Kirjoittaja on Maria Seppälä Tampereen kaupungin Yleiskaavoituksesta.
Tampereen yleiskaavan digitalisointi -KIRA-digihanke saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Työn tavoitteena oli tuottaa avoin yleiskaavan tietomalli, joka helpottaa maankäyttötiedon saatavuutta ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta.
Hankkeen taustaa
Hanke alkoi lokakuussa 2017 ja paljon ehdittiin tehdä vuoden aikana. Hanketta vietiin läpi Tampereen kaupungin Yleiskaavoituksen ja Gispo Oy:n yhteistyönä. Hankkeen suunnittelu aloitettiin kaavaobjektien ja niiden yhteyksien tunnistamisesta, yleiskaavan käsitteistön kuvauksien ja käsitemallin sekä yleiskaavan prosessikaavion tuottamisesta. Seuraavassa vaiheessa luotiin tietomalli, jota testattiin Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -aineistolla ja hankkeen lopuksi Gispo Oy järjesti tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden Tampereen yleiskaavoittajille. Käytännössä tämä on tarkoittanut yleiskaavoituksessa noin 1 500 työtuntia ja 30 palaveria sekä paljon pohdintoja ja keskusteluja.
Tuloksena koko yleiskaavaprosessin huomioiva tietomalli
Tietomalli luotiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia ja se jaettiin avoimesti kaikkien saataville GitHub-ohjelmavaraston kautta. Tietomallissa kaavaobjekteille ja taulujen tiedoille luodaan automaattisesti yksilöivät id-tunnukset, joiden kautta tietojen linkittäminen esimerkiksi kaavaobjektiin on sujuvaa. Lähtötietojen linkittäminen onnistuu esimerkiksi URI-tunnisteiden avulla. Yhtenä tärkeänä oppina ja tuloksena kuitenkin on, että lähtötietojen saaminen osaksi yleiskaavan tietomallia vaatii lähtöaineistoilta (esim. maakuntakaavat, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet) yksilöivää ID:tä (uuid). Joissakin lähtöaineistoissa tämä on jo huomioitu, mutta ei kaikissa. Lähtöaineistoissa pitäisi myös huomioida, että kohteen elinkaaressa tapahtuvat muutokset välittyisivät uniikkien ID-numeroiden avulla automaattisesti yleiskaavan tietomalliin. Yleiskaavan tietomallin toimiminen siten, että se nivoisi varanto-, yhdyskuntarakenteen seurannan- ja lähtötiedot yhteen osaksi kaavatietoa vaatiikin vielä laajempaa kehittymistä lähtöaineistoilta.
Hankkeen KIRA-digi osuudessa tuotettiin myös Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistustyöhön syötteitä, jotka liittyivät yleiskaavan tuottamiseen tietomallipohjaisena ja asettamisesta digitaalisesti nähtäville. Yleiskaavoittajien tunnistamat teemat, jotka olisi hyvä huomioida MRL:n uudistamisessa, liittyivät muun muassa yleiskaavan muuttumiseen strategisemmaksi, vaikutusten arvioinnin korostumiseen tulevaisuudessa, kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, lain säilymiseen mahdollistavana, kaavan hyväksymiseen, valittamiseen ja digitaalisen yleiskaavan käyttöön sekä digitaalisen yleiskaavan teknisiin vaatimuksiin.
Gispo Oy:n järjestämässä tietomallin esittely- ja koulutustilaisuudessa saatiin ensimmäisiä käyttäjäkokemuksia tietomallista, kun Tampereen yleiskaavoituksen koko henkilöstö tutustui tietomalliin ja testasi sen käyttöä QGIS:llä.
“Oli hienoa nähdä miten koko yleiskaavaosasto lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan ihan uutta työtapaa, tietomallipohjainen työskentely kuitenkin muuttaa hieman työskentelyä, mutta kaikki pysyivät hyvin mukana ja olivat selvästi innoissaan!” (Pekka Sarkola, toimitusjohtaja Gispo Oy)
Yleiskaavaprosessi on laaja ja siinä hallittava tietomäärä suuri, minkä vuoksi myös tietomallista muodostui teknisesti monipuolinen kokonaisuus. Hankeaikataulu oli tiukka tietomallin luomiselle ja sen puitteissa ei ehdittykään keskittymään käyttöliittymän kehittämiseen. Eli siinä, kuinka tietomallia käytetään ja ylläpidetään esimerkiksi QGIS:llä, tarvitaan KIRA-digi-hankkeen jälkeen vielä jatkokehittämistä. Koulutuksesta saimmekin ensiarvoista tietoa siitä, mitkä ovat kehittämisen paikat tietomallin käyttöliittymässä – mikä toimii ja mikä ei. Koulutuksesta saadun palautteen ja hankkeen jälkeen tehtyjen pohdintojen jälkeen, onkin hyvä lähteä kehittämään tietomallin käyttöliittymää. Gispo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sarkola kommentoi tulevaa jatkokehittämistä:
”Pyrimme Gispolla ensisijaisesti etsimään QGIS-ohjelmiston jo olemassaolevista työkaluista sopivaa ratkaisua tai tukemaan olemassa olevien lisäosien kehitystä. Jos maailmalta ei vielä sopivia työkaluja löydy, voimme lähteä laajennososia kehittämään, silloin olisi hyvä tietää jos muuallakin on samanlaisia toiveita. Avoimen lähdekoodin työkaluja kehittäessä avoimuus ja yhteistyö on oleellista.”
Ajattelumallien muutosta tarvitaan
Hankkeen läpivienti onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja kaikki voivat olla tyytyväisiä siitä, kuinka paljon saimme vajaassa vuodessa aikaiseksi. Saimme aikaan tietomallin ensimmäisen version, josta voimme olla iloisia, mutta sen lisäksi hankeprosessista kertyi kokemusta ja osaamista projektin hallinnasta oman toiminnan kehittämiseen. Kaikki epäonnistumiset ja onnistumiset kantavat pitkälle. Hankkeen läpivieminen ei ollutkaan pelkästään ruusuilla tanssimista, vaan päätäkin on täytynyt lyödä seinään – ajattelumalleja on täytynyt kääntää uuteen erilaiseen asentoon, jotta on pystytty pohtimaan asioita uudenlaiselta kantilta. Kaikkea tätä on tarvittu, jotta saatiin luotua laaja, koko yleiskaavaprosessin, huomioiva tietomalli. Tämän on mahdollistanut koko yleiskaavoituksen henkilökunnan osallistuminen hankkeeseen.
Tampereen yleiskaavoitus digitalisoituu
Tampereen yleiskaavan digitalisointi -KIRA-digi-hanke päättyi, mutta tietomallin käyttöliittymän kehitystyö jatkuu. Olemme siirtäneet ajatukset tietomallin teknisen rakenteen pohtimisesta QGIS:iin: mitä tietoja haluamme sinne yleiskaavasta täyttää, missä järjestyksessä ja millainen käyttöliittymän tulisi olla, jotta yleiskaavan laatiminen tietomallia hyödyntäen olisi mahdollisimman sujuvaa. Nyt voimmekin iloksemme todeta, että hyvin alkanut yhteistyömme jatkuu Gispo Oy:n kanssa! Gispo tekee meille QGIS:n konfigurointityötä toiveidemme mukaisesti marraskuun aikana. Sen jälkeen Suomen ensimmäinen yleiskaavan tietomalli pääsee todelliseen testiin, sillä alku vuodesta 2019 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2017–2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan -luonnokset tehdään hyödyntämällä tietomallia. Samalla testaamme yleiskaavojen asettamista nähtäville ainoastaan Oskari-karttapalvelun kautta. Tampereen yleiskaavoitus goes to digi!
Paikkatietomaailmassa metatiedoilla ja niiden oikeaoppisella kirjaamisella on todellakin paikkansa. Datan määrä maailmassa kasvaa kasvamistaan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että datan tuleva hyödyntäjä löytää ja pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa olemassa olevaa aineistoa helposti. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvää (eikä paikkatietoala ole varmasti yksin asian kanssa), vaan usein vastaan tulee datoja, joista oleelliset tiedot puuttuvat. Ehkä kirjaaminen koetaan hankalaksi, ehkä turhan aikaavieväksi tai ehkä kauniina ajatuksena on, että: “kyllä se data sieltä sitten löytyy”. Oli syy sitten mikä tahansa, niin paikkatiedon etsijä tuskin löytää dataa, johon tarvittavia metatietoelementtejä ei ole kirjattu. Paikkatietojen metatietojen kirjaamista hankaloittaa myös se, että alan metatietostandardeja on useampia ja niiden väliset erot sekä käyttötarpeet on tunnistettava hyvin. Tämän vuoksi metatiedon roolia tulisi yhä kasvattaa, sillä jos kirjaaminen koetaan haastavaksi nyt, niin datamäärien yhä kasvaessa haasteet tuskin helpottuvat.
INSPIRE on EU:n direktiivi, jonka tavoitteena on luoda yhteinen paikkatietoinfrastruktuuri sekä yhteiskäyttöiset paikkatiedot. Direktiivi velvoittaa organisaatioita kuvaamaan INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot, -aineistosarjat ja -palvelut eli toisin sanoen luomaan ja julkaisemaan aineistoille tarkoituksenmukaiset metatiedot. Käytännössä INSPIREN vaatimat kuvailut koostuvat metatietoelementeistä, sellaisista kuten “Avainsana”, joiden avulla data kuvataan. Näin esim. Avainsana-elementti avaa datan temaattista sisältöä datan potentiaalisille käyttäjille ja tuottajille tietyn avainsanakirjaston kautta. Muita elementtejä ovat mm. resurssin nimi ja kieli sekä metatiedon päiväys. Tarkemmin vaatimuksista voi lukea esimerkiksi Maanmittauslaitoksen sivuilta.
Suomessa paikkatietojen metatietosuosituksena toimii “Paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatiedot” -JHS 158 eli Julkishallinnon suositus numero 158. Suositus on vastikään päivitetty viime ja tämän vuoden aikana ja siihen voi tutustua tästä linkistä.
“Kun metatiedot on laadittu yhtenäisellä tavalla, paikkatietojen vertailu helpottuu ja samoja metatietoja voidaan käyttää eri metatietopalveluissa rajapintapalveluiden avulla.” (JHS 158)
Hienoa olisi, jos pelkän paikkatietohakemiston sijaan data yhdistettäisiin muuhun dataan (esim. tilastoaineistoon) organisaation eri datahakemistoissa. Gispo toteutti Helsingin kaupungille konsultoinnin, jonka tavoitteena oli tukea kaupungin työntekijöitä paikkatietojen metatietomallin kohentamisessa kattamaan yhteentoimivuuteen ja datan optimaaliseen käyttöön liittyvät kaupungin sisäiset ja ulkoiset tarpeet. Näin ollen kaupungin eri yksiköiden työntekijöiden sekä ulkoisten toimijoiden olisi helpompi ja tehokkaampi etsiä ja hyödyntää dataa tarpeidensa mukaan. Helsingin kaupungin tarpeena on yhdistää standardeja ja muita metatietoja koskevia vaatimuksia siten, että aineistot puhuvat toisilleen metatietojen avulla. Näin ollen Helsingin kaupungin eri yksiköiden olisi mahdollista päästä käyttämään dataa metatiedon avulla.
Yhä digitalisoituvammassa maailmassa yhteentoimivuus on erityisen keskeinen termi. Ilman yhteentoimivuutta ja merkityksellistä metatietoa paikkatiedotkin ovat vain hienoja pisteitä kartalla. Mikäli kaipaat apua paikkatiedon metatietojen hallinnassa, ota yhteyttä info@gispo.fi.
Lähteet:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (14.3.2007/2/EY). 7.11.2018. <https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32007L0002&from=EN>
Mitä tarkoitetaan strategisella yleiskaavalla? Siihen ei taida olla vielä selkeitä sääntöjä eikä varmaan tarvitakaan. Kaavoituksen trendinä on viime vuosina ollut päästä tarkasta asemakaavamaisesta yleiskaavoittamisesta ylätason pohdintaan. Strategisessa yleiskaavassa voidaan tarkastella kaupunkirakenteen tiivistämistä, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, muuttoliikkeen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita tai vaikkapa sitä miten nämä kaikki voidaan nykyisillä järjestelmillä nähdä myös kolmiulotteisena matriisina – elävänä kaupunkina. Yleiskaavasta tulee näin yhä enemmän tiedollajohtamisen työkalu.
Yleiskaava ei välttämättä tulevaisuudessa ole enää aikaan sidottu staattinen paperikartta vaan elää ja muuttuu kaupungin kehittymisen myötä. Jos asumiseen kaavoitettu alue ei täytykään sille annetussa määräajassa, pitääkö se ottaa huomioon jatkotoimenpiteissä? Tai jos kansallisissa prosesseissa syntyy uusia suojelukohteita, voisiko kaava huomioida nämä kohteet ja muovautua sen mukaan? Tai edes niin, että suunnittelijalle tai päätöksentekijöille tulisi näistä muutoksista tieto ja voitaisiin siten päättää miten tietoa hyödynnetään jatkossa.
Iisalmessa halutaan päästä jossain vaiheessa tähän. Sen vuoksi teemme heidän kanssaan selvitystyötä Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava KIRA-digi -hankkeessa nykyisten järjestelmien mahdollisuuksista. Työ on hyvä jatkumo vuosi sitten tekemällemme Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset -osahankkeelle, jossa tarkasteltiin maankäyttöpäätöstietojen vähimmäisvaatimuksia. Siinä saimme (tai oikeastaan EU:n INSPIRE-direktiivi antoi) raamit kaavojen tietomallipohjaiselle tekemiselle, jota sitten koeponnistettiin Tampereen yleiskaavan tietomallin kehittämisessä sekä Paimion kaupungin kaava-aineistojen tietomallisuunnittelun kanssa kesällä 2018.
Nyt Iisalmessa viedään ajatusta vielä eteenpäin. Vaikka työ on vasta alkanut, selkeitä toiveita on jo tullut mm. SYKE:n YKR-aineiston hyödyntämisen suhteen strategisen yleiskaavan yhtenä tärkeimpänä tietolähteenä. Työn tuloksista järjestetään Iisalmessa purkutilaisuus 27.11.
MapProxy on avoimen lähdekoodin välityspalvelin paikkatietoaineistoille, jonka avulla voidaan tallentaa WMS- tai WMTS-palveluista aineistoa MapProxy-palvelimelle välimuistiin. WMS:n (Web Map Service) avulla käyttäjä pystyy tietoverkon yli lataamaan karttoja kuvina, jotka voivat olla esimerkiksi JPEG-, PNG-, GIF- tai vektorimuodossa. Suomessa avoimen datan rajapintoja tarjoaa esimerkiksi Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, llmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto ja Geologian tutkimuskeskus. Myös monilla kaupungeilla ja kunnilla on Suomessa omia palveluita aineistojen lataamiseen. WMS-rajapintojen hyödyntämistä opitaan myös Johdatus Geoserverin käyttöön -kurssilla 13.-14.11.
MapProxyn avulla voidaan parantaa WMS:n suorituskykyä, joka ei usein ole riittävä esimerkiksi internetin karttapalveluissa käytettäväksi. MapProxylla luodaan WMTS (Web Map Tile Service), joka on protokolla karttatiilien jakamiseen. WMTS:n avulla aineistot ovat nopeammin käyttäjien saatavilla eikä lähdepalvelun ruuhkautuminen tai muut tekniset ongelmat häiritse käyttöä.
MapProxyn toimintaperiaate
Karttatiilet (map tile) ovat karttakuvia, jotka ovat säännöllisen muotoisia resoluutioltaan 256×256 px:n neliöitä (paloja jostakin kartasta) ja määrittyvät karttatiiliruudukkoon. Karttatiiliä käyttämällä parannetaan huomattavasti esimerkiksi internet-karttojen käyttökokemusta, kun koko esitettävää karttakuvaa ei jokaisella kartan siirrolla renderöidä uudelleen. Lisäksi renderöityjen palvelimelta haettujen kuvien esittäminen on tehokkaampaa kuin jos kuvia renderöitäisiin selaimella.
Olemme toteuttaneet asiakkaillemme MapProxyn asennuksia sekä konfiguraatioita ja laatineet käyttöohjeet palvelun hyödyntämiseen. Käyttöohjeiden avulla asiakas pystyy itse jatkossa käyttämään MapProxya tarpeidensa mukaan.
Autamme asiakkaitamme ottamaan MapProxyn hyödyt haltuun hoitamalla esimerkiksi välityspalvelimen asentamisen sekä konfiguraation. Lisäksi autamme löytämään tehokkaan tavan käyttää MapProxya asiakkaan tarkoitusten mukaan. MapProxy on tehokas väline tuottaa WMTS, jota hyödyntävät useat verkkokarttapalvelut.
Ota siis rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset apua tehokkaassa paikkatietoaineistojen jakamisessa!
Lue lisää MapProxy-välityspalvelimesta: https://mapproxy.org/
Huh! Kohta Tampereen ja Gispon työ yleiskaavan tietomallin parissa on loppuraporttia vaille valmis. Tai ei oikeastaan, koska työ jatkuu Tampereella ihan tosissaan tietomallipohjaisen suunnittelun kommervenkkejä opetellessa ja digitaalisen kaavan hyväksynnän pohdinnoissa.
Tietomallikin varmasti elää tulevaisuuden tarpeiden mukaan, sillä kansallisesti on vielä paljon tehtävää niin koodilistojen kuin ohjeistuksenkin suhteen. Onneksi Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa porhalletaan kovaa eteenpäin.
Tampereen yleiskaavoittajat (koko osasto!) testasivat syyskuun alussa yhdessä suunnittelemaamme yleiskaavan tietomallia QGIS 3:n avulla ja kaikille tuli varmasti paljon ideoita jatkokehityksen suhteen. Tietomalliin voi mahdollisesti tulla vielä pieniä muutoksia, mutta eniten mietitytti ne työkalut jolla tietoja jatkossa hallitaan. Aito relaatiotietokanta pistää aivot ruksuttamaan eri tavalla, sillä tietomalli ei ole enää simppeli yksiulotteinen taso, vaan haarautuu useisiin toisiinsa yhdistyviin tauluihin ja lähtötietoihin.
Koulutuksen myötä huomattiin siis vahva tarve kehittää QGIS:iin omaa työkalua, jossa Tampereen yleiskaavan tietomallia voisi tehokkaammin käyttää: miten kohteita lisätään, mitä tietoja täytetään missäkin vaiheessa, kuka täyttää ja minne. Nämä asiat pitää vielä saada kuntoon.
Peruskäytössä, eli katselussa ja ominaisuuksien tutkailussa QGIS toimii hienosti. Aika näppärä työkalu löydettiin myös juuri ennen koulutusta, kiitos pomon reissun FOSS4G2018-konferenssiin: QGIS:in Project Generator laajennos. Se hakee PostGIS-kannasta relaatiokannan ja tuo tarvittavat taulut QGIS:in työtilaan. Kaikkea laajennos ei ymmärrä valmiiksi, joten attribuuttilomakkeiden avulla voidaan automatisoida esimerkiksi yksilöivän id:n antamista tai vaikkapa määrittää käytettävät koodilistat kaavatauluille. Näitä sääntöjä on aika raskas tehdä jokaisen itse, joten siksikin räätälöity työkalu voisi olla tarpeellinen.
Kouluttaessa huomattin myös, että eri kaavoittajilla on erilaisia tarpeita ja työtä tehdään eri tiimeissä. Yhteistuottaminen onnistuu, kun tiedot ovat nyt samassa paikassa ja se koettiin todella hienoksi asiaksi. Nyt on helpompi nähdä heti, kuka on tehnyt mitä ja milloin.
KIRA-digi -hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa yleiskaavan skaalautuva tietomalli ja tutkailla kaavatietojen yhteyksiä muihin järjestelmiin ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset vaatimukset. Nyt tuo työ on lähes valmis, loppuraporttia odotellessa, mutta uskaltaisin sanoa, että nyt vasta työ on alussa. Kaikki materiaalit, mukaan lukien tietomallin testauskoulutuksen ohjeistukset on saatavilla GitHubista.
Tilastokeskuksella on hyvä brändi ja maine luotettavana tiedontuottajana. Helpottaakseen aineistojensa hyödyntämistä Tilastokeskus kehittää parhaillaan verkkopalveluitaan. Gispo pyydettiin mukaan esiselvityshankkeeseen, jossa kartoitettiin eri käyttäjäryhmien tarpeita Tilastokeskuksen karttapalveluille. Konsulttimme perehtyivät aiheeseen monipuolisesti: aiemmat selvitykset perattiin läpikotaisin, verkkokyselyn tuloksia analysoitiin monelta kantilta ja Tilastokeskuksen asiakkaita haastateltiin.
Syvälle aiheen äärelle päästiin myös Tilastokeskuksen henkilökunnalle järjestetyissä työpajoissa. Aamupäivän aikana eri yksiköiden tarpeita tunnistettiin ja kehitettiin intensiivisesti erilaisin ryhmätyömenetelmin. Välillä toki myös huilattiin tuoreen pullan ja punaisten omenoiden äärellä! Työpajat olivat tuloksellisia ja saivat osallistuneilta hyvää palautetta.
“Pelkäsin aluksi, että minulla ei ole aiheeseen mitään sanottavaa, mutta yllätin itsenikin, kuinka hyvin ideoita alkoi tulla, eli menetelmät olivat ilmeisen kohdillaan.”
“Työpaja ylitti odotukset, oli mielenkiintoista päästä visioimaan tällaista ihan tyhjältä pohjalta ja todella mukavasti eri ehdotukset otettiin huomioon. Vetäjät olivat rohkaisevia ja vetivät ihmiset hyvin mukaan toimintaan. Positiivinen yllätys ja kokemus.”
Työpajojen post-it -lappujumpan tulosten analysointi jatkui toimistolla karva-assistentin avustuksella. Niistä ja kaikesta muusta materiaalista olemme tiivistäneet keskeisimmät toiminnallisuudet, jotka uudella karttapalvelulla tulisi olla, jotta se tehokkaasti palvelisi kaikkien käyttäjäryhmien erilaisia tarpeita. Toivottavasti Gispo pääsee osallistumaan myös palvelun toteutusvaiheeseen!
Paikkatietomaailma on melko laaja, joten paikkatietoa ja koodausosaamista hyödynnetään kuluttajien kännykkäsovelluksissa, humanitaarisissa kartta-analyyseissä, kaupunkien infran ja joukkoliikenteen suunnittelussa, urheilussa jne. Oikeastaan on vaikea keksiä aluetta, jossa näitä kahta ei tarvittaisi. Gispolla keskitytään avoimiin teknologioihin ja dataan ja sekään ei rajoita sovellusalueita, vaan luo toisinaan lisää vapauksia esimerkiksi avoimen lähdekoodin osalta.
PAIKKATIEDON TEKNOLOGIAT
Paikkatietomaailmassa on käytössä lukuisia erilaisia teknologioita. Projektit tietenkin vaikuttavat, mitä teknologioita tulee vastaan, mutta koodatessa pääsee aivan varmasti hyödyntämään ohjelmistokirjastojen muunnostukea koordinaattijärjestelmien ja karttaprojektioiden osalta sekä tutustumaan erilaisiin paikkatietorajapintoihin, kuten WFS, WMS ja TMS sekä tiedostomuotoihin, kuten SHP- ja GeoPackage-tiedostot. Avoimien paikkatietoteknologioiden osalta tutuksi tulee myös esimerkiksi PostgreSQL-tietokannan PostGIS-paikkatietolaajennos, samoin kuin GDAL/OGR-kirjasto. Lisäksi GeoPandas-kirjasto on Python-koodareille varmasti tutustumisen arvoinen. Avoimessa paikkatietomaailmassa Javan ja GeoServer-palvelimen tai vaikkapa Maanmittauslaitoksen Oskari-palvelimen, joilla siis paikkatietoa voi jakaa erilaisissa muodoissa eteenpäin, pariin matkatessa GeoTools-kirjastokin voi tulla tutuksi.
WWW-karttasovelluksia toteuttaessa on myös avoimella puolella hyviä vaihtoehtoja, kuten OpenLayers ja Leaflet. Jos taas tarkoitus on tuottaa 3D-visualisointeja, niin Cesium-kirjasto on harkinnan arvoinen ja Gispo järjestää tilauksesta Cesium-kurssinkin. Muidenkin edellämainittujen teknologioiden osalta Gispo järjestää mielellään räätälöityjä kursseja ja QGIS-työpöytäpaikkatietosovelluksen lisäosien kehittämiseen on PyQGIS-kalenterikurssikin.
Gispon paikkatietomaailman koodausosaamiseen kuuluvat myös muun muassa reititysteknologiat ja Mikael Vaaltola esittelee haluttaessa pgRouting-reitityskirjastoa.
Testaamme kesän aikana miten Tampereen kaupungin yleiskaavoittajien kanssa kevään aikana kehitetty tietomalli uppoaa käytännön työhön. Pientä viritettävää varmasti vielä löytyy, mutta syyskuussa olisi tarkoitus olla valmista. Tietomallityötä tehdään KIRA-digi rahoituksella ja siinä on paljon yhtymäkohtia myös Ympäristöministeriön Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankekokonaisuuden kanssa.
Lähtökohta tietomallille on ollut Tampereen nykyiset yleiskaavatiedot ja kaavoitusprosessit sekä INSPIRE-direktiivin kaavoille luotu Planned Land Use -tietomalli.
Tampereen yleiskaavan tietomallin avulla kaavaobjekteihin (esim. aluevaraustietoihin) voidaan liittää kohdetta koskevat dokumentit, prosessien kautta tuleva päätökset ja tieto siitä mikä on paikkatietokohteen alkuperäinen lähde. Tavoitteena onkin, että ne kaavakohteet, jotka tulevat muista lähteistä kuin kaupungin kaavoitusprosessista, olisivat aina suoraan linkitettynä kaavaan.
“Olemassa olevaa, muuttumatonta tietoa on paljon. Haluamme, että tiedonhankinta-prosessia ei tarvitsisi aina valtuuston vaihtuessa tehdä uusiksi, vaan yleiskaava olisi päivittyvä ja käyttökelpoinen joka tilanteessa,” Pia Hastio ,Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö, kertoo.
Lisäksi kaavan mitoitustiedot (esimerkiksi palveluiden kehittymisen seuranta, väestön kehittyminen ja rakentamisvarannot) ja niiden seuranta on otettu myös huomioon. Kaavan kohteita myös sitoo tietyt lainalaisuudet. Esimerkiksi millä mittakaavalla kaava tuotetaan, onko kaavakohde maan alla vai päällä tai liittyykö kohteeseen jokin turvavyöhyke. Tärkeänä osana kaavaa on visualisointi. Tampereella kohteita halutaan esittää eri teemakartoilla ja jokainen kohde liittyy näin myös yhteen tai useampaan teemaan.
Toiveena tulevaisuudessa on, että eri kaavatasoilta (asemakaava, yleiskaava, maakuntakaava) toiseen siirtyminen olisi vaivatonta ja lähtötietojen yhteys alkuperään säilyisi. Vielä on kehitettävää mm. kansallisten yhteisten koodilistojen osalta, mutta ne voidaan liittää tietomalliin myöhemminkin.
Tietomallin versioita on jo saatavilla Gispon GitHubista, mutta se varmasti tässä kesän aikana vielä hieman kehittyy, joten pieni “vastuuvapauslauseke” niiden tarkastelussa on paikallaan. Otamme mielellämme ja kiitollisina myös palautetta työstä vastaan.
SUOMEN PARAS GEOKOODAUSRAJAPINTA
Tiesitkö, että todennäköisesti Suomessa parhaiten toimiva geokoodaus-rajapinta on toteutettu HSL:n ja Liikenneviraston yhteisessä Digitransit-projektissa?
Suomen paras? Kyllä vain.
Digitransitin geokoodausrajapinta hyödyntää useita aineistoja: Väestörekisterikeskuksen rakennusten osoitetietoja, OpenStreetMapin osoitetietoja ja Maanmittauslaitoksen avoimen datan maastotietokannan paikannimistöä.
Miten voin itse hyödyntää tätä rajapintaa?
Toteutimme tätä varten QGIS 3:lle lisäosan, jolla voit hakea osoitteita ja paikkoja Digitransit-geokoodaus-rajapinnan kautta ja lisätä siajintipisteet kartalle helposti.
Yllä olevassa kuvassa on haettu Gispon toimiston sijainti. Sivussa tarkempi kuva hakukäyttöliittymästä. Lisäosassa on myös QGIS:n prosessointituki ja Gispollahan on tähän liittyen myös online-kurssi QGIS:n paikkatietoprosessien mallintamisesta ja tehostamisesta. Jotta saat lisäosan käyttöön, niin pitää sinun ainakin toistaiseksi noudattaa GitHub-sivullamme olevaa asennusohjetta. Ehtiessämme saatamme tarjota lisäosan QGIS:n yleisen lisäosarekisterin kautta.
Jos taas olet osaava koodari, niin voit toki hyödyntää Digitransit-geokoodaus-rajapintaa suoraan itsekin ja koska QGIS-lisäosamme on avointa koodia, niin myös sen kehittämiseen voi osallistua.
Jos itselläsi on jokin QGIS-lisäosatoive mielessä, ota meihin yhteyttä ja jutellaan lisää!
Rekisterin pitäjä
Gispo Oy
Koukkutie 26 B 2, 02240 Espoo
Puh. 040 725 2042
info@gispo.fi
www.gispo.fi
Yhteyshenkilöt
Rekisterin yhteyshenkilö:
Pekka Sarkola
Puh. 040 725 2042
pekka@gispo.fi
www.gispo.fi
Tietosuojavastaava:
Sanna Jokela
Puh. 0407664607
sanna@gispo.fi
www.gispo.fi
Rekisterin nimi
Gispo Oy:n asiakas-, käyttäjä- ja markkinointirekisteri.
Rekisterin käyttötarkoitus
Henkilötietoja käsitellään tilausten, laskutuksen, perinnän, yhteydenottojen, asioinnin, asiakaskyselyiden, tukipalveluiden, palveluiden kehittämisen, raportoinnin, markkinoinnin ja muiden asiakkuuden hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä.
Rekisterissä käsiteltäviä osto- ja asiointitietoja sekä sijaintitietoja voidaan käyttää myös profilointiin ja markkinointitoimenpiteiden sekä asiakasviestinnän kohdentamiseksi rekisteröityä kiinnostavaksi. Henkilötietoja käsitellään myös uutiskirjeen lähettämisen, tapahtumiin sekä muihin markkinointitoimenpiteisiin osallistumisen yhteydessä.
Rekisterin tietosisältö ja henkilötietoryhmät
Henkilöryhmät, joiden tietoja voidaan käsitellä, ovat rekisterinpitäjän asiakkaana olevan tai olleen työnantajayhteisön yhteyshenkilöt, rekisterinpitäjään yhteydessä olleet henkilöt, Gispolearning.com-palvelun käyttäjät, Gisposupport-tukipalvelun käyttäjät, Gispo Oy:n koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneet, tai markkinointiluvan antaneet.
Rekisterissä voidaan käsitellä muun muassa seuraaviin tietoryhmiin sisältyviä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja:
a) rekisterinpitäjän asiakkaana olevan tai olleen työnantajayhteisön perustiedot, kuten nimi ja yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot,
b) rekisterinpitäjän ja rekisteröityjen väliseen asiakassuhteeseen liittyvät tiedot, kuten tilaustiedot, tiedot tapaamisista ja sähköposteista, mahdolliset suoramarkkinointiluvat ja -kiellot sekä osapuolten välinen muu yhteydenpito ja palveluun liittyvät tiedot.
c) rekisterinpitäjän ylläpitämän Gispolearning ja Gisposupport -palvelun käyttöön liittyvät rekisteröityneen tiedot, kuten etu- ja sukunimi, työnantaja ja sähköpostiosoite, jotka käyttäjä on antanut sovelluksessa tai jonne käyttäjä on lisätty Gispo Oy:n toimesta.
d) rekisterinpitäjän verkkosivuilla tapahtunut rekisteröidyn ostotapahtuma- ja asiointitiedot eri sivustoilla (mm. Oppia.fi, Gispolearning.com, Holvi.fi), tieto käyttäytymisestä verkkosivustoilla sekä muut vastaavat ryhmittelytiedot, osallistuminen tapahtumiin, tapahtumiin syötetyt tiedot, yhteydenotot asiakaspalveluun, sekä yhteydenotot muihin Gispo Oy:n työntekijöihin ja palveluihin, sekä uutiskirjeen tilaamiseen liittyvät tiedot.
e) rekisterinpitäjän koulutuksiin ja tapahtumiin ilmoittautuneen rekisteröidyn etu- ja sukunimen, sekä mahdolliset yhteystiedot ja muut annetut tiedot. Rekisteröidyn itsensä syöttämät ilmoittautumistiedot tapahtumaan saattaa sisältää mm. seuraavia tietoja: sähköposti, puhelinnumero, osoite ja allergiatiedot.
Säännönmukaiset tietolähteet
Asiakkaan ilmoittamat tiedot, asiakastietojärjestelmän ja laskutuksen tietokanta, verkkosivustojen, ja uutiskirjeiden käyttö- ja asiointitiedot, asiakkuudenhallinta- ja asiakaspalvelujärjestelmien tiedot, Gisposupport ja Gispolearning.com käyttötiedot, yhteistyökumppanit, sekä henkilötietoja koskevia palveluja tarjoavat yritykset ja viranomaiset.
Säännönmukaiset tietojen luovutukset
Rekisteritietoja voidaan jakaa Gispo Oy:n sisällä, sekä Gispo Oy:n jälleenmyyjien tai alihankkijoiden kanssa.
Gispo Oy voi myös ulkoistaa henkilötietojesi käsittelyn yrityksen ulkopuolisille yrityksille, jotka voivat sijaita myös Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolella olevissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Nämä yritykset voivat käsitellä henkilötietoja tarjotakseen esimerkiksi infrastruktuuri- ja IT-palveluita, tai muita palveluja. Tällaisissa tapauksissa riittävästi tietoturvasta ja rekisterin käsittelystä huolehditaan EU-U.S. – Privacy Shield – järjestelyllä, tai sopimusteitse käyttämällä EU-komission hyväksymiä mallilausekkeita.
Rekisterin suojauksen periaatteet
Tietoja säilytetään teknisesti suojattuina. Fyysinen pääsy tietoihin on estetty kulunvalvonnan, sekä muiden turvatoimien avulla. Pääsy tietoihin vaatii riittävät oikeudet, sekä monivaiheisen tunnistautumisen. Luvattomalta pääsyltä estetään myös mm. palomuurien ja teknisen suojautumisen avulla. Rekisteritietoihin pääsee käsiksi ainoastaan rekisterinpitäjä ja erikseen nimetyt tekniset henkilöt. Ainoastaan nimetyillä henkilöillä on oikeus käsitellä ja ylläpitää rekisterin tietoja. Käyttäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Rekisteritiedot varmuuskopioidaan turvallisesti ja ne ovat palautettavissa tarpeen tullen. Tietoturvan taso auditoidaan toistuvin väliajoin joko ulkoisen tai sisäisen auditoinnin avulla.
Oikeus tarkistaa ja muokata rekisterin tietoja
Rekisterin henkilöllä on oikeus tarkastaa, mitä tietoja hänestä on rekisterissä. Pyyntö tulee suorittaa kirjallisena rekisterin pitäjälle.
Rekisterin henkilöllä on oikeus muutoksiin niissä tiedoissa, jotka hänestä on kirjattu virheellisesti rekisteriin.