Mitä kuuluu Tampereen yleiskaavalle?
Huh! Kohta Tampereen ja Gispon työ yleiskaavan tietomallin parissa on loppuraporttia vaille valmis. Tai ei oikeastaan, koska työ jatkuu Tampereella ihan tosissaan tietomallipohjaisen suunnittelun kommervenkkejä opetellessa ja digitaalisen kaavan hyväksynnän pohdinnoissa.
Tietomallikin varmasti elää tulevaisuuden tarpeiden mukaan, sillä kansallisesti on vielä paljon tehtävää niin koodilistojen kuin ohjeistuksenkin suhteen. Onneksi Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa porhalletaan kovaa eteenpäin.
Tampereen yleiskaavoittajat (koko osasto!) testasivat syyskuun alussa yhdessä suunnittelemaamme yleiskaavan tietomallia QGIS 3:n avulla ja kaikille tuli varmasti paljon ideoita jatkokehityksen suhteen. Tietomalliin voi mahdollisesti tulla vielä pieniä muutoksia, mutta eniten mietitytti ne työkalut jolla tietoja jatkossa hallitaan. Aito relaatiotietokanta pistää aivot ruksuttamaan eri tavalla, sillä tietomalli ei ole enää simppeli yksiulotteinen taso, vaan haarautuu useisiin toisiinsa yhdistyviin tauluihin ja lähtötietoihin.
Koulutuksen myötä huomattiin siis vahva tarve kehittää QGIS:iin omaa työkalua, jossa Tampereen yleiskaavan tietomallia voisi tehokkaammin käyttää: miten kohteita lisätään, mitä tietoja täytetään missäkin vaiheessa, kuka täyttää ja minne. Nämä asiat pitää vielä saada kuntoon.
Peruskäytössä, eli katselussa ja ominaisuuksien tutkailussa QGIS toimii hienosti. Aika näppärä työkalu löydettiin myös juuri ennen koulutusta, kiitos pomon reissun FOSS4G2018-konferenssiin: QGIS:in Project Generator laajennos. Se hakee PostGIS-kannasta relaatiokannan ja tuo tarvittavat taulut QGIS:in työtilaan. Kaikkea laajennos ei ymmärrä valmiiksi, joten attribuuttilomakkeiden avulla voidaan automatisoida esimerkiksi yksilöivän id:n antamista tai vaikkapa määrittää käytettävät koodilistat kaavatauluille. Näitä sääntöjä on aika raskas tehdä jokaisen itse, joten siksikin räätälöity työkalu voisi olla tarpeellinen.
Kouluttaessa huomattin myös, että eri kaavoittajilla on erilaisia tarpeita ja työtä tehdään eri tiimeissä. Yhteistuottaminen onnistuu, kun tiedot ovat nyt samassa paikassa ja se koettiin todella hienoksi asiaksi. Nyt on helpompi nähdä heti, kuka on tehnyt mitä ja milloin.
KIRA-digi -hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa yleiskaavan skaalautuva tietomalli ja tutkailla kaavatietojen yhteyksiä muihin järjestelmiin ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset vaatimukset. Nyt tuo työ on lähes valmis, loppuraporttia odotellessa, mutta uskaltaisin sanoa, että nyt vasta työ on alussa. Kaikki materiaalit, mukaan lukien tietomallin testauskoulutuksen ohjeistukset on saatavilla GitHubista.
