Yhä useampi kaavoittaja käyttää QGISiä pääasiallisena työkalunaan. Siksi saamme usein kysymyksiä liittyen QGISin digitointityökaluihin ja siihen, miten ne taipuvat esim. CAD-työkaluihin tottuneiden kaavoittajien tarpeisiin. Päätimme koota blogiin vinkkejä jouhevaan digitointi- ja kaavatyöskentelyyn QGISissä. Ja koska hyviä työkaluja on niin paljon, artikkeleita syntyi kaksin kappalein! Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään QGISin tavallisia digitointityökaluja. Myöhemmin ilmestyvä toinen osa jatkaa esittelemällä QGISistä löytyviä digitoinnin lisätyökaluja, jotka ovat saaneet innoitusta CAD-maailmasta.

Tästä vankka digitointitaitopaketti haltuun!

Tarvittavat työkalupalkit esille

Jotta tarvittavat työkalut ovat helposti käytettävissä, työtilaan kannattaa ottaa tietyt työkalupalkit näkyville. Työkalupalkkeja saa helposti valittua näkyville listalta, joka aukeaa klikkaamalla hiiren oikealla nappulalla QGIS-ikkunan ylävalikoiden alueella. 

Näkyville kannattaa perustyöskentelyä varten ottaa ainakin seuraavat valikot:

Paneelit ovat työtilan vasemmassa reunassa näkyviä, työskentelyä helpottavia työkalukokonaisuuksia. Näkyviin kannattaa valita vähintään seuraavat paneelit:

• Tasot (Layers Panel)
• Digitoinnin lisätyökalut-paneeli (Advanced Digitizing Panel) – tämä tarpeen etenkin artikkelin osassa II
  

Pikanäppäinkomennot kuntoon

QGISillä työskennellessä on kätevää, jos esimerkiksi tasot saa valittua editointitilaan ja siitä pois mahdollisimman helposti. Hiirellä editoinnin tilaa saa säädeltyä ylävalikon -nappulalla tason ollessa valittuna. Mahdollisesti kätevämpi tapa on asettaa editointitilalle oma näppäinkomento (esim. E niin kuin editointi), jolla sen saa päälle ja pois:

1. Asetukset (Settings) > Pikanäppäimet (Keyboard Shortcuts)
2. Hae toiminto ”Editointi päälle/pois” (Toggle editing) ja valitse se.
3. Klikkaa “Muuta” (Change) (nappulaan tulee teksti ”Syöte:” (”Input:”))
4. Paina haluamasi näppäin tai -yhdistelmä, esim. “E”. Näppäin(yhdistelmä) ilmestyy listaan editoinnin pikanäppäimeksi.
5. Sulje (Close)
6. Testaa painamalla valitsemaasi näppäintä (tai yhdistelmää) ja katso, vaihtuuko ylälaidan editointivalikko vuorotellen aktiiviseksi/ei-aktiiviseksi.

Samalla menetelmällä voi asettaa myös muita haluamiaan pikakomentoja toiminnoille tai muuttaa jo olemassa olevia.

Tasojen hallinta

Kun projektissa on paljon tasoja, niiden hallintaa voi helpottaa esimerkiksi asettamalla niistä osan tilaan “vain luku” (Read Only), jolloin niitä ei pääse editoimaan. Tasojen hallinta tapahtuu valikosta Projekti (Project) > Ominaisuudet (Properties) > Tietolähteet (Data Sources) > Tasojen määritykset (Layer Capabilities). Tasoja voi myös ryhmitellä Tasot-paneelin ylälaidan valikosta, tasojen näkyvyyttä voi säätää jne.

Tarttumisen (snapping) asetukset

Tarttumisen työkalut (Snapping tools) auttavat piirtämään elementtejä joko kiinni toisiinsa tai esimerkiksi tietyn etäisyyden päähän toisistaan. Tarttumisen työkalut saa aktivoitua magneettia muistuttavasta nappulasta . Tarttumisen avulla voi myös piirtää osan piirrettävästä viivasta/alueesta jo olemassa olevaa elementtiä mukaillen ja osan vapaasti.

Tarttumisen asetuksia voi myös säätää tasokohtaisesti. Tasoista voi valita yksitellen ne, joihin haluaa voitavan tarttua. Myös se mihin kullakin tasolla tartutaan (pisteet, viivat, alueet) on valittavissa. Tasojen tartuttavuusasetukset saa säädettyä tarttumistyökalupalkista -nappulan alta avautuvasta valikosta kohdasta “Avaa tarttumisen valinnat” (Open Snapping Options).

Virheen käsittely piirtäessä

Joskus viivan tai polygonin piste tulee vahingossa klikattua väärään paikkaan. Viimeisen pisteen saa poistettua painamalla näppäimistöstä ”Delete” tai ”Backspace”. Huomaa, että näppäinyhdistelmä ctrl + Z peruuttaa viimeisen editoinnin ennen aktiivisena olevaa piirtotoimenpidettä (esim. edellisen piirretyn objektin).

…eikä tässä suinkaan kaikki!

Edellä on käyty läpi QGISin piirtämiseen tarkoitettuja perustyökaluja. Kun nämä ovat hallussa, on aika siirtyä eteenpäin vinkkikokoelman toiseen osaan, jossa käydään läpi Digitoinnin lisätyökaluja.

Jos mielessä pyörii kysymyksiä liittyen CAD-aineistojen käsittelyyn QGISissä, lue aiheesta lisää täältä. Ja jos mieleen herää muita kysymyksiä liittyen QGISin digitointityökaluihin, ole rohkeasti yhteydessä meihin, niin etsitään vastaukset! Tässä artikkelissa läpikäytyä edistynyttä digitointia ja siihen liittyviä harjoituksia käydään läpi myös Suunnittelu ja editointi QGISillä -kurssillamme.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Gispo on työstänyt vuosina 2021-2022 yhdessä Tampereen kaupungin jätehuoltoviranomaisen kanssa uutta jätteenkuljetusrekisterisovellusta 17 pirkanmaalaisen kunnan jätehuollon käyttöön. Tekeillä oleva sovellus kokoaa aiemmin hajallaan olleita tietoja eri toimijoiden järjestelmistä yhteiseen tietokantaan ja mahdollistaa niiden aiempaa tehokkaamman käsittelyn ja hyödyntämisen. Tiedot koskevat muun muassa alueen lähes puolen miljoonan asukkaan ja 40000 vapaa-ajan asunnon jätevelvoitteita ja jätekuljetuksia.

Projektin tavoitteena on auttaa alueen jätehuoltoviranomaista täyttämään sen lakisääteiset tehtävät aiempaa tehokkaammin. Tehtäviin kuuluvat mm. jätteenkuljetusrekisterin pitäminen sekä jätevelvoitteiden ja -kuljetusten seuranta.  Vuonna 2021 voimaan tulleen uuden jätelain yhteydessä rekisterijärjestelmän kokonaisvaltaisempi uudistaminen tuli ajankohtaiseksi myös Pirkanmaalla. Järjestelmästä haluttiin tehdä pelkän rekisterin lisäksi työkalu jätehuoltoviranomaisen töiden tehokkaampaan hoitamiseen.

”Vaikka jätehuoltoa on täällä hoidettu keskitetysti jo 1990-luvulta lähtien, tiedonhallinta on ollut hajanaista, eikä tietoa ole saatu tehokkaaseen käyttöön”, kertovat Tampereen kaupungin jätehuoltopäällikkö Anu Toppila ja projektipäällikkö Miikka Hasari yhteen ääneen. ”Jätteenkuljetustietojen osalta ollaan oltu riippuvaisia jäteyhtiöiden asiakasrekistereistä. Niistä ollaan saatu isoja ja keskenään erilaisia excel-tiedostoja, joiden tehokas hyödyntäminen on ollut käytännössä mahdotonta. Lain vaatimukset ovat täyttyneet, mutta suuresta tietovarannosta on saatu tehokkaaseen käyttöön vain pieni murto-osa”, Hasari jatkaa.

Uudessa sovelluksessa jätevelvoitteita ja jätteenkuljetuksia koskevat tiedot kootaan yhteen ja esitetään karttapohjaisessa näkymässä. ”Näin viranomainen voi esimerkiksi tarkastella jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä niiden sijainnin perusteella, mikä tarjoaa selkeämmän kokonaiskuvan tilanteesta koko toimialueella ja mahdollistaa esimerkiksi toimenpiteiden kohdentamisen alueellisesti”, Toppila kertoo. Lisäksi järjestelmä tarjoaa erilaisia suodatuksia ja kyselyitä, joilla viranomainen pystyy sekä tarkastelemaan yksittäisten kiinteistöjen tai asiakkaiden jätehuoltotietoja että tuottamaan koko toimialueen kattavia raportteja.

Jätehuolto haastaa tietokantamalleja

Jätehuollon järjestelmä on kokonaisuus, jonka jäsentäminen toimivaan tietokantamalliin ei ole tehtävä helpoimmasta päästä. Järjestelmäprojekti on opettanut tekijöitään sekä Gispolla että Tampereella: eri lähteistä koostetun datan laatu on teettänyt haasteita, samoin välillä loppumattomilta tuntuvat erilaisten tietoyhdistelmien poikkeuksien poikkeukset. Anu Toppila on kuitenkin tyytyväinen siihen, että vaikeiden kysymysten kautta kokonaisuus on kirkastunut ja ymmärrys siitä, miten tiedolla pystytään ohjaamaan monimutkaista prosessia, on kasvanut.

Vaikka projekti on osoittautunut alkuperäisiä suunnitelmia suuremmaksi, Tampereelta kiitellään Gispoa toimivien ratkaisujen löytämisestä kimuranteissakin tilanteissa. Miikka Hasari mainitsee Gispon osaamisen ja innostuksen projektia eteenpäin vievinä voimina. Myös kaupungin oma IT-tukitiimi on ollut tärkeä apu mm. kaupungin palvelinympäristöön liittyvien haasteiden selättämisessä, Toppila lisää.

Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden asiakasmäärät nousevat

Vuonna 2021 uudistuneen jätelain tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja lisätä kierrätystä. Taustalla vaikuttavat EU:n tiukentuneet kierrätystavoitteet ja niihin liittyvät kierrätysasteen tilastointi- ja raportointivaatimukset. Uuden lain myötä sekä kiertotalouden piirissä toimivien yritysten että jätehuoltoviranomaisten raportointivelvollisuudet kasvoivat.

Aiemmin kiinteistöt ovat voineet sopia itse kiinteän jätteen kuljetuksesta, mutta uuden lain myötä vastuu kuljetuksista siirtyy kunnille. Pirkanmaalla kunnalliset kuljetukset ovat olleet käytössä jo pitkään, mutta niissä kunnissa, joissa näin ei ole ollut, kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden asiakasmäärät tulevat kasvamaan uudistuksen myötä huomattavasti. Näin syntyy tarvetta uusille asiakkaan- ja kuljetustenhallintaratkaisuille.

Avoin lähdekoodi kannustaa yhteistyöhön

Jätteenkuljetusrekisteriä on gispolaiseen tyyliin toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja muutenkin avoimesti niin, että se on hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Järjestelmää mukautetaan parhaillaan Lahden seudun jätehuoltoviranomaisen tarpeisiin ja kiinnostusta on ollut muuallakin, Gispon Sanna Jokela kertoo.

Naapurikuntien yhteistyö jätehuollon tehostamisessa on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Tampereen alueella jätehuollon käytännön ratkaisuista vastaava Pirkanmaan jätehuolto Oy tarjoaa Suomen edullisinta jätehuoltoa (lähde: Kiinteistöliitto) pitkälti synergiaetujen ansiosta. Jos vielä jätehuollon kuntayhtymätkin saataisiin hyödyntämään yhteisiä ratkaisumalleja, useampi yhteistyön taso voisi luoda yhä uusia hyötyjä. Kuntakentällä olisi laajemmaltikin tarvetta yhteistyön vahvistamiselle ja löydettyjen ratkaisujen jakamiselle, eivätkä kuntien talousnäkymät ainakaan vähennä tätä tarvetta, Toppilakin toteaa.

Otsikkokuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.

Marraskuussa gispolaisten paikkatietoartesaanien joukkio vain kasvaa! Juho Ervasti on työskennellyt aineenopettajana, mutta paikkatietoala vei mennessään ja toi hänet Gispon paikkatietopajalle. Mutta mitä supervoimia hänellä onkaan?

Kuka olet?

Olen paikkatiedosta kiinnostunut luonnontieteen FM. Aikaisemmin olen työskennellyt aineenopettajana, mutta vahva kiinnostus paikkatietoalaan sai minut hakeutumaan toisenlaiseen tehtäviin Gispolle.

Mistä pidät?

Vapaa-ajalla minulla on yleensä meneillään muutama liikuntaharrastus. Eniten olen viime aikoina lenkkeillyt ja kiipeillyt, mutta mm. kuntosali ja uinti kiinnostavat edelleen. Olen myös pienestä pitäen soittanut pianoa.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Paikkatiedon avulla pystyy tehokkaasti tutkimaan monipuolisesti erilaisia ilmiöitä sekä esittämään niitä visuaalisesti. Innostuin paikkatietoaiheesta yliopisto-opintojen aikana ja halusin tehdä siihen liittyvää työtä sekä oppia kaikenlaista uutta paikkatietotyöstä. Arvostan myös avoimen datan ja lähdekoodin periaatteita, joka teki Gisposta houkuttelevan työnantajan.

Mikä on supervoimasi?

Kärsivällisyys ratkaista ongelmia ja opetella uutta.

Espoon suunnalta saatiin marraskuussa Gispon artesaaniporukkaan jälleen yksi käsipari lisää. Kaakkois-Aasiassakin pyörähtänyt Miikka on kiinnostunut paikkatiedon ja ohjelmoinnin lisäksi mm. jalkapallosta ja historiasta.

Kuka olet?

Olen Espoossa lymyävä tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK), jonka pääaineena oli mobiilisovellukset. Avoimeen dataan ja paikkatietoihin kiinnostus heräsi Kaakkois-Aasiassa suoritetun harjoittelun, sekä opinnäytetyön  yhteydessä.

Mistä pidät?

Ohjelmoinnin ja paikkatietojen lisäksi mielenkiintoa herättää myös datan visualisointi ja avoimen lähdekoodin ratkaisut. Vapaa-ajat vietän historiaa käsittelevien dokkarien ja jalkapallon parissa.  Arkena jalkapallo vaihtuu strategiapeleihin.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Alassa kiinnostaa erityisesti sen tarjoamat miltei rajattomat mahdollisuudet ja potentiaali. Valmistuessani tiesin haluavani töihin paikkatietojen pariin ja Gispo pisti silmään avoimen lähdekoodin ratkaisuilla, joita olin jo hieman käyttänyt. Lisäksi töiden monipuolisuuden tarjoamat kehitysmahdollisuudet olivat erityisesti mieleen.

Mikä on supervoimasi?

Jalkapallo-otteluiden tuloksien väärin arvaaminen.

Gispon Joensuun verstaalle on tullut taas uutta energiaa, kun Ville liittyy gispolaisten kasvavaan joukkoon. Ville on toiminut aiemmin mm. opettajana, mutta hänet voi myös bongata perhokalastamasta tai boulderhallista.

Kuka olet?

Olen luonnonmaantieteestä valmistunut filosofian maisteri, jonka opinnot kietoutuivat paikkatiedon ja opetusalan ympärille. Olen työskennellyt paikkatiedon parissa asiantuntijatehtävissä sekä opettajana. Olen opintojeni alusta lähtien ollut kiinnostunut paikkatiedosta sekä kartografiasta.

Mistä pidät?

Olen ehdottomasti luontoihminen. Perhokalastan aina kun minulla on siihen mahdollisuus ja sen ympärille liittyy monenlaista retkeilyä, patikointia ja lintubongausta muun muassa. Kiireisen arjen keskellä yritän mahdollisuuksien mukaan urheilla joko perinteisellä punttiksella tai boulderhallissa. GIS-artesaanilla pitää toki olla myös taiteellisia lahjoja, joita ylläpidän öljyvärimaalauksen, kitaran soiton sekä oluen panemisen avulla.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Tällä alalla et ole koskaan valmis. Ala on jatkuvassa kehityksessä niin menetelmien kuin uusien aineistojen osalta. Työssä voi jatkuvasti kehittää itseään. Kartat ja visualisointi ovat aina kiehtoneet, mutta niiden rinnalle on tullut hiljattain koodaaminen oivallettuani, miten laajasti sitä voidaan hyödyntää paikkatietomaailmassa. Gispo vaikutti ulkopuolelta tarkasteltuna mukavalta ja rennolta työnantajalta, jossa pääsen oppimaan ja toteuttamaan osaamistani monipuolisesti. Tämä ajatus on vahvistunut päivä päivältä, kun olen hieman paremmin päässyt tutustumaan porukkaan.

Mikä on supervoimasi?

Totaalinen ja intohimoinen uppoutuminen uusien kiinnostusten kohteiden oppimiseen.

Edellisessä kunta-aiheisessa blogipostauksessa kerroimme avoimen lähdekoodin ratkaisuista kunnissa. Yksi avoimen lähdekoodin ratkaisu kuntien paikkatietopulmiin on QGIS. Se on yksi maailman tunnetuimmista Open Source -ohjelmista ja jo pelkästään Suomessa viimeisimmän 30 päivän aikana QGIS on aukaistu 313 203 kertaa (tilanne 31.10.2022). 

Tässä postauksessa kerromme tarkemmin, miten QGISin monipuoliset ominaisuudet tarjoavat avun kaikenkokoisten kuntien paikkatieto-ongelmiin. Sen avulla kunnat saavat tehostettua niin karttatuotantoa kuin paikkatietoanalyysien prosesseja.

Laaja formaattituki

QGIS-ohjelmassa erityisesti laaja-alainen formaattituki on omaa luokkaansa. QGIS osaa lukea GeoPackagea, shapefilea, geodatabasea, Mapinfo-formaatteja, MicroStation-formaatteja, AutoCADin DXF:ää, SpatialLiteä, LAS/LAZ-tiedostoja, Oracle Spatialia, MSSQL Spatial -tietokantaa, sekä WellKnownText (WKT) -formaattia. Tarkemmin QGISin formaattituesta voit lukea QGISin käyttäjäoppaasta.

Karttojen tekemisen aatelia

QGIS on erityisen kätevä karttatuotteiden yhtenäistämiseen. Ohjelmalla voi luoda kartoille yleiset mallit, jolloin karttojen tekeminen käy parhaimmillaan muutamalla hiiren klikkauksella. Kun yhdistämme karttamalleihin kuntien visuaalisen ilmeen mukaiset värit, niin kartat toimivat hienona lisänä yhdessä kuntien muun viestinnän kanssa. 

Teemakartoilla tiedolla johtamiseen tehokkuutta

Kunnille tilastot esimerkiksi muuttoliikkeestä ovat tärkeässä roolissa ja kuntien tiedolla johtaminen korostuu toimintaympäristöjen muutoksissa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kartta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja erilaisten karttatuotteiden avulla voi esittää helposti ja nopeasti kuntien viranhaltijoille informaatiota selkeässä muodossa. QGISilla erilaisten tilastoteemakarttojen tuottaminen on nopeaa. Karttoihin käytettäviä tilastoja on tarjolla mm. Tilastokeskuksen sivuilla sekä maksullisena että avoimena tietona, esimerkiksi Paavo – tilastoja postinumeroalueittain.

Myös erilaisten dynaamisten karttojen tuottaminen onnistuu nopeasti. Voimme tehdä esimerkiksi animaatioita eri aikasarjoilla, jolla voimme havainnollistaa nopeasti ajassa tapahtuvista muutoksista. QGISin animaatioita ja dynaamisten karttojen ominaisuuksia on esitelty tarkemmin tässä blogitekstissä.

PostgreSQL-relaatiotietokannoilla suuret datamäärät haltuun QGISssa

Tulevaisuudessa kuitenkin erilainen tiedontuottaminen ja yhtenäistäminen ovat keskiössä, kun kuntien hajanaista tietoa on tarkoitus koota yhteisiin tietomalleihin. Yksi Valtiovarainministeriön hankkeista on Ryhti, jolla kaavoituksesssa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot pyritään kokoamaan yhtenäisessä muodossa. Tätä varten on perustettu rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYTJ. Tiedon harmonisoinnissa ja sujuvassa käytössä QGIS tarjoaa hyviä työkaluja, joiden avulla tietoa saadaan tuotettua keskitetysti ja jaettua esimerkiksi rajapintojen avulla muille käyttäjille. 

QGISiä on hahmoteltu myös tulevaisuuden kaavoitustyökaluna. Siihen löytyy myös Gispon tekemä QAAVA-lisäosa, joka syntyi pilottiprojektin tuotoksena vuonna 2022. Aiheesta löytyy aikaisempia blogipostauksia täältä ja täältä.

Yksi tehokkaimmista QGISin ominaisuuksista on PostgreSQL:n spatiaalilisäsosan PostGIS-tietokannan yhdistäminen QGIS-työtilaan. PostGIS tietokannan avulla pääset käsiksi isoihin datamassoihin, reelaatioihin, käyttäjänhallintaan ja historiatietoihin. PostGIS-tietokannan avulla voidaan rakentaa suhteellisen nopeasti moniulotteisia relaatiotietokantoja. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on QGIS ja PostGIS alustana paikkatietoratkaisuissa. On myös mahdollista tehdä tietokantayhteyksiä muihin spatiaalisiin tietokantoihin kuten MSSQL, Oracle Spatial. Näin päästään esimerkiksi QGISilla kiinni suoraan kuntarekisterijärjestelmän tietoihin.

Georeferonnilla skannatut kartat koordinaatistoon

Kunnilla on usein skannattuja karttoja tai muita tiedostoja. Niiden asettaminen koordinaatistoon eli georeferointi onnistuu nopeasti QGIS-työkalujen avulla. Esimerkiksi jos skannatuissa kartoissa on näkyvillä rajapyykit, pääsemme todella tarkkaan lopputulokseen käyttämällä näitä vastinpisteinä. Lisää QGISin georeferoinnista on kerrottu esimerkisi tässä Paikkatietomiehen blogipostauksessa.

Kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden työkalu?

Kaupunkimallinnus on kuuma aihe useissa kunnissa. QGISiin 3D-toiminnallisuudet ovat parantuneet huimasti viimeisten päivitysten myötä, ja uusimmilla versioilla pystyy hyödyntämään hyvin jopa pistepilviaineistoa, jota on saatavilla ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen latauspalvelun kautta.

Preparing some data to test all new 3D and point cloud features in QGIS 3.26. Looks good even in 3.24… pic.twitter.com/WLbIPxWvsP

— fosstodon.org/@klaskarlsson (@klaskarlsson) June 19, 2022

Maastotiedon kerääminen ja QGIS

Vielä kirsikkana kakun päälle: kuntien tehokas paikkatietojen hallinta tehostuu, kun käyttöön otetaan paikkatiedon keräämisessä esimerkiksi Mergin Maps -mobiilisovellus, josta kerroimme toisessa blogipostauksessa enemmän. Sen avulla esimerkiksi luontokaroitusten tekeminen maastossa onnistuu vaivatta, kun tiedot synkronoituvat saumattomasti QGISiin. Mergin Maps mahdollistaa rakennuksen nurkkapisteiden merkitsemisen tai jopa infrarakentamisen tarkat mittaukset, kun siihen yhdistetään ulkoinen GPS-vastaanotin. Tällöin päästään sijaintitarkkuudessa senttitasolle. 

Mikäli QGISin käyttö kiinnostaa, voit ilmoittautua QGIS-kursseillemme, tai ottaa yhteyttä joona@gispo.fi.

Kunta-aiheiset blogipostaukset jatkuvat myöhemmin taas uusilla aiheilla.

Gispon paikkatietopajoilla käy kuhina, kun tälle syksylle Turun verstaalle saatiin vielä lisävahvistusta. Tällä kertaa mukaan liittyy Meri, joka on kiinnostunut mm. kuluttajakäyttäytymisestä, kissoista ja data-analytiikasta.

Kuka olet?

Olen turkulaistunut talousmaantieteilijä, KTM ja tutkija, joka halusi lähteä katsomaan hieman erilaista maailmaa. Kiinnostuksen kohteina kuluttajakäyttäytyminen ja kauppa sekä yhdyskuntasuunnittelu, joissa kaikissa paikkatieto on hyödyllinen työkalu.

Mistä pidät?

Nimelleni uskollisena pidän merestä: aaltojen tuijottelusta, purjehtimisesta ja avantouinnista; vaikka en tunne oloani vieraaksi metsässäkään. Lempiasioitani ovat mm. kissat, Islanti ja neulominen.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Kartat ovat kiehtoneet aina; jo ennen kuin luin tiiliskiven kokoisia fantasiaromaaneja, tiesin mitkä ovat niitä kirjoja, joiden kansien välistä todennäköisimmin löytyy karttoja. Kauppakorkeasta löysin pääaineekseni talousmaantieteen, ja sitä kautta pääsin tutustumaan paikkatietoon ja paikan merkitykseen erilaisia ilmiöitä tutkittaessa. 

Reilu vuosikymmen akateemisessa maailmassa sai kaipaamaan uusia tuulia. Päätin hakea data-analytiikan koulutusohjelmaan, jonka hakemukseen kirjoitin, että olisi mahtavaa, jos pääsisin yritykseen, joka tekee paikkatietojuttuja. Pääsin enkä voisi olla onnellisempi. Olen siis Gispossa työssäoppimassa ja kehittymässä paikkatieto-osaajana.

Mikä on supervoimasi?

Kokonaisuuksien hahmottaminen. Monimutkaisenkin asian voi esittää kaaviona laatikoiden ja viivojen  avulla ja mindmapin piirtäminen kannattaa aina.

Tällä viikolla julkaistaan Tampereen kaupunkiseudun uusi ulkoilu- ja retkeilykartta. Palvelun hienoutena on avoin data ja se, miten ulkoilijan tarvitsemia tietoja tuodaan yhteen eri lähteistä. Aikaisemmin tieto eri kuntien alueella sijaitsevista ulkoilureiteistä on ollut saatavilla hajanaisesti, mutta uusi palvelu tuo koko kaupunkiseudun reittitiedot samalle, mobiilikäyttöön optimoidulle kartalle. Palvelu yhdistää kätevästi myös eri ulkoilumuodot (retkeily, pyöräily, talviuinti, hiihto jne.) sekä joukkoliikennetiedot ja paljon muuta. Gispon tiimi on lanseerattavasta karttapalvelusta innoissaan ja odotamme kovasti käyttäjien palautetta.

Palvelu löytyy osoitteesta https://ulkoilutampereenseutu.fi. Palvelu on optimoitu matkapuhelinkäyttöön, mutta toimii hienosti myös desktop-näkymässä.

Syyslomaretken voi nyt suunnitella reittien ja retkikohteiden avulla helpommin!

Projekti syntyi yhteistyöllä

Karttapalvelun takana ovat Gispon lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Ekokumppanit Oy. Yhteistyö projektin tiimoilta alkoi jo vuoden 2021 alussa. Projektiin saatiin myös mahtavaa fronttiosaamista Metatavun Tuomas Kämpiltä. Yhdessä toteutuksesta kehkeytyi upea avoimen lähdekoodin kokonaisuus, jonka koodi on saatavilla GitHubissa.

“Palvelun kehittäminen oli hauskaa, koska käytössä oli paljon eri datalähteitä ja tekemisessä sai kokeilla monia uusia teknologioita! Toteutin ensimmäistä kertaa palvelimettoman karttapalvelun, jossa kaikki data siirretään vektoritiilimuodossa, ja se näkyy myös palvelun nopeudessa. Kaikki mukana olleet olivat innoissaan kehittämisestä.”, kertoo Gispon Riku Oja.

Avoin data tarjoaa retkeilijälle arvokasta tietoa

Palvelun keskeisenä elementtinä on avoin data ja retkeilijälle olennaisten tietojen kerääminen ja yhdistäminen eri lähteistä. Palvelu kokoaa tietoa mm. LIPAS-järjestelmästä, Museovirastolta, SYKEltä, Maanmittauslaitokselta, Tampereen kaupungilta, Digitransit-rajapinnalta sekä OpenStreetMapista. Kartografisesti tietojen yhdistely on ollut mielenkiintoista, sillä kuten usein paikkatietoalalla on, dataa ei ole välttämättä tehty alunperin juuri tällaiseen tarkoitukseen.

LIPAS-aineiston reitit ja kohteet tulevat kunnilta ja niiden digitointitarkkuus voi vaihdella. Siksi Ekokumppanien retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelän työ on ollut erittäin tärkeää. Hänen johdollaan LIPAS-aineistoa on paranneltu Tampereen kaupunkiseudulla merkittävästi vuoden aikana.

– Tampereen kaupunkiseudun reittien ja kohteiden löytäminen digitaalisista ympäristöistä on ollut aiemmin hankalaa ja uusi karttapalvelu tuo ratkaisun tähän ongelmaan. Palvelun lähtökohtana on ollut koota samaan paikkaan kaikki Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven retkeilyreitit, hiihtoreitit ja muut retkeilyyn liittyvät palvelut ja kohteet, joita kuka tahansa voi käyttää vapaasti ja maksutta, Mäkelä kertoo.

Maplibre ja karttatiilet testiin

Karttapalvelun toteutuksessa on hyödynnetty Maplibren komponentteja ja tässä projektissa valinta osoittautui hyväksi Mablibren joustavuuden ja mobiiliystävällisyyden takia. Myös karttatiilet ovat kovassa käytössä. Yhdessä taustakartoista on Gispon oma visualisointi Maanmittauslaitoksen aineistolle. Tällainen taustakartan kustomointi helpottaa muiden karttatasojen esittämistä ja taustakarttaan voidaan poimia vain halutut elementit.

Retkeilykartta saatavilla myös muualle Suomeen

– Palvelu on nyt tuotantokäytössä Tampereen kaupunkiseudulla, mutta mikään ei estä sen hyödyntämistä myös muissa Suomen kaupungeissa ja maakunnissa. Jatkokehityslistalla on matkan mittaus, häiriötietojen lisääminen sekä paljon muuta, joten mielellään kehitämme palvelua lisää, kertoo Sanna Jokela Gispolta. Yhteistyö avoimen lähdekoodin yrityksen Metatavun kanssa sekä Ekokumppanien Petrin kanssa on ollut myös hienoa! Tällaisia projekteja lisää, Jokela hihkuu.

Lisätiedot:

Sanna Jokela
Toimitusjohtaja / Gispo Oy
sanna@gispo.fi
0407664607

Petri Mäkelä
Retkeilypalvelupäällikkö / Ekokumppanit Oy
petri.makela@tampere.fi
040 806 4082

Gispo on saanut vahvistusta Helsingin yksikköön! Luonnon ja käsitöiden parissa viihtyvä Niko sekä kalastamisesta ja musiikista pitävä Timo liittyivät tiimimme. Niko on ongelmanratkaisusta ja sovelluskehityksestä kiinnostunut diplomi-insinööri, ja Timo puolestaan pitkän paikkatietoalakokemuksen omaava maanmittauksen diplomi-insinööri.

Kuka olet?

Niko: Olen paikkatietoon hurahtanut vesi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, jota kiinnostaa kehittää ja rakentaa tietoteknisiä työkaluja. Opinnoissani kallistuin jo vahvasti ohjelmoinnin ja mallintamisen suuntaan, ja nyt työelämässä löydän itseni yhä vahvemmin GIS-alkemian ääreltä.

Timo: Olen Maanmittauksen DI (geoinformatiikka, mediatekniikka) Espoosta. Ensimmäiset IT-alan työpaikkani oli 2000-luvun alussa IT-tuessa ja myöhemmin ylläpidossa. Diplomityötä ja “oman alan töitä” pääsin tekemään Maanmittauslaitokselle 2012, missä ura jatkui Oskari-pohjaisten palveluiden ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen parissa erilaisissa tehtävissä aina vuoteen 2022, jolloin siirryin Gispolle.

Mistä pidät?

Niko: Kaikenlainen tekniikka sekä luonto ovat olleet jo pienestä pitäen kiinnostuksen kohteitani. Kesäisin viihdynkin hyvin vaellusreissuilla ja muuten ulkoillessa, arkena harrastan säännöllisesti miekkailua ja kiipeilyä. Arjen kiireiden salliessa teen mielelläni erilaisia rakennus- ja käsityöprojekteja laidasta laitaan – pienestä remontoinnista historiallisiin metallitöihin.

Timo: Harrastan kaikenlaista salibandystä ja frisbeegolfista viljelyspalstan hoitoon, mutta joka kesän kohokohta on ehdottomasti kavereiden kanssa toteutettava kalastusreissu Lappiin.

Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?

Niko: Paikkatietoalassa yhdistyy moni mielenkiintoinen asia: kartat, informaation visualisointi, sovelluskehitys, optimointi ja poikkitieteellisyys. Paikkatiedon parissa työskentely tuntuu siis mielenkiintoiselta, minkä lisäksi myös tärkeältä – onhan paikkatieto yksi olennaisimpia yhteiskuntaamme pyörittäviä voimia.

Työskentelin aiemmin enimmäkseen hydrologian parissa, mutta halusin kehittyä paikkatieto-osaajana ja monipuolistaa profiiliani kokonaisvaltaisena ympäristöasiantuntijana ja sovelluskehittäjänä. Gispo sopi tähän tavoitteeseen loistavasti, minkä lisäksi Gispolla pääsee työskentelemään avoimen lähdekoodin ja datan parissa, mitä pidän tärkeänä.

Timo: Tietoon perustuvan päätöksenteko ja kaiken toiminnan läpinäkyvyys ovat keskeisiä peruspilareita modernille yhteiskunnalle. Paikkatieto tekee näkyväksi ilmiöiden maantieteellisen ulottuvuuden ja mahdollistaa siten paremmat päätökset. Läpinäkyvyys, avoimet standardit, avoin data ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarjoavat kaikille samat mahdollisuudet perehtyä yhteiskunnan päätöksentekoon ja Gispolla tätä tavoitetta pääsee edistämään.

Mikä on supervoimasi?

Niko: Osaan tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta ja löytää ongelmiin uusia näkökulmia. 

Timo: Loputon kiinnostus uuden oppimiseen ja ihmisten auttamiseen.

Meiltä kysytään usein, miten avointa lähdekoodia on hyödynnetty esim. kuntasektorilla ja millaisia projekteja teemme. Tässä koostetta viime aikojen projekteistamme, joista voi olla hyötyä kuntien työssä. 

Ensin kuitenkin kannattaa lukaista kollegan blogi miten avoimen lähdekoodin tuotteita voi hyödyntää kuntasektorilla. 

Alla olevat esimerkit kertovat siitä laajasta skaalasta, jolla tuotamme Gispolla työkaluja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. 

Infraomaisuus

Liikennemerkkien keruu QField-kännykkäsovelluksella on kuntapuolelle helppo ottaa vaikkapa sellaisenaan käyttöön. Väyläviraston vaatimusten mukaan liikenteenohjauslaitteiden tiedot pitää toimittaa Digiroadiin kunnista, ja tällä vuonna 2021 tehdyllä QField/QGIS/PostGIS-toteutuksella se onnistuu hyvin. Jos mukaan lisää pilvipalvelutyökalun eli sitä varten luodun erillisen työkalun nimeltä QFieldCloud, prosessia voi vielä nopeuttaa. QFieldCloud tarjoaa version- ja käyttäjänhallinnan ja helpottaa sitä kautta työskentelyä. QField-sovellus toki sopii kaikkeen maastotiedon keruuseen. Myös Mergin Maps (entinen Input) on ihan kätevä maastotyökalu, jota voi hyödyntää QGISin kanssa. Mergin Mapsia olemme esitelleet täällä.

Matkailu- ja liikuntapalvelut

Tarmo-työnimellä kulkeva retkeilykarttapalvelu on Gispon ja Metatavun yhdessä toteuttama avoin sovellus, joka on alunperin toteutettu Tampereen kaupunkiseudun kunnille ulkoilu- ja retkeilypaikkojen esittelyyn. Se on suunniteltu kansalaiskäyttöön ja on helppo skaalata eri alueiden tai koko Suomen käyttöön. Sen datalähteenä toimivat erilaiset avoimet aineistot, kuten LIPAS-aineisto, johon kunnat tuottavat muutenkin liikuntapaikkatietoja kansallisesti. Samaa koodipohjaa (Maplibre/PostGIS) voi hyödyntää myös muissa kevyissä mobiilikarttapalveluissa. 

Kiinteistöpuoli

Kiinteistönmuodostukseen on puolestaan tehty QGISille Geodesic tools -lisäosa, joka on erityisesti CAD-käyttäjien tarpeita varten suunniteltu. Sitä kehitetään parhaillaan eteenpäin ja tähän mennessä lisäosalla voi tuottaa muutamia toimintoja, kuten määrittää kahden suoran leikkauspisteen, toteuttaa yhdensuuntaissiirtymän viivalle, räjäyttää polygonin viivoiksi tai viivan pisteiksi, sekä jakaa viivakohteen. Lisäosa löytyy GitHubin lisäksi QGISin virallisesta lisäosalistalta.

Koulureittien suunnittelu

Koulujen saavutettavuuden laskentaa varten Gispo tuotti QGISille lisäosan, joka löytyy myös QGISin lisäosalistalta. Voidakseen laskea saavutettavuusanalyysit, lisäosa vaatii tieaineiston. Suomen OpenStreetMap-tieaineiston voit saada käyttöösi joko ottamalla yhteyttä meihin info@gispo.fi tai pystyttämällä Docker-kontin GitHub-ohjeiden mukaan. GraphHopper reitittää OpenStreetMapin avulla ja sitä kautta voidaan laskea pistemäisille kohteille niiden kattavuusalueet eli isokroonit. Catchement-lisäosa on toteutettu alunperin Unescolle koulujen seurantatöitä varten, mutta toimii hyvin vaikkapa kunnan koulukuljetusten suunnittelun tukena. 

Jätteenkuljetusten seuranta

Jätteenkuljetusrekisteriä tuotetaan parhaillaan Tampereen ja Lahden jätehuoltoviranomaisten käyttöön. Taustalla on jätelain velvoittama viranomaistarve: seurata esim. velvoitteita rikkovia talouksia ja jätemäärien kuljetuksien toteutumista. Toteutuksessa on luotu monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jonka avulla viranomaiset saavat useita datalähteitä yhdistämällä lain vaatimat tiedot käyttöönsä.

Maamassojen logistiikka

Maamassaprojektissa puolestaan kuljetellaan tavaraa paikasta A paikkaan B ja sitä voisi jalostaa mihin tahansa tavaran / omaisuuden siirtoon. Projektin taustalla on monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jolla pystytään taikaiskusta muuttamaan louhetta soraksi ja siirtämään osa massasta toiselle työmaalle. Käytännössä siis QGIS-työtilan avulla maamassojen hallintaa voidaan suunnitella ja aikatauluttaa paremmin.