TAMPERE MEINAA TEHDÄ JUURI NÄIN

Tampereella aloitettiin yleiskaavan tietomallityö osana KIRA-digi kokeiluhankkeita marraskuussa 2017. Aika hienoa olikin, että Tampereen projekti valittiin KIRA-digi hankkeista rahoituskierroksen parhaimpien hakemusten joukkoon! Hanke toteuttaa osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta.

Tavoitteena hankkeessa on tuottaa kansallinen tietomalli, mistä johtuen sidosryhmäyhteistyö muiden kaupunkien yleiskaavoittajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Tietomalliajattelu yleiskaavassa liittyy osaltaan myös maankäytön kokonaisprosessin ja siihen liittyvän toiminnanohjauksen kehittämiseen. Tampereella maankäytön kokonaisprosessi pyritään kehittämään myös tiedon liikkumisen osalta johdonmukaiseksi ja sujuvaksi.

Tietomallityössä otetaan huomioon toki myös kansainväliset vaatimukset (esim. EU:n INSPIRE-direktiivin mukaan maankäyttötiedoista pitää löytyä tiettyjä kansainväliseen tarkasteluun soveltuvia tietoja).

”Miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen.”

– Tietomalli pyritään kehittämään mahdollisuuksien mukaan siten, että sitä voidaan käyttää myös muussa kuin suomalaisessa maankäytön suunnittelujärjestelmässä tuotetun tiedon esittämiseen. Tietomallityössä tuotettava tieto julkaistaan GitHub-palvelussa kaikkien katseltavaksi, jolloin sitä voi katsella ja hyödyntää vapaasti yli valtiorajojen. Emme siis näe estettä, miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen, kertoo Jarno Kinnunen, johtava erikoissuunnittelija Tampereen kaupungilta.

”Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!”

Suomessa vastaavaa työtä on tehty myös muilla kaavoitustasoilla. Helsingissä on käynnissä asemakaavan tietomallityö ja maakuntakaavojen osalta aineistoille on laadittu tietomallit HAME-hankkeessa. Ympäristöministeriössä puolestaan pohditaan kansallisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Tampereen yleiskaavatyö sopii siis tähän väliin oikein mukavasti. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Minna Perähuhta kertoikin hankkeesta Paikkatietoverkoston vuosikokouksessa 14.12. seuraavasti: 

– Emme ollenkaan ajatelleet, että KIRA-digi hankekokonaisuuteen tulisi tällaisia harmonisointikokeiluja. Helsingin asemakaavan tietomallihanke yllätti meidät ensin. Alunperin ajatus oli harmonisoida yhteisesti asioita KIRA-digi -hankekokonaisuudessa. Mutta mukava yllätys olikin, että se tulikin jo alkuvaiheessa kokeiluun. Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!

Näillä eväillä on hyvä lähteä eteenpäin luomaan avointa harmonisoitua tietomallia ja rakentamaan myös tiiviimpää yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa.

MITÄ TIETOMALLITYÖSSÄ OIKEIN TEHDÄÄN?

Tarkoituksena on siis avoimen tietomallin lisäksi mahdollistaa yleiskaavoitus jatkuvana prosessina ja projektin yhteydessä luodaan samalla myös standardia tietoaineistojen sisällöille ja syötettä tulevaan maankäyttölain päivitykseen. Tietomallin kehitys toteutetaan siten, että kiinnostuneet tahot voivat ottaa tietomallin mahdollisimman helposti käyttöön.

Ensisijaisesti tarpeet liittyvät yleiskaavan teknisen toteutuksen sujuvoittamiseen ja siihen että tekniset mahdollisuudet otetaan käyttöön täysimääräisesti. Aika paljon tulee tehdyksi päällekkäistä työtä, jotain voi jäädä huomaamatta tai tehdään käsityönä sellaista mikä onnistuisi automatisoidusti. Toisena tavoitteena on maankäytön kokonaisprosessin sujuvuuteen saatavat hyödyt.

– Lisäksi tästä on mahdollista saada esimerkkiä muuhunkin maankäytön kokonaisprosessiin liittyviin osiin siitä, että kun astutaan rohkeasti ”ulos laatikosta”, saadaan tieto oikeasti tietokoneelle tietomallin kautta öljyksi, haastaa Jarno Kinnunen.

Tietomallin ja sen kehitystyön myötä strateginen maankäyttöpäätöstieto saadaan koneluettavaan muotoon. Kun maankäyttöpäätöstieto on standardoidussa koneluettavassa muodossa, sitä voidaan jakaa helpommin esimerkiksi kansainvälisten paikkatiedon rajapintojen avulla ja sen päälle on mahdollista kehittää erilaisia lisäarvopalveluja. Tietomallityön yleiskaavaprosessiin tuomia etuja ovat mm. suunnitteluprosessin läpinäkyvyyden lisääntyminen, suunnittelutyön ajallinen tehostuminen ja suunnittelutyössä tuotettujen selvitysten sisältämän tiedon saatavuuden ja laadun paraneminen.

Tampereen kaupunki kuvailee prosessia näin: 

– Koko 2000-luku Tampereella on keskitytty n. 20 osayleiskaavan laatimiseen. Kehitystyötä on tehty yleiskaavan esitystavan ja sisällön osalta sekä opeteltu paikkatietosovellusten mahdollisuuksia. Tekemisessä on siis tapahtunut ihan valtavia harppauksia jo muutenkin. Yleiskaavassa tarvittavan tiedon osalta – joka on suurelta osin tuotettu oman yksikön ulkopuolella – ollaan lähestymässä tilannetta, jossa yleiskaavaratkaisuun vaikuttava tieto on riittävän laadukasta sekä ajantasaisena ylläpidettyä linkitettäväksi suoraan yleiskaavan kaavaobjektiin. Tekniikan ja organisaation toimintatapojen kehitys siis mahdollistaa tietomallit.

Samalla pohditaan miten yleiskaavaan olennaisesti liittyvät tiedot linkitetään mm. asemakaava-aineistoon ja miten näitä tietoja hallitaan. Ajatuksena on, että yleiskaavan jokainen paikkatietokohde eli kaavaobjekti, esimerkiksi asumisen tai virkistyksen aluevaraus, toimii alustana, johon voidaan kytkeä siihen liittyvät selvitykset, kaavamääräykset, kohdetta koskevat päiväystiedot ja muut meta- sekä paikkatiedot. 

Avoimesti eteenpäin

Avoimuus on avainsana hankkeessa, sillä työ toivottavasti hyödyttää muitakin samojen aiheiden kanssa kamppailevia. Tampereella onkin halua keskustella referenssikaupunkien yleiskaavoittajien kanssa yleiskaavaan liittyvän tietomallin kehittämisestä.

“Ensimmäiset kontaktit vaikuttavat lupaavilta ja on havaittavissa, että samansuuntaista ajattelua ja kehitystä on muuallakin vireillä”, kertoo Kinnunen.

Yleiskaavan tietomallin ensimmäinen versio kehitetään vuoden 2018 aikana ketterästi ja avoimesti eli projektin tulokset ovat jo työn aikana ja tietenkin projektin jälkeen kaikkien käytettävissä ja myös eteenpäin kehitettävissä. Työtä tekevät Gispo Oy:n ja Tampereen kaupungin paikkatietoammattilaiset yhdessä ja myös muiden organisaatioiden ammattilaisten näkemyksiä kuunnellaan:

– Olemme Helsingin kaupungin kanssa jo vähän kaavapuolen tietomalleja jumpanneet, joten tavallaan tiedossa on mitä odottaa – silti yleiskaavapuolella on varmasti omia haasteitaan, joita nyt aletaan iteroiden testailemaan. Kehitystyössä on tärkeää olla tasaisesti asiakkaan kanssa keskustelemassa mihin suuntaan työtä halutaan edistää. Haluammekin laittaa tietomalliaihiot avoimesti jakeluun mahdollisimman alkuvaiheessa, jotta työmme olisi kaikille läpinäkyvää, sanoo Pekka Sarkola, Gispo Oy:n toimitusjohtaja.

Tavoitteena hankkeella on myös uudistaa yleispiirteisen maankäytön suunnittelun toimintatapaa ja tarjota ideoita maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista varten, joka on tulossa eteen lähivuosina. Koko projekti etenee iteroiden eli toteuttaen, kokeillen, kommentoiden ja taas toteuttaen.

– Tietomallityön yhteydessä pyritään tunnistamaan digitalisaation myötä tulleita muutostarpeita nykyiseen maankäyttöä ohjaavaan lainsäädäntöön (MRL ja MRA). Projekti päättyy vaiheeseen, jossa tarkastellaan tietomallityön kehityksen myötä esiin nousseita tekijöitä, joihin liittyen nykyisessä lainsäädännössä ei ole säännöksiä tai säännösten sisältö on digitalisaation näkökulmasta puutteellinen. Tunnistamamme tekijät tulemme raportoimaan ympäristöministeriölle projektin päätyttyä, Tampereelta luvataan.

Kiitos kommenteista: yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, kaupungingeodeetti Anna Mustajoki sekä johtava erikoissuunnittelija Jarno Kinnunen, Tampereen kaupunki

Lisätietoa hankkeesta:

• 3DYKS-kaupunkisuunnittelun digitalisaatio , case: Tampere

Muita aiheeseen liittyviä hankkeita:

• Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi
• Lahden kaupunki, Digikaava jatkuvan strategisen prosessin mahdollistajana
• Ympäristöministeriö, Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset

Yhteisömanageri tulee ja pelastaa avoimen lähdekoodin projektin!

Avoimen lähdekoodin projektit ovat nykyaikainen tapa tehdä ohjelmistokehitystä. Avoimuudella on monia etuja: projektiin saadaan monenlaista osaamista ja kaikki hyötyvät lopputuloksesta. Lisäksi tyypillisen projektijohdon aikasyöpöt, sopimusten viilaaminen ja raportointi, loistavat poissaoloaan, joten toiminta on ketterää ja kustannustehokasta vaikka itse koodaustyö teetettäisiinkin palkatulla henkilökunnalla.

Avoimuus vaatii yhteistyötä

Avoimuus ei kuitenkaan ole taikasana joka yksinään takaa onnistumisen. Pelkkä lähdekoodin avaaminen GitHubiin ei takaa tehokasta yhteiskehittämistä. Varsinkin suomalaisten suosima malli kun tuntuu olevan yksinään puuhailu, ja koodin avaaminen tapahtuu vasta valmiin tuotteen lataamalla: “Mää tein tämmösen”, jos silloinkaan. Hyvässä avoimen lähdekoodin projektissa tarvitaankin runsaasti viestintää, koordinointia ja yhdessä suunnittelua. Näin saavutetaan parhaat hyödyt ja vältetään päällekkäisen työn tekeminen ja ohjelmistokehityksen tarpeeton haarautuminen.

Tätä yhteiskehittämistä johtamaan tarvitaan siis yhteisömanageri tai perinteisemmin koordinaattori. Tämän supersankarin tehtäviin kuuluu projektin viestinnän ylläpito ja kehittäminen, muistuttelu dokumentoinnin tärkeydestä sekä ennen kaikkea projektiin osallistuvien kannustaminen ja motivoiminen. Käytännössä yhteisömanageri siis järjestää projektin sisäisiä tapaamisia, tarkkailee useita viestintäkanavia ja varmistaa, että kaikki osallistujat tietävät mitä he itse, saati muut, ovat seuraavaksi tekemässä. Yhteisömanagerilta ei välttämättä vaadita syvällistä teknillistä osaamista, mutta olisi hyvä, jos tämä olisi sen verran sisällä toteutettavassa teknologiassa että tuntisi tuotteen. Näin ongelmakohtiin on helpompi pureutua tai vaikkapa lähteä hankkimaan rahoitusta teknologian kehitykseen sopivilta tahoilta.

Yhteisökehittämisen roolit

Yhteisömanageri ei suinkaan ole vastuussa koko projektista. Tyypillisesti avoimen lähdekoodin kehitysprojekteissa hommaa koordinoi jonkinlainen tekninen tai ei-tekninen ohjaus- tai johtoryhmä, ja itse toteutuksesta ja koodinpätkien yhteen parsimisesta vastaa viime kädessä yksi tai useampi pääkehittäjä. Näiden ohjauksessa toimii sitten epälukuinen joukko koodareita, dokumentoijia ja testaajia. Lisäksi varsinkin pidemmissä projekteissa mukaan tulee lisää toimijoita pitkin matkaa, ja heidän perehdyttämisessään yhteisömanagerilla on tärkeä rooli. Jos projektin käyttämät viestintäkanavat vaikka muuttuvat kesken matkan (tai poikkeavat yleisimmistä totutuista, lue: GitHub), on vaarana että kaikki tieto ei tavoitakaan kaikkia. Avoimuus kaikessa kehittämisessä tulee ottaa ohjenuoraksi ja välttää aliprojektien sisäistä keskustelua, jotta tieto kantautuu kaikkien korviin. Tiedotuksen suhteen siis “parempi överit kuin vajarit”. Kehittäjät oppivat kyllä suodattamaan itselleen epärelevantin informaation pois.

Pienempiä yhteisöjä ja projekteja taas uhkaa joskus ns. bussiskenaario: jos pääkehittäjä tai ohjausryhmän edustaja jää bussin alle (tai vähemmän dramaattisesti on vaikka influenssan vuoksi useamman viikon työkyvytön), saattaa koko projektin eteneminen jähmettyä. Jos yhteisömanageri on saanut koordinoitua dokumentoinnin ja työnjaon hyvin, voidaan tällaiseltakin välttyä.

Yhteisömanagerin palkkaamisesta saatava hyödyt ovat siis yhtä moninaiset kuin hänen työtehtävänsäkin. Hyvin johdetussa projektissa motivoituneet ohjelmoijat tuntevat toisensa, kokevat kuuluvansa yhteisöön ja osaavat jakaa tehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällainen porukka toteuttaa projektin nopeasti ja tehokkaasti kasvattaen samalla omaa pääomaansa oppimalla uutta myös toisiltaan.

Gispossa tunnetaan yhteisöjen kehittämisen prosessit. Olemme mukana mm. Oskari-yhteisön verkoston koordinoimisessa ja osallistumme aktiivisesti kansainväliseen avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehitykseen.

Gispon tukipalvelu GispoHelp on muutaman toimintavuoden aikana avustanut jo lähes 800 käyttäjää sekä lähes 90 organisaatiota! Kuukaudessa ratkaisemme kymmeniä asiakkaidemme kysymyksiä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin liittyen. GispoHelp on Gispon tukipalvelualusta, jonka kautta saat ratkaisun ongelmatilanteisiin sekä henkilökohtaista tukea avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen (QGIS, PostGIS, GeoServer, GDAL/OGR ja Mapproxy) käyttöön.

Nyt tarjoamme tukipalveluamme myös kätevästi organisaatiokäyttöön. Tukipalvelun voi hankkia vaikkapa koko henkilökunnan käyttöön vuodeksi kerrallaan. Tällöin tukikysymysten määrä on rajoitettu 40 kpl / organisaatio. Raportoimme puolen vuoden välein tukipalvelun käyttöä ja jos kaikkia tukikysymyksiä ei käytetä, ne siirretään seuraavaan sopimusjaksoon.

Tukipalveluhinnasto

Nuuksion parkkipaikkojen saatavuutta valvovan Parkkihaukka-palvelun web-karttasovelluksen kehittäminen. Sovellus näyttää käyttäjälle rajapinnan kautta saadut reaaliaikaiset kamerakuvat Nuuksion parkkialueilta ja sisältää myös alueen joukkoliikenneaikataulut sekä retkeilyreitit ja -kohteet.

Gispon toteuttaman karttasovelluksen avulla voi seurata tilannetta parkkipaikalle asennettujen live-kameroiden kautta. Karttasovelluksella kävijä pystyy klikkaamaan haluamaansa parkkipaikkaa ja tarkastamaan sen hetkisen tilanteen kyseisellä alueella. Samalla sovelluksella käyttäjä pystyy myös tarkastamaan bussiliikenteen pysäkkikohtaiset aikataulut, joten myös joukkoliikenteen hyödyntäminen alueelle helpottuu.

Sovellus toteutettiin Perille asti -hankkeen (Parkkihaukkakamerat) ja VAMOS! -hankkeen (karttakäyttöliittymä) yhteiskokeiluna, josta vastaa VTT.

Karttasovelluksen kehityksessä on käytetty Vue.js JavaScript-frameworkkia, Bootstrap-käyttöliittymäkirjastoa sekä Leaflet-kirjastoa karttakäyttöliittymän toteuttamiseen.

Asiakas: VTT / Espoon kaupunki
Toteutusajankohta: 06-09/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Tuomo Kinnunen, VTT

Paikkatietoalusta-hankkeen Maakunta-osahankkeessa toteutettiin loppusyksystä 2018 hankesuunnittelua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Gispo Oy toteutti hankesuunnitelman sidosryhmäkeskustelujen jälkeen, jossa nostettiin esiin konkreettisia ehdotuksia siitä miten työtä tulisi jatkaa. Suunnittelun aikana tuotettiin ensin sidosryhmille eli maakuntien liitoille suunnattu työpaja sisältöjen priorisoinniksi, jonka jälkeen hankeryhmän kanssa vietiin suunnitelmaa eteenpäin ja muokattiin työpaketteja sekä budjettia. Toteutus liittyi läheisesti HAME-hankkeessa tuotettujen sisältöjen jalkauttamisen edistämiseen.

Asiakas: Varsinais-Suomen liitto ja Suomen ympäristökeskus
Ajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Lena Hallin-Pihlatie (SYKE)
Laura Lähteenmäki (VSL)
Natalia Räikkönen (VSL)

Jo vuonna 2005 julkaistu Google Maps oli ensimmäisiä moderneja selainpohjaisia karttapalveluita, joka toi katukartat sekä satelliittikuvat saataville globaalilla tasolla. Vuosien saatossa suosiotaan kasvattanutta palvelua käytetään nykyään monen suomalaisenkin yrityksen nettisivuilla esim. liikkeen, toimiston tai pysäkin sijainnin ilmoittamiseen. Interaktiivisen web-kartan hyödyt pelkkään osoitetietoon tai staattiseen karttakuvaan verrattuna ovat ilmiselviä. Maps ja sitä vastaavat karttakäyttöliittymät ovat niin yleisiä, että valtaosa käyttäjistä osaa intuitiivisesti vierittää ja zoomata karttaa sekä tarvittaessa etsiä nopeimman tavan päästä paikalle.

Kesällä 2018 Google otti käyttöön uuden hinnoittelumallin Mapsille. Uuden mallin mukaan jokaisen Maps-rajapintapalveluita hyödyntävän käyttäjän tulee hankkia oma Google-tiliin sidottu rajapinta-avain ja liittää kyseiseen tiliin myös luottokorttitiedot. Muutos koskee kaikkia käyttäjiä, myös esim. pienyrityksiä jotka käyttävät vain yhtä karttaupotetta omilla sivuillaan. Tämän lisäksi ilmaisen käytön kiintiöitä pienennettiin, ja rajapintapalveluita enemmän hyödyntävien kohdalla palveluiden käyttökustannukset ovat nousseet jopa 1400%.

GOOGLE MAPSISTA OPENSTREETMAPIIN

OpenStreetMap-projekti  (OSM) on yhteistyöprojekti, jossa käyttäjät itse keräävät paikkatietodataa. OSM-data on ilmaista ja avointa, ja sen lisenssi sallii myös kaupallisen hyödyntämisen kunhan aineiston lähde on mainittu. Monien kansainvälisten sovellusten ja palveluiden lisäksi myös esim. Helsingin, Turun ja Tampereen reittioppaiden käyttämä Digitransit-alusta hyödyntää OSM-aineistoa. Jo tästä syystä yrityksien kannattaakin varmistaa, että omat tilat löytyvät OpenStreetMapista. Suomessa yli vuosikymmenen toiminut aktiivinen OSM-yhteisö on kartoittanut etenkin suuremmat kaupungit kattavasti. Jos oma toimipiste ei vielä löydy OpenStreetMapista, ei sen lisääminen vie muutamaa minuuttia enempää esimerkiksi onosm.org-sivulla.

Google Mapsin uusi hinnoittelumalli on ajanut osan käyttäjistä etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista OSM on hyvin varteenotettava vaihtoehto. OpenStreetMap-dataa voi käyttää ilmaiseksi esim. karttaupotteissa tai muissa web-karttasovelluksissa, joiden kehittämisessä voi hyödyntää avoimia OpenLayers tai Leaflet JavaScript-kirjastoja.

Yksinkertaisen karttaupotteen tekeminen on nopeaa: mene osoitteeseen openstreetmap.org, siirrä kartta haluamaasi kohtaan, valitse oikean yläkulman valikosta Share – HTML ja kopioi koodi sivullesi. Hieman kustomoidumpaan tulokseen pääsee helposti esimerkiksi muokkaamalla Leaflet-kirjaston dokumentaatiosta löytyvää Leaflet Quick Start Guide-ohjetta omaan käyttöön:

<!DOCTYPE html> <html> <head> <meta charset="utf-8" /> <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0"> <link rel="stylesheet" href="https://unpkg.com/leaflet@1.4.0/dist/leaflet.css" integrity="sha512-puBpdR0798OZvTTbP4A8Ix/l+A4dHDD0DGqYW6RQ+9jxkRFclaxxQb/SJAWZfWAkuyeQUytO7+7N4QKrDh+drA==" crossorigin=""/> <script src="https://unpkg.com/leaflet@1.4.0/dist/leaflet.js" integrity="sha512-QVftwZFqvtRNi0ZyCtsznlKSWOStnDORoefr1enyq5mVL4tmKB3S/EnC3rRJcxCPavG10IcrVGSmPh6Qw5lwrg==" crossorigin=""></script> </head> <body data-rsssl=1> <div id="mapid" style="width: 100%; height: 400px;"></div> <script> var mymap = L.map('mapid').setView([60.165723, 24.932997], 16); L.tileLayer('https://tile.openstreetmap.org/{z}/{x}/{y}.png', { maxZoom: 18, attribution: 'Map data &copy; <a href="https://www.openstreetmap.org/">OpenStreetMap</a> contributors, ' + '<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/">CC-BY-SA</a>' }).addTo(mymap); L.marker([60.165723, 24.932997]).addTo(mymap) .bindPopup("<b>Gispo Oy</b><br/>Kalevankatu 31<br/><a target='_blank' href='https://www.gispo.fi'>Gispo.fi</a>").openPopup(); </script> </body> </html>

OSM-aineisto on käyttäjien ylläpitämää, ja se on usein ajantasaisempaa kuin Googlen Mapsin kaupallinen aineisto.  Lisäämällä yrityksesi tai vaikkapa suosikkiravintolasi sijainnin ja aukioloajat OpenStreetMapiin hyödytät itsesi lisäksi myös koko käyttäjäyhteisöä. Avointa dataa ja avoimen lähdekoodin kirjastoja käyttämällä varmistaa samalla, ettei tulevaisuudessa törmää yllättäviin hinnoittelu- tai lisensointiongelmiin: OSM-aineisto on ja tulee aina olemaan ilmaista.

Yksinkertaisten karttaupotteiden lisäksi OSM-aineistoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi reititykseen ja vaikuttaviin visualisointeihin. Gispolla on paljon aikaisempaa kokemusta OSM:n hyödyntämisestä erilaisissa projekteissa. Olemme mm. toteuttaneet Liikennevirastolle selvityksen Suomen pyörätieaineiston kohentamisesta OSM:n avulla, osallistuneet uuden Reittioppaan kehitykseen ja järjestäneet asiakkaillemme OSM-työpajoja.  Jos ylläoleva koodiesimerkki ei tahdo aueta, tai kaipaat räätälöidympää ratkaisua kuten omaa karttasovellusta, ota meihin yhteyttä osoitteeseen info@gispo.fi.

Tampereen yleiskaavan tietomallityö sai jatkoa marraskuussa 2018, kun varsinainen kaavoittajien työkalun eli QGIS-työtilan toteutus aloitettiin. Samalla aiemmassa hankkeessa tuotettuun yleiskaavan tietomalliin tuli pieniä lisäyksiä. Uusin versio tietomallista saatavilla avoimesti GitHubista.

Toiveena oli siis luoda QGIS-työtila, jossa kaavoittavat pystyvät hallinnoimaan tietokantaan vietyjä kaavatasoja ja että samalla työn laatua voitaisiin parantaa ja tarkistaa. Tämä toteutettiin luomalla kenttien tuotantoon automatisointeja sekä pudotusvalikoita koodilistojen hallintaan ja lopulta koontitauluja, joista luotuja kaavakohteita ja niihin liittyviä kaavamääräyksiä voitiin tarkastella yhdessä. Alussa ajatuksena oli, että QGISiin mahdollisesti jouduttaisiin luomaan erillinen laajennososa, mutta tätä ei tarvinnut lopulta toteuttaa ja QGIS-työtilan luonti onnistui ilman koodausta! QGISn Project Generator lisäosa mahdollisti koko tietokannan ja taulujen välisten relaatioiden tuomisen työtilaan ja attribuuttilomakkeiden luontiin hyödynnettiin QGIS:n omia työkaluja.

Kaavoittajille suunnattu QGIS-työtila toteutettiin tukemaan kaavoittajien työtä perustuen työn eri vaiheisiin. Työtilapohjan avulla Tampereen yleiskaavoittajien on myös mahdollista itse luoda työtiloja kopioimalla pohja työn taustaksi. Jos muutoksia tai lisätarpeita ilmenee, työtilaa on helppo muokata itsekin.

Työn lopuksi toteutimme koulutuksen koko Tampereen yleiskaavoituksen väelle, jotta tiedon tuottaminen jatkossa olisi mahdollisimman helppoa. Tehokäyttöön yleiskaavoituksen QGIS-työtila joutuu kevään 2019 aikana. Jännittävää nähdä tuloksia!

Asiakas: Tampereen kaupunki / yleiskaavoitusosasto
Toteutusajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Pia Hastio
Maria Seppälä
Jussi Tahvanainen

Listätietoa Gispon osalta antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)

VIDEOLLA ESIMERKKI MITEN YLEISKAAVOITUKSEN QGIS-TYÖTILAA VOI HYÖDYNTÄÄ

Iisalmen kaupungin KIRA-digihankkeen selvitystyössä tarkasteltiin yleiskaavan digitalisoinnin mahdollisuuksia käytössä olevilla järjestelmillä huomioiden strategisen yleiskaavoituksen tarpeet. Samalla selvitettiin myös SYKE:n Liiteri-palvelun ja sieltä saatavan YKR-aineiston tiedonvälitysprosessia Iisalmen kaupungin järjestelmiin. Selvitystyö toteutettiin työpajojen ja haastatteluiden avulla. Lisäksi hankkeen purkutilaisuus järjestettiin Iisalmen alueen paikkatietoalan toimijoille.

Asiakas: Iisalmen kaupunki
Ajankohta: 10-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Sari Niemi
Pirjo Karppinen
Arttu Haanketo

Hankkeen KIRA-digi-sivut

Lisätietoa Gispon osalta selvityksestä antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)

Tuotimme yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yleiskaavan digitalisoidun tietomallin, jonka tarkoituksena on helpottaa maankäyttötiedon ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta. Tietomalli rakennettiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia maankäyttötietojen kansainväliseen tarkasteluun. Työn tulokset ovat avoimesti saatavilla GitHub-ohjelmavaraston kautta. Järjestimme myös Tampereen yleiskaavoittajille tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden, jossa testasimme yleiskaavoituksen henkilöstöllä tietomallia QGIS-ohjelmistolla. Hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana KIRA-digihankkeessa. Tietomallia lähdettiin viemään eteenpäin kaupungin prosessien läpikäynnin pohjalta.

Koulutuksesta saadun palautteen ja sitä seuranneiden pohdintojen jälkeen käyttöliittymää päästään sujuvasti kehittämään. Tietomallityön seuraava vaihe on QGIS:sin valmistelu siten, että tietomallia voidaan sujuvasti hyödyntää kaavoituksessa. Gispo on jatkokehitystoimissa mukana QGIS:sin konfigurointityössä marraskuussa, mikä onkin jännittävää sillä työn jälkeen yleiskaavan tietomallia testataan hyödyntämällä sitä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2017-2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan -luonnoksissa heti alkuvuodesta 2019.

“Yleiskaava on maankäytön ohjausvälineenä muuttunut Tampereella aikaisempaa strategisemmaksi, mikä tarkoittaa, että yleiskaavan ajantasaisuudella on myös suuri merkitys. Valtuustokausittain päivittyvän yleiskaavan tietomäärän mutta myös eri vaiheissa olevien kaavojen hallitsemiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden löytämiseen on ollut hyvä saada ajattelua myös oman laatikon ulkopuolelta. Gispo on auttanut Tampereen yleiskaavan tietomallin kehitystyössä erityisesti paikkatiedon moninaisen hallinnan ja INSPIRE -vaatimusten erityisosaajana.” -Pia Hastio, Yleiskaavapäällikkö, Tampere

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Tampereen kaupunki

Toteutusajankohta: 11/2017-09/2018

Työmme hankkeessa:

• Tietomallin kehitys
• INSPIRE-vastaavuksien selvitys ja dokumentointi
• Käsitemallin laajennettu versio
• Käsitteistön keruu
• Yleiskaavoitukseen liittyvien toimijoiden listaaminen
• Tietomallin testaaminen yhdessä Tampereen yleiskaavoituksen kanssa
• Koulutusmateriaali sekä koulutuksen pitäminen yleiskaavan tietomallin hyödyntämiseen
• SYKE-QGIS-lisäosa
• Projektin aikatauluttaminen ja suunnittelu yhteistyössä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa

”Olen ollut Gispossa töissä nyt vuoden. Saatuani väitöskirjan valmiiksi ja siirryttyäni yksityiselle sektorille asiantuntijaksi kuvittelin, että opiskelu on nyt osaltani ohi. Kyllä voi ihminen olla väärässä!”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen dosentit Rita Asplund ja Antti Kauhanen kirjoittivat Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa 1/2018 siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia teknologinen kehitys tuo työelämään. Artikkelissa kerrottiin, että tekniikan kehittyminen toisaalta tuhoaa Suomessa päivätasolla jopa 500 työpaikkaa, mutta samanaikaisesti luo uusia, erilaisia työpaikkoja vähintään saman verran. Määrät kuulostavat hurjilta, ja muutos onkin parhaillaan hyvin nopeaa. Teknologia siis automatisoi ja korvaa sellaisia työtehtäviä, joissa ihmistä ei välttämättä tarvita. Viime vuosina olemme tutustuneet esimerkiksi itsepalvelukassoihin, ilmoittautumisautomaatteihin ja verkkokaupan postituspalveluihin, jotka useimmiten jopa osuvat oikeaan hyllyyn toimitusta poimiessaan. (Kerran tosin sain Amazon.comista tilaamieni oppikirjojen sijaan laatikollisen kuusenkoristeita.)

Digitalisaatio siis luo ja kaipaa sellaisia työpaikkoja, joissa ihmisen ylivertaisuus koneisiin nähden korostuu. Tällaisia ovat erityisesti luovaa ongelmanratkaisua ja monimutkaista, ihmisten välistä kommunikaatiota vaativat tehtävät. Näitä taitoja ei välttämättä ihminenkään opi minkään ammatin koulutusohjelmissa, vaan ne vaativat työelämässä ja elämänkoulussa hankittua kokemusta. Ominaista näille taidoille on myös niiden jatkuva kehittyminen sekä niiden läpileikkaavuus kaikilla tieteen ja ammattien aloilla. (Lisää läpileikkaavista taidoista voi lukea Ammattikasvatuksen aikakauskirjan vanhemmasta numerosta.)

Konsulttina toimiessani olen huomannut, että asiantuntijuus ei useinkaan ole sitä, että hallitsisi selvitettävän asian kentän täydellisesti. Sen sijaan asiantuntijalta vaaditaan taitoa kysyä oikeat kysymykset! Sen jälkeen alkaa sitten työn helppo osuus eli ratkaisujen löytäminen näihin kysymyksiin. Ongelmanratkaisussa taas auttaa ajantasainen osaaminen eri teknologioista ja ohjelmistoista. Tämä vaatimus haastaa meidät aikuis- ja täydennyskoulutuksen kentällä tarjoamaan sellaista oppia, joka todella hyödyttää asiakkaitamme. Koulutukseen tulevalla saattaa olla hyvinkin spesifi ratkaisutarve nykyisessä työtehtävässään, tai hän voi kaivata osaamisensa päivittämistä uusia haasteita varten.

Asiantuntijatehtävissä ponnistelu oman osaamistason ylärajoilla tuntuu olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Tällä rajalla toimiminen vaatii, ja toisaalta tuottaa, uuden oppimista väistämättä. Elinikäinen oppiminen ei siis enää ole itse valittava asia, vaan se on se tapa jolla työelämä toimii. Tasainen, nousujohteinen työura saman yrityksen palveluksessa on harvinaista herkkua. Tyypillisempää on leipänsä ansaitseminen pätkä-, osa-aika- ja sivutöiden tilkkutäkkinä. Tässä tilkkutäkissä ei parikymmentä vuotta sitten hankitulla tutkintopaperilla ole juurikaan arvoa, jos osaamistaan ei pidä yllä tavalla, jonka voi myös osoittaa.

Hankitun osaamisen osoittaminen ja markkinointi on sosiaalisen median aikakaudella helppoa, ainakin teknisesti. Sain esimerkiksi käymästäni Helsingin Yliopiston MOOC-verkkokurssista digitaalisen osaamismerkin, jonka pystyin liittämään suoraan LinkedIn-tiliini. Tällaisia suoritusmerkintöjä kannattaakin hyödyntää ja jakaa avoimesti.

Uusien asioiden opetteleminen ei viestitä potentiaalisille työnantajille tai yrityskumppaneille, että olisit jotenkin pudonnut kelkasta tai että taitosi olisivat vajavaiset. Päin vastoin, se kertoo nimenomaan halusta ja kyvystä kehittyä ja pysyä alansa aallonharjalla!

Mikäli mielenkiintosi heräsi opiskelun polulle, klikkaa ajankohtaisille kursseillemme ja ota paikkatiedon tiedot haltuun!