Jo vuonna 2005 julkaistu Google Maps oli ensimmäisiä moderneja selainpohjaisia karttapalveluita, joka toi katukartat sekä satelliittikuvat saataville globaalilla tasolla. Vuosien saatossa suosiotaan kasvattanutta palvelua käytetään nykyään monen suomalaisenkin yrityksen nettisivuilla esim. liikkeen, toimiston tai pysäkin sijainnin ilmoittamiseen. Interaktiivisen web-kartan hyödyt pelkkään osoitetietoon tai staattiseen karttakuvaan verrattuna ovat ilmiselviä. Maps ja sitä vastaavat karttakäyttöliittymät ovat niin yleisiä, että valtaosa käyttäjistä osaa intuitiivisesti vierittää ja zoomata karttaa sekä tarvittaessa etsiä nopeimman tavan päästä paikalle.
Kesällä 2018 Google otti käyttöön uuden hinnoittelumallin Mapsille. Uuden mallin mukaan jokaisen Maps-rajapintapalveluita hyödyntävän käyttäjän tulee hankkia oma Google-tiliin sidottu rajapinta-avain ja liittää kyseiseen tiliin myös luottokorttitiedot. Muutos koskee kaikkia käyttäjiä, myös esim. pienyrityksiä jotka käyttävät vain yhtä karttaupotetta omilla sivuillaan. Tämän lisäksi ilmaisen käytön kiintiöitä pienennettiin, ja rajapintapalveluita enemmän hyödyntävien kohdalla palveluiden käyttökustannukset ovat nousseet jopa 1400%.
GOOGLE MAPSISTA OPENSTREETMAPIIN
OpenStreetMap-projekti (OSM) on yhteistyöprojekti, jossa käyttäjät itse keräävät paikkatietodataa. OSM-data on ilmaista ja avointa, ja sen lisenssi sallii myös kaupallisen hyödyntämisen kunhan aineiston lähde on mainittu. Monien kansainvälisten sovellusten ja palveluiden lisäksi myös esim. Helsingin, Turun ja Tampereen reittioppaiden käyttämä Digitransit-alusta hyödyntää OSM-aineistoa. Jo tästä syystä yrityksien kannattaakin varmistaa, että omat tilat löytyvät OpenStreetMapista. Suomessa yli vuosikymmenen toiminut aktiivinen OSM-yhteisö on kartoittanut etenkin suuremmat kaupungit kattavasti. Jos oma toimipiste ei vielä löydy OpenStreetMapista, ei sen lisääminen vie muutamaa minuuttia enempää esimerkiksi onosm.org-sivulla.
Google Mapsin uusi hinnoittelumalli on ajanut osan käyttäjistä etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista OSM on hyvin varteenotettava vaihtoehto. OpenStreetMap-dataa voi käyttää ilmaiseksi esim. karttaupotteissa tai muissa web-karttasovelluksissa, joiden kehittämisessä voi hyödyntää avoimia OpenLayers tai Leaflet JavaScript-kirjastoja.
Yksinkertaisen karttaupotteen tekeminen on nopeaa: mene osoitteeseen openstreetmap.org, siirrä kartta haluamaasi kohtaan, valitse oikean yläkulman valikosta Share – HTML ja kopioi koodi sivullesi. Hieman kustomoidumpaan tulokseen pääsee helposti esimerkiksi muokkaamalla Leaflet-kirjaston dokumentaatiosta löytyvää Leaflet Quick Start Guide-ohjetta omaan käyttöön:
OSM-aineisto on käyttäjien ylläpitämää, ja se on usein ajantasaisempaa kuin Googlen Mapsin kaupallinen aineisto. Lisäämällä yrityksesi tai vaikkapa suosikkiravintolasi sijainnin ja aukioloajat OpenStreetMapiin hyödytät itsesi lisäksi myös koko käyttäjäyhteisöä. Avointa dataa ja avoimen lähdekoodin kirjastoja käyttämällä varmistaa samalla, ettei tulevaisuudessa törmää yllättäviin hinnoittelu- tai lisensointiongelmiin: OSM-aineisto on ja tulee aina olemaan ilmaista.
Yksinkertaisten karttaupotteiden lisäksi OSM-aineistoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi reititykseen ja vaikuttaviin visualisointeihin. Gispolla on paljon aikaisempaa kokemusta OSM:n hyödyntämisestä erilaisissa projekteissa. Olemme mm. toteuttaneet Liikennevirastolle selvityksen Suomen pyörätieaineiston kohentamisesta OSM:n avulla, osallistuneet uuden Reittioppaan kehitykseen ja järjestäneet asiakkaillemme OSM-työpajoja. Jos ylläoleva koodiesimerkki ei tahdo aueta, tai kaipaat räätälöidympää ratkaisua kuten omaa karttasovellusta, ota meihin yhteyttä osoitteeseen info@gispo.fi.
Tampereen yleiskaavan tietomallityö sai jatkoa marraskuussa 2018, kun varsinainen kaavoittajien työkalun eli QGIS-työtilan toteutus aloitettiin. Samalla aiemmassa hankkeessa tuotettuun yleiskaavan tietomalliin tuli pieniä lisäyksiä. Uusin versio tietomallista saatavilla avoimesti GitHubista.
Toiveena oli siis luoda QGIS-työtila, jossa kaavoittavat pystyvät hallinnoimaan tietokantaan vietyjä kaavatasoja ja että samalla työn laatua voitaisiin parantaa ja tarkistaa. Tämä toteutettiin luomalla kenttien tuotantoon automatisointeja sekä pudotusvalikoita koodilistojen hallintaan ja lopulta koontitauluja, joista luotuja kaavakohteita ja niihin liittyviä kaavamääräyksiä voitiin tarkastella yhdessä. Alussa ajatuksena oli, että QGISiin mahdollisesti jouduttaisiin luomaan erillinen laajennososa, mutta tätä ei tarvinnut lopulta toteuttaa ja QGIS-työtilan luonti onnistui ilman koodausta! QGISn Project Generator lisäosa mahdollisti koko tietokannan ja taulujen välisten relaatioiden tuomisen työtilaan ja attribuuttilomakkeiden luontiin hyödynnettiin QGIS:n omia työkaluja.
Kaavoittajille suunnattu QGIS-työtila toteutettiin tukemaan kaavoittajien työtä perustuen työn eri vaiheisiin. Työtilapohjan avulla Tampereen yleiskaavoittajien on myös mahdollista itse luoda työtiloja kopioimalla pohja työn taustaksi. Jos muutoksia tai lisätarpeita ilmenee, työtilaa on helppo muokata itsekin.
Työn lopuksi toteutimme koulutuksen koko Tampereen yleiskaavoituksen väelle, jotta tiedon tuottaminen jatkossa olisi mahdollisimman helppoa. Tehokäyttöön yleiskaavoituksen QGIS-työtila joutuu kevään 2019 aikana. Jännittävää nähdä tuloksia!
Asiakas: Tampereen kaupunki / yleiskaavoitusosasto
Toteutusajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Pia Hastio
Maria Seppälä
Jussi Tahvanainen
Listätietoa Gispon osalta antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)
VIDEOLLA ESIMERKKI MITEN YLEISKAAVOITUKSEN QGIS-TYÖTILAA VOI HYÖDYNTÄÄ
Iisalmen kaupungin KIRA-digihankkeen selvitystyössä tarkasteltiin yleiskaavan digitalisoinnin mahdollisuuksia käytössä olevilla järjestelmillä huomioiden strategisen yleiskaavoituksen tarpeet. Samalla selvitettiin myös SYKE:n Liiteri-palvelun ja sieltä saatavan YKR-aineiston tiedonvälitysprosessia Iisalmen kaupungin järjestelmiin. Selvitystyö toteutettiin työpajojen ja haastatteluiden avulla. Lisäksi hankkeen purkutilaisuus järjestettiin Iisalmen alueen paikkatietoalan toimijoille.
Asiakas: Iisalmen kaupunki
Ajankohta: 10-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Sari Niemi
Pirjo Karppinen
Arttu Haanketo
Lisätietoa Gispon osalta selvityksestä antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)
Tuotimme yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yleiskaavan digitalisoidun tietomallin, jonka tarkoituksena on helpottaa maankäyttötiedon ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta. Tietomalli rakennettiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia maankäyttötietojen kansainväliseen tarkasteluun. Työn tulokset ovat avoimesti saatavilla GitHub-ohjelmavaraston kautta. Järjestimme myös Tampereen yleiskaavoittajille tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden, jossa testasimme yleiskaavoituksen henkilöstöllä tietomallia QGIS-ohjelmistolla. Hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana KIRA-digihankkeessa. Tietomallia lähdettiin viemään eteenpäin kaupungin prosessien läpikäynnin pohjalta.
Koulutuksesta saadun palautteen ja sitä seuranneiden pohdintojen jälkeen käyttöliittymää päästään sujuvasti kehittämään. Tietomallityön seuraava vaihe on QGIS:sin valmistelu siten, että tietomallia voidaan sujuvasti hyödyntää kaavoituksessa. Gispo on jatkokehitystoimissa mukana QGIS:sin konfigurointityössä marraskuussa, mikä onkin jännittävää sillä työn jälkeen yleiskaavan tietomallia testataan hyödyntämällä sitä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2017-2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan -luonnoksissa heti alkuvuodesta 2019.
“Yleiskaava on maankäytön ohjausvälineenä muuttunut Tampereella aikaisempaa strategisemmaksi, mikä tarkoittaa, että yleiskaavan ajantasaisuudella on myös suuri merkitys. Valtuustokausittain päivittyvän yleiskaavan tietomäärän mutta myös eri vaiheissa olevien kaavojen hallitsemiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden löytämiseen on ollut hyvä saada ajattelua myös oman laatikon ulkopuolelta. Gispo on auttanut Tampereen yleiskaavan tietomallin kehitystyössä erityisesti paikkatiedon moninaisen hallinnan ja INSPIRE -vaatimusten erityisosaajana.” -Pia Hastio, Yleiskaavapäällikkö, Tampere
TOTEUTUKSEN TIEDOT
Tilaaja: Tampereen kaupunki
Toteutusajankohta: 11/2017-09/2018
Työmme hankkeessa:
- Tietomallin kehitys
- INSPIRE-vastaavuksien selvitys ja dokumentointi
- Käsitemallin laajennettu versio
- Käsitteistön keruu
- Yleiskaavoitukseen liittyvien toimijoiden listaaminen
- Tietomallin testaaminen yhdessä Tampereen yleiskaavoituksen kanssa
- Koulutusmateriaali sekä koulutuksen pitäminen yleiskaavan tietomallin hyödyntämiseen
- SYKE-QGIS-lisäosa
- Projektin aikatauluttaminen ja suunnittelu yhteistyössä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa
”Olen ollut Gispossa töissä nyt vuoden. Saatuani väitöskirjan valmiiksi ja siirryttyäni yksityiselle sektorille asiantuntijaksi kuvittelin, että opiskelu on nyt osaltani ohi. Kyllä voi ihminen olla väärässä!”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen dosentit Rita Asplund ja Antti Kauhanen kirjoittivat Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa 1/2018 siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia teknologinen kehitys tuo työelämään. Artikkelissa kerrottiin, että tekniikan kehittyminen toisaalta tuhoaa Suomessa päivätasolla jopa 500 työpaikkaa, mutta samanaikaisesti luo uusia, erilaisia työpaikkoja vähintään saman verran. Määrät kuulostavat hurjilta, ja muutos onkin parhaillaan hyvin nopeaa. Teknologia siis automatisoi ja korvaa sellaisia työtehtäviä, joissa ihmistä ei välttämättä tarvita. Viime vuosina olemme tutustuneet esimerkiksi itsepalvelukassoihin, ilmoittautumisautomaatteihin ja verkkokaupan postituspalveluihin, jotka useimmiten jopa osuvat oikeaan hyllyyn toimitusta poimiessaan. (Kerran tosin sain Amazon.comista tilaamieni oppikirjojen sijaan laatikollisen kuusenkoristeita.)
Digitalisaatio siis luo ja kaipaa sellaisia työpaikkoja, joissa ihmisen ylivertaisuus koneisiin nähden korostuu. Tällaisia ovat erityisesti luovaa ongelmanratkaisua ja monimutkaista, ihmisten välistä kommunikaatiota vaativat tehtävät. Näitä taitoja ei välttämättä ihminenkään opi minkään ammatin koulutusohjelmissa, vaan ne vaativat työelämässä ja elämänkoulussa hankittua kokemusta. Ominaista näille taidoille on myös niiden jatkuva kehittyminen sekä niiden läpileikkaavuus kaikilla tieteen ja ammattien aloilla. (Lisää läpileikkaavista taidoista voi lukea Ammattikasvatuksen aikakauskirjan vanhemmasta numerosta.)
Konsulttina toimiessani olen huomannut, että asiantuntijuus ei useinkaan ole sitä, että hallitsisi selvitettävän asian kentän täydellisesti. Sen sijaan asiantuntijalta vaaditaan taitoa kysyä oikeat kysymykset! Sen jälkeen alkaa sitten työn helppo osuus eli ratkaisujen löytäminen näihin kysymyksiin. Ongelmanratkaisussa taas auttaa ajantasainen osaaminen eri teknologioista ja ohjelmistoista. Tämä vaatimus haastaa meidät aikuis- ja täydennyskoulutuksen kentällä tarjoamaan sellaista oppia, joka todella hyödyttää asiakkaitamme. Koulutukseen tulevalla saattaa olla hyvinkin spesifi ratkaisutarve nykyisessä työtehtävässään, tai hän voi kaivata osaamisensa päivittämistä uusia haasteita varten.
Asiantuntijatehtävissä ponnistelu oman osaamistason ylärajoilla tuntuu olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Tällä rajalla toimiminen vaatii, ja toisaalta tuottaa, uuden oppimista väistämättä. Elinikäinen oppiminen ei siis enää ole itse valittava asia, vaan se on se tapa jolla työelämä toimii. Tasainen, nousujohteinen työura saman yrityksen palveluksessa on harvinaista herkkua. Tyypillisempää on leipänsä ansaitseminen pätkä-, osa-aika- ja sivutöiden tilkkutäkkinä. Tässä tilkkutäkissä ei parikymmentä vuotta sitten hankitulla tutkintopaperilla ole juurikaan arvoa, jos osaamistaan ei pidä yllä tavalla, jonka voi myös osoittaa.
Hankitun osaamisen osoittaminen ja markkinointi on sosiaalisen median aikakaudella helppoa, ainakin teknisesti. Sain esimerkiksi käymästäni Helsingin Yliopiston MOOC-verkkokurssista digitaalisen osaamismerkin, jonka pystyin liittämään suoraan LinkedIn-tiliini. Tällaisia suoritusmerkintöjä kannattaakin hyödyntää ja jakaa avoimesti.
Uusien asioiden opetteleminen ei viestitä potentiaalisille työnantajille tai yrityskumppaneille, että olisit jotenkin pudonnut kelkasta tai että taitosi olisivat vajavaiset. Päin vastoin, se kertoo nimenomaan halusta ja kyvystä kehittyä ja pysyä alansa aallonharjalla!
Mikäli mielenkiintosi heräsi opiskelun polulle, klikkaa ajankohtaisille kursseillemme ja ota paikkatiedon tiedot haltuun!
Kirjoittaja on Maria Seppälä Tampereen kaupungin Yleiskaavoituksesta.
Tampereen yleiskaavan digitalisointi -KIRA-digihanke saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Työn tavoitteena oli tuottaa avoin yleiskaavan tietomalli, joka helpottaa maankäyttötiedon saatavuutta ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta.
Hankkeen taustaa
Hanke alkoi lokakuussa 2017 ja paljon ehdittiin tehdä vuoden aikana. Hanketta vietiin läpi Tampereen kaupungin Yleiskaavoituksen ja Gispo Oy:n yhteistyönä. Hankkeen suunnittelu aloitettiin kaavaobjektien ja niiden yhteyksien tunnistamisesta, yleiskaavan käsitteistön kuvauksien ja käsitemallin sekä yleiskaavan prosessikaavion tuottamisesta. Seuraavassa vaiheessa luotiin tietomalli, jota testattiin Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -aineistolla ja hankkeen lopuksi Gispo Oy järjesti tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden Tampereen yleiskaavoittajille. Käytännössä tämä on tarkoittanut yleiskaavoituksessa noin 1 500 työtuntia ja 30 palaveria sekä paljon pohdintoja ja keskusteluja.
Tuloksena koko yleiskaavaprosessin huomioiva tietomalli
Tietomalli luotiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia ja se jaettiin avoimesti kaikkien saataville GitHub-ohjelmavaraston kautta. Tietomallissa kaavaobjekteille ja taulujen tiedoille luodaan automaattisesti yksilöivät id-tunnukset, joiden kautta tietojen linkittäminen esimerkiksi kaavaobjektiin on sujuvaa. Lähtötietojen linkittäminen onnistuu esimerkiksi URI-tunnisteiden avulla. Yhtenä tärkeänä oppina ja tuloksena kuitenkin on, että lähtötietojen saaminen osaksi yleiskaavan tietomallia vaatii lähtöaineistoilta (esim. maakuntakaavat, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet) yksilöivää ID:tä (uuid). Joissakin lähtöaineistoissa tämä on jo huomioitu, mutta ei kaikissa. Lähtöaineistoissa pitäisi myös huomioida, että kohteen elinkaaressa tapahtuvat muutokset välittyisivät uniikkien ID-numeroiden avulla automaattisesti yleiskaavan tietomalliin. Yleiskaavan tietomallin toimiminen siten, että se nivoisi varanto-, yhdyskuntarakenteen seurannan- ja lähtötiedot yhteen osaksi kaavatietoa vaatiikin vielä laajempaa kehittymistä lähtöaineistoilta.
Hankkeen KIRA-digi osuudessa tuotettiin myös Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistustyöhön syötteitä, jotka liittyivät yleiskaavan tuottamiseen tietomallipohjaisena ja asettamisesta digitaalisesti nähtäville. Yleiskaavoittajien tunnistamat teemat, jotka olisi hyvä huomioida MRL:n uudistamisessa, liittyivät muun muassa yleiskaavan muuttumiseen strategisemmaksi, vaikutusten arvioinnin korostumiseen tulevaisuudessa, kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, lain säilymiseen mahdollistavana, kaavan hyväksymiseen, valittamiseen ja digitaalisen yleiskaavan käyttöön sekä digitaalisen yleiskaavan teknisiin vaatimuksiin.
Gispo Oy:n järjestämässä tietomallin esittely- ja koulutustilaisuudessa saatiin ensimmäisiä käyttäjäkokemuksia tietomallista, kun Tampereen yleiskaavoituksen koko henkilöstö tutustui tietomalliin ja testasi sen käyttöä QGIS:llä.
“Oli hienoa nähdä miten koko yleiskaavaosasto lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan ihan uutta työtapaa, tietomallipohjainen työskentely kuitenkin muuttaa hieman työskentelyä, mutta kaikki pysyivät hyvin mukana ja olivat selvästi innoissaan!” (Pekka Sarkola, toimitusjohtaja Gispo Oy)
Yleiskaavaprosessi on laaja ja siinä hallittava tietomäärä suuri, minkä vuoksi myös tietomallista muodostui teknisesti monipuolinen kokonaisuus. Hankeaikataulu oli tiukka tietomallin luomiselle ja sen puitteissa ei ehdittykään keskittymään käyttöliittymän kehittämiseen. Eli siinä, kuinka tietomallia käytetään ja ylläpidetään esimerkiksi QGIS:llä, tarvitaan KIRA-digi-hankkeen jälkeen vielä jatkokehittämistä. Koulutuksesta saimmekin ensiarvoista tietoa siitä, mitkä ovat kehittämisen paikat tietomallin käyttöliittymässä – mikä toimii ja mikä ei. Koulutuksesta saadun palautteen ja hankkeen jälkeen tehtyjen pohdintojen jälkeen, onkin hyvä lähteä kehittämään tietomallin käyttöliittymää. Gispo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sarkola kommentoi tulevaa jatkokehittämistä:
”Pyrimme Gispolla ensisijaisesti etsimään QGIS-ohjelmiston jo olemassaolevista työkaluista sopivaa ratkaisua tai tukemaan olemassa olevien lisäosien kehitystä. Jos maailmalta ei vielä sopivia työkaluja löydy, voimme lähteä laajennososia kehittämään, silloin olisi hyvä tietää jos muuallakin on samanlaisia toiveita. Avoimen lähdekoodin työkaluja kehittäessä avoimuus ja yhteistyö on oleellista.”
Ajattelumallien muutosta tarvitaan
Hankkeen läpivienti onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja kaikki voivat olla tyytyväisiä siitä, kuinka paljon saimme vajaassa vuodessa aikaiseksi. Saimme aikaan tietomallin ensimmäisen version, josta voimme olla iloisia, mutta sen lisäksi hankeprosessista kertyi kokemusta ja osaamista projektin hallinnasta oman toiminnan kehittämiseen. Kaikki epäonnistumiset ja onnistumiset kantavat pitkälle. Hankkeen läpivieminen ei ollutkaan pelkästään ruusuilla tanssimista, vaan päätäkin on täytynyt lyödä seinään – ajattelumalleja on täytynyt kääntää uuteen erilaiseen asentoon, jotta on pystytty pohtimaan asioita uudenlaiselta kantilta. Kaikkea tätä on tarvittu, jotta saatiin luotua laaja, koko yleiskaavaprosessin, huomioiva tietomalli. Tämän on mahdollistanut koko yleiskaavoituksen henkilökunnan osallistuminen hankkeeseen.
Tampereen yleiskaavoitus digitalisoituu
Tampereen yleiskaavan digitalisointi -KIRA-digi-hanke päättyi, mutta tietomallin käyttöliittymän kehitystyö jatkuu. Olemme siirtäneet ajatukset tietomallin teknisen rakenteen pohtimisesta QGIS:iin: mitä tietoja haluamme sinne yleiskaavasta täyttää, missä järjestyksessä ja millainen käyttöliittymän tulisi olla, jotta yleiskaavan laatiminen tietomallia hyödyntäen olisi mahdollisimman sujuvaa. Nyt voimmekin iloksemme todeta, että hyvin alkanut yhteistyömme jatkuu Gispo Oy:n kanssa! Gispo tekee meille QGIS:n konfigurointityötä toiveidemme mukaisesti marraskuun aikana. Sen jälkeen Suomen ensimmäinen yleiskaavan tietomalli pääsee todelliseen testiin, sillä alku vuodesta 2019 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2017–2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan -luonnokset tehdään hyödyntämällä tietomallia. Samalla testaamme yleiskaavojen asettamista nähtäville ainoastaan Oskari-karttapalvelun kautta. Tampereen yleiskaavoitus goes to digi!
Paikkatietomaailmassa metatiedoilla ja niiden oikeaoppisella kirjaamisella on todellakin paikkansa. Datan määrä maailmassa kasvaa kasvamistaan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että datan tuleva hyödyntäjä löytää ja pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa olemassa olevaa aineistoa helposti. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvää (eikä paikkatietoala ole varmasti yksin asian kanssa), vaan usein vastaan tulee datoja, joista oleelliset tiedot puuttuvat. Ehkä kirjaaminen koetaan hankalaksi, ehkä turhan aikaavieväksi tai ehkä kauniina ajatuksena on, että: “kyllä se data sieltä sitten löytyy”. Oli syy sitten mikä tahansa, niin paikkatiedon etsijä tuskin löytää dataa, johon tarvittavia metatietoelementtejä ei ole kirjattu. Paikkatietojen metatietojen kirjaamista hankaloittaa myös se, että alan metatietostandardeja on useampia ja niiden väliset erot sekä käyttötarpeet on tunnistettava hyvin. Tämän vuoksi metatiedon roolia tulisi yhä kasvattaa, sillä jos kirjaaminen koetaan haastavaksi nyt, niin datamäärien yhä kasvaessa haasteet tuskin helpottuvat.
INSPIRE on EU:n direktiivi, jonka tavoitteena on luoda yhteinen paikkatietoinfrastruktuuri sekä yhteiskäyttöiset paikkatiedot. Direktiivi velvoittaa organisaatioita kuvaamaan INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot, -aineistosarjat ja -palvelut eli toisin sanoen luomaan ja julkaisemaan aineistoille tarkoituksenmukaiset metatiedot. Käytännössä INSPIREN vaatimat kuvailut koostuvat metatietoelementeistä, sellaisista kuten “Avainsana”, joiden avulla data kuvataan. Näin esim. Avainsana-elementti avaa datan temaattista sisältöä datan potentiaalisille käyttäjille ja tuottajille tietyn avainsanakirjaston kautta. Muita elementtejä ovat mm. resurssin nimi ja kieli sekä metatiedon päiväys. Tarkemmin vaatimuksista voi lukea esimerkiksi Maanmittauslaitoksen sivuilta.
Suomessa paikkatietojen metatietosuosituksena toimii “Paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatiedot” -JHS 158 eli Julkishallinnon suositus numero 158. Suositus on vastikään päivitetty viime ja tämän vuoden aikana ja siihen voi tutustua tästä linkistä.
“Kun metatiedot on laadittu yhtenäisellä tavalla, paikkatietojen vertailu helpottuu ja samoja metatietoja voidaan käyttää eri metatietopalveluissa rajapintapalveluiden avulla.” (JHS 158)
Hienoa olisi, jos pelkän paikkatietohakemiston sijaan data yhdistettäisiin muuhun dataan (esim. tilastoaineistoon) organisaation eri datahakemistoissa. Gispo toteutti Helsingin kaupungille konsultoinnin, jonka tavoitteena oli tukea kaupungin työntekijöitä paikkatietojen metatietomallin kohentamisessa kattamaan yhteentoimivuuteen ja datan optimaaliseen käyttöön liittyvät kaupungin sisäiset ja ulkoiset tarpeet. Näin ollen kaupungin eri yksiköiden työntekijöiden sekä ulkoisten toimijoiden olisi helpompi ja tehokkaampi etsiä ja hyödyntää dataa tarpeidensa mukaan. Helsingin kaupungin tarpeena on yhdistää standardeja ja muita metatietoja koskevia vaatimuksia siten, että aineistot puhuvat toisilleen metatietojen avulla. Näin ollen Helsingin kaupungin eri yksiköiden olisi mahdollista päästä käyttämään dataa metatiedon avulla.
Yhä digitalisoituvammassa maailmassa yhteentoimivuus on erityisen keskeinen termi. Ilman yhteentoimivuutta ja merkityksellistä metatietoa paikkatiedotkin ovat vain hienoja pisteitä kartalla. Mikäli kaipaat apua paikkatiedon metatietojen hallinnassa, ota yhteyttä info@gispo.fi.
Lähteet:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (14.3.2007/2/EY). 7.11.2018. <https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32007L0002&from=EN>
Mitä tarkoitetaan strategisella yleiskaavalla? Siihen ei taida olla vielä selkeitä sääntöjä eikä varmaan tarvitakaan. Kaavoituksen trendinä on viime vuosina ollut päästä tarkasta asemakaavamaisesta yleiskaavoittamisesta ylätason pohdintaan. Strategisessa yleiskaavassa voidaan tarkastella kaupunkirakenteen tiivistämistä, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, muuttoliikkeen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita tai vaikkapa sitä miten nämä kaikki voidaan nykyisillä järjestelmillä nähdä myös kolmiulotteisena matriisina – elävänä kaupunkina. Yleiskaavasta tulee näin yhä enemmän tiedollajohtamisen työkalu.
Yleiskaava ei välttämättä tulevaisuudessa ole enää aikaan sidottu staattinen paperikartta vaan elää ja muuttuu kaupungin kehittymisen myötä. Jos asumiseen kaavoitettu alue ei täytykään sille annetussa määräajassa, pitääkö se ottaa huomioon jatkotoimenpiteissä? Tai jos kansallisissa prosesseissa syntyy uusia suojelukohteita, voisiko kaava huomioida nämä kohteet ja muovautua sen mukaan? Tai edes niin, että suunnittelijalle tai päätöksentekijöille tulisi näistä muutoksista tieto ja voitaisiin siten päättää miten tietoa hyödynnetään jatkossa.
Iisalmessa halutaan päästä jossain vaiheessa tähän. Sen vuoksi teemme heidän kanssaan selvitystyötä Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava KIRA-digi -hankkeessa nykyisten järjestelmien mahdollisuuksista. Työ on hyvä jatkumo vuosi sitten tekemällemme Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset -osahankkeelle, jossa tarkasteltiin maankäyttöpäätöstietojen vähimmäisvaatimuksia. Siinä saimme (tai oikeastaan EU:n INSPIRE-direktiivi antoi) raamit kaavojen tietomallipohjaiselle tekemiselle, jota sitten koeponnistettiin Tampereen yleiskaavan tietomallin kehittämisessä sekä Paimion kaupungin kaava-aineistojen tietomallisuunnittelun kanssa kesällä 2018.
Nyt Iisalmessa viedään ajatusta vielä eteenpäin. Vaikka työ on vasta alkanut, selkeitä toiveita on jo tullut mm. SYKE:n YKR-aineiston hyödyntämisen suhteen strategisen yleiskaavan yhtenä tärkeimpänä tietolähteenä. Työn tuloksista järjestetään Iisalmessa purkutilaisuus 27.11.
MapProxy on avoimen lähdekoodin välityspalvelin paikkatietoaineistoille, jonka avulla voidaan tallentaa WMS- tai WMTS-palveluista aineistoa MapProxy-palvelimelle välimuistiin. WMS:n (Web Map Service) avulla käyttäjä pystyy tietoverkon yli lataamaan karttoja kuvina, jotka voivat olla esimerkiksi JPEG-, PNG-, GIF- tai vektorimuodossa. Suomessa avoimen datan rajapintoja tarjoaa esimerkiksi Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, llmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto ja Geologian tutkimuskeskus. Myös monilla kaupungeilla ja kunnilla on Suomessa omia palveluita aineistojen lataamiseen. WMS-rajapintojen hyödyntämistä opitaan myös Johdatus Geoserverin käyttöön -kurssilla 13.-14.11.
MapProxyn avulla voidaan parantaa WMS:n suorituskykyä, joka ei usein ole riittävä esimerkiksi internetin karttapalveluissa käytettäväksi. MapProxylla luodaan WMTS (Web Map Tile Service), joka on protokolla karttatiilien jakamiseen. WMTS:n avulla aineistot ovat nopeammin käyttäjien saatavilla eikä lähdepalvelun ruuhkautuminen tai muut tekniset ongelmat häiritse käyttöä.
MapProxyn toimintaperiaate
Karttatiilet (map tile) ovat karttakuvia, jotka ovat säännöllisen muotoisia resoluutioltaan 256×256 px:n neliöitä (paloja jostakin kartasta) ja määrittyvät karttatiiliruudukkoon. Karttatiiliä käyttämällä parannetaan huomattavasti esimerkiksi internet-karttojen käyttökokemusta, kun koko esitettävää karttakuvaa ei jokaisella kartan siirrolla renderöidä uudelleen. Lisäksi renderöityjen palvelimelta haettujen kuvien esittäminen on tehokkaampaa kuin jos kuvia renderöitäisiin selaimella.
Olemme toteuttaneet asiakkaillemme MapProxyn asennuksia sekä konfiguraatioita ja laatineet käyttöohjeet palvelun hyödyntämiseen. Käyttöohjeiden avulla asiakas pystyy itse jatkossa käyttämään MapProxya tarpeidensa mukaan.
Autamme asiakkaitamme ottamaan MapProxyn hyödyt haltuun hoitamalla esimerkiksi välityspalvelimen asentamisen sekä konfiguraation. Lisäksi autamme löytämään tehokkaan tavan käyttää MapProxya asiakkaan tarkoitusten mukaan. MapProxy on tehokas väline tuottaa WMTS, jota hyödyntävät useat verkkokarttapalvelut.
Ota siis rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset apua tehokkaassa paikkatietoaineistojen jakamisessa!
Lue lisää MapProxy-välityspalvelimesta: https://mapproxy.org/
Huh! Kohta Tampereen ja Gispon työ yleiskaavan tietomallin parissa on loppuraporttia vaille valmis. Tai ei oikeastaan, koska työ jatkuu Tampereella ihan tosissaan tietomallipohjaisen suunnittelun kommervenkkejä opetellessa ja digitaalisen kaavan hyväksynnän pohdinnoissa.
Tietomallikin varmasti elää tulevaisuuden tarpeiden mukaan, sillä kansallisesti on vielä paljon tehtävää niin koodilistojen kuin ohjeistuksenkin suhteen. Onneksi Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa porhalletaan kovaa eteenpäin.
Tampereen yleiskaavoittajat (koko osasto!) testasivat syyskuun alussa yhdessä suunnittelemaamme yleiskaavan tietomallia QGIS 3:n avulla ja kaikille tuli varmasti paljon ideoita jatkokehityksen suhteen. Tietomalliin voi mahdollisesti tulla vielä pieniä muutoksia, mutta eniten mietitytti ne työkalut jolla tietoja jatkossa hallitaan. Aito relaatiotietokanta pistää aivot ruksuttamaan eri tavalla, sillä tietomalli ei ole enää simppeli yksiulotteinen taso, vaan haarautuu useisiin toisiinsa yhdistyviin tauluihin ja lähtötietoihin.
Koulutuksen myötä huomattiin siis vahva tarve kehittää QGIS:iin omaa työkalua, jossa Tampereen yleiskaavan tietomallia voisi tehokkaammin käyttää: miten kohteita lisätään, mitä tietoja täytetään missäkin vaiheessa, kuka täyttää ja minne. Nämä asiat pitää vielä saada kuntoon.
Peruskäytössä, eli katselussa ja ominaisuuksien tutkailussa QGIS toimii hienosti. Aika näppärä työkalu löydettiin myös juuri ennen koulutusta, kiitos pomon reissun FOSS4G2018-konferenssiin: QGIS:in Project Generator laajennos. Se hakee PostGIS-kannasta relaatiokannan ja tuo tarvittavat taulut QGIS:in työtilaan. Kaikkea laajennos ei ymmärrä valmiiksi, joten attribuuttilomakkeiden avulla voidaan automatisoida esimerkiksi yksilöivän id:n antamista tai vaikkapa määrittää käytettävät koodilistat kaavatauluille. Näitä sääntöjä on aika raskas tehdä jokaisen itse, joten siksikin räätälöity työkalu voisi olla tarpeellinen.
Kouluttaessa huomattin myös, että eri kaavoittajilla on erilaisia tarpeita ja työtä tehdään eri tiimeissä. Yhteistuottaminen onnistuu, kun tiedot ovat nyt samassa paikassa ja se koettiin todella hienoksi asiaksi. Nyt on helpompi nähdä heti, kuka on tehnyt mitä ja milloin.
KIRA-digi -hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa yleiskaavan skaalautuva tietomalli ja tutkailla kaavatietojen yhteyksiä muihin järjestelmiin ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset vaatimukset. Nyt tuo työ on lähes valmis, loppuraporttia odotellessa, mutta uskaltaisin sanoa, että nyt vasta työ on alussa. Kaikki materiaalit, mukaan lukien tietomallin testauskoulutuksen ohjeistukset on saatavilla GitHubista.