiset kartat voisivat olla hyödyllisiä monille kunnille ja muille viranomaistoimijoille ja varsin helposti saatavilla suomi.fi-karttojen avulla!

Teknisesti Oskari-kartta on myös mahdollista saada “puhumaan” sitä ympäröivän verkkosivun kanssa RPC-toiminnallisuuden avulla, mikä lisää kartan käytettävyyttä ja käyttäjälle tarjottavien mahdollisuuksien kirjoa. RPC on käytössä muun muassa kalastusrajoitus.fi-sivulla. Sivulla käyttäjä voi tarkastella kalastusrajoitusten voimassaoloa kartan avulla ja kartan selite reagoi käyttäjän toimintaan (esim. hiiren scrollaus) reaaliaikaisesti niin, että vain kartalla parhaillaan näkyvät asiat näkyvät selitteessä. Vastavuoroisesti myös selitteessä tehty klikkaus näkyy kartalla valintana.  Oskari-RPC on käytössä myös mm. Väyläviraston ylläpitämällä Suomen väylät -sivustolla.

RPC-teknologian avulla käyttäjän selaintoiminnot (tässä hiiren scrollaus) ohjaa kalastusrajoitus.fi-sivuston karttanäkymää, ja karttaselite päivittyy reaaliaikaisesti. Myös selitteen klikkailu näkyy valintoina kartalla, eli kommunikaatio selaimen ja Oskarin välillä on molemminsuuntaista.

Maakunnat ja kunnat Oskarin käyttäjinä

Aluetason esimerkkinä Oskarin käytöstä voidaan nostaa esille Lounais-Suomen kattava paikkatietoportaali Lounaistieto, johon kuuluva karttapalvelu on toteutettu Oskarin avulla. Dataportaalin karttapalvelu on hyvä esimerkki Oskarin käyttöönotosta ilman räätälöintejä, ja myös sieltä voi jakaa ja upottaa karttoja omille verkkosivuilleen. Laaja valikoima kattaa mm. kaavoitukseen, palveluihin, väestörakenteeseen, hallintoalueisiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä aineistoja, joista valtaosa on saatavilla avoimesti ilman kirjautumista.

Kuntakentällä muun muassa Tampereen, Joensuun ja Valkeakosken kaupungit käyttävät Oskaria tiedonhallinnan ja -jakamisen työkaluna. Kullakin kunnalla on karttapalvelussaan jaossa suuri määrä erilaisia aineistoja yleisistä opaskartoista ja rasterimuotoisista väestö- tai ympäristötietoaineistoista yksittäisiin pistemäisiin sijaintitietoaineistoihin kuten muinaisjäännökset, veneenlaskupaikat tai luistelukentät. Näissä kuntien palveluissa on valtava määrä aineistoja saatavilla avoimesti ilman kirjautumista – kannattaa tutustua!

Tampereen Oskari-karttapalvelussa voi tarkastella sadoista aineistoista esimerkiksi Museoviraston muinaisjäännösten sijainteja.

Oskari käytössä myös ulkomailla

Oskarin käyttö ei rajoitu vain Suomeen, vaan sillä on käyttäjiä myös muualla maailmassa. Oskarin päälle on rakennettu Norjan, Tanskan, Ruotsin, Suomen, Islannin, Venäjän, Kanadan ja USAn karttalaitosten yhteinen tietoportaali Arctic SDI, jonka tarkoituksena on ollut koota eri tiedontuottajien aineistoja yhteen arktista aluetta koskevan päätöksenteon tueksi.

Arctic SDI -karttapalvelu kokoaa yhteen tietoa arktisista alueista eri maiden tietolähteistä.

Gispo apuun ja Oskari käyttöön!

Kuten ylläolevista kuvista voi päätellä, Oskarin perusnäkymä selaimessa on monelle suomalaiselle tuttu ja käytettyään yhtä Oskari-pohjaista karttapalvelua käyttäjälle on varsin helppoa tutustua aineistoihin myös muilla Oskari-sivustoilla. Tästäkin syystä Oskari on varsin varteenotettava vaihtoehto, jos harkitaan paikkatietojen jakamista verkossa: sen käyttäminen on helppoa!

Oskarin käyttöönotto karttojen julkaisuun puolestaan edellyttää jonkin verran palvelin-, tietokanta- ja ohjelmointiosaamista. Jos Oskarin tarjoamat mahdollisuudet tiedonjulkaisuun (joko laajemman portaalin tai vaikka yksinkertaisemman suomi.fi-kartat-tyyppisen web-kartan muodossa) kiinnostavat, mutta tarvitsisitte apua sen käyttöönotossa, olkaa ihmeessä yhteydessä meihin. Autamme mielellämme myös jo olemassaolevien Oskari-toteutusten ylläpidon tai jatkokehitysideoiden kanssa. Pistäkää viestiä ja mietitään yhdessä millaista tukea Gispo voisi tarjota joko koulutuksen, konsultoinnin tai sovelluskehityksen kautta Oskarin upeiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

QGIS tarjoaa upeita mahdollisuuksia kaavoitukseen, mutta nimenomaan kaavoittajille suunnattua QGIS-koulutusta ei tähän mennessä ole ollut saatavilla. Mutta nyt meillä on iloinen uutinen. Meillä on uusi kurssi katalogissamme: Yleiskaavoitus QGISillä!

Halusimme luoda mahdollisimman hyvin kaavoittajia palvelevan kokonaisuuden. Jotta voisimme onnistua tässä, yhdistimme Gispon pitkän linjan QGIS-koulutuskokemuksen rautaiseen kokemukseen kaavan laadinnasta. Uusi kurssi on perustuu uunituoreeseen yhteistyösopimukseemme PlanDisainin kanssa.

QGIS kaavoittajan työkaluna

Yhä useampi kunta on siirtymässä käyttämään avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksia ja erityisesti QGISiä. Etuna näissä ratkaisuissa ovat yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa, elinkaarikustannukset sekä toimittajalukottomuus.

QGISin toiminnallisuudet tuovat paljon lisäarvoa myös kaavan käsittelijöille. Maankäyttö- ja rakennuslain (RYTJ) muuttamisen yhteydessä on todettu, että avoimen lähdekoodin käyttöä pidetään ensisijaisena julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Lisäksi suositellaan, että kaavat tuotetaan heti alueidenkäyttöprosessin alussa valtakunnallisen kaavatietomallin mukaisessa muodossa. GIS-ohjelmistojen paikkatietotoiminnallisuudet tarjoavat tähän työkaluja, joita perinteisissä CAD-ohjelmissa ei ole. QGIS voidaan näin ollen Avnähdä varsin varteenotettavana avoimen lähdekoodin kaavantuotanto-ohjelmistona.

Uuden ohjelman käyttöönotto vaatii useimmiten koulutusta. Gispon tarjonnasta löytyy peruskurssin lisäksi erityisesti maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville Suunnittelu ja editointi QISillä -kurssi. Lisäksi olemme toteuttaneet QGIS kunnille -koulutuksia osana PIKUPATE-hanketta. Olemme kuitenkin tunnistaneet, että vaikka näillä kursseilla opitaan käyttämään kaavoitustyöhön soveltuvia työkaluja, kursseilla ei käsitellä varsinaista käytännön kaavoitustyötä. Kaavoitukseen keskittyvälle erikoiskurssille on siis tilausta.

Yhteistyö PlanDisainin kanssa

PlanDisainin Markus Hytönen on kokenut kaavoittaja, jonka työvälineeksi on viime vuosina valikoitunut QGIS, vaikka hän hallitsee myös muut yleisimmät paikkatieto-ohjelmistot. Markus oli siis ilmiselvä ensimmäinen vaihtoehto, jota ruveta kyselemään yhteistyökumppaniksi kaavoittajien QGIS-kurssin kehittämiseen ja toteuttamiseen. “Näin heti win-win -tilanteen”, Markus kertoo. “Olin jo toteuttanut asiakkaiden toiveista joitain pienimuotoisia QGIS-kursseja. Jatkaakseni koulutuksia muiden töiden lomassa tarvitsin vahvempaa tukea kurssimateriaalien tekemiseen sekä QGISin laajempiin mahdollisuuksiin. Olin innoissani ja yllättynytkin uudesta mahdollisuudesta.”

Markus näkee QGISin vahvuudet hyvin samalla tavalla kuin me Gispollakin: ohjelmisto on melko helppokäyttöinen ja se mahdollistaa raakadatan käsittelyn. QGISilla on laaja ja aktiivinen huippuosaajista koostuva kehittäjäverkosto. Markuksen kokemuksen mukaan kaavojen laadinta on täysin mahdollista QGISilla, eikä ohjelmisto häpeä kaupallisille kilpakumppaneilleen.

Uuden kurssin lähtötasovaatimukset?

”Uudella kurssilla osallistujilta toivotaan lähinnä perusymmärrystä paikkatietojen peruslogiikasta. Eli on alue-, piste- ja viivamaisia tasoja ja kohteisiin voidaan liittää ominaisuustietoja ja näitä ominaisuustietojen taulukkorakenteita voidaan itse määrittää. Näitä sitten opetellaan kurssilla tarkemmin.”, Markus toteaa ja rohkaisee tulevaisuuden QGIS-kaavoittajia osallistumaan.

Tilaa Gispon kautta organisaatiolllesi Yleiskaavoitus QGISilla -kurssi. Muista myös että Yleiskaavoitus QGISilla järjestetään kalenterikurssina 13-14.12.2023. Ilmoittautuminen ja lisätiedot täältä.

Lue aiheesta lisää aiemmista blogiartikkeleistamme:
Avoimen lähdekoodin ratkaisujen eduista kunnille 
QGISin toiminnallisuuksien lisäarvo kaavan käsittelijöille 

Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot kasvattavat suosiotaan huimaa vauhtia ja niitä voidaan hyödyntää laidasta laitaan useisiin eri käyttötarkoituksiin. Gispo sai haasteen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta; voiko QGISillä tehdä samanlaista kaavakarttaa kuin kaupallisella vastineella. Tietysti tartuimme haasteeseen ja teimme harjoituksen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan visualisoinnista QGISillä. Tähän blogipostaukseen on koottu työn eri vaiheet ja tulokset. 

Harjoituksessa käytettiin mallina Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kaavayhdistelmän pdf-karttaa. Kiitos myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maankäyttöasiantuntija Heikki Viinikalle haasteesta ja kommenteista.

Ennen kuin mennään itse asiaan, niin esittelen itseni pikaisesti. Olen Anni ja toimin Gispolla harjoittelijana tämän kesän. Opiskelen parhaillaan geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa ja harjoitteluni myötä pääsen hyvin soveltamaan yliopistossa oppimiani asioita sekä tietysti oppimaan rutkasti myös uutta.  Tämä projekti oli itselleni todella hyvää harjoitusta, sillä pääsin tutustumaan tarkemmin QGISin eri visualisointityökaluihin ja opin monenlaisia kikkoja. Pääsin siis toden teolla sukeltamaan QGISin monipuolisiin mahdollisuuksiin näin kaavojen visualisoinnin kautta!

“Olen laatinut maakuntakaavaa kohta kymmenen vuotta ja kuten varmasti monessa muussakin työssä, omat työskentelytavat urautuvat todella helposti, eikä arkityössä ole aina aikaa tai resursseja miettiä uudistautumista. Keväällä Gispo kävi vierailuilla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistolla ja keskustelimme maakuntaliiton ja Gispon ajankohtaisista asioita. Keskusteluissa Gispon Sanna ehdotti, että he voisivat laatia maakuntakaavan visualisoinnin QGISillä Pohjois-Karjalan maakuntakaava-aineistoa hyödyntäen. Tätä tarjousta ei kannattanut ohittaa. Muutamien viikkojen päästä vierailusta muistui mieleeni, että tätä Gispon yhteistyötä olisi muuten hyvä viedä eteenpäin. Vaan enpä kerennyt ottaa Gispoon edes yhteyttä, kun Annilta jo tulikin sähköpostia, jossa oli mukana valmis harjoitustyö! Oma-aloitteista ja nopeaa toimintaa.”

– Heikki Viinikka

Työvaiheet

Alkuvalmistelut

Aluksi latasin kaava-aineiston Lounaistiedon avoimen datan lataussivulta ESRIn filegeodatabase-muodossa. Alun perin tarkoituksenani oli käyttää Lounaistiedon ATOM-syötettä datan lataamiseksi, mutta syöte ei ikävä kyllä toiminut. Raportoin tästä Lounaistiedolle ja he lupasivat selvittää ongelman. Data piti sisällään kaava-aineiston, jossa oli eriteltynä polygon-muodossa kaavan ulkoraja, aluevaraukset ja osa-alueet. Data sisälsi myös piste- ja viiva-aineistot. Visualisointia helpottamaan latasin Gispon QGISille luodun yleiskaavan visualisointipaketin, josta sain maakuntakaavallekin sopivia valmiita kaavasymboleja helpottamaan visualisointityötä.

Kaavapalan ja aineiston rajaaminen

Maakuntakaavassa on todella paljon dataa ja se käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan, joten tata harjoitusta varteen kaavaa päädyttiin rajaamaan pienemmälle alueelle, jotta sen tarkastelu ja käsittely olisi helpompaa. Rajasin kaavasta oman palasen Joensuun kaupunkialueelle QGISissä. Avasin tasot-valikosta toiminnon “luo taso” ja valitsin luo uusi shapefile taso. Nimesin tason ja asetin koordinaattijärjestelmäksi saman, joka on itse projektissa eli ETRS89/TM35FIN. Napsautin QGISin editointitilan päälle ja valitsin toiminnon “lisää monikulmiokohde”, jotta pääsin piirtämään tasolle nelikulmion käytettäväksi kaavapalan rajana. Näin kaavapala rajautuu mahdollisimman siististi. Rajasin kaavapalani Joensuun kaupunkialueelle.

Tulihan tähän tietenkin saada mukaan myös kaikki tuon rajatun alueen datat, eli aluevaraukset, osa-alueet, pisteet ja viivat. Tämä onnistui näppärästi QGISin vektoritason leikkaustyökalulla. Datat leikattiin juuri luodulla rajaus-tasolla. Tehokkainta oli tehdä tämä leikkauksen eräajona, jotta kaikki datat sai rajattua samalla kertaa tälle valitulle alueelle. Datat tallennettiin uusina leikattuina datoina. Toin QGISiin tyylien hallinnan kautta aiemmin mainitsemani yleiskaavan visualisointipaketin, niin pystyin sujuvasti aloittamaan visualisoinnin.

Visualisointi

Sitten päästiin asian ytimeen, eli visualisoinnin pariin! Ensimmäisenä visualisoin maakuntakaavapalasta osa-alueet ja aluevaraukset. Luokittelin molemmat tasot perustuen kuvaus-sarakkeeseen, josta selviää, mitä mikäkin osa-alue tai aluevaraus edustaa, eli esimerkiksi onko alue suojelualue, puolustusvoimien alue tai vaikkapa peltobiotalousalue. Visualisoin nämä luokat ensin sopivilla yleiskaavan symboleilla ja pyrin muokkaamaan niistä tismalleen samannäköiset kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Luokituksessa ääkköset näyttävät hieman hassuilta, koska tietolähteen koodaus olisi pitänyt tehdä eri tavalla sen ollessa nyt UTF-8. Yritin muokata tietolähteen koodausta jälkikäteen, mutta sitä ei valitettavasti pystynyt muuttamaan enää jälkikäteen asetuksista. Merkistön koodisto olisi pitänyt asettaa oikeaksi siis jo heti aineistoa ensikerran QGISiin tuotaessa.

Yksi merkittävä asia, joka tuli saada tähän kaavapalaan mukaan oli nimiöinnit. Nimiöinnit sain taituroitua näkyviin niin, että poistin ensiksi yleiskaavan visualisointipaketin mukana tulleet kirjainsymbolit ja laitoin tilalle kaavalyhenteet käyttämällä QGISin yksinkertaista nimiöintiä. Arvoksi asetin attribuuttitaulukosta sarakkeen “kaavaMerkL”, jossa on tieto kaavamerkinnän kirjaintunnuksesta. Aluevarauksissa esimerkiksi suojelualueiden kirjaintunnus on SL. 

Toisessa vaiheessa visualisoin viivat ja pisteet. Viivojen visualisointi meni sutjakkaasti samalla kaavalla kuin osa-alueiden ja aluevarausten visualisoinnit. Toisaalta näissä viivojen visualisoinneissa piti soveltaa eniten, jotta sain viivat näyttämään samalta kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Jouduin siis käyttämään valmiin visualisointipaketin sijaan enemmän QGISin omia valmiita symboleja, joita sitten muokkasin ja yhdistelin, jotta sain alkuperäistä maakuntakaavaa vastaavat visualisoinnit tehtyä. Tämä onneksi onnistuikin oikein mallikkaasti!

Tasoista viimeisenä visualisoin pisteet ja pisteidenkin osalta luokitus sujui samalla tavalla kuin aiempien tasojen. Pisteet olivat kuitenkin hieman kinkkisiä, sillä niitä oli hankalampi erotella suoraan, joten turvauduin attribuuttitaulukon apuun. Pystyin attribuuttitaulukon kaavamerkki-sarakkeen avulla erottelemaan, mitä mikäkin piste edustaa. Pisteet luokittelin aiempien tasojen tavoin niiden kuvaus-sarakkeen mukaan. Pisteissä oli esimerkiksi eritelty palvelujen alueet, satama-alueet ja virkistyskohteet. 

Pisteiden nimiöinti maakuntakaavaa vastaavaksi edellytti pientä kikkailua, mutta QGISin sääntöpohjaisella nimiöinnillä se onnistui näppärästi!

Lausekkeella sain eroteltua, mihin pisteisiin halusin laittaa nimiöinnit. Loin kuvassa olevan lausekkeen lisäksi vielä kaksi lauseketta lisää satamapisteille sekä teollisuus- ja varastoalueelle ja tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille. Satamapisteille tein oman lausekkeen, jotta sain niiden fontin valkoiseksi muiden pisteiden mustan fontin sijasta. Teollisuus- ja varastoalueen pisteille sekä tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille tein oman lausekkeen, koska näissä pisteissä nimiöinnin fontin tuli olla pienempi kuin muissa pisteissä. Sääntöpohjaisen nimiöinnin avulla pystyy siis hyvin luomaan haluamilleen pisteille tietyt nimiöinnit ja visualisoimaan ne esimerkiksi eri värisiksi! Kaikissa näissä pisteiden nimiöinneissä laitoin tilan asetukseksi “Offset from Point”, jotta nimiöinti asettui pisteen sisälle. Nimiöinnin sijainnin asetin vielä niin, että se asettuu aina keskelle pistettä. Pisteiden nimiöintien ja viilausten myötä maakuntakaavapala olikin sitten valmis! 

Lopputulos

“Avasin laaditun maakuntakaavan karttapalan ja huomasin, että hyvää työtä Anni on tehnyt. Karttapala näytti hyvin onnistuneelta ja aivan siltä, kuin maakuntakaavan kuuluukin näyttää. Saatesanoiksi hän oli vielä kirjoittanut työvaiheet ja mahdolliset epäselvyydet aineistossa. Työvaiheiden listaaminen toi näkyväksi sen, miten prosessi oli edennyt ja mitä vaiheita se pitää sisällään, joita oli helppo verrata nykyisiin omiin kaavakartan visualisoinnin työvaiheisiin ja pohtia eroja tai ajankäyttöä.

QGIS ei ole itselläni aktiivisessa käytössä, mutta on sillä tavalla tuttu ohjelmisto, että sen perustyökalut ja toiminnallisuudet ovat tiedossa. Mutta mitään valmiita karttatoteutuksia en ole paria aikoinaan opinnoissa tekemääni harjoitusta lukuun ottamatta tehnyt, joten visualisointiin, symboliikkaan ja muuhun ulkoasuun liittyviin toiminnallisuuksiin en ole perehtynyt. Gispon tarjous ja Annin harjoitustyö vastasivatkin juuri tähän tarpeeseen.”

No miltäs se lopputulos näyttää?

Ja kas näin, maakuntakaavan palanen on näppärästi visualisoitu QGISillä! Voimme siis todeta, että QGISillä myös maakuntakaavan visualisointi onnistuu käden käänteessä. QGIS tarjoaa erinomaiset visualisointityökalut ja monia erilaisia lisäasetuksia, jolla visualisoinnista saa juuri haluamansa näköisen. 

“QGIS näyttäisi soveltuvan hyvin kaavakartan laadintaan lopullista ulkoasua myöten ja aioin pitää tämän vaihtoehdon jatkossa mielessä. Todettakoon, että ilman Gispon ehdotusta yhteistyöstä, en usko, että itse olisi tullut kokeiltua kaavan laatimista jollain muilla työvälineillä kuin niillä, mihin on tottunut. Olkoon tämä hyvä osoitus, että välillä pitäisi muistaa varata aikaa myös miettiä toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista eikä vain urautua tekemään työtehtäviin samalla vanhalla kaavalla.”

Vertailun vuoksi alla vielä kuvakaappaus alkuperäisestä maakuntakaavan kaavayhdistelmästä.

Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta kaavojen visualisoimisesta QGISllä ja yleisesti ottaen QGIS osaamistani voisi kuvailla termillä “perusteet”. Tämän harjoituksen myötä sain todella hyvin tutustuttua enemmän QGISiin ja etenkin sen visualisointiominaisuuksiin, jotka ovatkin todella monipuoliset! Myöskin tulee ottaa huomioon, että enemmällä kokemuksella tämä visualisointi sujuisi varmasti vieläkin nopeammin. Kun saa vähänkin tuntumaa visualisointiin, niin siitä saa toden teolla tuulta purjeisiin ja harjoitushan tekee mestarin!

---

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

Kesä tulee ja pihakirppikset avautuu. Tässä simppeli esimerkki, miten tehdä kirppisrallikartta QGISillä. Tosin järkytyksekseni tajusin, että joku voi tehdä kirppiskartan ihan vaan printtaamalla internetistä löydetyn random kartan ja piirtämällä siihen päälle tussilla kohteet. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä!

1. Osoitteet taulukkoon

Ensinnäkin. Pyydä osoitteet ja osallistujat hallitusti jollain keinolla. Hyvät tsäänssit on, että tietojen kerääjä on kirjannut osoitteet nätisti tai sitten hyvin moninaisilla tavoin, kuten: “Vaapukkatie 679 (Vaapukan kyläkauppa)” tai “Tien päässä” tai Kakkutien x Mansikkatienristeys (pysäkki)“. Esimerkit tietysti täysin tuulesta temmattuja. 

Saat siis oletettavasti joltain tietojen kerääjältä taulukon. Taulukossa on luultavasti myös kaikkea muuta tietoa, ylimääräisiä rivejä ja sisäisiä muistiinpanoja. Eli ensimmäinen tehtävä on siivota osoitelista kaikesta ylimääräisestä tiedosta. Toki jos olisit muistanut, että tämä sama tapahtui viimeisillä kolmella kerralla, niin olisit lähettänyt pyynnön mieluisasta formaatista tietojen kerääjälle jo etukäteen. Mutta koska kyseessä tässä tapauksessa on lähisukulainen, pidämme välit hyvänä ja olemme hiljaa. Ja varaudumme seuraavalla kerralla samaan temppuun.

Tähän temppuun riittää, että taulukossa on seuraavat kentät:

• NRO (integer), kertoo kirpparikierroksen järjestyksen. Hyvin olennaista, että tietojen kerääjä on pohtinut sen päässään. Toki järjestyksen voisi laskea myös koneellisesti, mutta se on sitten toinen tarina ja vaatii pohdintaa optimoinnista.
• Osoite (String)
• Kunta (String)
• Lisätieto (String), esim. Pysäköintiohjeet yms. 

Niiden osoitteiden osalta, joista et tiedä mitä ne ovat, joudut valitettavasti etsimään kohteen oikean osoitteen jollain karttahakukoneella. Esimerkiksi oletamme, että Kakkutien ja Mansikkatien risteys on oikeasti Mansikkatie 1 tai ainakin lähellä sitä. 

Kun taulukko on eheä, tallennetaan se csv:nä ja erotinmerkiksi puolipiste (;).

2. Osoitteet kartalle

Avataan QGIS ja ladataan Gispon Digitransit-lisäosa. Digitransit-lisäosa hyödyntää kolmea eri osoiterekisteriä. Sen perusosalla voi etsiä yksittäisiä pisteitä, mutta prosessointityökalujen kautta löytyy myös csv-tiedoston syöttö. Huomaa, että nykyisin Digitransit vaatii rekisteröitymisen ja API-avaimen käytön. Siitä lisää aiemmassa blogissa. 

Etsi Digitransit Geocoder -lisäosasta Geocode addresses in a CSV file -työkalu ja täytä tiedot. Muista erotella osoitetta kuvaavat kentät pilkulla ja määritä tutkittava alue esimerkiksi QGIS-projektin laajuuden perusteella:

Muista tallentaa väliaikainen taso, jos kaikki näyttää hyvältä. Jos jokin piste ei paikannu oikein, koita vaihtaa käytettyjä osoiterekistereitä. Työkalu hyödyntää kolmea eri osoiterekisteriä ja yleensä parhaimman tuloksen saa käyttämällä kaikkia. Mutta poikkeus sääntöön ja niin edelleen.

3. Taustakartta

Onneksi edellisiltä vuosilta on säästynyt QGIS-projekti, jossa jo tyylitelty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa tähän tarkoitukseen sopivaksi. Jos sellaista ei ole, sen voi hakea joko Geopackagena MML:n Karttapaikasta omalla aluerajauksella tai käyttäen Gispon ATOM-syöteplugaria: NLS GeoPackage Downloader. Molemmista vaihtoehdoista löytyy valmiit visualisoinnit. Tässä on käytetty Gispon lisäosaa, josta jätetty näkyviin esim.  Rakennukset, Meri, Järvi sekä Tieviivat. Visualisoinneissa on valmiiksi määritelty eri zoomitasot, jotta saadaan tehtyä maastotietokannasta peruskartan näköistä tuotetta. Eli jos zoomitasot ei kelpaa, niin säädä valmiiksi tehtyjä Rule-based-sääntöjä. Tässä säädetty myös värejä. Merialueen osalta tehty niin, että myös polygonin viiva on samalla sävyllä, jotta merialueiden viivat eivät näy.

4. Kohteiden visualisointi

Sitten kun taustakartta on omaan tarkoitukseen sopiva, voidaan lisätä visualisoinnit kohteille. Tässä käyttäisin visualisoinnin sijaan nimiöintejä ja käytetään NRO-kenttää nimiöintien teossa. Tarkkasilmäiset voivat tässä jo nähdä useita ongelmia, mutta ei hätää, korjataan ne myöhemmin.

Nimiöintien tyyliä voi muokata sitten millaiseksi haluaa. Tässä taustaksi on tehty pallo, jolla reunaviiva. 

Muista tallentaa projekti. 

5. Kartan asettelu

Nyt voidaan alkaa tehdä layoutia kuntoon ja asetella kartta, legenda ja muut tekstit. Jos halutaan kikkailla, ja tottakai halutaan, layouttiin voidaan tehdä lista kohteista kiertojärjestyksessä (muistanet NRO-kentän). Tämän voi tehdä selitteen avulla. Saat selitteeseen laitettua listan kohteista “helposti” kirppisten kiertojärjestyksessä funktiolla: 

%wordwrap(aggregate( ’kirppisrallitaso’,’concatenate’,”NRO” || ’. ’ || ”Osoite” || ’ | ’|| ”Lisätieto” || ’&’, order_by:=”NRO”),1,’&’)%]. 

Ja sitten ongelmaksi luultavasti muodostuu se, että CSV:nä tuotu kirppistason NRO-kenttä on tallentunut stringiksi. Luo kirppistasolle integer-muotoinen Nro2-kenttä ja populoi NRO-kentän tiedot uuteen sarakkeeseen. Ja kokeile uudelleen:

%wordwrap(aggregate( ’kirppisrallitaso’,’concatenate’,”Nro2″ || ’. ’ || ”Osoite” || ’ | ’|| ”Lisätieto” || ’&’, order_by:=”Nro2″),1,’&’)%]. 

Ja mahtavaa! Listan kohteet on hienosti selitteessä halutussa järjestyksessä! Ja lisätiedot on eroteltu erikseen. Tässä vaiheessa listalta varmaan löytyy kaikenlaista virhettä, joten kysy kaverilta mitä kaikkea pitää korjata. 

6. Vähän pitää korjata

Osa pallukoista esimerkiksi on varmaankin liian lähekkäin toisiaan. 

Säädä niitä siten, että ne eivät peitä toisiaan. Tämä oli siis syy, miksi kohteet kannatti labelöidä eikä tehdä pisteille visualisointia. Ja kartta on valmis! 

Tai niin noh. Viime kesän QGIS-versio ja nyt käytössä oleva QGIS-versio eivät olekaan ihan yhteneväiset. Siitä johtuen nimiöinnit käyttäytyivät hieman eri tavoin. Muista määrittää siis nimiöinneille X,Y -referenssipiste. Data Defined Placement piti säätää 3.30:ssa erikseen viittaamaan Store Data in Project, jolloin nimiöintejä pystyy siirtämään. 

Ja sitten tarkkasilmäisiä häiritsee, että kohteiden pallot on eri kokoisia (johtuen siitä, että pallon koko kasvaa mitä enemmän siinä on tekstiä). Tämän voi vaihtaa labeleiden Background-kohdasta Size Type Buffered sijaan Fixed. 

7. Valmis!

No niin! Nyt se kartta on valmis ja pitääkin alkaa valmistelemaan kirppiskamojen hinnoittelua. Tervetuloa muuten ostoksille!