Topi visualisoi upeita karttoja kevään eduskuntavaaleista. Mielenkiintoista, miten kartta voikin olla niin informatiivinen ja upea taide-esitys samaan aikaan! Lisää Topin töitä nähdään blogissa varmasti myös tulevaisuudessa. Sillä aikaa pidä silmällä Twitteriä.

KENELLÄ ON SUURIMMAT YMPYRÄT? JOKAINEN PISTE ON ÄÄNESTYSALUEEN KESKIPISTE JA YMPYRÄT SKAALATTU ABSOLUUTTISEN ÄÄNIMÄÄRÄN MUKAAN.

KÄRKIKAHDEKSIKKO ÄÄNESTYSALUEITTAIN. TUMMEMPI VÄRI INDIKOI SUUREMPAA KANNATUSTA.

LÄHES PEILIKUVAT KAHDEN EHDOKKAAN KANNATUKSESTA HELSINGIN ALUEELLA

ÄÄNESTYSALUEITTAINEN KANNATUS NÄYTTÄÄ HYVIN ERILAISELTA, KUN SE SKAALATAAN KUNTIEN VÄESTÖMÄÄRÄN MUKAISEKSI KARTOGRAMMIKSI.

KOKEELLISTA MONIMUUTTUJAVISUALISOINTIA PERUSSUOMALAISTEN JA VIHREIDEN KANNATUKSESVERTAILUSTA.

SUOSITUIMMAT PUOLUEET ÄÄNESTYSALUEITTAIN. LÖYSITKÖ JO OMASI?

Viherympäristöliitto ry:n vetämänä on käynnissä 2-vuotinen Viheralueiden kunnossapidon laadun arvioinnin kehittämishanke. Hankkeeseen liittyen Viherympäristöliitto teetätti esiselvityksen, jossa olivat mukana Turun kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tavoitteena on digitaalistaa viheralueiden arviointiin liittyvän lomake, jota tähän mennessä oli täytetty taulukkolaskentaohjelmiston avulla tai paperisena. Lomakkeen käytössä oli havaittu myös paljon erilaisia käytänteitä ja tietojen keruu yhteen oli haastavaa.

Arviointityön ohjaus tärkeässä osassa

Helmi-maaliskuun 2019 aikana viheralueiden arvioinnin tarpeita ja prosesseja käytiin läpi Gispo Oy:n toimesta. Määrittelytyön aikana selvisi, että tarpeena oli saada mahdollisimman yleiskäyttöinen työkalu, jonka voisi ottaa käyttöön missä tahansa kaupungissa. Arviointia tekevät niin kaupunkien henkilökunta kuin urakoitsijatkin. Mahdollista on, että arviointityökalua voisivat käyttää myös koululaiset osana lähiympäristöön tutustumista.

Käytännössä työ etenee seuraavasti:

1. Kunnan viheralueista vastaava henkilö määrittää työkalun avulla arvioitavat kohteet ja ohjeistaa arvioitsijat kohteille esim. automaatisen sähköpostiviestin avulla
2. Arvioitsijat käyvät läpi sovitut viheralueen kohteet ja tarkastavat niiden kunnon (esim. nurmikon leikkuujälki tai pensaiden kunto) sekä antavat arvion kohteista mobiilisovelluksen avulla
3. Arvioitsijat antavat sovelluksen avulla kohteille myös arvosanat ja ottavat mahdollisesti kuvia kohteista, jotka tallentuvat kohteen tietoihin
4. Arvioinnin jälkeen arvioitsijat voivat tarkastella muiden arvioitsijoiden antamia arviointeja kyseisestä kohteesta
5. Tiedot tallentuvat yhteiseen tietokantaan ja pääkäyttäjä eli kunnan viheralueista vastaava henkilö voi tietojen perusteella määrittää hoitotoimenpiteitä tai tehdä raportteja arvioinneista

Suhteellisen helppo toimenpide, mutta vaatii paikkatietoina puistojen aluerajaustiedot, pääkäyttäjälle työkalun jolla arviontikäyntejä ohjataan sekä kätevän mobiilisovelluksen. Tarpeena oli myös linkittää arvioinnin tulokset myöhemmin itse viheralueen tietoihin kaupungeissa ja koska kunnilla on erilaiset tuotantojärjestelmät, tässä pitää hyödyntää avoimia rajapintoja tai yhdistää tietoa myöhemmin analyysien avulla viheralueeseen hyödyntäen esim. yksilöivää viheralueen tunnusta. Työkalu liittyy läheisesti koko kaupunki-infrastruktuurin ylläpitoon ja arviointiin.

Avoimen lähdekoodin ratkaisut kenttätöiden tekoon

Selvitystyössä ei vielä lähdetty rakentamaan itse mobiilisovellusta tai pääkäyttäjän työtehtävien jakeluun liittyvää välinettä, sillä määrittelyn avulla vasta pystytään arvioimaan työkalun kehitykseen kuluvaa aikaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Selvitystyön aikana Gispo kävi läpi myös olemassa olevia arviointityöhön soveltuvia avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, erityisesti mobiilikäyttöön soveltuvia työkaluja. Vaihtoehtoja on useita, joissa paikkatietoelementti on olennaisena osana toteutusta. Tällaisia työkaluja ovat mm. OpenDataKit, KoBoToolBox ja QGIS työpöytäohjelmiston kanssa hyvin yhteen toimiva QField. Lisäksi tutustuttiin ehkä pian avoimena lähdekoodina julkaistavaan Divi.io SAAS palveluun, joka yhdistää palveluna kenttätyökalun, työnohjauksen ja tietokantamaailman. Ehkä olemassa on muitakin ratkaisuja, vinkkaa niistä meille!

Lisätietoa projektista antaa

Gispo: Sanna Jokela ja Maiju Rekola
Viherympäristöliitto: Seppo Närhi

3D ja BIM-mallit ovat puhuttaneet paikkatietokansaa jo jonkin aikaa. Ehkä joku on toivonut jopa, että jos se vaan ei koskettaisi minua, niin kaikki menee hyvin. 3D vaan tulee, sille ei voi mitään ja siihen pitää varautua. Se voi olla oikeasti aika hauskaakin! Teemme Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta Proof of Concept kokeilua miten avoimen lähdekoodin ohjelmistot käsittelevät 3D maailmaa, työ on vielä aluillaan ja lisää siitä voi lukea Pekka-pomon blogista. Ja pomo taisi luvata että edistyminen raportoidaan avoimesti. Aloitetaan kuitenkin perusteista.

LOD, CityGML ja Mesh

CityGML-malleja on jo muutamia vuosia ollut saatavilla ja ne ovat aika järeitä datasettejä. Sen lisäksi että esim. rakennuksissa voi olla mallinnettuna hyvinkin tarkasti erilaiset ulkonemat, parvekkeet ja kattojen muodot, malliin voidaan lisätä myös fasaadit eli ulkoasu esimerkiksi kuvista kokoamalla. 3D-rakennuksen “kolmedeemäisyys” arvioidaan millä LOD-tasolla kohde on (Level of Detail). Mitä kompleksisempi, sitä korkeampi LOD-taso (lue esim. tämä artikkeli LOD-tasojen määrittelystä). Tähän mennessä suurin osa CityGML aineistoista noudattaa LOD 2-tasoa. Tänne on koottu maailmalta löytyviä CityGML malleja, niitä voi kokeilla ottaa eri työkaluilla käyttöön.

Jos esim. Helsingin aineistoa tuijottelee HRI:n avoimen datan palvelun kautta, vastaan tulee Mesh-termi. Esimerkiksi polygoni mesh tarkoittaa miten tiedostossa mallinnetaan pisteet, viivat ja pinnat, jotta saadaan muodostettua itse 3D-objekti eli polyhedraalinen kohde. Mesh-aineistoja on käytetty esim. ilmatieteessä ja yhden Mesh-aineiston avulla voidaan tutkia esimerkiksi aikaan sidottuja säätila-arvoja. Jos Mesh-asiat kiinnostavat, kannattaa tutustua esimerkiksi Kurt Menkelin QGIS User Conferensissa vetämään visualisointityöpajaan ja sen aineistoihin. Kaupunkimallin puolella Mesh tarkoittaa itse rakennuksen tietomallia ja sitä miten rakennuksesta voidaan muodostaa 3D-objekti.

Helsingin CityGML:n osalta rakennusten vieminen QGIS:iin ei ole ihan suoraviivaista. GML-malli pitää viedä GeoJsoniksi tai PostGISiin ogr2ogr työkalua hyödyntäen (Huom! muunna tällöin kohdegeometria, -nlt MULTIPOLYGON). Meidän visualisointigurumme Topi teki heti kuitenkin ohjeet saatuaan kokeiluja aineistolla ja hyödynsi makeaa varjostuskriptiä visualisoinnissaan. Aika hieno vai mitä?

Blenderi surisemaan ja QGIS soimaan

Avoimen lähdekoodin puolella Blender-ohjelmisto on 3D-puolen kunkku. Se on tehty 3D animaatioiden tuotantoon, joten se on aika järeää settiä. Blender ymmärtää myös paikkatietoja, joten 3D objekteja voi heitellä maastomallin päälle ja pyöritellä niitä siellä. Blenderin oikea työkäyttö vaatii kuitenkin todella paljon osaamista – nappuloita on enemmän kuin QGIS-ohjelmistossa.

Mutta myös QGISn uusimpaan versioon on tullut 3D työkaluja, erityisesti visualisointiin liittyen. Esimerkiksi täältä löytyy hyvät perusohjeet 3D-kohteiden tuomiseen QGISn puolelle ja samoin esimerkki CityGML:n tuonti QGISiin, kyseisessä ohjeessa on myös linkki CityGML-aineistoon joka toimii nätisti QGISssä. Näihin ohjeisiin lisäisimme vielä, että käytä uusinta QGIS-versiota (nyt 3.6.).

Kokeile itse

Ota ensin testiin vain yksi korkeusmallin palanen (sellaisen saa esimerkiksi Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta ladattua).

QGISn 3D-näkymän saa auki yläpalkista “View” / “Näytä” ja valitse Uusi 3D-karttanäkymä, jossa mallia voi pyöritellä.

Määrittele 3D-näkymälle mitä aineistoa käytät korkeusmallina ja säädä haluttaessa parametrejä. Esim. pystymittakaavaa säätämällä saa Suomeenkin jylhiä vuoria.  Jos haluat, laita vaikka ilmakuva pohjalle ja määritä korkeusmalli näkymättömiin.

Odottele hetki, että tiilet rakentuvat ja määritä mitä asioita 3D-näkymässä näytetään.

Jos käytössäsi on rakennusmalli, jossa on Z-koordinaattitietona korkeus, lisää se mukaan projektiin (tai luo sellainen itse). Visualisoinnissa kannattaa käyttää tällöin 3D näkymää ja määritellä, että korkeaustieto lasketaan oikeasta sarakkeesta. Kätevä työkalu on myös Vertice editor (Piste-editori), jolla saa kohteiden x,y,z-koordinaatit näkyville (ja myös editoitua niitä).

The Sustainable Development of Mining in Rwanda (SDMR) on Ison-Britannian rahoittama ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää Ruandan kaivosteollisuutta kestävällä ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.  Yhtenä pyrkimyksenä on lisätä yksityisen sektorin investointeja maahan.

SDMR:n alainen projekti GIMCS (Geological information Management and Mining Cadastre System) geologisen tiedonhallinnan ja jakelun sekä kaivosrekisterin kehittämiseksi  käynnistyi helmikuussa 2019. GIMCS-järjestelmän teknisessä toteutuksessa hyödynnetään paikkatietojärjestelmän osalta avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoratkaisuja. Toteutus tehdään Ruandan kaivos, öljy- ja kaasutoiminnasta vastaavalle RMB:lle (Rwanda Mines, Petroleum and Gas Board).

Merkittävä osa projektia on nk. capacity building tarkoittaen sitä, että RMB:n henkilöstöä koulutetaan ja osallistetaan runsaasti mukaan projektin eri vaiheisiin, jotta paikallinen osaaminen kehittyisi ja järjestelmän ja tiedonhallinnan ylläpito ja kehittäminen sujuisivat jatkossa pääasiassa paikallisin voimin.

Mukana kaksivuotisessa projektissa  ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), British Geological Survey (BGS), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) sekä Gispo Oy. Gispo vastaa mm. avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen koulutusten tuottamisesta hankkeessa.

Lisätietoa hankkeesta antaa Pekka Sarkola (Gispo Oy) ja Niina Ahtonen, GTK, niina.ahtonen@gtk.fi, 0400-947118

Seuraa myös @rwandaSDMR Twitterissä!

Oletko päkerrellyt hienoja karttoja ja haluaisit päästä myös julkaisemaan niitä muiden nähtäväksi? Se onnistuu helposti GeoServerin avulla!

Julkaistaksesi tekemiäsi karttoja selaimessa ja karttapalvelussa luettavaksi tarvitset palvelimen, joka juttelee selaimen ja tietokannan välillä ja näin mahdollistaa rajapinnan. GeoServer on tällainen työkalu eli palvelinohjelmisto. Se mahdollistaa paitsi tiedon jakamisen myös sen käsittelyn, muokkauksen ja hallinnoinnin. Jos ajattelet tuottamiasi karttoja merikontteina, jotka haluat saada jaeltua maailmalle, toimittaa GeoServer vakaan rahtilaivan tehtävää.

GeoServer on erikoistunut paikkatiedon jakamiseen avoimia paikkatietoalan standardeja määrittelevän OGC-yhteisön normien mukaisesti ja GNU GPL -lisenssin alaisena. Tämä tarkoittaa, että kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jolloin kuka tahansa voi ilmaiseksi ja ilman lisenssimaksuja käyttää ja kehittää sitä. Verrattuna muihin avoimen lähdekoodin palvelinohjelmistoihin GeoServerillä on takanaan erittäin aktiviinen paikkatietoyhteisön tuki. Tämä takaa vilkkaan foorumin ja hyvän dokumentaation sekä päivitykset puolen vuoden välein.

GeoServer on Java-pohjainen, ja sen hallinta toteutetaan käyttöliittymän avulla helppokäyttöisesti selaimen kautta. Ohjelmisto toimii monissa käyttöympäristöissä Windowsista Linuxiin ja Maciin, ja skriptaaminen onnistuu muun muassa JavaScriptillä ja Pythonilla. GeoServer tukee useimpia avoimen standardin jakeluprotokollia (WFS, WMS, WCS, WMS-T, WPS).

Mahdollistaa monipuolisen aineistojen hallinnan

GeoServeriin voi tallettaa tiedostoja, mutta se ei ole varsinainen tietokanta. Jos dataa on paljon, kannattaa sen talletukseen käyttää GeoServerin rinnalla esimerkiksi paikkatietoaineistoille sopivaa PostGIS-tietokantaa, johon GeoServer tarjoaa sisäisen tuen.

GeoServerissä aineistoa on myös mahdollista muokata. Voit luoda kokonaan uusia visualisointityylejä, muokata niitä valmiista malleista tai ladata esimerkiksi QGIS-ohjelmalla luotuja SLD-tiedostoja. Jos CSS-kieli on visualisoinnissa tutumpaa, myös sille on saatavilla lisäosa. Karttojen esikatselu on helppoa OpenLayers-linkin kautta.

Käyttöoikeuksien ja rajapintojen näkyvyyden säätely on GeoServerillä helppoa. Voit luoda erilaisia rooleja, joille määritellään käyttöoikeuksia asetusten ja datojen suhteen. Käyttäjille taas voidaan antaa näitä rooleja tarpeen mukaan. Erilaisten roolien määritteleminen on fiksua, sillä se vähentää tietoturvariskiä ja ohjelmiston tärkeimpien asetusten sekoittamisen vaaraa – kaikilla kun ei yleensä ole tarvetta päästä käsiksi samoihin asetuksiin ja datoihin. Samoin voit määritellä pääsyoikeuksia julkaisemillesi rajapinnoille. Oletuksena rajapinnat ovat avoimesti jaettavissa eli nähtävissä ilman kirjautumista palvelimelle, mutta niille voi asettaa myös rajoituksia.

GeoServerillä saat kartta-aineistoistasi enemmän irti!

Kiinnostuitko hyödyntämään GeoServerin huimia mahdollisuuksia tai tarvitsisit tukea sen käytössä? Tule mukaan GeoServer-kurssillemme!

TAMPERE MEINAA TEHDÄ JUURI NÄIN

Tampereella aloitettiin yleiskaavan tietomallityö osana KIRA-digi kokeiluhankkeita marraskuussa 2017. Aika hienoa olikin, että Tampereen projekti valittiin KIRA-digi hankkeista rahoituskierroksen parhaimpien hakemusten joukkoon! Hanke toteuttaa osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta.

Tavoitteena hankkeessa on tuottaa kansallinen tietomalli, mistä johtuen sidosryhmäyhteistyö muiden kaupunkien yleiskaavoittajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Tietomalliajattelu yleiskaavassa liittyy osaltaan myös maankäytön kokonaisprosessin ja siihen liittyvän toiminnanohjauksen kehittämiseen. Tampereella maankäytön kokonaisprosessi pyritään kehittämään myös tiedon liikkumisen osalta johdonmukaiseksi ja sujuvaksi.

Tietomallityössä otetaan huomioon toki myös kansainväliset vaatimukset (esim. EU:n INSPIRE-direktiivin mukaan maankäyttötiedoista pitää löytyä tiettyjä kansainväliseen tarkasteluun soveltuvia tietoja).

”Miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen.”

– Tietomalli pyritään kehittämään mahdollisuuksien mukaan siten, että sitä voidaan käyttää myös muussa kuin suomalaisessa maankäytön suunnittelujärjestelmässä tuotetun tiedon esittämiseen. Tietomallityössä tuotettava tieto julkaistaan GitHub-palvelussa kaikkien katseltavaksi, jolloin sitä voi katsella ja hyödyntää vapaasti yli valtiorajojen. Emme siis näe estettä, miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen, kertoo Jarno Kinnunen, johtava erikoissuunnittelija Tampereen kaupungilta.

”Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!”

Suomessa vastaavaa työtä on tehty myös muilla kaavoitustasoilla. Helsingissä on käynnissä asemakaavan tietomallityö ja maakuntakaavojen osalta aineistoille on laadittu tietomallit HAME-hankkeessa. Ympäristöministeriössä puolestaan pohditaan kansallisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Tampereen yleiskaavatyö sopii siis tähän väliin oikein mukavasti. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Minna Perähuhta kertoikin hankkeesta Paikkatietoverkoston vuosikokouksessa 14.12. seuraavasti: 

– Emme ollenkaan ajatelleet, että KIRA-digi hankekokonaisuuteen tulisi tällaisia harmonisointikokeiluja. Helsingin asemakaavan tietomallihanke yllätti meidät ensin. Alunperin ajatus oli harmonisoida yhteisesti asioita KIRA-digi -hankekokonaisuudessa. Mutta mukava yllätys olikin, että se tulikin jo alkuvaiheessa kokeiluun. Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!

Näillä eväillä on hyvä lähteä eteenpäin luomaan avointa harmonisoitua tietomallia ja rakentamaan myös tiiviimpää yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa.

MITÄ TIETOMALLITYÖSSÄ OIKEIN TEHDÄÄN?

Tarkoituksena on siis avoimen tietomallin lisäksi mahdollistaa yleiskaavoitus jatkuvana prosessina ja projektin yhteydessä luodaan samalla myös standardia tietoaineistojen sisällöille ja syötettä tulevaan maankäyttölain päivitykseen. Tietomallin kehitys toteutetaan siten, että kiinnostuneet tahot voivat ottaa tietomallin mahdollisimman helposti käyttöön.

Ensisijaisesti tarpeet liittyvät yleiskaavan teknisen toteutuksen sujuvoittamiseen ja siihen että tekniset mahdollisuudet otetaan käyttöön täysimääräisesti. Aika paljon tulee tehdyksi päällekkäistä työtä, jotain voi jäädä huomaamatta tai tehdään käsityönä sellaista mikä onnistuisi automatisoidusti. Toisena tavoitteena on maankäytön kokonaisprosessin sujuvuuteen saatavat hyödyt.

– Lisäksi tästä on mahdollista saada esimerkkiä muuhunkin maankäytön kokonaisprosessiin liittyviin osiin siitä, että kun astutaan rohkeasti ”ulos laatikosta”, saadaan tieto oikeasti tietokoneelle tietomallin kautta öljyksi, haastaa Jarno Kinnunen.

Tietomallin ja sen kehitystyön myötä strateginen maankäyttöpäätöstieto saadaan koneluettavaan muotoon. Kun maankäyttöpäätöstieto on standardoidussa koneluettavassa muodossa, sitä voidaan jakaa helpommin esimerkiksi kansainvälisten paikkatiedon rajapintojen avulla ja sen päälle on mahdollista kehittää erilaisia lisäarvopalveluja. Tietomallityön yleiskaavaprosessiin tuomia etuja ovat mm. suunnitteluprosessin läpinäkyvyyden lisääntyminen, suunnittelutyön ajallinen tehostuminen ja suunnittelutyössä tuotettujen selvitysten sisältämän tiedon saatavuuden ja laadun paraneminen.

Tampereen kaupunki kuvailee prosessia näin: 

– Koko 2000-luku Tampereella on keskitytty n. 20 osayleiskaavan laatimiseen. Kehitystyötä on tehty yleiskaavan esitystavan ja sisällön osalta sekä opeteltu paikkatietosovellusten mahdollisuuksia. Tekemisessä on siis tapahtunut ihan valtavia harppauksia jo muutenkin. Yleiskaavassa tarvittavan tiedon osalta – joka on suurelta osin tuotettu oman yksikön ulkopuolella – ollaan lähestymässä tilannetta, jossa yleiskaavaratkaisuun vaikuttava tieto on riittävän laadukasta sekä ajantasaisena ylläpidettyä linkitettäväksi suoraan yleiskaavan kaavaobjektiin. Tekniikan ja organisaation toimintatapojen kehitys siis mahdollistaa tietomallit.

Samalla pohditaan miten yleiskaavaan olennaisesti liittyvät tiedot linkitetään mm. asemakaava-aineistoon ja miten näitä tietoja hallitaan. Ajatuksena on, että yleiskaavan jokainen paikkatietokohde eli kaavaobjekti, esimerkiksi asumisen tai virkistyksen aluevaraus, toimii alustana, johon voidaan kytkeä siihen liittyvät selvitykset, kaavamääräykset, kohdetta koskevat päiväystiedot ja muut meta- sekä paikkatiedot. 

Avoimesti eteenpäin

Avoimuus on avainsana hankkeessa, sillä työ toivottavasti hyödyttää muitakin samojen aiheiden kanssa kamppailevia. Tampereella onkin halua keskustella referenssikaupunkien yleiskaavoittajien kanssa yleiskaavaan liittyvän tietomallin kehittämisestä.

“Ensimmäiset kontaktit vaikuttavat lupaavilta ja on havaittavissa, että samansuuntaista ajattelua ja kehitystä on muuallakin vireillä”, kertoo Kinnunen.

Yleiskaavan tietomallin ensimmäinen versio kehitetään vuoden 2018 aikana ketterästi ja avoimesti eli projektin tulokset ovat jo työn aikana ja tietenkin projektin jälkeen kaikkien käytettävissä ja myös eteenpäin kehitettävissä. Työtä tekevät Gispo Oy:n ja Tampereen kaupungin paikkatietoammattilaiset yhdessä ja myös muiden organisaatioiden ammattilaisten näkemyksiä kuunnellaan:

– Olemme Helsingin kaupungin kanssa jo vähän kaavapuolen tietomalleja jumpanneet, joten tavallaan tiedossa on mitä odottaa – silti yleiskaavapuolella on varmasti omia haasteitaan, joita nyt aletaan iteroiden testailemaan. Kehitystyössä on tärkeää olla tasaisesti asiakkaan kanssa keskustelemassa mihin suuntaan työtä halutaan edistää. Haluammekin laittaa tietomalliaihiot avoimesti jakeluun mahdollisimman alkuvaiheessa, jotta työmme olisi kaikille läpinäkyvää, sanoo Pekka Sarkola, Gispo Oy:n toimitusjohtaja.

Tavoitteena hankkeella on myös uudistaa yleispiirteisen maankäytön suunnittelun toimintatapaa ja tarjota ideoita maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista varten, joka on tulossa eteen lähivuosina. Koko projekti etenee iteroiden eli toteuttaen, kokeillen, kommentoiden ja taas toteuttaen.

– Tietomallityön yhteydessä pyritään tunnistamaan digitalisaation myötä tulleita muutostarpeita nykyiseen maankäyttöä ohjaavaan lainsäädäntöön (MRL ja MRA). Projekti päättyy vaiheeseen, jossa tarkastellaan tietomallityön kehityksen myötä esiin nousseita tekijöitä, joihin liittyen nykyisessä lainsäädännössä ei ole säännöksiä tai säännösten sisältö on digitalisaation näkökulmasta puutteellinen. Tunnistamamme tekijät tulemme raportoimaan ympäristöministeriölle projektin päätyttyä, Tampereelta luvataan.

Kiitos kommenteista: yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, kaupungingeodeetti Anna Mustajoki sekä johtava erikoissuunnittelija Jarno Kinnunen, Tampereen kaupunki

Lisätietoa hankkeesta:

• 3DYKS-kaupunkisuunnittelun digitalisaatio , case: Tampere

Muita aiheeseen liittyviä hankkeita:

• Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi
• Lahden kaupunki, Digikaava jatkuvan strategisen prosessin mahdollistajana
• Ympäristöministeriö, Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset

Yhteisömanageri tulee ja pelastaa avoimen lähdekoodin projektin!

Avoimen lähdekoodin projektit ovat nykyaikainen tapa tehdä ohjelmistokehitystä. Avoimuudella on monia etuja: projektiin saadaan monenlaista osaamista ja kaikki hyötyvät lopputuloksesta. Lisäksi tyypillisen projektijohdon aikasyöpöt, sopimusten viilaaminen ja raportointi, loistavat poissaoloaan, joten toiminta on ketterää ja kustannustehokasta vaikka itse koodaustyö teetettäisiinkin palkatulla henkilökunnalla.

Avoimuus vaatii yhteistyötä

Avoimuus ei kuitenkaan ole taikasana joka yksinään takaa onnistumisen. Pelkkä lähdekoodin avaaminen GitHubiin ei takaa tehokasta yhteiskehittämistä. Varsinkin suomalaisten suosima malli kun tuntuu olevan yksinään puuhailu, ja koodin avaaminen tapahtuu vasta valmiin tuotteen lataamalla: “Mää tein tämmösen”, jos silloinkaan. Hyvässä avoimen lähdekoodin projektissa tarvitaankin runsaasti viestintää, koordinointia ja yhdessä suunnittelua. Näin saavutetaan parhaat hyödyt ja vältetään päällekkäisen työn tekeminen ja ohjelmistokehityksen tarpeeton haarautuminen.

Tätä yhteiskehittämistä johtamaan tarvitaan siis yhteisömanageri tai perinteisemmin koordinaattori. Tämän supersankarin tehtäviin kuuluu projektin viestinnän ylläpito ja kehittäminen, muistuttelu dokumentoinnin tärkeydestä sekä ennen kaikkea projektiin osallistuvien kannustaminen ja motivoiminen. Käytännössä yhteisömanageri siis järjestää projektin sisäisiä tapaamisia, tarkkailee useita viestintäkanavia ja varmistaa, että kaikki osallistujat tietävät mitä he itse, saati muut, ovat seuraavaksi tekemässä. Yhteisömanagerilta ei välttämättä vaadita syvällistä teknillistä osaamista, mutta olisi hyvä, jos tämä olisi sen verran sisällä toteutettavassa teknologiassa että tuntisi tuotteen. Näin ongelmakohtiin on helpompi pureutua tai vaikkapa lähteä hankkimaan rahoitusta teknologian kehitykseen sopivilta tahoilta.

Yhteisökehittämisen roolit

Yhteisömanageri ei suinkaan ole vastuussa koko projektista. Tyypillisesti avoimen lähdekoodin kehitysprojekteissa hommaa koordinoi jonkinlainen tekninen tai ei-tekninen ohjaus- tai johtoryhmä, ja itse toteutuksesta ja koodinpätkien yhteen parsimisesta vastaa viime kädessä yksi tai useampi pääkehittäjä. Näiden ohjauksessa toimii sitten epälukuinen joukko koodareita, dokumentoijia ja testaajia. Lisäksi varsinkin pidemmissä projekteissa mukaan tulee lisää toimijoita pitkin matkaa, ja heidän perehdyttämisessään yhteisömanagerilla on tärkeä rooli. Jos projektin käyttämät viestintäkanavat vaikka muuttuvat kesken matkan (tai poikkeavat yleisimmistä totutuista, lue: GitHub), on vaarana että kaikki tieto ei tavoitakaan kaikkia. Avoimuus kaikessa kehittämisessä tulee ottaa ohjenuoraksi ja välttää aliprojektien sisäistä keskustelua, jotta tieto kantautuu kaikkien korviin. Tiedotuksen suhteen siis “parempi överit kuin vajarit”. Kehittäjät oppivat kyllä suodattamaan itselleen epärelevantin informaation pois.

Pienempiä yhteisöjä ja projekteja taas uhkaa joskus ns. bussiskenaario: jos pääkehittäjä tai ohjausryhmän edustaja jää bussin alle (tai vähemmän dramaattisesti on vaikka influenssan vuoksi useamman viikon työkyvytön), saattaa koko projektin eteneminen jähmettyä. Jos yhteisömanageri on saanut koordinoitua dokumentoinnin ja työnjaon hyvin, voidaan tällaiseltakin välttyä.

Yhteisömanagerin palkkaamisesta saatava hyödyt ovat siis yhtä moninaiset kuin hänen työtehtävänsäkin. Hyvin johdetussa projektissa motivoituneet ohjelmoijat tuntevat toisensa, kokevat kuuluvansa yhteisöön ja osaavat jakaa tehtävät tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällainen porukka toteuttaa projektin nopeasti ja tehokkaasti kasvattaen samalla omaa pääomaansa oppimalla uutta myös toisiltaan.

Gispossa tunnetaan yhteisöjen kehittämisen prosessit. Olemme mukana mm. Oskari-yhteisön verkoston koordinoimisessa ja osallistumme aktiivisesti kansainväliseen avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen kehitykseen.

Gispon tukipalvelu GispoHelp on muutaman toimintavuoden aikana avustanut jo lähes 800 käyttäjää sekä lähes 90 organisaatiota! Kuukaudessa ratkaisemme kymmeniä asiakkaidemme kysymyksiä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoihin liittyen. GispoHelp on Gispon tukipalvelualusta, jonka kautta saat ratkaisun ongelmatilanteisiin sekä henkilökohtaista tukea avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen (QGIS, PostGIS, GeoServer, GDAL/OGR ja Mapproxy) käyttöön.

Nyt tarjoamme tukipalveluamme myös kätevästi organisaatiokäyttöön. Tukipalvelun voi hankkia vaikkapa koko henkilökunnan käyttöön vuodeksi kerrallaan. Tällöin tukikysymysten määrä on rajoitettu 40 kpl / organisaatio. Raportoimme puolen vuoden välein tukipalvelun käyttöä ja jos kaikkia tukikysymyksiä ei käytetä, ne siirretään seuraavaan sopimusjaksoon.

Tukipalveluhinnasto

Nuuksion parkkipaikkojen saatavuutta valvovan Parkkihaukka-palvelun web-karttasovelluksen kehittäminen. Sovellus näyttää käyttäjälle rajapinnan kautta saadut reaaliaikaiset kamerakuvat Nuuksion parkkialueilta ja sisältää myös alueen joukkoliikenneaikataulut sekä retkeilyreitit ja -kohteet.

Gispon toteuttaman karttasovelluksen avulla voi seurata tilannetta parkkipaikalle asennettujen live-kameroiden kautta. Karttasovelluksella kävijä pystyy klikkaamaan haluamaansa parkkipaikkaa ja tarkastamaan sen hetkisen tilanteen kyseisellä alueella. Samalla sovelluksella käyttäjä pystyy myös tarkastamaan bussiliikenteen pysäkkikohtaiset aikataulut, joten myös joukkoliikenteen hyödyntäminen alueelle helpottuu.

Sovellus toteutettiin Perille asti -hankkeen (Parkkihaukkakamerat) ja VAMOS! -hankkeen (karttakäyttöliittymä) yhteiskokeiluna, josta vastaa VTT.

Karttasovelluksen kehityksessä on käytetty Vue.js JavaScript-frameworkkia, Bootstrap-käyttöliittymäkirjastoa sekä Leaflet-kirjastoa karttakäyttöliittymän toteuttamiseen.

Asiakas: VTT / Espoon kaupunki
Toteutusajankohta: 06-09/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Tuomo Kinnunen, VTT

Paikkatietoalusta-hankkeen Maakunta-osahankkeessa toteutettiin loppusyksystä 2018 hankesuunnittelua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Gispo Oy toteutti hankesuunnitelman sidosryhmäkeskustelujen jälkeen, jossa nostettiin esiin konkreettisia ehdotuksia siitä miten työtä tulisi jatkaa. Suunnittelun aikana tuotettiin ensin sidosryhmille eli maakuntien liitoille suunnattu työpaja sisältöjen priorisoinniksi, jonka jälkeen hankeryhmän kanssa vietiin suunnitelmaa eteenpäin ja muokattiin työpaketteja sekä budjettia. Toteutus liittyi läheisesti HAME-hankkeessa tuotettujen sisältöjen jalkauttamisen edistämiseen.

Asiakas: Varsinais-Suomen liitto ja Suomen ympäristökeskus
Ajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Lena Hallin-Pihlatie (SYKE)
Laura Lähteenmäki (VSL)
Natalia Räikkönen (VSL)