Olin ensimmäistä kertaa SolverX tapahtumassa käymässä ja paikkatietoalan yrittäjänä oli tietysti kova into löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita tilaisuudesta. Jos SolverX ei ole ennestään tuttu, niin kannattaa joskus kokeilla joko Tilaajana tai Toimittajana.

SolverX on kuin käänteiset messut. Tilaajat eli asiakkaat ovat esittelemässä toimintaansa ja etsivät yhteistyökumppaneita erilaisiin haasteisiinsa pitchaamalla niitä liudalle toimittajia. Toimittajat puolestaan yrittävät kilvan ehdottaa toinen toistaan parempia ratkaisuja näihin haasteisiin. Jos olisin hankkimassa jotain isompaa uutta kokonaisuutta meille Gispolle tai olisin julkisella sektorilla hankinnassa töissä, tämä olisi hauska konsepti kokeilla.

Tänä vuonna Gispo osallistui tosiaan ensimmäistä kertaa näille kekkereille toimittajanäkökulmasta ja pientä alkujännitystäkin oli ilmassa. Näin nimittäin painajaista kuukausi etukäteen siitä, että asiakas pitäisi viedä kynttiläillalliselle italialaiseen ravintolaan ja unessa asiakas ei suostunut millään tulemaan mukaani. Lopulta messuilla ei ollut ollenkaan niin nihkeä (ja outo) tunnelma, vaan asiakkailla oli hyviä pitchauksia omista haasteistaan ja varsinkin toimittajapuolelta löytyi monta uutta ystävää ja kumppania jatkoon.

Paikkatietonäkökulmasta ainakin tämän vuoden SolverX:n asiakaskeisseihin oli aika vaikea tarttua – vaikka se paikkatieto aina jokaiseen aiheeseen liittyikin. Tänä vuonna tekoälychättibotit taisivat olla kuuminta hottia ja paikkatietopuolta näissä kielimalliroboteissa ei oikein vielä hanskata. Mutta sanoisin, että paikkatieto löytyi ihan varmasti ainakin 80% asiakkaiden toiminnasta jostain – vaikka moni alkuunsa sanoi, että “Ei meillä kyllä … mutta ainiin, onhan meillä sijaintiin liittyvää toimitilasuunnittelua”, tai “Onhan meillä reitinoptimointia ja käytetäänhän me aluetilastoja suunnittelussa!”.

Myöhemmin illalla, kun asiakkaat olivat jo pääosin paenneet paikalta, oli hyvä jutella niiden tekoäly- ja “perus” IT-toimittajien kanssa. Sitä kautta alkoikin jo löytyä heidän vanhoja asiakkaitaan, joilla erilaisia karttahaasteita ja paljon mahdollisuuksia varmasti löytyy jatkossa tehdä yhteistyötä näiden toimittajien kanssa – eli tavoite saavutettu!

Tällä lailla ensikertalaisena SolverX oli hauska ja hyvin erilainen kokemus messuista. Ehkä ensi kerralla uusiksi? Ja vinkkinä asiakkaille: näin saa todella helposti konseptoitua omaa haastetta pidemmälle, kun toimittajat ovat innolla ratkomassa asioita – ja voi tulla aivan erilaisia näkemyksiä aiheeseen. Ehkä paikkatietomaailmassa voisi kokeilla jotain vastaavaa? Vaikka Geoforum Summitissa tänä vuonna?

Ja vielä lopuksi verkostoitumisessa on parasta – uusien ihmisten ja uusien ajatusten löytäminen piristää aivan valtavasti! Kiitos kaikista juttuhetkistä ja illanvietosta SolverX:n jengille sekä osallistujille – varmasti kuullaan vielä!

Internetin kautta on saatavilla monenlaisia vanhoja historiallisia karttoja, joista osa voi olla peräti 300–400 vuotta vanhoja! Miten nämä vanhat kartat saadaan hyödynnettäväksi nykyajan paikkatietomaailmassa? Vastaus tähän on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta ja tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan sijaintiin. Jos esimerkiksi lähtöaineistona olleen paperikartan taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata näitä virheitä. Seuraavaksi kerromme tarkemmin georeferoinnin tekemisestä QGISillä!

Georeferoinnin vaiheet QGISillä

Tässä esimerkissä käsittelemme Helsingin vuoden 1900 asemakaavaa, joten historian havinaa on toden teolla luvassa! Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmästä löytyy valikoima vanhoja karttoja ja kaavoja, joista vanhimmat kartat ovat 1600-luvulta. Vuoden 1900 Helsingin asemakaava ladataan Sinetti-arkistotietojärjestelmästä ja avataan QGISiin. QGIS ilmoittaa heti, ettei aineistolla ole tunnettua koordinaattijärjestelmää. Asemakaavalle laitetaan koordinaattijärjestelmäksi sama kuin QGIS-projektissa, eli ETRS-TM35FIN. Miltä tämä kartan sijainti mielestäsi näyttää?

Näyttääkö kartan sijainti kohdistuvan nykypäivän Helsinkiin? Jep, eihän se siellä ole. Kun karttaa kohdistaa laajemmalle alueelle huomataan, että tämä yli sata vuotta vanha asemakaava paikantuu Kongon demokraattiseen tasavaltaan Afrikkaan. Georeferoinnin avulla tämä vanha asemakaava saadaan kiinnitettyä oikeaan koordinaatistoon. QGISissä georeferoinnin työkalun saa auki yläpalkin valikosta Tasot → Georeferoija.

Georeferoija-ikkuna avautuu ja ikkunan vasemmasta laidasta painetaan Avaa rasteri-valintaa. Tiedostoista haetaan georeferoitava taso, eli tässä tapauksessa tämä Helsingin vuoden 1900 asemakaava tif.-muodossa. Samalla hiiri muuttu kohdistimeksi, jolla valitaan vastinpisteet joiden avulla kartta saadaan oikeaan koordinaatistoon. Georeferointi suoritetaan siis tämän georeferoinnin ikkunan sekä itse QGIS-projektin kautta.

Eikun siis georeferoimaan! Georeferoinnissa on suositeltua valita useampia vastinpisteitä eri puolelta karttaa, jotta georeferoinnista tulee mahdollisimman tarkka. Vastinpisteet kiinnittävät vanhan kartan oikeaan koordinaatistoon ja aina ensiksi valitaan tietty vastinpiste vanhan kartan tietystä sijainnista, esimerkiksi jokin kadunkulma. Vastinpisteet onkin hyvä valita sellaisista kohdista, jotka todennäköisesti ovat säilyneet mahdollisimman muuttumattomina. Tämän jälkeen valitaan vastaava piste QGIS-projektin puolella, eli vastinpiste jonka sijainti vastaa juuri äsken vanhassa kartassa valittua pistettä. Vastinpisteen lisääminen tapahtuu painamalla georeferoinnin ikkunassa Add GCP point-painike aktiiviseksi. Alla olevassa esimerkkikuvassa vastinpisteitä on lisätty yhteensä neljä. Kuvassa on juuri lisätty neljäs vastinpiste Helsingin Kaivopuistoon.

Lopuksi painetaan vain vihreää nuolta georeferoinnin ikkunassa, joka käynnistää georeferoinnin ja tadaa! Vanha asemakaava on saatu oikealle paikalleen. QGIS luo georeferoidusta kartasta uuden oman tasonsa, jonka voi halutessaan tallentaa klikkaamalla Tasot-valikossa tason päältä hiiren oikealla ja valitsemalla Vie → Tallenna nimellä. Voit myös esimerkiksi MapSwipe Tool-lisäosan kanssa vertailla georeferoitua karttaa taustakarttaan tai muihin mahdollisiin karttatasoihin.

Historiallisten karttojen georeferoinnin hyödyt

QGISin georeferoinnin työkalu on siis todella näppärä ja tehokas työkalu vanhojen karttojen ja muiden rasteriaineistojen sijoittamiseksi oikeaan koordinaatistoon. Kun historiallinen aineisto on georeferoitu, päästään itse asiaan. Georeferoitua aineistoa voidaan verrata niin taustakarttoihin kuin muihinkin karttoihin ja aineistoihin, mikä on hyödyksi esimerkiksi alueiden muutosten tutkimisessa. Historiallisten karttojen asettaminen oikeaan nykyaikaiseen koordinaatistoon hyödyttää nykyisiä kartoituksia ja erilaisia paikkatietoanalyysejä, mikä on arvokasta esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Georeferoinnista voivat hyötyä myös erilaiset toimialat, esimerkiksi vesilaitoksilla. Jos mikä tahansa jäi mietityttämään georeferoinnin tai QGISin maailmasta, voit laittaa meille viestiä. Tutustu myös monipuoliseen koulutustarjontaamme!

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

Datan laatu ja hallinta ovat keskeisiä tekijöitä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Ympäristötiedolla käsitämme monenlaisia laajoja ja monimutkaisia tietoaineistoja, joita ympäristönsuojelun asiantuntijat käsittelevät, kuten lintulajistoon liittyviä havaintoja ja luonnon monimuotoisuuden seurannan tietoja. Aineistojen tarkkuus, yhtenäisyys ja kattavuus eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia, vaan ne tukevat myös organisaation ympäristötavoitteita ja päätöksentekoa.

Tampereen kaupungilla paikkatiedolla on merkittävä rooli päätöksenteossa, erityisesti luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Datan hallinnan haluttiin olevan sujuvampaa, jotta asiantuntijat voisivat keskittyä enemmän datan analysointiin ja hyödyntämiseen. Samalla haluttiin varmistaa tietoturva ja vähentää käsittelyyn liittyviä riskejä.

Ratkaisuksi otettiin käyttöön avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot PostGIS, GeoServer ja QGIS. Näiden työkalujen avulla tietojen kerääminen, hallinta ja jakaminen sujuu aiempaa paremmin, mikä tukee kaupungin luonnonsuojelutyötä ja tuo tiedon paremmin saataville päätöksenteon tueksi.

Integroitu järjestelmä tehostaa tiedonhallintaa

Tampereen kaupungin ratkaisussa jokaisella osalla, PostgreSQL-tietokannalla ja PostGIS-laajennuksella, GeoServerillä ja QGISillä, on tehtävä. PostgreSQL tarjoaa keskitetyn ja tehokkaan tavan tallentaa ja käsitellä paikkatietoa, GeoServerin avulla tiedot saadaan helposti jaettua verkkopalveluiden kautta eri sidosryhmille. QGIS taas toimii käyttäjäystävällisenä käyttöliittymänä, jossa asiantuntijat voivat tarkastella, muokata ja analysoida aineistoja sujuvasti.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla toteutetussa työnkulussa PostGIS (PostgreSQL-laajennos spatiaalisille aineistoille) ja GeoServer tarjoavat myös kattavat palvelut tietojen käsittelyn turvallisuuden hallintaan.

WFS-T -rajapinta tarjoaa keinon tietokannassa olevan paikkatiedon editointiin ja käsittelyyn asiakasohjelmistolla kuten QGISillä tai vaikka mobiilisovelluksella. Tämä voi olla tarpeen erityisesti monen kunnan tapauksessa, jossa dataa keräävät ja tuottavat useat eri tahot, kuten vaikkapa ympäristökonsultit. Asiantuntijat voivat päivittää ja analysoida aineistoja reaaliaikaisesti, mikä tekee työskentelystä tehokkaampaa ja aineistosta ajantasaisempaa. Lisäksi tietojen jakaminen eri tahojen välillä on aiempaa turvallisempaa ja helpompaa.

WFS-T -rajapinnan kautta konsultit ja muut aineistoa keräävät ja tuottavat tahot, voivat päivittää tiedot QGISillä suoraan tietokantaan. Tätä tukemaan laadittiin lomakkeet QGIS Forms-työkalulla. Lomakkeet räätälöitiin kaupungin tietorakenteen tarpeisiin, jotta käyttäjät pystyvät syöttämään ja muokkaamaan tietoja selkeän ja ohjatun käyttöliittymän kautta. Tämä vähentää manuaalisia virheitä ja tekee datan käsittelystä johdonmukaisempaa. Lomakkeisiin lisättiin myös sisäisiä tarkistuksia ja valintalistoja, jotka auttoivat varmistamaan datan yhdenmukaisuuden ja laadun. Datan syötön ja käsittelyn yksinkertaistamisen myötä myös vähemmän kokeneet käyttäjät pystyvät keräämään ja hyödyntämään aineistoja tehokkaammin.

Kohti älykkäämpää paikkatiedon hyödyntämistä

Tampereen esimerkki osoittaa, miten avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioilla voidaan toteuttaa kaupunkien ja kuntien ympäristödatan hallinta. Hyvin suunniteltu järjestelmä helpottaa asiantuntijoiden työtä parantaen tiedon laatua ja saatavuutta. Tehokkaampi datan hallinta taas mahdollistaa paremman ympäristötiedon hyödyntämisen päätöksenteossa ja tukee näin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita.

Tampereelle toteutetusta ratkaisusta kerroimme aiemmin englannin kielisessä blogiartikkelissa.

Jos organisaatiosi kohtaa haasteita paikkatietojen hallinnassa tai tarvitsee apua vastaavien ratkaisujen toteuttamisessa, Gispo auttaa! Ota yhteyttä ja jutellaan lisää.

QGIS on monille tuttu avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelma, jolla voi saada paljon irti erilaisesta datasta paikkatietoanalyysien, lisäosien ja muiden erilaisten monipuolisten työkalujen kautta. QGISiä hyödyntävät monet eri toimialat omiin tarpeisiinsa, aina maankäytön suunnittelusta arkeologiaan ja kuluttajatutkimuksesta erilaisten infrastruktuurien suunnitteluun. Gispolla on ollut viime aikoina ajankohtaisena toimialana vesilaitokset ja niiden tarpeet avoimen lähdekoodin maailmassa. Sukelletaan siis syvemmin QGISin hyödyntämismahdollisuuksiin vesilaitoksilla!

QGIS vesilaitoksien prosesseissa

QGIS on yksinkertainen ja näppärä ratkaisu erilaisten vesi-infrastruktuurista huolehtivien organisaatioiden tarpeisiin riippumatta siitä, onko vesilaitoksella verkkotietojärjestelmä käytössään tai ei. Vesilaitokset voivat myös hyödyntää olemassaolevien järjestelmien aineistoja erilaisten avoimen lähdekoodin rajapintapalvelujen avulla. Tästä oivana esimerkkinä toimii tekemämme projekti Kymen Veden vesilaitokselle. Hyviä QGISin työkaluja vesilaitoksille ovat esimerkiksi erilaiset georeferoinnin ja visualisoinnin tekniikat. Seuraavaksi perehdymmekin enemmän georeferoinnin ja visualisoinnin saloihin!

Georeferointia QGISillä

QGISillä voi taiteilla yhtä sun toista visualisointia ja analyysia, ja yksi näppärä ominaisuus on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta tai vektoriaineisto (esimerkiksi CAD piirustus) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta. Tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan paikkaan. Georeferointi on yksinkertaisimmillaan ainoastaan lähtöaineiston kiertoa ja siirtämistä oikeaan sijaintiin. Mutta jos esimerkiksi lähtöaineistona ollut paperikartta on venynyt tai sen taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata myös näitä virheitä.

Vesilaitokset voivat parantaa omia päätöksentekoprosessejaan, tiedon analysointia ja infrastruktuurin hallintaa georeferointia hyödyntäen. Georeferointi mahdollistaa esimerkiksi pumppaamoiden, kaivojen, vesijohtojen ja muun vesihuollon infrastruktuurin tarkemman paikantamisen kartalle. Vesilaitokset voivat georeferoinnin avulla paikantaa myös vanhoja kartta-aineistoja kartalle ja näin saada tietoa vanhoilla kartoilla näkyvien mahdollisten vesi-infrastruktuurien sijoittumisesta, maaston muodoista ja esimerkiksi vanhojen vesialueiden paikantumisesta nykypäivän kartalle.

Alla olevassa georeferoinnin esimerkissä Helsingin kaupunginarkiston vanha Helsingin vuoden 1909 asemakaava on georeferoitu vastaamaan todellista sijaintiaan.

Visualisointia QGISillä

QGISistä voivat vesilaitokset hyötyä myös erilaisten visualisointi- ja luokitteluominaisuuksien avulla. QGISissä on helppoa tehdä esimerkiksi erilaisia luokiteltuja teemakarttoja myös rajapinnalta haettujen aineistojen kautta. Alla on esimerkkinä luokiteltu ja visualisoitu Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen WFS-aineisto erilaisista rakennuksista ja niiden sijoittumisesta suhteessa hulevesiviemäröityihin alueisiin Helsingin Herttoniemessä. Jo yhdellä katsauksella kartasta voi saada selkeän käsityksen, mitä informaatiota se sisältää ja kertoo! QGISissä saa myös helposti liitettyä karttaesitykseen sopivan taustakartan esimerkiksi QuickMapServices-lisäosan avulla.

Yhteenveto

QGIS soveltuu siis monenlaisiin luokitteluihin, visualisointeihin ja analyyseihin, joiden avulla vesilaitokset voivat saada paikkatiedostaan kaiken hyödyn irti! QGISin käyttö onnistuu vaivattomasti vain asentamalla ohjelmisto käyttöön ilman pelkoa yllättävistä kustannuksista. QGISiä myös kehitetään jatkuvasti ja suunnitellusti. Kannattaa tutustua myös Gispon monipuoliseen kurssitarjontaan tai laittaa meille viestiä, jos mikä tahansa asia jäi mietityttämään. Me autamme mielellämme!

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

Uusi QGIS 3.40 LTR-versio julkaistaan helmikuun aikana. QGIS 3.40 sisältää kymmenittäin uusia ominaisuuksia ja parannuksia, ja ohjelmistovirheitä eli bugeja on korjattu useita satoja edellisen LTR-version jälkeen. Tämä on pääsyy siihen, miksi suosittelemme käyttämään aina uusinta LTR versiota QGISistä – se on vakain ja suorituskykyisin. LTR tulee sanoista Long Term Release ja viittaa pidempään tuettuun ja vakaaseen versioon ohjelmistosta. Tässä blogissa sukellamme uuden LTR-version uusiin ominaisuuksiin.

Uudessa LTR-versiossa on mukana kaikki edellisen LTR-version jälkeen ilmestyneiden ohjelmistoversioiden uudet ominaisuudet ja toiminnot. Ohjelmisto kehittyy joka julkaisun myötä, ja kehityksessä voi olla hankala pysyä kärryillä. Siksi olemme Gispolla keränneet tähän artikkeliin (mielestämme) tärkeimmät ja hyödyllisimmät uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet. QGIS-versioiden kaikki uudet ominaisuudet kirjataan muutoslokeihin, joiden linkit keräsimme alle, näiden kautta pääsee tutustumaan kaikkiin ohjelmiston päivityksiin:

Käyttöliittymän parannuksia

QGISin käyttöliittymä on säilynyt pääosin tuttuna ja turvallisena, mutta siihen on tullut joitakin pieniä ja näppäriä parannuksia. Tässä muutama kokeilemisen arvoinen:

Hiiren keskinäppäin aukaisee Lausekkeen muokkaajan/Expression builderin.
Kohteeseen liittyvät relaatiot näkyvät nyt Kohteen tiedot- taulussa
Uudet toiminnot ”Luo tietokanta” ja ”Luo tietokanta ja taso” on lisätty tarjoamaan selkeämpiä ja yhtenäisempiä vaihtoehtoja tietokantojen luomiseen.
Selaimen yhteyksien monistaminen. Tämä helpottaa, jos käytössä on useita samantapaisia yhteyksiä, sillä monistetuista yhteyksistä voi vain vaihtaa parametrit eikä kaikkia tietoja tarvitse syöttää uudelleen.
Mahdollisuus uudelleenjärjestää kentät luotaessa uutta vektoritasoa. Esimerkiksi GeoPackagea luodessa kenttiä voi järjestää itse eikä kenttien järjestystä tarvitse miettiä jo niitä syöttäessä.
Selainpaneelissa on mahdollisuus lisätä yhteydet pilvitallennuspalveluntarjoajiin
Käyttäjä voi merkitä tärkeimmät prosessointityökalut suosikeiksi, jolloin ne löytyvät aina nopeasti.
Ominaisuustietotaulukon sarakkeiden leveys on mahdollista asettaa määräytymään automaattisesti, jolloin taulukon avatessa sarakkeiden leveys säätyy automaattisesti taulukon sisällön mukaan, ja on siten luettavampi.

Vektoritasojen uusia ominaisuuksia

Yksi maanmittauksen kannalta oleellinen ominaisuus, joka on puuttunut QGISistä tähän asti, on korkeuskoordinaattijärjestelmän valinta. Uudessa QGIS 3.40 versiossa voit valita korkeusjärjestelmän jokaiselle tasolle erikseen (Tason ominaisuudet → Korkeus). Kun korkeusjärjestelmät on valittu tasoille niin esimerkiksi 3D näkymät, kohteen tiedot -työkalun tulokset ja korkeusprofiilit näkyvät oikein. Tämän ominaisuuden myötä on mahdollista määritellä myös tarkemmin, miten korkeusjärjestelmä kiinnitetään ja sidotaan korkeusprofiiliin (ks. kuva alla). Tarkemmin tästä ominaisuudesta kerrotaan täällä.

QGIS 3.40 uusi ominaisuus: korkeuskoordinaattijärjestelmä

Jo aiemmin tason datasta on voinut tehdä erilaisia diagrammeja, mutta vaakapalkkikaaviot ovat uupuneet. Nyt ne ovat tulleet QGISin diagrammivalikoimaan, ja esimerkiksi väestöpyramidien luominen on nyt mahdollista suoraan QGISilla

QGIS 3.40 sisältää vaakapalkkikaaviot, joiden avulla voi tehdä vaikka ikäpyramidin

Rasteritasojen uusia ominaisuuksia

Ehkä suurimmat muutokset ovat tulleet rasteritasoille. Isoimmat muutokset ovat korkeustietojen määrittelyissä ja asetuksissa. Rastereille voi nyt suodattaa korkeustietoja eli voit valita, mikä korkeustaso näkyy rasteritasolla. Tästä on hyötyä esimerkiksi tulvamallinnuksissa. Sama ominaisuus löytyy myös kanaville, ja kanavakohtaisesti on mahdollista säätää näkyviin tietty korkeusalue.

Toinen merkittävä ominaisuus on dynaaminen aikasäädin. Pikselin arvon voi määrittää temporaaliseksi päiväykseksi. Pikselit häviävät näkyvistä, kun ne ovat arvon ulkopuolella. Tästä on hyötyä esimerkiksi

esityksessä maankäytön muutoksista kuten metsien häviämisestä
tulvien esittämisessä ajan mittaan
liikkumiskustannusten esittämisessä (esim. GRASS’ r.walk)

Rasteritasojen hallintaa helpottaa jatkossa myös, että tyyliluokat ovat käytössä myös rasterikarttatasoille (aiemmin vain vektoritasoille). Voit siis kätevästi kopioida rasteritason tyyliluokat ja liittää ne toiselle rasteritasolle. Myös rasteriluokkien tallennus onnistuu tyylitiedostoksi.

Päivitykset kuvaustekniikkaan

Peruskäyttäjän näkökulmasta yksi näkyvimmistä uusista ominaisuuksista on päivitykset symbologiaan. Niitä on kaiken kaikkiaan useita. Esimerkiksi viiva- ja aluetasoille on tullut uusi symbolitaso “Linear referencing”, suomennettuna Lineaarinen referointi, jolla tarkoitetaan epäsuoran sijainnin ilmaisutapaa, jossa sijainti ilmaistaan etäisyytenä tunnettua käyrää pitkin. Esimerkiksi jos tielinjalle halutaan tasaisin välein mittalukuja (paalulukuja) tien alkupisteestä, niin silloin tämä symbolitaso on juuri oikea työkalu. Lineaarinen referointi perustuu 2D-pituuksille. Myöhemmin on mahdollisesti tulossa vielä ominaisuus 3D-pituuksille.

QGIS 3.40 sisältää viiva ja aluetasoille symbolitason “Linear referencing”

Muita uutuuksia kuvaustekniikassa ovat muun muassa:

Kun symboli täytetään rasterikuvalla, kuvan korkeutta ja leveyttä on mahdollista säätää.
Viivoille on tarjolla uusi tyyppi: täytetty viiva. Viivan voi täyttää millä tahansa täyttösymbolilla.
Uusi yksivärinen piirto rastereille. Rasteritaso on mahdollista renderöidä yksivärisenä.
Wind Barb (tuulen suunta) -piirto mesh-vektoriaineistoille. Mesh-tasoja voi nyt visualisoida kuvaamaan vaihtuvaa tuulen suuntaa ja voimakkuutta.
Näytä värirampin selitys vektorilämpökartan tasoille. Aikasemmin tasot -paneelissa ei näkynyt selitettä, nyt se näkyvissä.
loppupistesymbolit osoitinviivaan puhekuplasymboleille ja pistesymboleille bufferit (ks. kuva alla)

Nimiöiden sijoittelun uudet ominaisuudet

Kun karttakohteille annetaan nimiöt, on mahdollista asettaa projektikohtaisia nimiöintisääntöjä, jotka vaikuttavat nimiöiden automaattiseen sijoittumiseen. Tähän on tullut uusia sääntötyyppejä, ja käyttäjä voi nyt ohjata nimiöiden sijoittumista neljällä erilaisella sääntötyypillä. Näillä voi estää päällekkäisyyksiä, vetää nimiöt kohteiden lähelle tai työntää ne kauemmaksi kohteista tai toisista nimiöistä.

Pistetasojen nimiöinti on saanut uuden asetuksen, ja nyt on mahdollista asettaa maksimietäisyys kohteesta nimiöön. Tämä asetus on saatavilla, kun nimiöiden sijoittamisen tilaksi on valittu kartografinen tai pisteen ympärillä. Tämän asetuksen kanssa on siis mahdollista hallita, kuinka kauaksi nimiö voi kohteesta joutua, mikä auttaa luomaan luettavampia karttoja.

Kun QGISin pisteen nimiöiden sijoittamisen tilaksi on valittu kartografinen, voi nimiöiden sijoittumisen prioriteettia ohjata “position priority” -asetuksella. Tähän toimintoon on tullut uusi valinta “over point” (O) pisteen päällä, jonka avulla voidaan siis jatkossa määritellä onko nimiön sijoittuminen pisteen päälle ensisijainen vai viimeinen toivottava sijainti.

Taiton uudet ominaisuudet

Myös QGISin Taitto-työkalu on saanut uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Rasteritasojen uusissa ominaisuuksissa mukana oleva korkeusalueen mukainen suodatus on käytössä myös Taitto-työkalussa. Jatkossa on siis mahdollista valita taiton puolella, mitkä korkeusarvot näkyvät tulosteessa.

Aiemmin hieman hankalasti löydettävä sivun asetukset on nyt lisätty taitto-ikkunan päävalikkoon Taitto-osion alle. Toinen pieni mutta käyttäjän hermoja säästävä ominaisuus on kaksi painiketta, joilla selitteen asetuksissa saa laajennettua tai suljettua kerralla kaikki karttaselitteen lukuisat tasot, ryhmät ja luokat .

Mittakaavajana kuuluu perinteisesti jokaiseen karttaan. Maantieteilijän sielua lämmittää uusi ominaisuus, jossa käyttäjä voi valita, miten mittakaava lasketaan, tai tarkemmin sanottuna, mistä kohtaa karttaa mittakaava lasketaan. Mittakaava voidaan laskea karttakehyksen alareunasta, keskeltä tai yläreunassa, tai näiden kolmen mittauksen keskiarvona.

QGISiä kehittämässä

Me Gispolla olemme myös olleet mukana uusimpien QGIS versioiden kehittämisessä – kiitos Maanmittauslaitoksen yhteisprojektin! Uuteen QGIS-versioon on tulossa peräti kolme Gispon kehittämää uutta ominaisuutta, jotka liittyvät digitointityökaluihin ja attribuuttien hallintaan.

Attribuuttitietojen säilyminen, kun geometria jaetaan

Kun kohde jaetaan kahteen osaan, alkuperäisen kohteen attribuutti- eli ominaisuustiedot säilyvät jaetun kohteen suuremmassa osassa. Tämä toiminnallisuus parantaa kohteiden hallintaa ja varmistaa, että alkuperäisen kohteen attribuutit säilyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

Attribuuttien oletusarvojen päivittyminen kohteita yhdistettäessä

Kohteita yhdistettäessä attribuuttien oletusarvot päivittyvät nyt välittömästi. Tämä tarkoittaa, että kun yhdistetään kohteita, joiden attribuuteille on asetettu tietokantaan oletusarvoja, nämä arvot päivittyvät heti ilman viivettä. Tämä tehostaa työskentelyä, vähentää virheiden mahdollisuutta ja parantaa siten datan laatua.

Ennen:

Nyt:

Taitepiste-työkalu lisää topologiset pisteet kaikille muokattaville tasoille

Taitepiste-työkalu lisää nyt topologiset pisteet kaikkille muokattaville tasoille. Tämä tarkoittaa, että kun muokattavana on päällekkäisiä segmenttejä eri tasoilla, pisteet lisätään vastaavasti kaikille muokattaville tasoille. Tämä parantaa topologian hallintaa ja vähentää virheiden mahdollisuutta mutkikkaammissa muokkaustilanteissa.

solverX

Lopuksi

QGISissä ehtii tapahtua paljon kahden LTR-version välillä, ja uusissa ominaisuuksissa ja toiminnallisuuksissa voi olla haastavaa pysyä mukana. Yksi asia, joka ei ole pysynyt uusissa ominaisuuksissa mukana, on QGISin suomenkielinen käännös, mikä näkyy selvästi tämän artikkelin kuvakaappauksissa. Me Gispolla teemme QGIS käännöksiä talkootyönä, joten jos tiedät sopivat termit esitellyille uusille vielä kääntämättömille ominaisuuksille, kerro meille ja me huolehdimme käännökset ohjelmistoon!

Jäivätkö QGIS 3.40 LTR:n uudet ominaisuudet vielä hämäriksi? Me esittelemme esittelemme näitä uutuuksia ensimmäisessä Gisponaarissa (= Gispon webinaari) torstaina 6.3. klo 14.15. Lue lisää Gisponaareista ja ilmoittaudu mukaan.

Kenttätyöskentelyssä on nykypäivänä hyödynnettävissä käteviä erilaisia avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka helpottavat ja sujuvoittavat tiedon keräämistä. Mergin Maps ja QField ovat QGISin kanssa yhteentoimivia mobiilisovelluksia, joita kehitetään jatkuvasti. Myös me Gispolla olemme osallistuneet QFieldin kehittämiseen. QField ja Mergin Maps ovat saaneet päivityksiä ja uusia ominaisuuksia sitten edellisen blogikirjoituksen vuodelta 2023.

QFieldin uudet ominaisuudet

QFieldistä on julkaistu uusi versio 3.4.0, joka kantaa nimeä QField Ebo. QFieldin uudessa versiossa on muun muassa uusia algoritmeja, joiden avulla voi hallita digitoituja geometrioita suoraan kentällä, ja ja varmistaa piirrettyjen rakennusten suorakulmaisuus lukitsemalla digitointi ennalta määritettyihin kulmiin. Näiden lisäksi QFieldiin on tullut Geoaita-ominaisuus (eng.Geofencing), jonka ansiosta käyttäjää varoitetaan, jos hän yrittää kerätä tietoja ennalta määritellyn alueen ulkopuolelta. Lisänä mainittakoon, että QFieldin mobiilisovelluksesta voi myös saada suoraan PDF-tulosteen tehdystä projektista.

Mergin Mapsin uudet ominaisuudet

Mergin Maps on saanut käyttöliittymälleen kokonaan uudistetun ulkoasun! Uudistuksia on tullut myös muun muassa sovelluksen räätälöintiin organisaatiokohtaisesti, tuettuja tiedostomuotoja on lisätty ja työtiloja on nyt mahdollista hallita paremmin esimerkiksi projektissa, joka jakautuu useammille tiimeille.

Erot ominaisuuksissa

Vertailimme Mergin Mapsin ja QFieldin välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, ja koostimme tulokset alla olevaan taulukkoon.

Sovellus	Mergin Maps	QField
Tuetut käyttöjärjestelmät	Android, iOS, Windows	Android, iOS, Windows
Tuetut tiedostomuodot	GeoPackage, Delimited Text, Shapefile, PostGIS, Virtual Layer, WMS, WFS, MBTiles, XYZ-Tiles, GeoTIFF, JPEG, PNG, COG, GeoPDF.	GeoPackage, Delimited Text, Shapefile, PostGIS, SpatiaLite, WMS, WFS, MBTiles, WFS-T, Tiff, JPEG2000, WEBP, COG
Tiedontallennus	Online/Offline tai USB-kaapeli	Online/Offline tai USB-kaapeli
Mahdollisuus omille lisäosille	Ei	Kyllä
Sensorit	Ei	Kyllä
Valikoiva synkronointi	Kyllä, kansiokohtaisesti voi määrittää mitä synkronoidaan	Kyllä, voi synkronoida joko kaikki tai vain paikalliset tiedostot
Kuvien tiedostokoon muokkaus	Neljä valintaa: Original, High (2-4mb), Medium (1-2 mb), Low (0.5 mb)	Voi määrittää maksimikoon kuvalle
Edistynyt työtilojen hallinta	Kyllä	Ei
Mediatiedostojen synkronointi omaan tietokantaan	Kyllä	Ei erillistä työkalua
ArcGIS yhteensopiva	Kyllä	Ei
White-labeling*	Kyllä	Ei tiedossa

* Yritys antaa mahdollisuuden tehdä tuotteesta oman version puhelimen sovelluskauppaan ja julkaista sen omalla nimellä

Tarkemmin tarkasteltuna sovellusten keskeisimpänä erona on QFieldin tuki lisäosille, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden lisätä sovelluksen toiminnallisuuksia ja tehostaa käyttöä joko itse tehdyillä tai muiden tekemillä lisäosilla. QFieldille tehtyjä lisäosia on listattu tänne. Lisäosien avulla sovellus on mahdollista räätälöidä juuri omiin tarpeisiin sopivaksi. Toinen merkittävä ero sovellusten välillä on, että QField tukee erillisiä sensoreita. Näin on mahdollista kerätä anturitietoja aktiivisesti taustalla, näyttää kerätyt tiedot ja tallentaa ne uusiin digitoituihin kohteisiin. Tuetuissa tiedostomuodoissa nostamme esiin QFieldin tuen WFS-T -rajapinnalle. Jos virtuaalitasojen käsittely on tärkeää, niin Mergin Maps soveltuu niiden pyörittelyyn paremmin, esimerkiksi kun halutaan luoda näkymiä QGISissä hyödyntäen SQL-lausekkeita.

Kuvia sovellukset käsittelevät hieman eri tavalla. QFieldissä on mahdollisuus määrittää maksimikoko (leveys ja korkeus) kuvalle, kun taas Mergin Mapsissa kuvia voi pakata neljällä eri luokittelulla: Original, High (2-4mb), Medium (1-2 mb), Low (0.5 mb). Tämän lisäksi Mergin Mapsissa on mahdollista synkronoida mediatiedostot media-sync -toiminnolla erilliselle palvelimelle kuten Amazon S3:seen. QField tallentaa kuvat laitteelle, tai pilvipalvelu QFieldCloudiin, mikäli sellainen on otettu käyttöön.

Erot työkaluissa

Paikkatietoja kerätessä ja geometrioita digitoidessa on merkitystä, mitä työkaluja sovelluksessa on tarjolla. Alla olevassa taulukossa vertailemme Mergin Mapsin ja QFieldin työkaluvalikoimaa.

Sovellus	Mergin Maps	QField
Geoaita	Ei	Kyllä
Korkeusprofiili	Ei	Kyllä
Digitointityökalut	Jaa geometria Piirrä geometria uudelleen Nauhoitus/Tracking	Jaa geometria Uudelleen muotoile kohde Muokkaa pyyhekumityökalu Reikien digitointi Attribuuttien monimuokkaus Nauhoitus/Tracking
Tartunta	Kolme valintaa: Ei tartuntaa, Perustartunta, noudata QGISin tartuntaa (tarttumisen työkaluja)	Kolme valintaa: solmupisteisiin, segmentteihin, solmupisteisiin ja segmentteihin Lisäksi mahdollisuus tarttua yleisimpiin kulmiin

Sovellusten työkaluvalikoimaa vertailemalla voimme todeta, että QField on parempi valinta, kun on tarve tehdä edistyksellisimpiä paikkatieto-analyysejä tai esimerkiksi edistyksellisempää digitointia tarttumisen työkalujen avulla. Mergin Mapsissa ei ole näin kattavaa valikoimaa työkaluja, mutta se tekee toisaalta käyttöliittymästä yksinkertaisemman, ja Mergin Maps voikin olla parempi valinta, jos maastosta tietoa keräävillä, ei ole juurikaan paikkatieto-osaamista.

Käyttöliittymät

Vaikka molemmat sovellukset ovat periaatteessa melko samanlaisia, on niissä kuitenkin eroja käyttöliittymiä myöten. QFieldin käyttöliittymä on rakennettu tila-pohjaisesti eli voit olla joko katselutilassa tai muokkaustilassa, kun taas Mergin Mapsissa muokkaukset tapahtuvat suoraan kohteen tiedoista. QField on enemmän kuin QGIS taskukoossa, mikä näkyy muun muassa siinä, että asetuksia voi säätää suoraan sovelluksessa ja valintoja voi tehdä paljon tasokohtaisesti. Esimerkiksi pitkät painallukset tasojen päällä tuovat lisää ominaisuuksia käyttöön tasokohtaisesti. Voit esimerkiksi sallia nimiöt vain tietyllä tasolla ja määrittää lennosta peittävyyttä. Mergin Mapsissa taas kaikki nämä tarkemmat määrittelyt tehdään työpöytäsovelluksen puolella, kuten myös tartuntatilan määrittelyt.

Mergin Maps on optimaalisempi käyttäjille, joilla ei ole aiempaa kokemusta QGISista tai paikkatietomobiilisovelluksista. Sovelluksessa itsessään ei ole niin paljon ominaisuuksia ja valintoja, mutta monet valinnat voidaan asettaa jo ennakkoon QGISin puolella, kuten nimiöintien ja tasojen näkyvyys. Mergin Maps -mobiilisovellusta voisi siis luonnehtia intuitiivisemmaksi ei-teknisille käyttäjille, ja sen käyttöliittymä on QFieldiä helpompi omaksua.

Web-käyttöliittymiä verrattaessa Mergin Mapsin web-käyttöliittymä on aavistuksen monipuolisempi ja siellä on käytössä web-kartta, eli QGISiä ei välttämättä tarvita ollenkaan, jos työnjohto haluaa vain tarkastella, mitä kohteita projektiin on kerätty. Historiatietojen hallinta ja palauttaminen Mergin Mapsissa on myös yksinkertaisempaa ja paremmin hallittavissa. Muutoin perusominaisuudet ovat selain/web-käyttöliittymässä samanlaiset. Katso videolta (avautuu uuteen ikkunaan) demonstroituna Mergin Mapsin käyttöliittymän perustoimintoja.

Seuraavassa klipissä on demonstroitu QFieldin perustoimintoja.

Pilvipalveluista helppoutta projektien ja datan siirtoon

QFieldCloud on QFieldin kanssa verkon yli toimiva synkronointialusta. Se mahdollistaa QFieldillä luodun datan saumattoman synkronoinnin ja jakamisen. QFieldCloud perustuu PostgreSQL- ja PostGIS-tietokantoihin, ja sen voi ostaa valmiina pilvipalveluna tai pystyttää itse.

Myös Mergin Maps tarjoaa käyttöä helpottavan pilven, johon voi tallentaa dataa ja projektin ja avata sen vuorostaan vaikka QGISissä Mergin Mapsin oman QGIS-lisäosan kautta. Myös Mergin Mapsin pilvi on mahdollista ostaa palveluna tai pystyttää itse.

Molempiin sovelluksiin on siis tarjolla synkronointialusta. Kokosimme taulukkoon vertailun Mergin Mapsin pilvipalvelun ja QFieldCloudin ominaisuuksista ja hinnoittelusta (tiedot päivitetty 22.5.2025).

	Mergin Maps	QField Cloud
	Premium	Community	Pro	Organization
Hinta / käyttäjä	15,80 € / tiedontuottaja Rajoittamaton määrä käyttäjiä, joilla vain lukuoikeus	Ei rajattu, mutta tallennustila rajallinen	12 €/käyttäjä* 15 €/käyttäjä	16 €/käyttäjä* 20 €/kuukausi
Tallennustila	1 Gt / tiedontuottaja	100 Mt	1 Gt**	1 Gt**
Versio historia / Tiedostoversiot	Ei rajoitettu	3 versiota	10 versiota	10 versiota
Ilmainen koekäyttö	28 päivää	Täysin ilmainen		28 päivää
Hinta	15,80 €/kk	ilmainen	12 €/käyttäjä* 15 €/käyttäjä 6 kk jälkeen	16 €/käyttäjä 20 €/käyttäjä 6 kk jälkeen

* Ensimmäiset 6 kk mahdollisuus käyttää EarlyBee hintaan.
** Lisää tallennustilaa ostettavissa, 5 €/kk 1 Gt

Ostettu palvelu vai oma pilvi?

Molemmat synkronointialustat on siis mahdollista ostaa pilvipalveluna tai pystyttää itse, sillä avoimen lähdekoodin ohjelmistoina sekä Mergin Mapsin että QFieldin synkronointialustat on mahdollista pystyttää omalle palvelimelle, nk. on-premises ratkaisuna. Kumpi sitten valita? Valmiina ostetun palvelun merkittävä etu on helppous, mutta keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka arkaluonteista kerättävä data on. Molemmissa palveluissa on omat suojauksensa, mutta on kaikkea tietoa ei yksinkertaisesti voi säilyttää kolmannen osapuolen tietokannassa.

Avoimen lähdekoodin hienouksia on, että palvelun voi pystyttää itselleen haluamallaan tavalla ja haluamaansa paikkaan. Näin sekä QFieldCloudin että Mergin Mapsin cloudin voi liittää osaksi omaa IT-infrastruktuuria ja vapautua näiden palveluiden kuukausimaksuista, sekä tallennustilaa, versiohistoriaa ja käyttäjämääriä koskevista rajoituksista. Oman instanssin pystyttäminen vaatii kuitenkin osaamista ja paljon suuremman alkupanostuksen.

QField vai Mergin Maps?

Puhtaasti paikkatiedon mobiilisovellusta valitessa molemmissa sovelluksissa on vahvuutensa ja erityistoimintonsa, joita voi soveltaa moniin eri tarkoituksiin. Molemmista löytyy erilaisia toimintoja ja päivitettyjä ominaisuuksia, joten valinta voi olla vaikea. Toisaalta molemmat ovat hyviä työkaluja paikkatiedon mobiilikeruuseen, joten väärin on vaikea valita.

Mergin Mapsin yksinkertaisemman käyttöliittymän ansiosta se on oiva valinta sellaiseen organisaatioon, jolla on kenttätyöskentelyssä paljon henkilöstöä, joilla ei välttämättä ole runsaasti paikkatieto-osaamista, sillä Mergin Mapsin käyttöönotto on helpompaa, lisäksi Mergin Mapsin Work packages -työkalu mahdollistaa projektin jakamisen pienemmille tiimeille synkronoinnin vaarantumatta.

QField on oikea valinta, kun tarvitaan monipuolisia digitointityökaluja sekä tartuntatyökaluja. QField on oiva valinta myös silloin, kun on tarve käsitellä suuria kuvatiedostoja.

Sovelluksen valintaan kannattaa siis käyttää hetki, ja punnita sovellusten ominaisuuksien, työkalujen ja palveluiden erot. Mutta kuten todettu, täysin väärää valintaa on vaikea näistä vaihtoehdoista tehdä. Molempia on myös helppo kokeilla ennen lopullisen valinnan tekoa.

Gispo järjestää koulutusta QFieldin ja Mergin Mapsin käyttöön, voit myös kysyä tarpeisiisi sopivaa koulutusta osoitteesta koulutus@gispo.fi. Lisäksi autamme mielellämme muissakin paikkatiedon mobiilikeruuseen liittyvissä asioissa info@gispo.fi!

Tutustu myös aiempiin projekteihimme:

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

Paikkatietoyhteisön suurin kipupiste on, että paikkatiedon valtavaa potentiaalia ei ole teknologisista syistä pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. Teknologia kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja nyt meillä on (taas) uusi mahdollisuus tehostaa paikkatiedon käyttöä. Olen erityisen innostunut digitaalisista kaksosista, koska niiden avulla paikkatiedon potentiaali voidaan avata laajemmalle käyttäjäkunnalle. Ne tuovat paikkatiedon pois siiloutuneista prosesseista, joissa se jää usein vain erityisasiantuntijoiden hallintaan. Näin paikkatiedon hyödyt voidaan vihdoin ottaa käyttöön täysimittaisesti.

Digitaalisille kaksosille on olemassa monia määritelmiä, mutta itse näen niiden olevan enemmän kuin pelkkiä passiivisia kopioita fyysisestä maailmasta. Niiden todellinen arvo syntyy ennakoivista analyyseistä ja päätöksenteon tukemisesta.

Avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologiat ovat keskeisiä työkaluja digitaalisten kaksosten rakentamisessa ja räätälöinnissä. Digitaaliset kaksoset tarjoavat merkittävää lisäarvoa eri toimialoille, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää usein sektorikohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja. Kaupunkisuunnittelun, liikenteen hallinnan, väyläinfran ja puolustushallinnon tarpeet ovat kaikki erityispiirteiltään niin erilaisia, että jokaiselle sektorille on rakennettava sen tarpeita vastaava digitaalinen kaksonen.

Digitaaliset kaksoset visualisoidaan usein 3D-muodossa. Kuvan visualisoinnissa on hyödynnetty avoimeen lähdekoodin pohjautuvaa MapStore-teknologiaa.

Digitaalisten kaksosten soveltaminen eri aloilla

Digitaalisia kaksosia kehitetään muun muassa kaupunkisuunnitteluun ja liikenteen hallintaan, joissa ne tarjoavat reaaliaikaisen näkymän kaupunki- ja liikenneinfrastruktuuriin. Väyläinfran hallintaan räätälöidyt digitaaliset kaksoset auttavat valvomaan tieverkostojen kuntoa keräämällä reaaliaikaista dataa ja hyödyntämällä ennakoivia analyysejä, jotka mahdollistavat esimerkiksi oikea-aikaiset huoltotoimenpiteet. Puolustushallinnon toimissa digitaalisia kaksosia käytetään strategisten harjoitusten suunnitteluun ja simulointiin turvallisessa ympäristössä.

Laadukkaan datan merkitys

Digitaalisen kaksosen arvo perustuu sen taustalla olevaan dataan. Ilman laadukasta dataa digikaksonen on pelkkä visuaalinen malli, eikä sillä ole kykyä tukea tiedolla johtamista. Laadukas data tekee mahdolliseksi operatiivisen toiminnan kehittämisen, päätöksenteon tukemisen ja tiedolla johtamisen.

Tuotettavan datan debuggaus ja validointi käy entistä tärkeämmäksi. Näytönkaappauksessa esimerkki avoimeen lähdekoodiin perustuvasta Digital Twin Toolbox -teknologiasta.

Ennen kuin digikaksoseen päästään, on fyysinen todellisuus oltava oman käyttötapauksen osalta kartoitettuna eli toisin sanoen on paikkatiedon oltava kunnossa. Ja kyllä, ihan se peruspaikkatieto — tässä vaiheessa ei ole tarpeen olla kartoitettuna useita dataulottuvuuksia (aika-, 3D jne.). Tämä toiminee perustason jäljennöksenä fyysisestä todellisuudestamme. Esimerkiksi infrastruktuurin tarkka kartoitus, kuten rakennusten, liikenneverkkojen ja luonnonpiirteiden yksityiskohtainen kartoitus, on edellytys erilaisten digitaalisten kaksosten toimivuudelle ja oikeellisuudelle. Tämä data on ikään kuin todellisuuden peilikuva, joka toimii pohjana digitaaliselle kaksoselle – varsinainen kaksonen syntyy, kun mukaan tuodaan analyysiä, ennustemalleja ja jatkuvasti päivittyvää dataa.

Esimerkkejä digikaksos-simuloinneista: drone-ilmatilan hallinnasta luonnonsuojeluun

Digitaalisten kaksosten keskeinen hyöty on mahdollistaa kehitysprosessien testaus ja simulointi viemättä kokeiluja fyysiseen todellisuuteen, jossa kokeileminen tulisi erittäin kalliiksi (ja joskus myös kohtalokkaaksi). Esimerkiksi drone-ilmatilan hallintaan voidaan luoda digitaalinen kaksonen, joka sisältää paikkatietoa, kuten rakennuksia, lentoesteitä ja lennonestoalueita. Tässä ympäristössä voidaan suunnitella ja simuloida lentoreittejä sääntöpohjaisesti ja esteiden pohjalta. Näin viranomaiset voivat ennakoida muutosten vaikutuksia ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä turvallisesti digitaalisessa ympäristössä.

Kaupunkitilasta luodut digitaaliset kaksoset palvelevat erilaisia toimialakohtaisia tarpeita.

Toisena esimerkkinä voidaan kuvitella luonnonsuojeluun liittyvä digitaalinen kaksonen, jolla halutaan simuloida ekosysteemien tilaa ja ennakoida ihmistoiminnan vaikutuksia luontoon. Tällainen digikaksonen voi auttaa esimerkiksi simuloimaan, mitä vaikutuksia puuston kaatamisella voi olla liito-oravan liitoväylille tai miten metsien suojelu voi kriittisesti parantaa uhanalaisen lajin elinympäristön laajuutta.

Räätälöinti avoimen lähdekoodin teknologioilla

Avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologiat ovat ideaalisia digitaalisten kaksosten rakentamiseen, koska ne mahdollistavat joustavan räätälöinnin toimialakohtaisiin käyttötarpeisiin. Eri sektoreiden vaatimukset eroavat merkittävästi toisistaan, ja avoimen lähdekoodin ratkaisuilla voidaan kehittää tehokkaasti juuri tiettyyn tarkoitukseen sopiva digikaksonen. Tämä lähestymistapa on kustannustehokas ja mahdollistaa räätälöityjen ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton nopeasti.

Teoriasta käytäntöön

Digikaksosen rakentamiseen on lähdettävä yksi käytännön askel kerrallaan.

Määritä tarkasti käyttäjätarve eli mihin tarkoitukseen digikaksosta tullaan käyttämään
Paranna fyysistä todellisuutta mallintavan datan laatua käyttäjätarpeen mukaan,
Rikasta tietorakennetta vastaamaan digikaksoseen liittyviin käyttäjätarpeisiin (eli simulointitarpeisiin),
Rakenna datapohjaisia säännönmukaisuuksia, joita myöhemmin tulet simuloimaan (mikä vaikuttaa mihinkin),
Lähde pian projektin käynnistyttyä tuottamaan simulaatioita ja testausta, ja siten vastaamaan käyttäjätarpeeseen, jotta varmistat projektisi kulkevan kohti konkretiaa (näissä projekteissa on helppo hukkua teorian, datan ja käsitteiden maailmaan).

Digitaaliset kaksoset avaamassa paikkatiedon potentiaalia

Digitaaliset kaksoset ja avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologiat voivat vihdoin murtaa historiaan jäävät teknologiset esteet, jotka ovat estäneet paikkatiedon täysimääräisen hyödyntämisen, tuoden paikkatiedon siiloutuneista prosesseista kaikkien saataville. Ilman laadukasta, saavutettavaa dataa digitaaliset kaksoset eivät voi ylittää niitä rajoitteita, jotka ovat pitkään estäneet paikkatiedon laajamittaisen hyödyntämisen. Avoimen lähdekoodin teknologiat eivät ainoastaan jousta erilaisten toimialojen tarpeisiin, vaan ne myös mahdollistavat kustannustehokkaan ja yhteisöllisen kehityksen, joka murtaa perinteiset siilot paikkatiedon hyödyntämisessä.

Johdanto

Miten toteutetaan kunnan infraomaisuuden tiedon hallinta? Tämä ei ole ihan yksinkertainen kysymys, sillä infrastruktuurin hallinnointi ja ylläpito on kunnalle valtava taloudellinen haaste; pelkästään valotolppien, leikkikenttien ja muun kaupunkiomaisuuden ylläpitoon ja hallintaan voi mennä satoja tuhansia, ellei miljoonia euroja vuosittain. Aiemmassa blogikirjoituksessa kerroimme Infra-O Open -työkalusta, joka tuotettiin Infra-O -hankkeessa kuntien infraomaisuuden hallintaan. Tämä blogikirjoitus on jatkoa Infra-O:n tarinaan. Nyt näytämme, miten infraomaisuuden hallinta tapahtuu Infra-O Open -QGIS-lisäosan avulla.

Tässä blogikirjoituksessa kuvittelemme itsemme kunnan infraomaisuuden tiedon hallinnasta vastaavaksi henkilöksi. Käymme läpi koko lisäosan käyttöönottoprosessin esivalmisteluista alkaen. Näytämme, miten infraomaisuuden kartoittaminen tapahtuu QGISillä.

Seuraamalla ohjeitamme loppuun asti luot paikkatiedon hallintaan enterprise-tason prosessin, joka pohjautuu keskitettyyn tietokantaan. Lukuisista vaikeista termeistä ei kannata hämääntyä. Käymme prosessin kohta kohdalta läpi alla. Aloitetaan!

Askel 1: Tietokanta

Aluksi tarvitaan PostgreSQL-tietokanta. Monet pilvipalveluntarjoajat tarjoavat PostgreSQL-tietokannan palveluna, eli palveluntarjoaja ylläpitää (“hostaa”) tietokantaa palvelinympäristössään ja käyttäjä ottaa yhteyden siihen asiakasohjelmalla esimerkiksi QGISillä. Yksi tällainen palveluntarjoaja on suomalainen Aiven.

PostgreSQL-kannan voit luoda haluamallasi tavalla/ haluamaasi palveluun. Aivenissa se hoituu näin:

Luo tili Aivenin verkkosivuilla (https://aiven.io/), jos sinulla ei vielä ole sitä.
Kirjaudu Aiven-tilillesi ja siirry PostgreSQL-palveluun.
Aloita uuden PostgreSQL-tietokannan luominen valitsemalla ’Luo palvelu’.

Valitse tietokannallesi haluamasi asetukset ja määritykset. Kokeilua varten voit käyttää ilmaista PostgreSQL-tietokantaa.
Kun tietokanta on luotu, saat yhteystiedot, kuten isännän, portin, käyttäjänimen ja salasanan.

Nyt sinulla on tietokanta. Käytä saamiasi yhteystietoja, kun luot yhteyden uuteen etä-PostgreSQL-tietokantaasi paikalliselta tietokoneeltasi esim. QGISillä.

Haluamme kannustaa kokeilemaan tietokannan pystytystä, sillä vaikka mitään lopullista tietokantaratkaisua et tässä rakentaisikaan, oppimisen kannalta on keskeistä saada tietokanta johonkin helposti käytettävään palveluun.

Askel 2: Yhteys tietokantaan

Kun tietokanta on pystyssä ja varustettu PostGIS-laajennuksella, siihen voidaan asentaa kunnallisen infraomaisuuden valtakunnallisen Infra-O-tietomallin mukainen rakenne QGIS-lisäosan avulla. Ensin pitää kuitenkin määrittää QGISissä yhteys uuteen tietokantaan:

Askel 3: Infra-O-lisäosa ja tietokannan alustus

Nyt meillä on tietokanta ja QGISistä yhteys tietokantaan. Seuraavaksi asennamme InfraO-lisäosan QGISiin:

Lisäosalla voidaan nyt alustaa tietokanta Infra-O -malliin, eli asettaa tietokantaan Infra-O-tietomallin rakenne:

Työkaluun valitaan listasta yhteys uuteen tietokantaan ja klikataan ‘Alusta’. Tällöin tietokantaan lisätään tarvittavat skeemat ja taulut. Niiden lisäksi tietokantaan lisätään automaattisesti QGIS-projekti, johon on valmiiksi lisätty tasot tietokantayhteyksineen. Työkalussa on käytetty termiä ‘QGIS-työtila’, jolla tarkoitetaan QGIS-projektia. Lisäosalla voit myös tallentaa tai ladata dataa valtakunnallisessa muodossa (lisätietoa täällä).

Nyt meillä on kaikki valmiina infraomaisuuden kartoittamista varten! Olemme luoneet tietokannan, johon tieto tallennetaan, määrittäneet sen valmiiksi infraomaisuuden keräämistä varten, sekä saaneet QGIS-projektin, jonka avulla tietoa voidaan alkaa kerryttää.

Askel 4: Lähde kartoittamaan infraomaisuutta

Tietokannassa valmiina oleva QGIS-projekti mahdollistaa tietojen lisäämisen tietokantaan kätevästi. Projektiin on määritelty myös lomakkeet, joiden avulla tietojen syöttäminen ja muokkaaminen on helppoa. Näin voitaisiin saada merkitä kartalle esimerkiksi penkki:

Usealle kohteelle on mahdollista syöttää samat tiedot yhdellä kertaa:

Tietokanta mahdollistaa datan yhteiskäytön. Samaa dataa voi reaaliajassa tuottaa, katsella ja muokata useampi käyttäjä. Useampi käyttäjä voi myös käyttää samaa tietokannassa olevaa QGIS-projektia. Jokaisella käyttäjällä voi olla tietokannassa eri käyttäjätunnus. Tällöin tulee huolehtia, että jokaisen käyttäjän autentikaatiotunniste on sama (lue lisää autentikaatiotietojen tallennuksesta toisesta blogiartikkelistamme).

Yhteenveto

Huh! Nyt voit kuvitella, miten kollegasi tai tiimisi yhdessä ryhtyisivät ylläpitämään tietoja infraomaisuudesta QGISilla, kukin omalta koneeltaan ja täysin reaaliajassa. Voisitte myös päästä eroon ärsyttävistä duplikaattitiedostoista (puusto_v1, puusto_vfinal_v2,…), hidastavista käyttäjämäärien rajoituksista ja kelluvista lisensseistä sekä mahdollisesti tarkoista, mutta vaikeasti käytettävistä CAD-mallinnuksista.

Kunnasssa työnkuvat ja vastuut voivat olla infraomaisuuden hallintaa laajempia, sama henkilö saattaa osallistua esimerkiksi yleiskaavan tuottamiseen tai paikallisten liikennemerkkien hallintaan paikkatietomuodossa. Myös näiden aineistotietokantojen kohdalla keskitetty tietokanta ja siihen liittyvät työnkulut voivat tehostaa toimintaa.

Kehotus: toimi jo nyt

Vaikka käsitteet kuten ”keskitetty paikkatietokanta” tai ”valtakunnallinen infraomaisuuden tietomalli” saattavat tuntua hankalilta, rohkaisemme kaikkia asiantuntijoita kuntasektorilla tutustumaan ja kokeilemaan uusia työkaluja sekä työprosesseja käsitteellisen ymmärryksen ja käytännöllisen teknologia-osaamisen kasvattamiseksi.

Tuntuiko hankalalta? Me autamme! Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Tämän artikkelin kirjoittivat yhteistyössä Juho Ervasti ja Santtu Pyykkönen.

Plugareista potkua työskentelyyn

Plugareita, eli lisäosia löytyy joka lähtöön QGISistä ja niiden avulla omaan työskentelyyn voi saada monia uusia ulottuvuuksia! Plugarit ovat siis QGISille kehitettyjä lisätoimintoja ja niiden kehittämisestä vastaavat yksittäiset kehittäjät tai jokin itsenäinen yritys. Plugarit auttavat lisätoimintojensa kanssa esimerkiksi irroittamaan rakennusdataa tietyltä alueelta, luomaan interaktiivisia karttoja tai jatkojalostamaan korkeusmalli rinneprofiiliksi. Seuraavaksi käymmekin läpi muutamia Gispolaisten suosimia QGIS-plugareita ja niiden monipuolisia käyttötarkoituksia. Löytyykö Gispolaisten listalta omaa suosikkiasi?

DigitransitGeocoding

Tämä lisäosa on tarkoitettu suomalaisten osoitteiden ja paikkojen geokoodaukseen QGIS-projektissa. Geokoodauksen avulla voit kätevästi hakea eri osoitteita ja paikkoja QGISissä vain näpyttelemällä etsimäsi osoitteen tai paikan nimen hakukenttään! Lisäosan käyttämistä varten tarvitset vain API-avaimen, jonka pystyy hankkimaan näppärästi osoitteesta https://portal-api.digitransit.fi/. Lisäosan käyttöä varten tulee luoda QGIS:ssä globaali muuttuja DIGITRANSIT_API_KEY ja asetettava API-avain sen arvoksi. Tarkemmat ohjeet API-avaimen luontiin löytyy Gispon blogista. Alla olevassa kuvassa on esimerkiksi haettu Suomesta kaikki tiet, joiden nimi on Mannerheimintie.

DigitransitGeocoding-plugarin avulla haettu osoite. Plugari luo osoitteesta pistemuotoisen tason, joten osoitteen sijainti on helppo havaita ja visualisoida.

Qgis2web

Qgis2web-plugarin avulla voit viedä oman QGIS-projektisi kätevästi OpenLayers- tai Leaflet-verkkokartaksi suoraan selaimeen. Tämä plugari kopioi niin monta projektin osaa kuin se vain pystyy, eli muun muassa tasot, laajuudet ja eri tyylit. Plugari huomioi tyylien mukaan ottamisessa myös mahdolliset tyylien luokittelut ja porrastukset. Plugari siirtää projektisi näppärästi selaimeen, jossa siitä muotoutuu kätevä interaktiivinen kartta!

QGIS-projektista qgis2web-plugarilla selaimeen siirretty interaktiivinen kartta Helsingin ydinkeskustan junaradan aiheuttamista melusaasteista.

MapSwipeTool

Tämän plugarin avulla voit vertailla kahta karttatasoa keskenään. Karttatasot asettuvat toistensa päälle ja näin voidaan esimerkiksi vertailla maankäytön muutoksia eri vuosien ajoilta ilmakuvista tai vaikkapa tulvan vaikutuksia tietyllä alueella ennen ja jälkeen! Vertailu tapahtuu liu’uttamalla karttatasojen keskellä olevaa viivaa oikealle ja vasemmalle, jolloin aina toinen karttataso vertautuu toiseen samalta alueelta ja eroavaisuudet ovat nopeasti havaittavissa. Tämä plugari on hyödyllinen myös esimerkiksi georeferoitujen aineiston vertailemiseen!

Ilmakuvien vertailua Helsingistä vuosilta 2014 ja 2023 MapSwipeTool-plugarin avulla.

Profile tool

Profile tool-plugarin avulla voit piirtää rinneprofiilin omasta korkeusmallistasi QGIS-projektissa. Kaavioon piirtyy viiva kuvastamaan korkeusmallin korkeusvaihteluita. Kun siirrät hiirtä rinneprofiilissa, niin näet samalla korkeusmallissa reaaliajassa, missä kohtaa mikäkin korkeuden aste on. Kätevä plugari saamaan korkeusmalleista kaiken informaation irti esimerkiksi valuma-alueanalyyseissä hyödyntäen! Kaavion pystyy tallentamaan svg-, png-, csv- tai pdf-tiedostoiksi.

Korkeuserojen tarkastelua käsivarren Lapin alueelta Profile Tool-plugaria käyttäen.

QNEAT3

QNEAT3 eli QGIS Network Analyst Tool-plugarin avulla voit näppärästi suorittaa erilaisia paikkatietoanalyysejä tieverkkoaineistosi pohjalta. Halusit sitten laskea lyhyimmän reitin paikasta A paikkaan B tai luoda interpoloidun pinnan kahden pisteen väliseltä etäisyydeltä, niin tästä plugarista löytyy työkalut kinkkisimpiin paikkatietopulmiin! Plugari sisältää työkaluja muun muassa nopeimman tai lyhyimmän reitin laskemiseen sekä erilaisia Iso-Area analyysityökaluja esimerkiksi pistepilvien- ja interpolointitasojen luomiseen tieverkkoaineistosta.

QNEAT3-plugarilla laskettu nopein reitti Helsingin päärautatieasemalta Tähtitorninmäelle.

Psst! Tarttumisen työkalu kannattaa klikata aktiiviseksi QGIS-projektissa, jolloin se tarttuu tieverkkotasoon. Näin plugari osaa laskea reitin esimerkiksi siinäkin tilanteessa, jossa aloituspiste sijaitsee metsässä kauempana tieverkosta.

QuickMapServices

Uupuuko sinulta QGIS-projektistasi vielä sopiva taustakartta? QuickMapServices-plugari on juuri tähän tarkoitukseen tehty! Tämä plugari tarjoaa kattavan valikoiman erilaisia taustakarttoja QGIS-projektiisi. Halusit sitten taustakartan luodun korkeusmallisi taustalle sopivaksi tai vaikka paikkatietoanalyysisi pohjalle, josta erottuisi kaupungin tiet ja rakennukset. Tästä lisäosasta löytyy esimerkiksi OpenStreetMapin pyöräilyreittikarttoja, Turun kaupungin karttoja, Landsat-satelliittikuvia ja erilaisia Googlen karttoja. QuickMapServices-plugariin pystyy kuka tahansa yksityishenkilö tai organisaatio lähettämään omia karttojaan julkaistavaksi heidän kotisivujen kautta. Muista kuitenkin, että julkaistavan aineiston lisenssi tulee olla julkinen, jos kartan haluaa tähän lisäosaan mukaan!

QuickMapServices-plugarin kautta avattu pyöräilyreittien kartta ja Google Maps-kartta QGIS-projektissa.

Plugareita joka lähtöön

Plugareita löytyy moneen erilaiseen tarpeeseen ja niitä pystyy hyödyntämään monipuolisesti lukuisiin erilaisiin paikkatieto-ongelmiin. Plugareita myös päivitetään ja kehitetään lisää QGISiin ja tätä kehitystyötä voi tehdä avoimesti monet eri toimijat ja organisaatiot. Gispolta löytyy liuta erilaisia kursseja, joilla hyödynnetään QGIS-lisäosia, sekä myös oma kurssi lisäosien kehitystä varten! Plugareita löytyy jo nyt huikea määrä QGISistä, joten kannattaa ehdottomasti perehtyä lisää plugarien käteviin ominaisuuksiin ja seurata aktiivisesti niiden kehittämistyötä. Ei siis muuta kuin kokeilemaan vaan!

Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin

Helsingin Esplanadilla kolme LiDAR-valotutkaa on tarkkaillut liikennettä marraskuusta 2023 elokuuhun 2024. Datan keräämisen on tehnyt Flow Analytics ja aineisto on lisäksi ladattavissa (edellyttää tunnusten luomista): https://flow-portal.com/. Tuotettua dataa on paljon, ja enää puuttui työkalu sen analysointiin.

Forum Virium Helsingin kanssa teimme projektin, jonka tavoitteena oli kehittää työkalu LiDAR-tutkilla kerätyn liikennedatan analysointiin sekä tehdä pieni analyysi tästä kokeellisesta datasta. Työkalun loppukäyttäjinä tulisi olemaan Helsingin kaupungin liikennetutkijat. LiDAR-tutkat mahdollistavat laajemman liikennedatan keräämisen kuin perinteisemmät liikennelaskentamenetelmät, joten niiden käytön voi olettaa lisääntyvän ja siten niiden tuottaman datan analysointiin soveltuvalle työkalullekin on tarvetta.

Analyysityökalu päätettiin kehittää QGIS-lisäosaksi, joka sai nimen FVH-3T (Forum Virium Helsinki – Traffic Trajectory Toolkit). Lisäosa muodostuu parista painikkeesta ja kolmesta QGIS-prosessointialgoritmista, ja sen käyttö onkin siten hyvin yksinkertaista: Aluksi käyttäjä tuo tutkittavan pistetason QGISiin ja luo tyhjän portti- ja aluetason lisäosien työkalupalkin painikkeilla. Seuraavaksi käyttäjä piirtää portti- ja aluekohteita niihin sijainteihin, joissa hän haluaa tutkia liikennettä.

Kun portti- ja aluekohteet on piirretty, on aika suorittaa prosessointialgoritmi. FVH-3T -lisäosassa on näitä kolme: kaksi on varsinaista liikennelaskentaa varten ja kolmatta voidaan käyttää, kun halutaan exportoida porttien laskemia tietoja JSON-muotoon. Ennen laskennan suorittamista kahdessa “Count trajectories” -prosessointialgoritmissa käyttäjä voi asettaa laskennan ajanjakson sekä kulkutapaluokan. QGIS-lisäosan prosessointialgoritmin ajaminen muodostaa pistedatasta liikeratoja eli trajektoreja ja laskee sekä näille että piirretyille porteille ja alueille liikkumiseen liittyviä tietoja. Prosessointialgoritmi voidaan suorittaa yksittäisajona halutulle ajanjaksolle tai jakaa se pienempiin aikasarjoihin käyttäen QGISin eräajo-ominaisuutta.

Kuten edellä todettiin, prosessointialgoritmin ajaminen piirtää tarkasteltavan aikavälin pistedatasta liikeratoja; suorittaessa liikennelaskentaa alueilla, prosessointialgoritmi muodostaa trajektorit vain alueiden sisällä olevista pisteistä, kun taas porttien prosessointialgoritmia käytettäessä trajektorit piirretään kaikille valitun kulkutapaluokan pisteille kyseisellä aikavälillä.

Trajektoreille lasketaan niiden pituus ja ajallinen kesto sekä keskimääräinen ja maksiminopeus. Jokaiselle käyttäjän piirtämälle alueelle lasketaan sen leikkaavien liikeratojen lukumäärä sekä niiden keskimääräinen nopeus. Näin voidaan tarkastella esimerkiksi risteyksen ruuhkautumista. Porteille lasketaan puolestaan ne leikkaavien trajektorien lukumäärä per suunta sekä leikkaavien trajektorien keskimääräinen hetkellinen nopeus ja kiihtyvyys.

FVH-3T QGIS-lisäosaa voidaan käyttää mm. liikenteen sujuvuuden analysoimiseen yleisellä tasolla sekä tarkempaan yksittäisten liikkujien tarkasteluun. Trajektorien avulla voidaan esimerkiksi tarkastella kuinka tunnollisesti jalankulkijat käyttävät suojateitä vai ylittääkö moni ajotien väärästä kohdasta. Vastaavasti trajektoreista voidaan analysoida käyttävätkö pyöräilijät heille tarkoitettuja pyöräkaistoja vai ajaako moni esimerkiksi jalkakäytävällä. Porttien avulla voidaan tarkastella liikennemääriä, nopeuksia ja kiihtyvyyksiä halutuissa sijainneissa sekä sitä ajavatko jotkin autoilijat tai pyöräilijät vääriin ajosuuntiin. Alueilla voidaan puolestaan analysoida esimerkiksi liikenteen ruuhkautumista risteysalueilla autojen keskimääräisten nopeuksien avulla.

Suorittamassamme pienessä analyysissä havaitsimme esimerkiksi, että autojen liikennemäärät olivat havainnointiajanjaksolla keskimäärin suurimmat perjantaisin ja matalimmat sunnuntaisin. Toisaalta emme havainneet merkittäviä viikonpäiväkohtaisia eroja ajoneuvojen keskimääräisissä nopeuksissa risteysalueilla. Analyysillä oli mahdollista tunnistaa yksittäisiä päiviä, jolloin autojen keskinopeus oli tavanomaista hitaampi risteysalueilla. Nämä olivat päiviä, jolloin alueella on ollut hyvin paljon jalankulkijoita. Esimerkiksi 15.8.2024 on vietetty Helsingin Taiteiden yötä, jonka vaikutukset näkyvät autojen keskinopeudessa.

Jalankulkijoiden liikkeistä havaitsimme sen sijaan esimerkiksi, että vaikka enemmistö käyttää suojateitä tunnollisesti, on kuitenkin melko yleistä ylittää ajorata väärästä kohdasta. Vastaavasti voitiin havaita, että vaikka Esplanadin alueen pyöräkaistat ovat ahkerassa käytössä, osa pyöräilijöistä ajaa jalankulkijoille tarkoitetuilla väylillä.

Projekti oli mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi, että pääsimme kokeilemaan itse luomaamme työkalua tositoimissa sekä tutustumaan liikenneanalyysin alkeisiin. Luodun työkalun suurimpia vahvuuksia on, että liikennetutkija pääsee itse määrittelemään portit ja alueet juuri sellaisille sijainneille, joista on kiinnostunut.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Mika Sorvoja.