Mitä on paikkatieto ja mitä hyötyä siitä on?

Älypuhelimen karttasovelluksen avulla löydämme helposti reitin vieraaseen paikkaan tai lähimmän huoltoaseman uudella seudulla. Paikkatieto on kuitenkin paljon muutakin kuin navigointia. Paikkaan sidotun tilasto- tai havaintoaineiston analysoimisesta on hyötyä kaikilla aloilla. Yritykset keräävät dataa asiakkaistaan, hallinnoivat projektejaan ja omaisuuttaan tai seuraavat toteutumaa ja suunnittelevat tulevaa. Kaikessa tässä paikkaulottuvuuden mukaan ottaminen tehostaa analyyseja ja voi paljastaa uusiakin asioita. 

Tilannekuva kertoo, mitä, missä ja milloin tapahtuu. Pääpaino on nykyhetkessä: mikä on tilanne juuri nyt? Vuoden kestänyt pandemia on varmasti viimeistään tehnyt tartuntojen tilastoteemakartoista, rokotekattavuuden kehittymisestä ja liikkumisanalyyseista tuttuja meille kaikille. Sama periaate on monissa muissa tilastoissa. Asukkaiden ikä- ja tulorakenne, asuntojen hintojen kehitys, muuttovoitto ja -tappio jne. ovat kaikki sijaintiin sidottua tilastotietoa. Siis paikkatietoa. Gispon asiakkaiden kirjo kuvastaa hyvin paikkatietojen hyötyjen monipuolisuutta: olemme tukeneet eri projekteissamme viime aikoina esimerkiksi ilmanlaatu-, matkailupalvelu-, kaavoitus– ja liikennedatan hyödyntämistä.

Lähde: https://gispocoding.github.io/FMI2QGIS/ © Topi Tjukanov

Tilannekuva ei kuitenkaan itsessään selitä, miksi jotain tapahtuu. Paikkatietojen monipuolisuus avautuukin kunnolla vasta analysointivaiheessa. Tilastotieteestä tutut menetelmät, esimerkiksi klusterit, regressioanalyysit ja erilaiset luokittelumenetelmät ovat kaikki sovellettavissa paikkatietoihin. Lisäksi käytettävissämme on ihan uusi ulottuvuus: eri aineistojen ja tekijöiden väliset sijainnilliset yhteydet. Vaikka kahdella ilmiöllä ei näyttäisi olevan esimerkiksi ajallisesti mitään yhteyttä, sijaintitarkastelu saatta paljastaa yllättäviäkin riippuvuuksia niiden välillä. 

© Topi Tjukanov

Jotta eri aineistoja voidaan analysoida yhdessä, täytyy tietolähteiden yhteiskäytön olla sujuvaa. Paikkatieto-ohjelmistolle erilaiset tiedostoformaatit, aluejaot, aikasarjat ja koordinaattijärjestelmät eivät ole ongelma. Monipuolisia, ajantasaisia aineistoja saa rajapinnoista usein avoimesti ja ilmaiseksi. Suomessa esimerkiksi Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja yksittäiset kunnat sekä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset julkaisevat aineistojaan hyödynnettäväksi avoimesti, myös kaupallisiin tarkoituksiin. Toki tarjolla on muutakin kuin tilastodataa: Maanmittauslaitoksen korkeusmalli, Väyläviraston tietyöt ja kaupunkien kaavoitustiedot ovat vain muutamia esimerkkejä avoimen datan monipuolisuudesta.

© Topi Tjukanov

Koska analyyseja tehdään aina päätöksentekoa varten, niiden tulosten täytyy olla ihmiselle ymmärrettäviä. Paikkatieto-ohjelmistolla tietokoneen laskemat tunnusluvut voidaan visualisoida helppolukuiseksi, datan tärkeitä piirteitä korostavaksi kartaksi tai infografiikaksi. Kun paikkatietojen tuottama uusi informaatio siirtyy kokoushuoneen kalvoille tai verkkosivun karttapalveluun, sen voima kirkastuu koko organisaatiolle ja se voi tuottaa lisäarvoa. 

© Santtu Pyykkönen

Paikkatietoja hyödyntämällä voi optimoida ja tehostaa organisaation toimintoja. Hyvänä esimerkkinä tästä on logistiikka, jossa kuljetusten reittisuunnittelulla voidaan säästää kuljetuskustannuksissa sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Toinen perinteinen käyttötapaus on esimerkiksi toimipisteen sijaintisuunnittelu – millaisia resursseja toimipiste tarvitsee ja millainen asiakaskunta tai muu toimittajaverkosto läheltä löytyy? Vastaava toteutus julkisella puolella voi olla vaikkapa uuden koulun sijoittaminen sopivalle alueelle huomioiden väestöpohjan tai ambulanssien asemapaikkojen määritys. Kunnossapito ja omaisuudenhallinta on myös tehokasta toteuttaa karttapohjaisesti, jolloin pääkäyttäjät näkevät nopeasti minne huoltotoimenpiteitä pitää kohdentaa. Paikkatietoja voidaan käyttää myös viestinnän ja markkinoinnin välineenä – esimerkiksi houkutella matkailijoita tutustumaan alueen palveluihin.

Jos lähdetään liikenteeseen aivan alkuvaiheesta ja perustetaan vasta organisaation paikkatietojärjestelmiä on hyvä huomioida, että toteutus vaatii aikaa ja osaajien kouluttamista. Täysi hyöty paikkatietojen käytöstä voi näkyä organisaatiossa vasta ajan kuluessa. Siksi kannattaakin lähteä liikenteeseen pienin askelin ja vaikkapa määritellä tärkeimmät haasteet ja miten ne ratkaistaan sekä kouluttaa pääkäyttäjät ja tukea heitä työssään.

Gispolla teemme töitä avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisujen parissa. Niissä hyötynä on pienet aloituskustannukset, koska työkalut ovat testattavissa ja käytettävissä ilmaiseksi. Niitä voi räätälöidä organisaation omiin tarpeisiin, jolloin on kuitenkin huomioitava kehittämisen ja ylläpidon kustannukset. Avoimen lähdekoodin maailmassa tärkeää onkin osata valita oikeat työkalut sekä ymmärtää yhteiskehittämisen potentiaali, joka parhaimmillaan tuo kehitykseen tukea globaalisti. Hyviä esimerkkejä avoimen lähdekoodin työkaluista, jotka ovat monien meidän käytössä ovat mm. Linux- ja  Android-käyttöjärjestelmät, Suomessa kehitetty Reittiopas tai vaikkapa Omaolo-palvelu. Paikkatietopuolella käytetyimpiä työkaluja ovat työpöytäohjelmisto QGIS, tietokantapuolella PostgreSQL/PostGIS ja aineistojen julkaisupuolella GeoServer. Web-karttapalveluita taas on todella monipuolisesti saatavilla eri tarpeisiin.

Gispon paikkatietoasiantuntijat auttavat kaikissa näissä vaiheissa – tiedon etsimisessä, muotoilussa oikeaan formaattiin, tiedon analysoinnissa, raportoinnissa ja visualisoinnissa. Lisäksi koulutamme ja tuemme avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttäjiä ja teemme ohjelmistojen kehitystyötä, jotta työskentely sujuu yhä joustavammin.

Salla Multimäki

Salla Multimäki on tekniikan tohtori, jota kiinnostaa erityisesti paikkatietojen visuaalisen analyysin mahdollisuudet, avointen aineistojen tehokas hyödyntäminen sekä se, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu oppimisen aikana. Vapaa-ajallaan Salla lenkkeilee koiran kanssa ja remontoi rintamamiestaloa.