Julkaistu 26.4.2022

Paikkatiedot jakoon helposti karttapalvelussa Lizmapilla

Usein puhutaan siitä, kuinka avoin lähdekoodi mahdollistaa ekosysteemin muodostuminen ohjelmiston ympärille. QGISin tapauksessa tässä kohtaa ajatellaan yleensä sille kehitettäviä lisäosia, plugineja, joilla työpöytäohjelmiston perusominaisuuksia voidaan helposti laajentaa. Tähän voisi kuitenkin lukea mukaan myös muut ohjelmistot, jotka on kehitetty toimimaan hyödyntäen QGISia ja integroimaan se osaksi työnkulkua. Hyvänä esimerkkinä tästä voisi mainita paikkatiedon mobiilikeruuseen kehitetyn QField-sovelluksen, jota olemme esitelleet aiemmissa blogeissamme täällä ja täällä

Toinen esimerkki QGISia hyödyntävästä ohjelmistosta on Lizmap, joka on ranskalaisen 3Liz-yrityksen vuodesta 2011 asti kehittämä avoimen lähdekoodin karttapalvelusovellus (julkaistu Mozilla Public Licence -lisenssillä). Lizmapilla QGISissa luodut ja muokatut paikkatiedot saa kätevästi julkaistua karttapalveluna verkossa. Esittelemme tässä  Lizmapin perusominaisuudet ja mahdollisen QGIS-pohjaisen työnkulun paikkatietojen muokkaamisesta kartan julkaisuun sovelluksessa. 

Jos siis tarpeena on saada organisaation paikkatiedot helposti ja keskitetysti kaikille niitä tarvitseville, eikä pelkästään vaikkapa paikkatietospesialisteille, on web-selainenpohjainen karttapalvelu kätevä vaihtoehto tähän tarkoitukseen.

Lizmapin eri ominaisuudet ja karttojen julkaisuprosessi

LizMap on kehitetty hyvin yhteensopivaksi QGISin kanssa. Kuten aiemmin mainitussa QFieldissakin, myös LizMapissa esimerkiksi QGISissa määritetyt aineistojen kuvaustyylit toimivat sellaisenaan, ja muutenkin karttojen julkaisemiseen karttapalvelussa liittyvä konfigurointi ja muu ylimääräinen puljaus on vähäistä. Kun aineistojen muokkaus on siis kerran QGISissa saatu valmiiksi, voi olla varma, että kartat näyttävät ja toimivat palvelussa oikealla tavalla. Karttapalvelimelle lisätään karttakohtaisesti QGIS-projektitiedosto, ja sen voikin tässä yhteydessä ajatella olevan kartan tärkein konfigurointitiedosto. 

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi, tarkastellaan aluksi mistä eri osioista Lizmap on rakennettu, ja mikä niiden rooli on.

Lizmap koostuu muutamasta eri komponentista: 

  • QGIS Desktop ja QGIS Server: Iso osa karttapalvelussa julkaistavan kartan konfiguraatioista määritellään suoraan tavallisessa työpöytäsovelluksen  QGIS-projektitiedostossa (mm. kuvaustyylit, karttatasot, karttatulostepohjat, tasojen ominaisuustiedot ja lomakkeet niiden muokkaukseen).  Kartta-aineistojen palvelu perustuu QGIS Serveriin ja tukee OGC:n rajapintastandardeja (WFS, WMS, WMTS, WPS).
  • Lizmap-lisäosa QGISille: auttaa projektin paketoimisessa karttapalvelua varten. Lisäosassa konfiguroidaan esimerkiksi halutut karttatyökalut.
  • Web-hallintapaneeli: julkaistujen karttojen ja tasojen katselu- ym. oikeuksien sekä  karttapalvelun ulkoasun määrittely.

Karttojen julkaisun kannalta oleellisimmasta Lizmapin ominaisuuksista mainittakoon, että Lizmap tukee yleisimpiä paikkatietodatan formaatteja, kuten Shapefile, GeoJSON, MapInfo TAB ja MIF/MID, GeoTIFF ja netCDF. Lisäksi PostGIS- tai Spatialite-tietokantoja käytettäessä datan editointi käyttäjän toimesta on mahdollista karttapalvelussa. Karttapalvelu on laajennettavissa myös palvelinpuolen moduulien avulla. Käyttöliittymän modifioinnissa on ulkoasun säätämisen lisäksi kätevä hyödyntää toiminnallisuuksiin joko itsetehtyjä tai valmiita Javascript-koodeja.

Työnkulku datasta julkaistuksi kartaksi menee lyhykäisyydessään seuraavalla tavalla:

  • Aluksi aineistot lisätään ja valmistellaan QGIS-projektissa: esimerkkinä kuvaustyylien, karttatulostepohjien sekä ominaisuustietojen täyttölomakkeen määrittely. Tässä yhteydessä huomattakoon, että Lizmap tukee myös QGISin lausekkeiden (expressions) käyttöä. Projektitiedosto tallennetaan .qgs-muodossa yhdessä mahdollisten tiedostopohjaisten tasojen kanssa samaan kansiorakenteeseen. Kukin qgs-muotoinen tiedosto vastaa siis yhtä karttaa karttapalvelussa ja kartat ryhmitellään kansioittain. 
  • QGIS-projektin asetuksista QGIS Server -välilehdeltä määritetään karttapalvelua varten metadata sekä WMS/WFS-rajapintojen julkaisujen asetukset.
  • Projektin loput konfiguroinnit tehdään LizMap-lisäosan avulla. Valitaan halutut karttatyökalut, määritellään mittakaavat, taustakartat ja joukko WFS:n avulla käytettäviä toiminnallisuuksia, kuten datan tilastollisia visualisointeja.
Lizmap
Kuva 1. Julkaistavan kartan perusasetukset määritellään QGIS-projektin ominaisuuksien välilehdillä.

 

Lizmap
Kuva 2. Lizmap-lisäosassa määritellään karttatyökalujen asetukset.

Lizmap
Kuva 3. Esimerkki Lizmap-karttapalvelulla julkaistusta kartasta.

LizMap ei tietenkään missään nimessä ole ainoa avoimeen lähdekoodiin pohjautuva työkalu karttapalvelun toteutukseen, vaan niitä on muitakin. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa QWC2:n, Qgis2web:n, Geoserverin, Mapserverin, Geonoden tai vaikkapa “kotoisen” Oskari-karttapalvelun. Edellisistä kaksi ensin mainittua ovat myös erityisesti QGIS-sidonnaisia, joten miten LizMap sitten erottuu näistä tai muista mainituista ohjelmistoista? Ainakin LizMap on käyttäjäystävällinen ja melko yksinkertaisesti pystytettävissä oleva täysiverinen web-karttapalvelu monipuolisilla työkaluilla. 

LizMapin mahdollisuuksista ja käytöstä tässä käytiin vain lyhyt esittely. Lisää ominaisuuksista ja esimerkkejä voi löytää Lizmapin dokumentaatiosta. Githubista on saatavissa myös LizMapista dockeroitu versio, jolla karttapalvelua pääsee kätevästi testaamaan itse myös omalla koneella.

Profiilikuva

Jaakko Lehto

Jaakko Lehto on teoreettisen fysiikan FT, jota kiinnostaa erityisesti paikkatieto, siihen liittyvä avoin lähdekoodi sekä reaalimaailman systeemien matemaattinen mallintaminen ja datan analysointi. Harrastuksina mm. musiikki ja kestävyysurheilu.