Koska vappuaatto vuonna 2017 oli märkä, kylmä ja luminen ja ajatukset kuitenkin kesässä, Gispon paikkatietokonsultti riehaantui. Sanna Jokelan kotipihasta tehtiin suunnitelmaa QGIS:llä.

Nörttihommia – mutta ihan sairaan kivaa!

Ihan oikeana analyysitarpeena oli selvittää kuinka monta neliötä pihakivetystä asennettuna olisi konsulttipalkoilla varaa hankkia tänä kesänä.

Ja koska tontti ei ole neliö, tarvittiin vähän apuja laskentaan.

Vaikka QGIS:n käyttö on aika perushommaa, vähän piti etsiä sopivia aineistoja eri palveluista taustalle: soveltuvat ilmakuvat, kiinteistörajat, kantakarttaa, peruskarttaa jne.

Avoin data on aika siistiä, eikä lähtödatan etsintään hirveän kauaa aikaa enää kulu, kun tietää mistä tietoja saa. QGIS:iin saa valmiiksi myös eri lähteistä taustalle ilmakuvia QGIS:n verkkolaajennoksilla.

Kun perusjutut, kuten nurmikko, ”metsä”, soralla oleva piha ja rakennukset oli ilmakuvilta tulkittu ja digitoitu (kiitos Google Mapsin, Maanmittauslaitoksen ja Turun kaupungin rajapinnat), kartan päälle oli hauska naksutella sitten patiota ja kivetystä ja laskea niiden pinta-aloja.

Sitten vaan lisäämään puita ja muita. Ja valoja. Ja lampi. Japanilainen puutarha ois kiva. Ja roomalaiskivetyksellä toteutetut polut. Ja hyötytarha, ja, ja….

Lopputulokseen meni parisen tuntia. Varmaan nopeamminkin olisi kyennyt, mutta häiriötekijöitä oli jonkun verran kotirintamalla ja lopulta vapunviettoonkin – eli munkinpaistoon piti ryhtyä.

Ja pinta-alatkin oli sen verran kohdillaan, että niistä ehkä selvitään lainavaroin.

OPI KARTOITTAMAAN QGIS:LLÄ

Jos nyt oman pihan kartoitus alkoi kutkuttaa, Gispolla on QGIS-kursseja tulossa ja verkossa päivän koulutuksia joka kuukausi. Lue lisää Koulutus-sivuilta!

Vuonna 2017 avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat kirineet jo usean suomalaisen kaupungin ensisijaisiksi paikkatietoteknologioiksi. Suomi seuraa maailmaan menoa ja paikkatiedon trendejä tässäkin. Tiedossa on muun muassa, että kaavoittajat tekevät Tampereella QGIS:n avulla yleiskaavaa, kuten Position uusimmasta lehdestä (01/2017) löytyvästä artikkelista nähtiin. Lisäksi Tampereella paikkatiedon ilosanaa on viety QGISn latauspakettien muodossa koko henkilöstön käyttöön. Jopa opettajat voivat tehdä sillä projektitehtäviä oppilaiden kanssa.

Tampere onkin Suomessa edelläkävijä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotossa. Tampereella on otettu tuotannolliseen käyttöön myös muut avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot, kuten paikkatietokanta PostGIS, paikkatietopalvelin GeoServer ja suomalainen Oskari.org-karttapalvelu.

Suurista kaupungeista myös Helsingissä QGIS on levinnyt monelle eri sektorille. Helsingin kaupungille Gispo Oy tarjoaa QGIS koulutusta noin 50 ihmiselle vuosittain. Mielenkiintoinen ja erityinen tarina Helsingin paikkatiedoista löytyy sivuiltamme Kokeasaaren intendentistä tehdystä haastattelusta: https://www.gispo.fi/referenssit/korkeasaaren-intendentti-qgis-koulutuksessa/

HYBRIDIRATKAISUISSA POTENTIAALIA

Lisäksi useissa kaupungeissa QGIS, GeoServer tai PostGIS löytyvät osana tahojen hybridiratkaisuja, joissa ohjelmistoja on käytössä monelta toimittajalta. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista haetaan näin kustannussäästöä muun muassa vähentämällä kaupunkien paikkatietoinfraan liittyviä toimittajaloukkuja, paikkatietopalveluiden skaalaamisen edullisuudella ja tukemalla yhteentoimivia aineistoformaatteja ja -ohjelmistoja.

Edellä mainittujen kaupunkien ja kuntien puolella olemme kouluttaneet lähikuukausina toimihenkilöitä Turusta, Paimiosta, Hyvinkäältä, Kemiönsaarelta, Vihdistä, Espoosta ja Salosta. Paikalla on ollut koulutuspuolen osaajia, maanmittareita, arkkitehtejä, suunnittelijoita, kaavoittajia ja ympäristönsuojelun väkeä.

MITÄ KUNNAT ETSIVÄT AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOISTA?

• Kustannussäästöjä: ei lisenssi- tai pakollisia ylläpitokustannuksia eikä rankaisuja laskuissa palveluiden skaalaamisen seurauksena
• Toiminnan vapautta: toimittajariippumattomuus ja joustavuus ohjelmistojen kehittämisessä
• Yhteisön tukema: maailmanlaajuiset avoimen lähdekoodin yhteisöt kasvavat päivä päivältä
• Yhteentoimivuus: ohjelmistot toimivat hyvin yhteen ja tukevat laajasti  aineistoformaatteja ja kansainvälisiä tietoformaatti-standardeja

GISPO AUTTAA

Gispo tukee kuntia avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönotossa kokonaisvaltaisten koulutus- ja tukipalvelujen avulla. Koulutuksissa osaamistasoja on aloittelijasta kokeneempaan ja koulutusmuodoissa lähiopetuksesta verkkokoulutuksiin. Tukipalvelu  on taas helppokäyttöinen ja tehokas selainpohjainen tikettijärjestelmä, jonka avulla voi saada apuja toimintoihin jopa online-videopuhelun avulla. 

Espoon kaupunki hankki kesällä 2016 kokeiluideoita aiheella ”Tee Espoosta parempi”. Espoo halusi selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitalisointi ja uudet teknologiat tarjoavat kaupungin palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Tavoitteena oli lisätä myös palvelujen laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta. Yhteensä 60 kokeiluideasta 3 valittiin toteutukseen. Gispo Oy:n tarjoama ”Katunäkymä pyöräteihin” -hankeidea oli yksi kokeiluun valituista ideoista.

MITKÄ IHMEEN KATUNÄKYMÄT?

Ideana Katunäkymä pyöräteihin -kokeilussa oli testata alunperin Ruotsissa kehitettyä katunäkymien tallennuspalvelu Mapillary:a, joka on nyt kasvanut globaaliksi avoimen datan kuvauspalveluksi. Katunäkymätiedot ovat varmasti tuttuja mm. Google StreetView-palvelusta. Mapillary on vastaava, mutta datan keruuta voi toteuttaa kuka tahansa. 

Mapillaryn avulla katunäkymätietoja ympäristöstä voi kerätä  ilman raskasta kalustoa tai kamera-autoja. Näin kuvamateriaalia voidaan kerätä myös luontopoluilta ja pyöräteistä. Joukkoistamalla tuotettu tieto kerätään kamerakännykällä tai GPS:llä varustetulla action kameralla – tarvitaan vain vähän muistia ja liikkumisen iloa.

JA EIKUN KOKEILEMAAN

Gispo Oy testasi Espoon kaupunkitekniikan kanssa Mapillaryn hyödyntämistä marras-joulukuussa 2016. Kokeilu toteutettiin joukkoistamalla ja kuvatiedon kerääjinä toimivat Espoon kaupungin henkilöstö. Mukaan saatiin myös joukko paikallisia aktiivipyöräilijöitä. 

Kuvauksissa haasteena oli Suomen talven pimeys ja lumettomuus. Muutamia aktiivisia pyöräilijöitä ei räntäsade haitannut ja kuvaukset saatiin toteutettua. Käytännössä kuvien keruu toteutettiin seuraavasti: lyhyen ohjeistuksen jälkeen ryhmät innostettiin kävelemään, pyöräilemään ja ajamaan ympäri Espoota ja tallentamaan katunäkymiä. Osalla oli käytössä myös järeämpiä erityiskameroita, mutta suuri osa testaajista kulki reitit omaa älykännykkäänsä hyödyntäen. 

ESPOON KAUPUNKITEKNIIKKA INNOSTUI KOKEILUSTA

Kuvattua materiaalia voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkitekniikassa. Kokeilussa ilmeni useita käyttötapauksia kuvatiedoille. Erityisesti katujen talvikunnossapidon laaduntarkkailu mahdollistuu helpommin Mapillaryn avulla.

”Voidaan esimerkiksi tarkastella missä kunnossa katualue oli ennen jonkin työmaan aloittamista”, kertoo infrapalvelupäällikkö Toni Korjus, Espoon kaupunkitekniikasta.

”Yleisten alueiden kuntoinventoinnissa voidaan käyttää kuvamateriaalia hyödyksi ja auttaahan tämä vaikkapa paikantamaan hulevesikaivoja keväällä mikäli kaivo on peittynyt polanteen alle.”

”Palvelun käyttö matkapuhelimella on todella helppoa, onnistui jopa insinööriltä!”, Korjus innostuu.

KÄYTTÖTAPAUKSIA MAPILLARYN HYÖDYNTÄMISEEN

Kokeilun aikana järjestettiin lopulta 4 kuvaustapahtumaa ja yksi hackathon, jossa palvelun käyttöä ideoitiin. Työpajassa kaupungin henkilöstölle annettiin tehtäväksi arvioida Mapillaryn hyödyntämismahdollisuuksia.

Heti toteutettaviksi todettiin seuraavat käyttötapaukset:

• Koulujen oppilaat voidaab innostaa kuvaamaan kävellen ympäristöään opettajien opastamana. Tämä ei vaadi suurta ohjeistusta .
• Espoossa on useita korkeakouluja. Uusille opiskelijoille voidaan järjestää teemapäivät tiedonkeruuseen kampusalueilla. Näin opiskelijat saadaan samalla tutustumaan kampusalueeseen.
• Yhdistysten ja kaupungin välisen keskustelun kehittämisessä Mapillary voi toimia myös hyvin. Palautteen antaminen ja suunnitelmista keskustellessa näkymätiedot helpottavat molempien osapuolien ymmärrystä.

Lisätyötä tai valmistelua vaatisivat seuraavat tapaukset:

• Matkailukäyttössä Mapillaryä voidaan hyödyntää monin tavoin. Yksi tapa on innostaa kilpailun kautta matkailijoita tutustumaan alueen luontokohteisiin. Matkailijat voivat kilpailussa kerätä esimerkiksi tietoa lempiluontopoluistaan.
• Koulumatkojen pituuden mittaaminen onnistuu Mapillary-sovelluksen avulla myös, mutta tämä vaatii yhteistyötä ja ohjeistusta koulujen ja kotien välillä.
• Eri toimijoiden avulla kerättyjä reittejä ja kuvatietoja voidaan hyödyntää yhteistyöprojekteissa. Muiden kuin kaupungin omien toimijoiden tiedonkeruuseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä. Muita toimijoita voisivat olla esim. posti, lehdenjakajat, bussit ja taksit.
• Kiinteistöjen sisäkuvaukset koettiin myös mielenkiintoiseksi käyttötapaukseksi, mutta GPS-signaalin saaminen sisätiloissa vaatisi sensoritekniikan lisäämistä.
• Työkalun hiominen kaupunkisuunnittelun tueksi (esim. rakennetun ympäristön tarkastelu, viitoitukset) on mahdollista jo nyt Mapillaryn avulla. Se vaatii kuitenkin kaupunkien omien prosessien uudistamista.

MAPILLARYN KÄYTÖN TOP 5 VINKKIÄ

• Talvikuvaus tuo arvokasta tietoa esim. pyöräteiden laadusta talviaikaan, mutta varaudu sääolosuhteisiin ja pimeän tuloon!
• Kännykkäsovellus on helppo tapa lähteä kokeilemaan, se ei vaadi paljon opettelua
• Action kameroiden käyttö on hieman vaativampaa, mutta samalla kuvien laatu paranee. Eli satsaa laitteisiin, jos mahdollista.
• Järeämmät kamerat ovat usein kalliita, mutta niitä voi saada myös lainaan. Esimerkiksi kirjastot voisivat toimia lainauspisteinä!
• Pienet kilpailut motivoivat mukaan joukkoistamiseen! Kehitä vaikkapa “Kuvaa kotikatusi”-kilpailu tai ota Mapillary mukaan työpaikkasi työssäliikkumiskilpailuun.

GISPO AUTTAA

Mapillary on maailmanlaajuinen palvelu, joka tallettaa otetut katunäkymäkuvat ja muodostaa niistä reittejä ja virtuaalinäkymiä. Kuvat ovat avointa dataa ja ne voi myös ladata omaan käyttöön pakattuna. Gispo Oy tarjoaa Mapillaryn käyttökoulutuksia sekä työpajoja ja voimme toimia joukkoistamisen mahdollistajana. Voimme myös yhdessä suunnitella palvelun käyttöä tarpeisiinne. Ota yhteyttä info@gispo.fi tai soita 040 725 2042 (Pekka Sarkola), niin jutellaan lisää!

Gispo Oy järjestää Helsingin kaupungin henkilöstölle QGIS koulutuksia vuosittain kaupungin sisäisen koulutusinstanssin Oiva Akatemian kautta. Tammikuussa 2017 koulutukseen ilmestyi myös Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman. Maanmittareiden ja kaavoittajien joukossa Korkeasaaresta tullut osallistuja oli kuin uusi lintulaji ja hän herätti heti mielenkiintomme. Halusimme tietää miten eläintarhassa paikkatietoja hyödynnetään ja mitä kehityssuunnitelmia heillä paikkatietoihin liittyen on. Haastattelussa Helsingin yliopiston eläinfysiologian dosentti ja Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman.

PAIKKATIETO ON APUNA UHANALAISTEN LAJIEN SUOJELUSSA LUONNOSSA

Intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo, että Korkeasaaren eläintarhan toiminnassa ollaan vielä alussa paikkatietojen hyödyntämisessä, mutta suunnitelmia ja ideoita sen käytölle on. Sen sijaan lajiensuojelussa paikkatietoja hyödynnetään ahkerasti.

Korkeasaaren ystävät -rahoituksen kautta uhanalaisten lajien, kuten lumileopardin, Amurin tiikerin ja Amurin leopardin elinalueita voidaan tarkastella myös paikkatiedon menetelmin. Paikkatietoanalyysien avulla voidaan esimerkiksi etsiä lajeille potentiaalisesti hyviä elinpaikkoja.

Lisäksi monille luontoon palautettaville lajeille kiinnitetään GPS-signaalia välittävä sensori, joka avulla eläinten liikkeitä voidaan tarkkailla.

“Korkeasaaresta vuonna 2013 Ranskan Alpeille vapautetun partakorppikotkan liikkeitä seurattiin sensorin avulla.”

”Yleensä lajien liikkeitä pystytään seuraamaan luonnossa 2 vuoden ajan.”

”Sen jälkeen patterit loppuvat ja signaali vaimenee“, kertoo Pynnönen-Oudman.

ELÄINTARHAN OMAT AINEISTOT OVAT VIELÄ HANKALIA YLLÄPITÄÄ

Itse eläintarhan toiminnassa paikkatietoasiat ovat vielä kehitteillä. Näin Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo tämän hetkisestä tilanteesta:

“Teemme tällä hetkellä vielä paljon käsin piirtämällä tai manuaalisesti asioita, kuten Korkeasaaren opasteet. Niissä ei ole käytetty vielä paikkatietoa ollenkaan,” toteaa Pynnönen-Oudman.

”Mahdollisuuksia paikkatiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen kyllä olisi, jos osaamista, rahaa ja aikaa tähän löytyisi.”

Tarpeena Korkeasaaressa on saada erityisesti olemassaolevat infratiedot ajantasalle, kuten sähkö, vesi, viemäri, kaukolämpötiedot. Haasteena on oma osaaminen ja se miten tiedot saadaan ylläpitojärjestelmiin.

”Esimerkiksi kiinteistöhuollossa paikkatietojen hyödyntämistä voisi harrastaa enemmän ja se olisi mahdollista, jos vastaavilla henkilöillä olisi koulutusta paikkatietojen hyödyntämiseen ja erityisesti myös tietojen ylläpitoon”, kertoo Pynnönen-Oudman.

QGIS:LLÄ HELPPO LÄHTEÄ KOKEILEMAAN

Palataan itse QGIS-koulutukseen. Miten Korkeasaaren intendentti on kokenut paikkatietojen hyödyntämisen? Ja mistä hän löytää tähän aineistoja?

“QGIS:llä on helppo hyödyntää Helsingin kaupungin sisäisiä aineistoja ja rajapintoja henkilöstölle suunnatun Paikkatietovipunen-palvelun kautta. Haluaisimme saada muun muassa sieltä löytyvän puutietokannan sisällöt myös meidän osalta kuntoon, jotta voisimme itse myös tietoja hyödyntää. Nyt aineisto ei kata Korkeasaarta, vaikka meillä on hienoja isoja puita eläintarhan alueella”.

Pynnönen-Oudmanin mielestä paikkatietoaineistojen käyttö on vaikeaa, jos aiempaa kokemusta ei alalta ole. QGIS:llä on kuitenkin helppo lähteä kokeilemaan. 

”Itse koin, että QGIS:n omaksuminen oli aika helppoa, koska minulla oli aiempaa kokemusta MapInfo-ohjelmistosta”, intendentti kertoo.

”Silloin kun opiskelin maantiedettä, paikkatiedoista ei vielä puhuttu mitään”, hän hymähtää.

”Kävin QGIS koulutuksessa, koska se on ihan kivaa, että ilmaisen ohjelmiston voi ottaa käyttöön ja harjoitella sillä vaikka kotona. Sitä pitää kuitenkin käyttää säännöllisesti, jotta asiat pysyvät muistissa.”

Haluatko toteuttaa matkailukäyttöön virtuaalipolkuja tai saada tietoa niiden käytöstä ja kunnosta? Tai vaikkapa tarkastella koulumatkojen pituutta ja turvallisuutta. Mapillary:n avulla tämä onnistuu kätevästi. Kerää tiedot itse, työporukan kanssa tai joukkoistamalla ja hyödynnä sitten omassa työssäsi. Tässä esimerkki Espoon maaseudulta.

Kaupunkisuunnitteluun ja tiestön hoitoon

Palvelu on varmasti erityisen kiinnostava kaupunkisuunnittelun ja tiehuollon kannalta. Kuvista voidaan tarkistaa myös tiestön ja polkujen kunnossapitotietoja ja ohjata näin laadunvalvontaa (esim. hiekoitustarpeiden täyttyminen, palautteisiin vastaaminen). Mapillary tunnistaa kuvista automaattisesti liikennemerkit ja rakennetun ympäristön.

Vertaile kuvia ja luo virtuaalipolkuja

Ajallinen vertailu on myös mahdollista eri vuodenaikojen välillä. Esimerkiksi puiden lehtiaikana ja lehdettömänä aikana voidaan tarkastella liikennemerkkien ja väylien näkyvyyttä. Luontopolkujen virtuaalikokemukset mahdollistuvat myös palvelun avulla ja samalla saadaan enemmän tietoa ihmisten liikkumisesta reiteillä.

Kännykkäsovellus hoitaa homman

Tarvitset vain kamerakännykän, johon Mapillary-sovelluksen voi ladata ja vähän kuntoilua. Vaativampaan käyttöön kannattaa kuitenkin hankkia järeämpiä kameroita, jotka voi kiinnittää esim. pyörään tai ajoneuvoon.

Gispo auttaa

Mapillary on maailmanlaajuinen palvelu, joka tallettaa otetut katunäkymäkuvat ja muodostaa niistä reittejä ja virtuaalinäkymiä. Kuvat ovat avointa dataa ja ne voi myös ladata omaan käyttöön pakattuna. Gispo Oy tarjoaa Mapillaryn käyttökoulutuksia sekä työpajoja ja voimme toimia joukkoistamisen mahdollistajana. Voimme myös yhdessä suunnitella palvelun käyttöä tarpeisiinne. Ota yhteyttä info@gispo.fi tai soita 040 725 2042 (Pekka Sarkola), niin jutellaan lisää!

Vietnamissa on ollut menneillään FORMIS II projekti, jossa kehitetään Suomen ulkoministeriön rahoituksella metsätietojärjestelmää (FORMIS). Pääkonsulttina toimii NIRAS Finland Oy. Uuden tietojärjestelmän tärkeimpiä osia on metsävaratietojärjestelmä (Forest Resource Monitoring System, FRMS), jonka kartoitusosio on toteutettu QGIS-työpöytäohjelmiston päälle kehitetyllä laajennusosalla. Työkalun avulla pidetään yllä Vietnamin metsäkuviotietoja. Jo nyt yli puolet Vietnamin provinssien metsätoimistoista on ottanut sen käyttöönsä.

Gispo Oy:n paikkatietoasiantuntija Eduardo ‘Edu’ Gonzalez osallistui joulukuussa 2016 FRMS:n QGIS-laajennusosan testaamiseen ja kehittämiseen paikan päällä. Hän arvioi miten laajennusosa toimii koko järjestelmän osana sekä antoi vinkkejä työkalun kehittämiselle. Edu oli Vietnamista innoissaan: “Vietnam on ihana maa. Osaavia ihmisiä sekä paikalliset että suomalaiset!”

FORMIS projekti jatkui vuoden 2018 loppuun asti. FORMIS-projektista kirjoitettiin myös artikkeli Positio-lehteen (2/2016).

Cartolla saat tehtyä upeita karttoja nopeasti. Se on todella karkki ja helppokäyttöinen palvelu, mutta valitettavasti maksullinen useimmille käyttää. Carton taustalla on avoimen lähdekoodin ohjelmisto eli periaatteessa sen saisi pystyyn myös omalle palvelimelle. Ehkä kuitenkin helpompi on käyttää Cartoa suoraan Carton omien palvelujen kautta. Ilmainen käyttöoikeus on kuitenkin saatavilla opetuskäyttöön. Alla nopea testi (toteutettu 2016 silloisella Carton versiolla) miten aikaan sidottua dataa voi visualisoida kartalla. Aineistona on maanjäristysdataa USGS-palvelusta haettuna (vuodet 2000-2016). Dataan haettu ainoastaan maanjäristykset yli 6 Richterin voimakkuudella.

Vastaavaa voi tehdä myös työpöytäohjelmistolla QGIS:llä Time Manager laajennososan avulla (lue lisää esimerkiksi työkalun kehittäjän Anita Graserin ajatuksista täältä tai tutustu Topi Tjukanovin blogiin jossa hienoja esimerkkejä visualisoinneista). Kannattaa kokeilla myös Oskari-pohjaisissa karttapalvelussa Time Series työkalun käyttöä (ks. esimerkiksi  merenpinnan lämpotilan vaihteluita napapiirin aluetta kuvaavan Arctic SDI -palvelun avulla). Silloin Oskari-palveluun pitää tuoda rajapinta, jossa aikaulottuvuus (WMS-T).

Visualisoinnin teko vaatii sitä, että aineistossa/rajapinnassa on olemassa jokin aikatieto, esimerkiksi vuosi tai päivämäärä.

Tampereen kaupunki on jo pitkään ollut Suomessa suunnannäyttäjä avointen paikkatieto-ohjelmistojen käytössä. Tätä kehitystä on tukenut koko kaupungin käyttöön ottama paikkatietostrategia sekä aktiivinen kehitystoiminta mm. karttapalvelupuolella. Nyt Tampereen kaupunki on alkanut kouluttamaan henkilöstöään QGIS:n käytössä Gispo Oy:n toimesta.

Ideana on hyödyntää QGIS-ohjelmistoa paikkatietojen hallinnassa, visualisoinnissa ja analysoinnissa entistä tehokkaammin. Paikkatietoaineistot on tallennettu pääosin kaupungin PostgreSQL -tietokannan paikkatietoja hallinnoivaan PostGIS kantaan. Peruskäyttäjät pääsevät aineistoihin käsiksi QGIS:n Database Manager eli Tietokannanhallinta-työkalun avulla, jolloin tietokantaosaamista ei välttämättä tarvita.

Toteutimme kaksi erillistä räätälöityä QGIS koulutusta Tampereen kaupungin väelle touko-kesäkuussa 2016, jossa koulutettavat oppivat käyttämään PostGIS kantaa työssään sekä tuottamaan oikeaoppista paikkatietoaineistoa. Hyvät käytänteet paikkatietojen ja kenttien nimeämisessä, sekä ominaisuustietojen syötössä ovat tarpeen, kun aineistoja halutaan viedä muiden ohjelmistojen käyttöön.

Nyt Tampereen kaupungin henkilöstö pystyy tuottamaan Tampereen karttapalveluun suoraan visualisointeja, myös monimutkaisia tyylejä mm. kaavoitusaineistoista. Tiedot tallentuvat PostGIS tietokantaan ja visualisoinnit tuodaan GeoServer -ohjelmistoon. Hieno esimerkki avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen tehokäytöstä. Kaupungin yleiskaavaaa voi kommentoida myös netissä. Lopputulos on myös kaunis!

Joukkoistamisen palvelut ovat avanneet uusia mahdollisuuksia myös liikenteen toimialalle. Avoin ja yhteisöllinen kartta OpenStreetMap tarjoaa myös Liikennevirastolle lisäarvoa oman toimintansa tukemiseksi.

OpenStreetMap:n avulla parempia palveluita

Gispo toteutti syksyllä 2015 selvityksen Liikennevirastolle OpenStreetMap-palvelun hyötyntämisestä omien aineistojensa ja palveluidensa kohentamiseksi. Maailmanlaajuinen karttapalvelu OpenStreetMap tarjoaa julkiselle hallinnolle uuden tavan tiedon keruuseen, visualisointiin, prosessointiin ja analysointiin. OpenStreetMap:in tehokäyttö mahdollistaa myös kustannustehokkaan tiedon loppukäytön eri käyttäjäryhmissä (suunnittelijat, kansalaiset jne.).

Pyörätiet pilottina

Selvityksessä keskityttiin pilotinomaisesti Suomen pyörätieaineiston kohentamiseen OpenStreetMap:in avulla. Lopuksi Gispo, yhdessä Liikenneviraston kanssa, hahmotteli pilottiprojektin suomalaisen digitaalisen pyörätieaineiston kattavuuden ja laadun kohentamiseksi OpenStreetMap:ia hyödyntäen.

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Liikennevirasto

Toteutusajankohta: 2015

Selvitys vastasi kysymyksiin:

• Miten OpenStreetMap:ia voidaan hyödyntää Liikennevirastossa ja yleisesti julkisen hallinnon piirissä?
• Miten yhteistoiminta voidaan hallinnollisesti toteuttaa?
• Miten eri aineistojen yhteenliittymä voidaan toteuttaa teknisesti?

Gispon toimet:

• Selvityksen tiedonkeruutoimet
• Asiantuntijatyöpajojen suunnittelu ja järjestäminen
• Tuloksien tuottaminen

Tuotimme vuonna 2015 Espoon kaupungille laserkeilausaineistoihin perustuvan analyysin liito-oravien potentiaalisista liitopoluista. Aineistoanalyysin tuloksena syntyneitä karttoja voi käyttää kaupunkisuunnittelun tukena sekä kohdentaa sen mukaan maastotöitä.

Tukea päätöksentekoon

Rakennetussa ympäristössä liito-oravilla on hankaluuksia löytää reittejä puusta puuhun. Varsinkin leveät pääväylät estävät eläinten kulun jollei sopivia levähdyspaikkoja löydy. Laserkeilausainestosta tuotetun korkeus- ja kasvillisuusmallin sekä laskentamallin avulla saimme tietoa siitä, mistä liito-orava potentiaalisesti voisi ja ei voisi ylittää valtateitä tai muita kaupunkiympäristön osia. Samalla mallinnettiin kuinka hyvät mahdollisuudet liidon onnistumiseen on metsien ja puiden korkeuksien näkökulmasta. Projektin tavoitteena oli tukea Espoon julkishallinnon edustajia tunnistamaan liito-oravien käyttämiä ylityskohtia valtaväylillä kasviston ja maanpinnan korkeusmallien avulla. Mainittu projekti palkittiin jaetulla toisella sijalla osana Espoon innovaatiokilpailua.

Aineistot avoimeksi

Aineiston prosessointiin, jatkojalostamiseen, analysointiin ja visualisointiin käytettiin PostgreSQL‐tietokantaa (versio: 9.3.8), PostGIS‐paikkatietokantalaajennosta (versio: 2.1.4), GDAL/OGR‐aineistoformaatti‐kirjastoa ja QGIS paikkatieto‐ohjelmistoa (versio: 2.8). Espoon kaupunki julkaisi projektin paikkatietoanalyysitulokset avoimena datana valtiovarainministeriön avoindata.fi-verkkopalvelussa: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/espoon-liito-oravien-lentorataradat

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Espoon kaupunki

Toteutusajankohta: 2015

Työmme hankkeessa:

• Laskentamallin kehittäminen
• Paikkatietoanalyysin teettäminen
• Datan prosessointi
• Analyysin tuloksien visualisointi

Lue lisää: Yle:n uutinen aiheesta