Me Gispolla haluamme olla asiakkaidemme tukena kaikissa paikkatietopulmissa. Tätä tarkoitusta varten meillä on tukipalvelu, jonka kautta asiantuntijamme vastaavat päivän vasteajalla, yleensä jo alle kahdessa tunnissa. Kaikille jatkuva tukipalvelusopimus ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan kertaluontoinen apu riittää. Joskus kertaluontoisen tuen tarve on hyvin kiireellinen ja siksi tarjonnassamme on myös palvelu nimeltä SOS-tuki. SOS-tuen myötä asiantuntijamme auttaa juuri käsillä olevassa ongelmassa yksilöllisesti asiakasta kuunnellen.
Tänä keväänä Joensuun kaupungin viherrakentamisen työnjohtaja Heidi Keskitalo oli paikkatietotuen tarpeessa ja kääntyi Gispon puoleen:
Työskentelen puistojenhoitoyksikössä ja talvisin, kun rakentamista ja siihen liittyviä tehtäviä on vähemmän, teen karttoja kaupungin viheralueiden hoidosta. Aikaisemmin kartat väritettiin käsin, mutta halusimme siirtyä nykypäivään ja lähdimme etsimään ohjelmaa, joka palvelisi meitä tässä asiassa parhaiten. Tällä tavalla löytyi QGIS, joka on osoittautunut erittäin hyväksi ohjelmaksi.
Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä karttoja, joista selviää nurmenleikkuualueet. Kun QGIS tuli tutummaksi, aloin kartoittamaan sen avulla muitakin kohteita, kuten murskaus- ja hiekanpoistoalueita, roskisten määrää yms. Teen ohjelman avulla nykyisin myös rakennuskohteideni liikennesuunnitelmat ja uusia projekteja näyttäisi olevan edelleen tulossa!
QGIS on monipuolinen ohjelma. Jopa niin monipuolinen, että sen haltuunotto voi olla aika työlästä näppärämmällekin tietokonenikkarille, saatikka sitten minunlaiselleni tavan tallaajalle. SOS-tuen ansiosta sain loistavia neuvoja työni helpottamiseksi asioissa, jotka olin aikaisemmin tehnyt vaikeamman kautta. Tällaisia neuvoja tuli paljon erityisesti alueiden piirtämiseen ja muokkaamiseen liittyen. Sain myös apua alueiden mittaamiseen ja karttojen taittoon. Ohjelman avulla saan nyt laskettua näppärästi leikattavat nurmipinta-alat ja vaikkapa erilaisten roskisten määrät.
Aina kaikki ei toimi niin kuin pitäisi ja erityisesti tällaisissa tilanteissa SOS-tuki on erittäin toimiva ratkaisu. Minun kohdallani suurin ongelma palvelua käyttäessäni oli, että tason pinta-ala ei päivittynyt oikein, vaikka kaava olikin oikein kirjoitettu. Itse en olisi osannut asialle tehdä mitään ja mikäli en olisi saanut tilanteeseen apua, olisi ohjelman käyttö todennäköisesti ainakin vähentynyt, jollei kokonaan loppunut.
Tiivistettynä: Sain tuen avulla ongelmani ratkaistua ja erittäin tervetulleena lisänä sain myös tärkeitä neuvoja, joita en edes osannut pyytää!
SOS-tuki oli minulle toimivin ratkaisu, sillä avuntarpeeni on ajoittaista, joten ympärivuotisen palvelun ostamiselle ei ollut tarvetta. Yhteydenpito oli helppoa, sain apua heti kun sitä tarvitsin ja omalle osaamistasolleni sopivasti räätälöitynä.
Yhteydenoton jälkeen jäi luottavainen olo, että nyt tämä taas onnistuu – ja on kyllä onnistunutkin!
– Heidi Keskitalo
Lue lisää Gispon tukipalveluista täällä ja tilaa omasi.
Tämä kevät on mennyt demoillessa asiakkaille, miten työn alla oleva kaavoitussovelluksemme toimii. Meillä on ollut ilo ja kunnia olla mukana nyt jo kolmessa Ympäristöministeriön rahoittamassa Ryhdin kumppanitestaushankkeessa ja iso toive on, että tänä vuonna päästään jo maaliin.
Työnimellä Arho (Avoimen lähdekoodin kaavoituksen Ryhti-sovellus) kulkeva työkalu rakentuu vahvasti QGISin perustoiminnalisuuksien päälle. QGISiä käytetään jo erityisesti yleiskaavoituksen puolella mutta myös maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Arho-sovellus tuo QGISiin Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen myötä tarvittavat työkalut kaavoittajan käyttöön, jotta kaavoitusta voidaan tehdä lain vaatimalla tavalla. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2024 ja viimeistään vuonna 2029 kaavojen tulee olla Syken ylläpitämän Ryhti-järjestelmän kautta saatavilla.
Työ on ollut valtava ja vielä on tuotantoversioon hetki matkaa. Nyt kuitenkin on mahtavaa sanoa, että “Kyllä! Ryhtiin saadaan Arholla kaava vietyä!”.
Osalle kaavoittajia Ryhti on ollut hähmäinen ja ehkä vähän pelottavakin uudistus ja ei ihme! Muutos tuo täysin uutta ajattelutapaa ja tietoja käsitellään eri tavoin. Mahdollisuutena Ryhdissä on, että kun kaava-aineistot vihdoin saadaan yhteisessä muodossa käyttöön, vapauttaa se varmasti resursseja turhasta tiedon käsittelystä ja edestakaisin muokkauksesta, ja niin kaavoittajien kuin kaava-aineostoja tarvitsevienkin työ tehostuu.
Mutta mitä se Ryhti käytännössä muuttaa kaavoittajan työssä. Käyn tämän läpi meidän Arho-sovelluksemme kautta:
Kaavan ulkorajalle perustiedot
Kaavan ulkorajaan pitää liittää perusominaisuuksien lisäksi esimerkiksi dokumenttitietoja ja tietysti tarvittavat dokumentit vaihtelevat sen mukaan, missä vaiheessa kaavoitusta ollaan. Alla olevan kuvan tapauksessa Kaavaehdotukselle pitää lisätä OAS-dokumentti eli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka esittää miksi kaava laaditaan ja miten kaavoitus etenee. Lisäksi kaavasta pitää toimittaa myös kaavakartta GeoTIFF-muodossa.
Kaavakohteet ovat paikkatietokohteita
Kaavakohteiden geometriat on fiksattu eli paikkatietotasoja on jatkossa vain 5–6 (riippuen kaavatasosta) ja esimerkiksi aluevaraukset luokitellaan ja visualisoidaan niihin liittyvien ominaisuustietojen avulla. Niille on omat topologiset säännöt riippuen kaavatasosta. Esimerkiksi yleis- ja asemakaavatasoilla aluevarausten pitää peittää kaavan alue kokonaan ja ne eivät saa mennä toistensa kanssa päällekkäin. Maakuntakaavojen osalta aluevarausten ei tarvitse täyttää koko kaavaa.
Kaavakohteilla on aina kaavamääräysryhmä
Kaavakohteisiin ja kaavan ulkorajaan liitetään aina 1 tai useampi kaavamääräys. Niistä muodostuu aina ns. kaavamääräysryhmä, joka linkittyy kaavan ulkorajaan tai kaavakohteiden geometrioihin. Tämä on isoin muutos ja vaatii eniten opettelua kaavoittajilla. Arho-sovellukseen on tuotu jo nyt kaikki lakiin liittyvän nk. Katja-asetuksen mukaiset kaavamääräysryhmät, joten kaavatyön aloittaminen on helppoa. Omia kaavamääräysryhmiä voi myös luoda, mutta niissä pitää huomioida Katja-asetuksen ja Ryhdin säännöt. Alla olevassa ryhmässä on valmiiksi luotu Katja-asetuksen mukainen ryhmä nimeltä Retkeily- ja ulkoilualue. Huomioitavana on paljon sääntöjä ja kaavoittajalla menee varmasti hyvä tovi niiden opetteluun, esimerkiksi pistemäisille kaavakohteelle voi antaa vain tiettyjä kaavamääräyksiä. Toki pyrimme siihen, että Arho ohjaisi kaavoittajaa mahdollisimman paljon, mutta varmaa on, että tässä vaaditaan myös kaavoittajan ammattiosaamista luoda järkeviä kaavamääräysryhmiä.
Ryhti vaatii validia kaavaa
Työn aikana kaavatiedot validoidaan ja lopulta viedään Ryhti-järjestelmään. Kaavatietojen pitää siis olla juuri Ryhdin tarvitsemassa muodossa, jotta ne voidaan tallentaa Ryhti-järjestelmään. Esimerkiksi jos jokin dokumentti puuttuu tai jokin pakollinen tieto on kirjaamatta, validoinnista tulee herjaa. Useimmiten ongelmat ovat topologiassa tai kaavamääräysryhmä on tehty väärin ja tästä syystä kaava ei mene läpi. Arhossa validointi voidaan toteuttaa suoraan QGISissä. Ryhtiin vienti tapahtuu joko Palveluväylän kautta (joka on haluttaessa osa Arho-sovellusta) tai kaavoittaja voi tallentaa kaavan tiedostomuodossa ja viedä sen käsin Ryhdin selainpohjaiseen palveluun. Suosittelemme palveluväylän käyttöönottoa, sillä se helpottaa huomattavasti testailua ja käyttöä.
Kehitys jatkuu vielä mutta demoilla jo voi!
Vielä on kuitenkin kehitettävää. Tänä vuonna Arhoon on tulossa paljon pienempiä parannuksia ja valmistelemme sitä tuotantoon kehittämällä erityisesti käyttäjähalllintaa ja elinkaaren hallintaa. Visualisoinnit ja valmiit kaavan layoutit ovat olleet myös kovasti toiveissa saada mukaan.
Mielelläni demoilen ja kerron toteutuksesta lisää. Demoiluajan voi varata suoraan kalenteristani. Tarjoamme kehitysvaiheiden jälkeen Arhoa palveluna ja kerron tästä myös demoilun ohessa lisää.
Kumppanitestaushankkeille jo iso kiitos tässä vaiheessa, vaikka homma jatkuu vielä!
- Varsinais-Suomen liiton vetämä maakuntien kumppanitestaushanke (10/2023-03/2025), mukana Uudenmaan liitto, Kymenlaakson liitto
- 0sKaTi-hanke Paimion kaupungin vetämä kuntien kumppanitestaushanke (06/2024-09/2025), mukana Joensuu, Tyrnävä, Asikkala, Sulkava, Heinävesi, Plandisain Oy sekä Asiantuntija N+1 Oy ja Et May Oy.
- MALTTI-hanke Varsinais-Suomen liiton, Lapin liiton ja Hämeen liiton kumppanitestaushanke (04/2025-)
Kuvittele tilanne: kunnossapitoyksikkö saa kuntalaispalautteen huonokuntoisesta tiestä tai painuneesta kaivonkannesta kaupungin toiselta laidalta. Aikaisemmin vaihtoehdot olivat rajalliset – joku lähetetään tarkistamaan tilanne paikan päälle. Entä jos olisi mahdollista tarkistaa tilanne suoraan työpöydän äärestä koneelta – lähes kuin olisi paikan päällä?
Mikä ihmeen katunäkymäkuvaus?
Katunäkymät lienevät monelle tuttuja ainakin Googlen Street View-palvelusta. Kyseessä on siis visuaalinen esitys kaduista ja kulkureiteistä sekä niiden varrella olevista rakennuksista ja muusta infrastruktuurista ja ympäristöstä. Katunäkymät tuotetaan valokuvien ja videoiden avulla. Katunäkymien avulla käyttäjä voi lähteä virtuaaliselle kävelylle tai ajelulle katselemaan, miltä paikat näyttävät. Rakennettu ympäristö ja etenkin kaupungit kehittyvät ja muuttuvat koko ajan, joten katunäkymät vanhenevat nopeasti. Esimerkiksi Street View sisältää pahimmillaan yli 10 vuotta vanhaa aineistoa.
Mapillary on Ruotsissa kehitetty katunäkymien tallennuspalvelu, jonne käyttäjät voivat ladata itse ottamiaan kuvia katunäkymistä. Mapillary on kasvanut globaaliksi avoimen datan kuvauspalveluksi. Jos kunnalla on käytössä oma kalusto ja Mapillary, se voi itse päättää, mitä ja milloin kuvataan – ja päivittää katunäkymät vaikka vuosittain. Mapillaryn avulla katunäkymätietoja ympäristöstä voi kerätä ilman raskasta kalustoa ja kamera-autoja. Näin kuvamateriaalia voidaan kerätä myös luontopoluilta ja pyöräteiltä. Joukkoistamalla katunäkymäkuvaukset tehdään kuntalaisten kamerakännyköillä tai GPS:llä varustetuilla action kameroilla – tarvitaan vain vähän muistia ja liikkumisen iloa.
Katunäkymäkuvaus tuo kadut ja kohteet työpöydälle
Katunäkymien kuvaaminen vaikka action-kameralla ja lataaminen palveluun tuo koko alueen visuaalisesti selattavaksi suoraan selaimeen. Mapillary tarjoaa myös edistyneempiä toimintoja, kuten automaattisen kohteiden tunnistuksen: se tunnistaa kuvista automaattisesti esimerkiksi liikennemerkit, roskikset, valopylväät ja muita rakennetun ympäristön kohteita. Tämä data on saatavilla paikkatietomuodossa koordinaatteineen ja ominaisuustietoineen, mikä nopeuttaa tiedon hyödyntämistä ja tukee infraomaisuuden paikkatietopohjaista hallintaa.
Espoo ja Nurmijärvi katunäkymien edelläkävijöinä
Espoossa ja Nurmijärvellä on jo kokeiltu tätä käytännössä. Espoon pyörätiepilotti ja luontopolkujen kartoitus Nurmijärvellä osoittavat, että katunäkymäkuvien avulla voidaan nopeasti kerätä kattava näkymä infraan – oli kyse sitten kevyen liikenteen väylistä tai metsäreiteistä.
Katunäkymäkuvaus maksaa itsensä nopeasti takaisin
Kuvavaamiseen sopiva kalusto – esimerkiksi action-kamera, autoteline ja muut lisätarvikkeet – maksavat alle 1000 euroa. Tällä kalustolla saa kuvattua vaikka pienen kunnan koko tiestön nopeasti ja kattavasti. Kuvausreissut voi myös yhdistää muuhun työliikkumiseen, tai kameran voi kiinnittää vaikka polkupyörään. Haluttaessa tämä on helppo myös joukkoistaa kuntalaisille tai hankkia talkootyönä vaikka urheiluseuralta.
Upotus katunäkymästä
Kuvamateriaali toimii tukena niin kunnossapitotarpeiden arvioinnissa, kunnallistekniikan suunnittelussa kuin asiakaspalautteiden käsittelyssäkin. Mapillary-kuvat ovat helposti jaettavissa myös ulkopuolisille: kuntalaisille, urakoitsijoille tai yhteistyökumppaneille. Näin sama ajantasainen näkymä on kaikkien käytettävissä – ilman lisenssimaksuja tai teknisiä esteitä.
Kuvaus muiden matkojen ohessa säästää erillisiltä kuvausmatkoilta ja kuolettaa nopeasti kaluston hinnan. Kun sovelluksesta pystyy tarkistamaan, missä kaivonkansi, liikennemerkki tai valopylväs sijaitsee – ja millaisessa kunnossa se on – ei tarvita enää arvailua tai karttojen selaamista. Katunäkymät tukevat myös koneoppimista ja automaattista kohteiden tunnistamista, mikä tekee tulevista kartoituksista entistä tehokkaampia.
Katunäkymät ovat käytettävissä heti, kun ne on ladattu palveluun. Katunäkymien hyödyntäminen ei edellytä raskaita ohjelmistoasennuksia tai GIS-osaamista, sillä käyttöliittymä toimii internetselaimessa.
Katunäkymäkuvauksen monipuoliset mahdollisuudet ja käyttötapaukset
Mapillaryn käyttö tarjoaa kunnille ja muille toimijoille monipuolisia mahdollisuuksia.
- Koulujen oppilaat voivat kuvata ympäristöään opettajien ohjaamina esimerkiksi opetuksen tai ympäristökasvatuksen tueksi.
- Uusille opiskelijoille voidaan järjestää teemapäiviä, joissa kampusalueita kuvataan ja tutustutaan samalla uuteen ympäristöön.
- Yhdistysten ja kaupungin välistä vuorovaikutusta voidaan kehittää tarjoamalla visuaalista näkymätietoa yhteisen keskustelun pohjaksi.
- Matkailijat voidaan innostaa tutustumaan alueeseen kilpailun tai kampanjan avulla, jossa he kuvaavat suosikkikohteitaan. Koulumatkojen arviointi, yhteistyö postin tai taksien kanssa reittitiedon keruussa, ja jopa sisätilojen kuvaaminen ovat kaikki mahdollisia käyttökohteita – osa vaatii enemmän valmistelua, mutta teknologia taipuu moneen.
- Mapillary toimii myös hyvänä työkaluna kaupunkisuunnittelun tukena esimerkiksi viitoitusten ja rakennetun ympäristön tarkastelussa.
Miten Gispo voi auttaa katunäkymäkuvauksessa?
Katunäkymäkuvaus on helppo, edullinen ja nopeasti itsensä takaisinmaksava tapa parantaa infrastruktuurin hallintaa. Kun tieto on ajantasaisesti näkyvissä, päätökset ovat parempia ja työskentely tehokkaampaa.
Gispo auttaa mielellään alkuun katunäkymäkuvauksessa Järjestämme työpajoja ja koulutuksia esimerkiksi kaupunkien henkilöstölle, aktiivipyöräilijöille tai muille kiinnostuneille kaupunkilaisille. Opastamme Mapillaryn käytössä ja näytämme, miten kuvaaminen ja näkymien hyödyntäminen onnistuu käytännössä. Autamme integroimaan kuvat osaksi muita järjestelmiä. Lisäksi autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan joukkoistamiskampanjoita, joilla saadaan kartoitettua esimerkiksi pyörätieverkosto, puistoreitit tai muu paikallinen infra – yhdessä asukkaiden kanssa.
Kysy lisää – laitetaan yhdessä infra näkyväksi ja käyttöön!
QGISiä kehitetään jatkuvasti, ja ohjelmistosta ilmestyy uusia versioita läpi vuoden. QGISin uudet versiot tuovat aina lisää kaivattuja ominaisuuksia ja korjaavat edellisten versioiden bugeja. Myös me Gispolla olemme osallistuneet QGISin bugikorjauksiin.
QGISin versioiden julkaisuprosessi on systemaattinen ja hyvin suunniteltu, mikä varmistaa sekä uusien ominaisuuksien jatkuvan kehittämisen että ohjelmiston vakauden. Käyttäjille on kuitenkin usein epäselvää, miten ja milloin QGIS-versioita julkaistaan, joten avaan prosessia tässä blogissa tarkemmin.
QGISin eri julkaisuversiot
QGISista on olemassa kolme erilaista pääversiota: Long-Term Release (LTR), Latest Release (LR) ja Development.
Long-Term Release (LTR)
LTR-versioita (“pitkäaikaistuettuja”) julkaistaan yleensä yksi vuodessa, ja se tapahtuu aina helmikuussa. Long-Term Release (LTR) on suunniteltu käyttäjille, jotka tarvitsevat vakautta ja luotettavuutta pitkäaikaiseen käyttöön. Se tarjoaa testatun ja vakaan ympäristön, ja kunkin LTR-version tuki kestää noin 12–18 kuukautta.
Kun uusi LTR-versio on julkaistu, versioon tehdään vain kriittisiä bugikorjauksia. Uudet ominaisuudet tuodaan mukaan vasta seuraavaan LTR-julkaisuun.
LTR sopii tuotantokäyttöön organisaatioille, projekteihin ja koulutukseen, kun ohjelmiston ennakoitavuus on tärkeää. Myös me Gispolla suosittelemme peruskäyttäjille LTR-versioita niin työtehtäviin kuin koulutuksiinkin.
Latest Release (LR)
QGISin Latest Release (LR) sisältää uusimmat ominaisuudet ja parannukset. Tämän vuoksi se on täydellinen valinta käyttäjille, jotka haluavat pysyä teknologian kärjessä ja kokeilla uusia työkaluja ensimmäisten joukossa.
LR-versio päivittyy noin neljän kuukauden välein ja tarjoaa pääsyn QGIS-kehittäjien tuoreimpiin innovaatioihin. Vaikka versio voi olla hieman vähemmän vakaa kuin Long-Term Release, se sopii erinomaisesti uusien toimintojen testaamiseen ja edistyneeseen käyttöön.
Development-versio
Development-versio on jatkuvasti kehittyvä ohjelmiston testiversio, joka sisältää uusimpia ja vielä keskeneräisiä ominaisuuksia. Versio on suunnattu kehittäjille ja edistyneille käyttäjille, jotka haluavat osallistua ohjelmiston testaamiseen ja kehittämiseen.
Development-versio ei ole vakaa eikä suositeltu tuotantokäyttöön, mutta tarjoaa mahdollisuuden tutustua tuleviin toimintoihin ennen niiden virallista julkaisua.
Kehityssykli
QGIS-julkaisujen aikataulua pystyy seuraamaan QGISin sivuilla olevan Road Mapin eli julkaisuaikataulun avulla. Tämä “tiekartta” sisältää suunnitellut julkaisuaikataulut sekä tietoa tulevista ominaisuuksista. QGIS-tiimi noudattaa suunniteltua julkaisuaikataulua, joka pitää sisällään sekä säännöllisiä päivitysversioita että pitkäaikaistuettuja LTR-versioita.
QGISin kehitys kulkee neljän kuukauden sykleissä. Uusi QGISin versio (Latest release) julkaistaan joka neljäs kuukausi. Julkaisun jälkeen ensimmäisten kolmen kuukauden aikana kehitetään uusia ominaisuuksia, kunnes viimeisenä eli neljäntenä kuukautena otetaan käyttöön ominaisuuksien jäädytys (Feature Freeze). Käytännössä tällöin työversiot muutetaan esijulkaisuiksi.
Ominaisuuksien jäädytysvaihe on olennainen osa kehitysprosessia. Silloin uusia ominaisuuksia ei enää sallita, ja kaikkien keskittyminen siirtyy ohjelmiston parantamisesta sen vakauttamiseen, testaamiseen, bugikorjauksiin, kääntämiseen ja julkaisun valmisteluihin. Tässä vaiheessa käyttäjien on hyvä aloittaa esijulkaisujen laaja testaus omassa ympäristössään, jotta voidaan varmistua, ettei tulevaan julkaisuun päädy ongelmia, jotka löytyisivät käytössä myöhemmin.
Kaikki jäädytysvaiheessa havaitut ongelmat tulisi raportoida, sillä huomaamatta jääneet ongelmat päätyvät seuraavaan julkaisuun. Vain vakavien ongelmien tapauksessa tehdään taaksepäin yhteensopivia korjauksia uusimpaan julkaisuun ja siksi esijulkaisujen testaaminen ja ongelmien raportointi on erittäin tärkeää. Kehittäjät seuraavat bugiraportteja, korjaavat raportoituja ongelmia sekä päivittävät visuaalisen muutoslokin lisäämillään ominaisuuksilla. Ominaisuuksien jäädytyksen alkaessa myös QGISin käännöstiedostot päivitetään, jotta kääntäjät voivat aloittaa työnsä.
Kaksi viikkoa ennen julkaisua aloitetaan tiukempi jäädytys (hard freeze), jonka jälkeen sallitaan vain vakavien ongelmien ja jäädytyksen jälkeen ilmenneiden virheiden korjaukset.
Neljän kuukauden välein julkaistavan Latest Release -version lisäksi QGISistä julkaistaan pienempiä päivityksiä eli korjausversioita noin kuuden viikon välein, ja ne keskittyvät bugikorjauksiin ja parannuksiin ilman suuria muutoksia käyttöliittymään tai ydintoimintoihin.Käytännössä neljän kuukauden kehityssykli tarkoittaa sitä, että kun helmikuussa julkaistaan uusin Long Term Release, on sen testausvaihe alkanut lokakuussa. Jos siis organisaatiossanne päivitetään QGIS aina vuosittain uuteen LTR-versioon, voitte jo lokakuusta alkaen osallistua sen testaukseen ja bugiraportointiin. Tänä vuonna lokakuu on erityisen kiinnostavaa aikaa, sillä QGIS siirtyy 4.0-versioon, mutta siitä lisää myöhemmin!
Tunnetusta maailmasta laadittujen karttojen ja rakennuspiirrosten historia ulottuu kauas menneisyyteen. Vanhimmat tunnetut (ainakin sikäli kuin tätä kirjoittaessa tiedetään!) pohjapiirrokset kuvaavat ansapyydystysjärjestelmiä Jordaniassa ja Saudi-Arabiassa ja ne kaiverrettiin kiveen noin 7 000 eaa. Vanhin tunnettu topografinen kartta on huomattavasti nuorempi, mutta silläkin on ihan kivasti ikää. Sitä voi poiketa katsomaan Torinossa. Sikäläisessä egyptiläisen kulttuurin museossa on näyttillä kivilouhosta kuvaava papyryskartta, joka piirrettiin noin 1 200 eaa.
Kaivertaminen kiviin on jo jäänyt kauas taakse, ja kynä ja paperikin ovat vaihtuneet CAD-, BIM- ja GIS-työkaluihin. Mutta ovatko perustarpeet oikeastaan muuttuneet? Haluamme edelleen rakentaa uutta, muokata olemassa olevaa ja tutkia maailmaa horisontin molemmin puolin – sekä dokumentoida työn tulokset.
Fyysisessä todellisuudessa kulmikkaat rakennukset ja kumpuilevat maastonmuodot elävät yhdessä kohtuullisen sopuisasti, mutta digitaalisessa maailmassa ne eivät aina kohtaa saumattomasti.
Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun, kunnallisen kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin parissa työskentelevien ammattilaisten yhteistyön tarve ei myöskään ole katoamassa.
Eri työkaluja käyttävien asiantuntijoide yhteistyön helpottamiseksi olemme keränneet tähän blogiin käytännön vinkkejä CAD-, BIM- ja QGIS-ohjelmistoja käyttäville.
CAD, BIM ja GIS – mitä ne ovat?
Yhteiset termit auttavat yhteistyötä. Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa käytetään yläkäsitteenä termiä “CAD-aineisto” kun viitataan dataan, joka on tallennettu .DGN-, .DWG-, .RVT- ja .DXF-formaateissa.
CAD
CAD (Computer Aided/Assisted Design) on joukko ohjelmistoja, jota arkkitehdit ja insinöörit käyttävät monimutkaisten 2D- ja 3D-mallien, kuten rakennusten ja infrastruktuurin, suunnitteluun. CAD-ohjelmistojen tuottamat tiedostot koostuvat nimetyistä piirustustasoista, joita voivat olla näkyvissä ja piilotettuna. CAD-piirustukset voidaan tulostaa paperille tai tallentaa PDF-muodossa, jotta eri alojen asiantuntijat voivat hyödyntää niitä toteutusvaiheessa.
Haasteena on, että perinteinen piirustus on varsin staattinen, olipa se sitten digitaalista tai ei, vaikka tasojen määrää voikin lisätä. Projektin edetessä ja eri asiantuntijoiden työskennellessä yhdessä versionhallinnasta voi tulla ongelmallista. Lisäksi CAD-ympäristössä voidaan käyttää paikallisia koordinaattijärjestelmiä, joissa origo on esimerkiksi tontin kulmassa. Tämä aiheuttaa hankaluuksia, kun dataa halutaan yhdistää yleisesti käytettyihin koordinaattijärjestelmiin.
BIM
Monet ovat siirtyneet käyttämään CADin sijaan tai asteittain sen rinnalla BIM-mallinnusta. BIM (Building Information Modelling) on kehittyneempi suunnittelutapa, jossa koko rakennushanke mallinnetaan 3D-muodossa. BIM-malli toimii virtuaalisena tietokantana koko rakennuksen elinkaaren ajan. Se sisältää lisäksi paljon attribuuttitietoja, kuten materiaaleja ja elinkaaritietoja. Mallista voidaan milloin tahansa tuottaa ajantasaisia 2D- ja 3D-piirustuksia.
BIM-konseptiin liittyy myös ”digitaalinen kaksonen” -ajattelu, jossa fyysinen rakennus ja sen digitaalinen malli pidetään synkronoituna koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Myös BIM-maailmassa työskennellään joskus omassa, erillisessä koordinaattijärjestelmässä, jolloin ulkopuolisten aineistojen yhdistäminen BIM-malliin aiheuttaa haasteita.
GIS
GIS GIS (Geographical Information System) juontaa juurensa perinteisiin paperikarttoihin, jotka olivat aikoinaan eri tavoilla kerätyistä paikkatiedoista jalostettu lopputuote. Digitaaliset työkalut omaksuttiin kuitenkin nopeasti, sillä maailma muuttuu jatkuvasti ja karttoja on päivitettävä. CAD- ja GIS-järjestelmissä piirretään karttakohteiden geometria (pisteet, viivat, alueet) eri tasoille, joilla on kuvaavat nimet. GIS:ssä on lisäksi mahdollista liittää suuri määrä ominaisuustietoa (attribuutteja) kuhunkin kohteeseen mikä mahdollistaa monipuoliset analyysit ja erilaisten karttaesitysten luomisen samasta aineistosta. Kaikkea tietoa ei aina kannata näyttää kerralla!
Esimerkiksi karttatasolla ”Puut” voi olla pisteinä esitettyjä puita, joihin on liitetty tietoa lajista, iästä, kunnosta, inventointipäivämäärästä ja koordinaateista. Viiva- ja aluekohteilla voi puolestaan olla pituus- ja pinta-ala-attribuutteja. GISin periaate, jossa graafiset objektit linkitetään dynaamisesti taulukkotietoon, muistuttaa BIM-logiikkaa.
GIS eroaa CAD- ja BIM-järjestelmistä erityisesti koordinaattijärjestelmien osalta. GIS:ssä tunnetut koordinaatit ovat välttämättömiä, jotta eri lähteistä peräisin olevat aineistot, kuten korkeusaineistot, ortoilmakuvat, ympäristön tilaan ja suojeluun liittyvä tieto, kiinteistörajat, rakennukset ja historialliset kartat voidaan yhdistää. Kun karttatasot tallennetaan yleisissä koordinaattijärjestelmissä, ne asettuvat automaattisesti oikein toisiinsa nähden.
Aineistoformaatit
QGIS tukee satoja tiedostoformaatteja, tarkemmin sanottuna kaikkia formaatteja jotka kuuluvat GDAL/OGR-kirjaston valikoimiin. Eräs kollega kiteyttää tämän napakasti toteamalla, että QGISillä saa avattua kaiken paitsi suljetut formaatit ja isoäidin hillopurkit.
Osa CAD-formaateista on juuri tällaisia suljettuja formaatteja joiden lisenssiehdoista johtuen niitä ei voi avata ja käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa kuten esim. QGISissä.
| Formaatti | Huomioita |
| .DXF (“Drawing Exchange Format”) | Formaatti, jonka kehitti AutoDesk Inc. Tarkoituksena helpottaa aineistojen siirtoa AutoCAD-ohjelman ja muiden piirustusohjelmien välillä.Suositeltavin tiedostomuoto, kun CAD-aineistoja halutaan tuoda QGISiin. |
| .DWG (”Drawing”) | AutoCAD-ohjelman (AutoDesk Inc) oma formaatti. Tietyt, vanhemmat versiot DWG-tiedostoista voidaan tuoda QGIS:iin. Uusimmat versiot (2018, 2019, 2020) eivät toimi. |
| .RVT(“Revit”) | Autodesk Revit -ohjelman (AutoDesk Inc) oma formaatti.Suljettu formaatti. Tässä muodossa oleva data täytyy tallentaa ensin .DXF-tieodostoksi ennen kuin sen voi tuota QGISiin. |
| .DGN (”Design”) | Microstation-ohjelman (Bentley Inc) oma formaatti.Mikäli aineisto on talletettu DGN-formaatin versiossa 7 tai aikaisemmassa versiossa, sen voi tuoda QGIS:iin. Uudemmat versiot alkaen versiosta 8 eivät enää toimi. |
Pähkinänkuoreen tiivistettynä voi sanoa: aina kun mahdollista, pyydä saada aineistot .DXF-muodossa. Mikäli se ei ole mahdollista, netistä löytyy useita maksuttomia muunnosohjelmia yksinkertaisen haun avulla.
Ja sitten teoriasta käytäntöön – neljä askelta!
CAD-aineiston tuominen QGISiin
Koska CAD- ja GIS-ohjelmistot perustuvat erilaiseen logiikkaan, dataa ei voi vain ”avata” QGISissä, vaan se on tuotava sinne oikeilla asetuksilla. Tässä tulee olla tarkkana, sillä tiedostojen muuntamisessa on aina vaara menettää joitakin tietoja.
Datan tuominen tapahtuu varmimmin QGISin päämenun kautta: Projekti -> Tuo/vie -> Tuo tasoja DWG/DXF-tiedostoista.
Tämän menetelmä etuna on se, että käyttäjä pystyy esikatselemaan CAD-aineiston piirtotasot ja valitsemaan mitkä niistä halutaan tuoda QGIS:iin. Muutamia erikoistapauksia on, mutta selkeyden vuoksi säästetään ne vinkit myöhemmäksi.
Aineisto tallennetaan GeoPackage-formaatissa (.gpkg) ja sille annetaan koordinaattijärjestelmä, minkä jälkeen se voidaan avata QGIS:issä.
Oikean koordinaattijärjestelmän asettaminen QGISissä
Kun CAD-data tuodaan QGISiin, on tärkeää tietää CAD-tiedoston koordinaattijärjestelmä ja määrittää se QGISissä. CAD-tiedoston laatijan tulisi tietää, mitä koordinaattijärjestelmää on käytetty, ja ilmoittaa se tiedostoa eteenpäin lähetettäessä. Jos olet epävarma koordinaattijärjestelmästä, kysy mieluummin kuin arvaa.
On hyvä idea asettaa koordinaattijärjestelmä sekä yksittäiselle karttatasolle että koko QGIS-projektille (Projektin ominaisuudet -> Koordinaattijärjestelmä).
Jos CAD-tiedostoa ei ole luotu yleisesti tunnetussa koordinaattijärjestelmässä, vaan siinä on paikallinen nollapiste, esimerkiksi ”vasemman alakulman” kohdalla, syntyy ongelmia. Tällöin aineisto päätyy todennäköisesti keskelle valtamerta tai väärälle mantereelle. CAD-tiedoston sijoittaminen oikeaan paikkaan vaatii tunnettujen viitepisteiden löytämistä ja georeferointityökalun käyttöä. Georeferoinnin työkalu tukee nykyään sekä rasteri- että vektoridataa.
CAD-aineistojen tietorakenne ja ominaisuustiedot
Jos CAD-aineiston tietorakenne on alunperin luokiteltu ja nimetty johdonmukaisesti, siirtyminen paikkatietomaailmaan on helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että piirustustasot on nimetty loogisesti ja niitä on kohtuullinen määrä. Jos kohteisiin on suoraan talletettu ominaisuustietoja, asiat ovat todella hyvin. On kuitenkin parasta varautua siihen, että pientä hiomista tarvitaan. Usein oletusarvona merkkien koodauksessa käytetty UTF-8 -standardi aiheuttaa sen, että skandinaaviset merkit eivät näy halutussa muodossa.
Useimmiten kuitenkin käy niin, että tasoja on todella monta ja tason nimi (esim. Puut, Tiestö, Rakennukset jne) on yhteinen ominaisuustieto kaikille kyseisen tason kohteille. Varsinainen ominaisuustieto on usein talletettu erilliselle annotaatio- eli tekstitasolle. Kyseinen taso sisältää pisteitä ja tekstin (etiketin) yhdistettynä pisteisiin, jotka sijoitetaan lähelle karttakohdetta. Tarkoituksena on luoda sellainen graafinen esitys, jonka inhimillinen katsoja voi tulkita mahdollisimman yksiselitteisesti.
Jonkin verran käsityötä vaaditaan, jotta annotaatio-tason ominaisuustiedot saadaan lisättyä karttakohteiden ominaisuustietotaulukkoon. Tämä onnistuu kohtuullisen hyvin, mikäli kiinteistötunnukset on talletettu omaan Annotaatio-tasoonsa, tiestön nimet omaansa jne. Huomattavasti enemmän työtä aiheuttaa sellainen tapaus, jossa aineiston kaikki tekstit on talletettu yhteen ja samaan Annotaatio-tasoon (kiinteistötunnukset, tiestön nimet ja numerot jne).
Topologisten virheiden tunnistaminen ja korjaaminen
Loppu häämöttää, mutta vielä pitää ratkaista yksi kysymys: onko kartan geometriset kohteet piirretty topologisesti oikein? Ei nimittäin riitä, että ne vain “näyttävät hyviltä” tietyn mittakaavan tulosteessa.
Topologia on kiehtova aihe, eräs matematiikan osa-alueista ja välttämättömyys GIS-maailmassa. Topografia onkin sitten jotain aivan muuta, vaikka kartoista puhuttaessa ne on välillä helppo sekoittaa keskenään.
Topologiset säännöt määrittelevät, millainen on hyväksyttävä, topologisesti eheä karttakohde. CAD-piirustuksen kohteet saattavat ensi silmäyksellä näyttää aivan asiallisilta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa topologisia virheitä. Ne aiheuttavat myöhemmin ongelmia, kun karttakohteille halutaan tehdä paikkatietoanalyysejä. Karttakohteen täytyy olla eheä, jos halutaan laskea alueen pinta-ala, reitin pituus, luoda vyöhykkeitä tai yhdistää tai leikata kohteita.
Tyypillisiä topologia virheitä ovat mm.
- Yhtenäiseltä näyttävä viivamainen tiekohde koostuukin monesta erillisestä, lyhyemmästä viivasta, joiden väliin jää tyhjää tilaa
- Viivamainen tiekohde on kyllä yhtenäinen, mutta leikkaa itsensä ja muodostaa silmukoita kuten numero 8
- Rakennus tai puisto näyttää suljetulta alueelta (polygoni) mutta se onkin CAD-ohjelmiston viiva-työkalulla piirretty reunaviiva, jolloin syntyy kehä ilman pinta-alaa
- Kaksi aluetta (esim kaksi kiinteistöä), joiden pitäisi olla aivan kiinni toisissaan, on vahingossa piirretty joko osittain päällekkäin tai niin, että alueiden väliin jää turha, tyhjä alue.
Tällaiset topologiset virheet täytyy korjata ennen kuin aineistoa voidaan käyttää kunnolla QGISissä. Osa työstä täytyy ehkä tehdä manuaalisesti, mutta QGIS:issä on nykyään useita automaattisia ja puoliautomaattisia työkaluja topologian korjaamiseen kuten esim. Check geometry-työkalu. Sen lisäksi QGISin piirtotyökalut ovat kehittyneet paljon viime vuosina ja ne ovat saaneet CAD-työkaluille tyypillisiä ominaisuuksia ja esimerkiksi kaarien piirtämiseen löytyy vaihtoehtoisia työkaluja. Lisäksi nykyään on saatavilla myös lisäosa QAD Tools, joka on kehitetty helpottamaan AutoCADin logiikan tuntevien QGIS-käyttäjien elämää.
Ja eikun hommiin
Edellä puhuttiin lähinnä ongelmista, mutta pysytään positiivisina. Useimmat haasteet ovat ratkaistavissa! Pitkälle pääsee, kun muistaa tarkistaa ainakin nämä:
- Varmista koordinaattijärjestelmä
- Tarkista geometrian ja topologian oikeellisuus
- Etsi annotaatiosta ominaisuustiedot ja siirrä ne karttakohteiden ominaisuustiedoiksi taulukkomuotoon.
Ja muista, että jos alkaa arveluttaa, me Gispolla tarjoamme koulutusta datan suunnitteluun, editointiin ja hallintaan QGISillä. Lähdemme myös mielellämme kehittämään digitoinnin työkaluja QGISille, jotta ne olisivat jatkossa parempia. Näitä tarvitaan erityisesti kaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen, tonttijaon ja maastotietojen tuotannossa.
Gispon Juho Rekilä toimii Oskari-karttapalvelun viestintäkoordinaattorina nyt toista vuotta. 2024 alkanut työ sisältää mm. sisällöntuotannon Oskarin nettisivuille, LinkedIn-ryhmään ja blogiin. Juho on tehnyt myös Oskari-verkostoon liittyvää työtä, esitellyt Oskaria GeoForumSummitissa, järjestänyt Oskariin liittyviä tapahtumia. Oskarin viestintäkoordinaattorin kokemusta on myös Gispon toimitusjohtaja Sanna Jokelalla, joka oli viestintäkoordinaattorina 2017-2020. Viestintätöiden lisäksi Gispolla tehdään aktiivisesti Oskari-karttapalveluiden ylläpitoa ja kehitystä.
Jos Oskari ei ole vielä tuttu, suosittelemme lukemaan ”Mikä on Oskari ja mitä sillä voi tehdä?” -blogimme. Oskarista kiinnostuneet ja palvelua jo käyttävät ovat myös lämpimästi tervetulleita Oskarin verkostopäivään 12.5.2025 Pasilaan!
Alla oleva kuvaus kehittäjien päivästä on aiemmin julkaistu englanniksi Oskarin omassa blogissa.
Oskari-kehittäjien päivä 2025
Oskari-kehittäjien päivä järjestettiin 1.4. Espoossa, Sitowisen tiloissa. Kehittäjätapaamisia on ollut aiemminkin, mutta viimeisimmästä on aikaa useampi vuosi. Tapahtuman tartkoituksena oli saada uusia ja vanhoja Oskari-kehittäjiä samaan paikkaan jakamaan tietoa ja kokemuksia Oskarin kanssa toimimisesta. Osa osallistujista tunsi toisensa jo ennestään, mutta eivät silti välttämättä tunteneet toistensa organisaatioinden Oskarin käyttötapauksia ja uusia ideoita.
Kehittäjätapaamiselle oli selvästi tarve, sillä paikalle saapui yhteensä 15 ihmistä eri organisaatioista. Paikalla oli MML:n Oskari-tiimiä sekä Sitowisen, Siilin, Ubigun ja Gispon kehittäjiä ja muita Oskari-projekteissa toimivia henkilöitä. Kehittäjien kokemus Oskarin parissa oli vaihteleva, seniorikehittäjien joukossa oli muutamakin kymmenisen vuotta Oskarin parissa toiminutta kehittäjää, kun taas uudempien Oskari-osaaminen lähti nollasta.
Tapahtuman ohjelma koostui puheenvuoroista, joissa esiteltiin erilaisia Oskariin liittyviä kehitysprojekteja sekä yleisesti Oskarin päivittämistä uuteen 3.0 versioon. Iltapäivällä osallistujat pääsivät kokeilemaan Oskarin geoportaalin lokaalia pystyttämistä ja RPC-toiminnallisuuksia.
Oskari 3.0 ja React-migraatio
Oskarin tekninen koordinaattori Sami Mäkinen esitteli, mitä uutta Oskarin uusi major release toi mukanaan. Uudessa versiossa Java-version nosto 8:sta 17:ään on tietenkin suurimpia asioita, minkä lisäksi Oskarissa on päivitetty paljon taustakirjastoja. Front-endistä vanhoja jQuery-komponentteja on otettu pois ja vaihdettu Reactiin.
Samalla bundlejen tekoa on helpotettu merkittävästi. Nyt bundle voi olla helpoimmillaan vain yksi .js-tiedosto, kun ennen bundlen teko vaati eri tiedostojen tekoa eri paikkoihin. Uudessa esimerkkibundlessa on myös paljon kommentteja koodin ohessa, jotta bundlejen tekeminen olisi uusille kehittäjille selkeämpää. (Katso uusi SampleInfoBundleInstance.js -tiedosto GitHubista https://github.com/oskariorg/sample-application/blob/master/bundles/sample-info/SampleInfoBundleInstance.js)
Siilin Pekka Helesuo esitteli karttajulkaisijaan tehtyjä muutoksia. Vanha jQuery-koodi on monin osin muutettu Reactiksi ja aihetta koskeva dokumentaatio on muutosten osalta myös päivitetty. Dokumentaatio sisältää myös ohjeet siihen, kuinka julkaisijaan lisätään React-työkaluja.
jQueryä löytyy kuitenkin vielä Oskarista, ja esimerksi Drag and drop -pohjainen työkalujen siirtely karttajulkaisussa on käyttää jQueryä. React-migraatiota saatiin kuitenkin edistettyä niin paljon, että Oskari 3.0:n osalta työ on varsin hyvässä vaiheessä. jQuerystä luopuminen jatkuu seuraavien päivitysten myötä.
3.0. version Changelog on kokonaisuudessaan nähtävissä täällä: front-end https://github.com/oskariorg/oskari-frontend/blob/master/ReleaseNotes.md
server: https://github.com/oskariorg/oskari-server/blob/master/ReleaseNotes.md
OAuth 2 ja EntraID -kirjautuminen Oskariin
Ubigu on ylläpitänyt pitkään Tampereen kaupungin Oskari-instansseja ja kehittänyt niitä. Janne Heikkilä esitteli kehittäjäpäivässä Tampereen Oskari-palveluun tehtyä OAuth 2 ja EntraID -kirjautumista. Näin helpotetaan organisaation käyttäjien kirjautumista Oskariin.
Oskarissa käyttäjille on annettu rooleja ja luotu erilaisia käyttäjäryhmiä, ja lisäosa tunnistaa jo kirjautumisvaiheessa käyttäjän roolin. Jos siis jollakin ei ole valtuuksia esimerkiksi kirjautua ollenkaan Oskariin, lisäosa tarkistaa sen jo kirjautumisvaiheessa ja antaa “Access denied” -ilmoituksen.
Tampereella ollaan myös siirtymässä Oskarin 3.0. versioon, ja alustavasti tarkoituksena on, että lisäosa tulisi yleistettynä saatavilla Oskariin. Lisäosan koodi on nähtävissä GitHubissa. https://github.com/Tampere/tampere-oskari-server-extension
RPC-toiminnallisuuden laajentaminen
Oskarin geoportaalin ohella RPC-toteutuksia (karttajulkaisuja) on usein käytössä. Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät Kalastusrajoitus.fi ja VäyläMap. RPC-ratkaisuja käytetään paitsi yksittäisissä karttajulkaisuissa myös organisaation virallisena Oskari-karttapalveluna perinteisen geoportaalin sijaan. RPC-toteutus mahdollistaa geoportaaliin verrattuna palvelun kehittämisen eri tavalla esimerkiksi ulkonäön ja toiminnallisuuksien osalta.
Timo Aarnio kertoi Gispon Oskari-projektissa tehdyistä RPC-toiminnallisuuksista. Projektissa oli tarve tehdä RPC:hen lisää toimintoja, koska olemassa olleet eivät riittäneet asiakkaan tarpeisiin. Projektissa tehtiin esimerkiksi “getGroupsWithLayerIds()”, joka palauttaa karttatasoryhmähierarkian sekä niihin kuuluvat karttatasot. Tämä mahdollistaa käyttäjälle oman karttatasovalikon tekemisen, joka palauttaa vain ne karttatasot, jotka on valittu karttaupotuksesta ja joihin käyttäjällä on oikeus. Toinen kehitetty toiminnallisuus käyttää karttatasojen description-kenttää kevyenä vaihtoehtona tason metatiedoille, jolloin metatietopalvelua (kuten CSW:tä) ei tarvita.
Toimintojen koodi on nähtävillä GitHubissa ja tuotu myös Oskari 3.0:aan:
https://github.com/oskariorg/oskari-frontend/pull/2815
https://github.com/oskariorg/oskari-frontend/pull/2807
CSW-rajapinta
Sitowise on ollut mukana useamman organisaation Oskari-karttapalvelun ylläpidossa ja kehittämisessä. Heidän asiakkaallaan oli tarve julkaista karttatasoja, jotka ovat näkyvissä vain osalle palvelun käyttäjistä. Tämä on tietenkin Oskarissa helposti tehtävissä käyttäjäroolien avulla, mutta vaade koski myös aineistojen metatietoja. Metatiedot haluttiin jonnekin muualle kuin avoimesti Paikkatietohakemistoon, missä julkisten karttatasojen metatiedot yleensä ovat, ja jota käytetään suomalaisten Oskari-instanssien aineistojen kanssa.
Arttu Pietarinen esitteli prosessia, jossa GeoServeriin asennetaan CSW-lisäosa, joka vie GeoServerissä julkaistujen tasojen metatiedot CSW-rajapintaan. CSW on INSPIRE-direktiivin mukainen rajapinta, joka antaa metadataa standardin mukaisesti. Samaisen GeoServerin kautta voidaan julkaista sekä sisäiseen käyttöön tarkoitettuja aineistoja että niiden metatietoja.
Oskarin pääkäyttäjä voi admin-työkalujen kautta määrittää “metadataURL”-attribuutin eri tasoille, jolloin metadata haetaan erikseen määritellystä sijainnista. Kun palvelun käyttäjä haluaa katsella metatietoja, ne haetaan joko suljetusta CSW-rajapinnasta tai oletukseksi määritellystä CSW-palvelusta, kuten Paikkatietohakemistosta.
Oskari 3.0. päivitysprojekti Sitowisen, Väyläviraston ja MML:n yhteistyönä
Kehittäjäpäivässä kuultiin myös kehittäjien kokemuksia maaliskuussa julkaistun 3.0:n päivitystyöstä kahden organisaation välillä. Työssä oli Maanmittauslaitokselta neljä henkilöä ja testaajat, sekä Sitowiseltä kaksi kehittäjää ja Sitowisen oma testaaja.
Yhteistyön takana olivat MML:n, Väyläviraston ja Sitowisen keskenään kohdanneet tarpeet. Maanmittauslaitoksella oli tarve päivittää Oskarin Java- ja Spring-major-versioita, kun taas Sitowisellä on useita Oskari-instansseja ylläpidossa ja kehitettävänä, mukaanlukien Väyläviraston Oskari-projekti, jossa nousi huolia Oskarin tietoturvahaavoittuvuuksista. Major-päivityksissä tulee helposti muutoksia, jotka eivät ole taaksepäin sopivia, ja yhteisprojektin ansiosta Sitowisellä voitiin auttaa 3.0:aan päivittämisessä ja viedä muutokset myös heidän ylläpitämiinsä Oskari-palveluihin.
Keskustelu yhteishankkeesta alkoi syksyllä 2024 ja itse projekti alkoi tammikuun puolivälissä 2025. MML:n Sami Mäkinen teki alustavan suunnitelman, jota varioitiin tarvittaessa, ja tiimillä oli joka päivä daily-kokous, jossa seurattiin päivitysten etenemistä.
Päivitys tehtiin projektina, jossa yritettiin sitoa tiimit mahdollisimman tiiviisti kiinni päivitykseen. Arttu Pietarinen esitteli yhteishanketta ja kiitteli etenkin sitä, että projektimuotoinen työtapa helpotti koko prosessia: Maanmittauslaitoksella ja Sitowisellä oli omat tiimit ja yhteinen tavoite. Intensiivinen työtapa, jossa työntekijät oli sidottu projektiin, madalsi myös kynnystä kysyä apua. Matkalla tulleet haasteet ja niiden ratkaisut löytyivät myös helposti, kun Sitowisen kehittäjät veivät muutoksia suoraan tuotantoon Väylä Map -palvelussa.
Oskarin geoportaalin ja RPC-toteutuksen työpajat
Kehittäjäpäivän iltapäivä koostui suurelta osin työpajoista, joissa osa osallistujista kokeili geoportaalin lokaalia pystyttämistä ja RPC-toteutuksen komentoja. Työpajojen aikana ja tapahtumassa yleisesti oli myös puheenvuorojen väleissä paljon kokemusten jakamista Oskari-kehittämisestä ja -hankkeista (sekä kaikesta muusta aina perhelomista päivänpolttaviin uutisaiheisiin).
Työpajoihin oli varattu aikaa klo 16 asti, mutta lokaalit geoportaalit näkyivät näytöillä jo vartin yli kolme. Vaikka haasteita oli esimerkiksi oikean Java-version asentamisessa tai siinä, mihin porttiin tietokanta avautuu, ongelmat ratkesivat Samin ja muiden paikallaolleiden Oskari-osaajien avulla. Kaikki pääsivät siis hieman suunniteltua aiemmin kotimatkalle. Tämän kokemuksen perusteella vastaava tapahtuma voisi olla paikallaan myös ensi vuonna.
Olin ensimmäistä kertaa SolverX tapahtumassa käymässä ja paikkatietoalan yrittäjänä oli tietysti kova into löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita tilaisuudesta. Jos SolverX ei ole ennestään tuttu, niin kannattaa joskus kokeilla joko Tilaajana tai Toimittajana.
SolverX on kuin käänteiset messut. Tilaajat eli asiakkaat ovat esittelemässä toimintaansa ja etsivät yhteistyökumppaneita erilaisiin haasteisiinsa pitchaamalla niitä liudalle toimittajia. Toimittajat puolestaan yrittävät kilvan ehdottaa toinen toistaan parempia ratkaisuja näihin haasteisiin. Jos olisin hankkimassa jotain isompaa uutta kokonaisuutta meille Gispolle tai olisin julkisella sektorilla hankinnassa töissä, tämä olisi hauska konsepti kokeilla.
Tänä vuonna Gispo osallistui tosiaan ensimmäistä kertaa näille kekkereille toimittajanäkökulmasta ja pientä alkujännitystäkin oli ilmassa. Näin nimittäin painajaista kuukausi etukäteen siitä, että asiakas pitäisi viedä kynttiläillalliselle italialaiseen ravintolaan ja unessa asiakas ei suostunut millään tulemaan mukaani. Lopulta messuilla ei ollut ollenkaan niin nihkeä (ja outo) tunnelma, vaan asiakkailla oli hyviä pitchauksia omista haasteistaan ja varsinkin toimittajapuolelta löytyi monta uutta ystävää ja kumppania jatkoon.
Paikkatietonäkökulmasta ainakin tämän vuoden SolverX:n asiakaskeisseihin oli aika vaikea tarttua – vaikka se paikkatieto aina jokaiseen aiheeseen liittyikin. Tänä vuonna tekoälychättibotit taisivat olla kuuminta hottia ja paikkatietopuolta näissä kielimalliroboteissa ei oikein vielä hanskata. Mutta sanoisin, että paikkatieto löytyi ihan varmasti ainakin 80% asiakkaiden toiminnasta jostain – vaikka moni alkuunsa sanoi, että “Ei meillä kyllä … mutta ainiin, onhan meillä sijaintiin liittyvää toimitilasuunnittelua”, tai “Onhan meillä reitinoptimointia ja käytetäänhän me aluetilastoja suunnittelussa!”.
Myöhemmin illalla, kun asiakkaat olivat jo pääosin paenneet paikalta, oli hyvä jutella niiden tekoäly- ja “perus” IT-toimittajien kanssa. Sitä kautta alkoikin jo löytyä heidän vanhoja asiakkaitaan, joilla erilaisia karttahaasteita ja paljon mahdollisuuksia varmasti löytyy jatkossa tehdä yhteistyötä näiden toimittajien kanssa – eli tavoite saavutettu!
Tällä lailla ensikertalaisena SolverX oli hauska ja hyvin erilainen kokemus messuista. Ehkä ensi kerralla uusiksi? Ja vinkkinä asiakkaille: näin saa todella helposti konseptoitua omaa haastetta pidemmälle, kun toimittajat ovat innolla ratkomassa asioita – ja voi tulla aivan erilaisia näkemyksiä aiheeseen. Ehkä paikkatietomaailmassa voisi kokeilla jotain vastaavaa? Vaikka Geoforum Summitissa tänä vuonna?
Ja vielä lopuksi verkostoitumisessa on parasta – uusien ihmisten ja uusien ajatusten löytäminen piristää aivan valtavasti! Kiitos kaikista juttuhetkistä ja illanvietosta SolverX:n jengille sekä osallistujille – varmasti kuullaan vielä!
Internetin kautta on saatavilla monenlaisia vanhoja historiallisia karttoja, joista osa voi olla peräti 300–400 vuotta vanhoja! Miten nämä vanhat kartat saadaan hyödynnettäväksi nykyajan paikkatietomaailmassa? Vastaus tähän on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta ja tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan sijaintiin. Jos esimerkiksi lähtöaineistona olleen paperikartan taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata näitä virheitä. Seuraavaksi kerromme tarkemmin georeferoinnin tekemisestä QGISillä!
Georeferoinnin vaiheet QGISillä
Tässä esimerkissä käsittelemme Helsingin vuoden 1900 asemakaavaa, joten historian havinaa on toden teolla luvassa! Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmästä löytyy valikoima vanhoja karttoja ja kaavoja, joista vanhimmat kartat ovat 1600-luvulta. Vuoden 1900 Helsingin asemakaava ladataan Sinetti-arkistotietojärjestelmästä ja avataan QGISiin. QGIS ilmoittaa heti, ettei aineistolla ole tunnettua koordinaattijärjestelmää. Asemakaavalle laitetaan koordinaattijärjestelmäksi sama kuin QGIS-projektissa, eli ETRS-TM35FIN. Miltä tämä kartan sijainti mielestäsi näyttää?
Näyttääkö kartan sijainti kohdistuvan nykypäivän Helsinkiin? Jep, eihän se siellä ole. Kun karttaa kohdistaa laajemmalle alueelle huomataan, että tämä yli sata vuotta vanha asemakaava paikantuu Kongon demokraattiseen tasavaltaan Afrikkaan. Georeferoinnin avulla tämä vanha asemakaava saadaan kiinnitettyä oikeaan koordinaatistoon. QGISissä georeferoinnin työkalun saa auki yläpalkin valikosta Tasot → Georeferoija.
Georeferoija-ikkuna avautuu ja ikkunan vasemmasta laidasta painetaan Avaa rasteri-valintaa. Tiedostoista haetaan georeferoitava taso, eli tässä tapauksessa tämä Helsingin vuoden 1900 asemakaava tif.-muodossa. Samalla hiiri muuttu kohdistimeksi, jolla valitaan vastinpisteet joiden avulla kartta saadaan oikeaan koordinaatistoon. Georeferointi suoritetaan siis tämän georeferoinnin ikkunan sekä itse QGIS-projektin kautta.
Eikun siis georeferoimaan! Georeferoinnissa on suositeltua valita useampia vastinpisteitä eri puolelta karttaa, jotta georeferoinnista tulee mahdollisimman tarkka. Vastinpisteet kiinnittävät vanhan kartan oikeaan koordinaatistoon ja aina ensiksi valitaan tietty vastinpiste vanhan kartan tietystä sijainnista, esimerkiksi jokin kadunkulma. Vastinpisteet onkin hyvä valita sellaisista kohdista, jotka todennäköisesti ovat säilyneet mahdollisimman muuttumattomina. Tämän jälkeen valitaan vastaava piste QGIS-projektin puolella, eli vastinpiste jonka sijainti vastaa juuri äsken vanhassa kartassa valittua pistettä. Vastinpisteen lisääminen tapahtuu painamalla georeferoinnin ikkunassa Add GCP point-painike aktiiviseksi. Alla olevassa esimerkkikuvassa vastinpisteitä on lisätty yhteensä neljä. Kuvassa on juuri lisätty neljäs vastinpiste Helsingin Kaivopuistoon.
Lopuksi painetaan vain vihreää nuolta georeferoinnin ikkunassa, joka käynnistää georeferoinnin ja tadaa! Vanha asemakaava on saatu oikealle paikalleen. QGIS luo georeferoidusta kartasta uuden oman tasonsa, jonka voi halutessaan tallentaa klikkaamalla Tasot-valikossa tason päältä hiiren oikealla ja valitsemalla Vie → Tallenna nimellä. Voit myös esimerkiksi MapSwipe Tool-lisäosan kanssa vertailla georeferoitua karttaa taustakarttaan tai muihin mahdollisiin karttatasoihin.
Historiallisten karttojen georeferoinnin hyödyt
QGISin georeferoinnin työkalu on siis todella näppärä ja tehokas työkalu vanhojen karttojen ja muiden rasteriaineistojen sijoittamiseksi oikeaan koordinaatistoon. Kun historiallinen aineisto on georeferoitu, päästään itse asiaan. Georeferoitua aineistoa voidaan verrata niin taustakarttoihin kuin muihinkin karttoihin ja aineistoihin, mikä on hyödyksi esimerkiksi alueiden muutosten tutkimisessa. Historiallisten karttojen asettaminen oikeaan nykyaikaiseen koordinaatistoon hyödyttää nykyisiä kartoituksia ja erilaisia paikkatietoanalyysejä, mikä on arvokasta esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Georeferoinnista voivat hyötyä myös erilaiset toimialat, esimerkiksi vesilaitoksilla. Jos mikä tahansa jäi mietityttämään georeferoinnin tai QGISin maailmasta, voit laittaa meille viestiä. Tutustu myös monipuoliseen koulutustarjontaamme!
Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin
Datan laatu ja hallinta ovat keskeisiä tekijöitä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Ympäristötiedolla käsitämme monenlaisia laajoja ja monimutkaisia tietoaineistoja, joita ympäristönsuojelun asiantuntijat käsittelevät, kuten lintulajistoon liittyviä havaintoja ja luonnon monimuotoisuuden seurannan tietoja. Aineistojen tarkkuus, yhtenäisyys ja kattavuus eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia, vaan ne tukevat myös organisaation ympäristötavoitteita ja päätöksentekoa.
Tampereen kaupungilla paikkatiedolla on merkittävä rooli päätöksenteossa, erityisesti luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Datan hallinnan haluttiin olevan sujuvampaa, jotta asiantuntijat voisivat keskittyä enemmän datan analysointiin ja hyödyntämiseen. Samalla haluttiin varmistaa tietoturva ja vähentää käsittelyyn liittyviä riskejä.
Ratkaisuksi otettiin käyttöön avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot PostGIS, GeoServer ja QGIS. Näiden työkalujen avulla tietojen kerääminen, hallinta ja jakaminen sujuu aiempaa paremmin, mikä tukee kaupungin luonnonsuojelutyötä ja tuo tiedon paremmin saataville päätöksenteon tueksi.
Integroitu järjestelmä tehostaa tiedonhallintaa
Tampereen kaupungin ratkaisussa jokaisella osalla, PostgreSQL-tietokannalla ja PostGIS-laajennuksella, GeoServerillä ja QGISillä, on tehtävä. PostgreSQL tarjoaa keskitetyn ja tehokkaan tavan tallentaa ja käsitellä paikkatietoa, GeoServerin avulla tiedot saadaan helposti jaettua verkkopalveluiden kautta eri sidosryhmille. QGIS taas toimii käyttäjäystävällisenä käyttöliittymänä, jossa asiantuntijat voivat tarkastella, muokata ja analysoida aineistoja sujuvasti.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla toteutetussa työnkulussa PostGIS (PostgreSQL-laajennos spatiaalisille aineistoille) ja GeoServer tarjoavat myös kattavat palvelut tietojen käsittelyn turvallisuuden hallintaan.
WFS-T -rajapinta tarjoaa keinon tietokannassa olevan paikkatiedon editointiin ja käsittelyyn asiakasohjelmistolla kuten QGISillä tai vaikka mobiilisovelluksella. Tämä voi olla tarpeen erityisesti monen kunnan tapauksessa, jossa dataa keräävät ja tuottavat useat eri tahot, kuten vaikkapa ympäristökonsultit. Asiantuntijat voivat päivittää ja analysoida aineistoja reaaliaikaisesti, mikä tekee työskentelystä tehokkaampaa ja aineistosta ajantasaisempaa. Lisäksi tietojen jakaminen eri tahojen välillä on aiempaa turvallisempaa ja helpompaa.
WFS-T -rajapinnan kautta konsultit ja muut aineistoa keräävät ja tuottavat tahot, voivat päivittää tiedot QGISillä suoraan tietokantaan. Tätä tukemaan laadittiin lomakkeet QGIS Forms-työkalulla. Lomakkeet räätälöitiin kaupungin tietorakenteen tarpeisiin, jotta käyttäjät pystyvät syöttämään ja muokkaamaan tietoja selkeän ja ohjatun käyttöliittymän kautta. Tämä vähentää manuaalisia virheitä ja tekee datan käsittelystä johdonmukaisempaa. Lomakkeisiin lisättiin myös sisäisiä tarkistuksia ja valintalistoja, jotka auttoivat varmistamaan datan yhdenmukaisuuden ja laadun. Datan syötön ja käsittelyn yksinkertaistamisen myötä myös vähemmän kokeneet käyttäjät pystyvät keräämään ja hyödyntämään aineistoja tehokkaammin.
Kohti älykkäämpää paikkatiedon hyödyntämistä
Tampereen esimerkki osoittaa, miten avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioilla voidaan toteuttaa kaupunkien ja kuntien ympäristödatan hallinta. Hyvin suunniteltu järjestelmä helpottaa asiantuntijoiden työtä parantaen tiedon laatua ja saatavuutta. Tehokkaampi datan hallinta taas mahdollistaa paremman ympäristötiedon hyödyntämisen päätöksenteossa ja tukee näin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita.
Tampereelle toteutetusta ratkaisusta kerroimme aiemmin englannin kielisessä blogiartikkelissa.
Jos organisaatiosi kohtaa haasteita paikkatietojen hallinnassa tai tarvitsee apua vastaavien ratkaisujen toteuttamisessa, Gispo auttaa! Ota yhteyttä ja jutellaan lisää.
QGIS on monille tuttu avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelma, jolla voi saada paljon irti erilaisesta datasta paikkatietoanalyysien, lisäosien ja muiden erilaisten monipuolisten työkalujen kautta. QGISiä hyödyntävät monet eri toimialat omiin tarpeisiinsa, aina maankäytön suunnittelusta arkeologiaan ja kuluttajatutkimuksesta erilaisten infrastruktuurien suunnitteluun. Gispolla on ollut viime aikoina ajankohtaisena toimialana vesilaitokset ja niiden tarpeet avoimen lähdekoodin maailmassa. Sukelletaan siis syvemmin QGISin hyödyntämismahdollisuuksiin vesilaitoksilla!
QGIS vesilaitoksien prosesseissa
QGIS on yksinkertainen ja näppärä ratkaisu erilaisten vesi-infrastruktuurista huolehtivien organisaatioiden tarpeisiin riippumatta siitä, onko vesilaitoksella verkkotietojärjestelmä käytössään tai ei. Vesilaitokset voivat myös hyödyntää olemassaolevien järjestelmien aineistoja erilaisten avoimen lähdekoodin rajapintapalvelujen avulla. Tästä oivana esimerkkinä toimii tekemämme projekti Kymen Veden vesilaitokselle. Hyviä QGISin työkaluja vesilaitoksille ovat esimerkiksi erilaiset georeferoinnin ja visualisoinnin tekniikat. Seuraavaksi perehdymmekin enemmän georeferoinnin ja visualisoinnin saloihin!
Georeferointia QGISillä
QGISillä voi taiteilla yhtä sun toista visualisointia ja analyysia, ja yksi näppärä ominaisuus on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta tai vektoriaineisto (esimerkiksi CAD piirustus) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta. Tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan paikkaan. Georeferointi on yksinkertaisimmillaan ainoastaan lähtöaineiston kiertoa ja siirtämistä oikeaan sijaintiin. Mutta jos esimerkiksi lähtöaineistona ollut paperikartta on venynyt tai sen taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata myös näitä virheitä.
Vesilaitokset voivat parantaa omia päätöksentekoprosessejaan, tiedon analysointia ja infrastruktuurin hallintaa georeferointia hyödyntäen. Georeferointi mahdollistaa esimerkiksi pumppaamoiden, kaivojen, vesijohtojen ja muun vesihuollon infrastruktuurin tarkemman paikantamisen kartalle. Vesilaitokset voivat georeferoinnin avulla paikantaa myös vanhoja kartta-aineistoja kartalle ja näin saada tietoa vanhoilla kartoilla näkyvien mahdollisten vesi-infrastruktuurien sijoittumisesta, maaston muodoista ja esimerkiksi vanhojen vesialueiden paikantumisesta nykypäivän kartalle.
Alla olevassa georeferoinnin esimerkissä Helsingin kaupunginarkiston vanha Helsingin vuoden 1909 asemakaava on georeferoitu vastaamaan todellista sijaintiaan.
Visualisointia QGISillä
QGISistä voivat vesilaitokset hyötyä myös erilaisten visualisointi- ja luokitteluominaisuuksien avulla. QGISissä on helppoa tehdä esimerkiksi erilaisia luokiteltuja teemakarttoja myös rajapinnalta haettujen aineistojen kautta. Alla on esimerkkinä luokiteltu ja visualisoitu Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen WFS-aineisto erilaisista rakennuksista ja niiden sijoittumisesta suhteessa hulevesiviemäröityihin alueisiin Helsingin Herttoniemessä. Jo yhdellä katsauksella kartasta voi saada selkeän käsityksen, mitä informaatiota se sisältää ja kertoo! QGISissä saa myös helposti liitettyä karttaesitykseen sopivan taustakartan esimerkiksi QuickMapServices-lisäosan avulla.
Yhteenveto
QGIS soveltuu siis monenlaisiin luokitteluihin, visualisointeihin ja analyyseihin, joiden avulla vesilaitokset voivat saada paikkatiedostaan kaiken hyödyn irti! QGISin käyttö onnistuu vaivattomasti vain asentamalla ohjelmisto käyttöön ilman pelkoa yllättävistä kustannuksista. QGISiä myös kehitetään jatkuvasti ja suunnitellusti. Kannattaa tutustua myös Gispon monipuoliseen kurssitarjontaan tai laittaa meille viestiä, jos mikä tahansa asia jäi mietityttämään. Me autamme mielellämme!
Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin