Standardista käytäntöön – Näin Kuopio räätälöi Infra-O-tietomallin omiin tarpeisiinsa
Taannoin kävimme läpi, miten Infra-O Open otetaan käyttöön kunnallisen infraomaisuuden hallinnassa. Käyttöönotto on kuitenkin vasta lähtöpiste. Kun tietomalli tuodaan osaksi kunnan arkea, vastaan tulee nopeasti käytännön kysymys: miten yhteinen malli sovitetaan yhteen paikallisten aineistojen, luokitusten ja ylläpitotarpeiden kanssa?
Kuopiossa tähän vastattiin täydentämällä Infra-O:n koodistoja ja tietokantarakennetta hallitusti sekä muokkaamalla QGIS-työtila ylläpitäjien tarpeisiin. Vuoden kehitystyön tulokset näkyvät jo tiedon ylläpidossa, urakoitsijoille tehtävissä tiedonsiirroissa ja raportoinnissa.
Yleinen koodisto ei kattanut kaupungin tarpeita
Infra-O antaa yhteisen perustan rakennetun ympäristön tiedon hallintaan. Kuntien aineistot eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan niiden taustalla on vuosien aikana muodostuneita luokituksia, ylläpitoprosesseja ja raportointitarpeita.
Kuopion tavoitteena oli sovittaa kaupungin olemassa oleva tietoaineisto Infra-O:n koodistoihin. Yhteensovitus onnistui pitkälti, mutta lähes jokaiseen koodistoon tarvittiin myös paikallisia arvoja. Kuopion kaupungin tietohallintopäällikkö Marko Ahola kuvaa lähtötilannetta näin: ”Infra-O-tietomallin koodistoarvot ovat varsin yleispiirteisiä. Alkuperäinen koodisto ei ollut riittävän kattava.”
Tietomallin laajentamisessa pidettiin kiinni siitä, etteivät uudet arvot ole ristiriidassa alkuperäisten koodistojen kanssa. Samalla työ toi näkyviin kohtia, joissa kyse ei ollut vain Kuopion paikallisesta tarpeesta: osa valtakunnallisista koodistoista kaipasi laajempaa päivitystä infraomaisuuden ajantasaisen tiedon ylläpitoa varten.
”Esimerkiksi puhtaanapitokoodisto sekä tiemerkintöjen koodiarvot vaativat merkittävää kehitystyötä.”
Havainto on olennainen myös muille kunnille. Yhteinen tietomalli antaa rungon, mutta sen rinnalla tarvitaan hallittu tapa kuvata tarkempaa paikallista tietoa.
Tietokannan perusrakenne säilytettiin ennallaan
Kuopion kaupunki toteutti käyttöönoton sisäisenä yhteistyöhankkeena. Mukana olivat kunnossapito ja rakentaminen, kiinteistönmuodostus- ja paikkatietopalvelut sekä tietohallinto. Teknisen toteutuksen rinnalla tärkeäksi osoittautui säännöllinen yhteistyö: henkilöstö sitoutui viikoittaiseen kehittämiseen, ja tiistaiaamujen kello 8.15 palaveri piti työn liikkeessä.
Tietomallin ydinrakenteet ja -logiikka säilytettiin mahdollisimman lähellä alkuperäistä, mutta koodistotauluihin lisättiin tarvittavia arvoja ja aineistokohtaisiin tauluihin yksittäisiä kenttiä. Infra-O:n alkuperäisiä kenttiä ei muutettu.
”Periaatteena pidettiin koodistoarvojen lisäyksessä sitä, etteivät uudet arvot ole ristiriidassa alkuperäisten kanssa.”
Työn aikana tunnistettiin myös rakenteellinen jatkokehityskohde. Viher- ja katualueiden ylläpidossa samaa geometriaa ylläpidetään tarkemmalla tasolla sekä viheralue- että katualueosassa, mikä aiheuttaa päällekkäistä työtä. Käyttöönotto ei siis tarkoittanut vain olemassa olevan mallin täyttämistä, vaan myös ylläpitoprosessin tarkastelua käytännön työn kautta.
QGIS-työtila rajaa näkyviin ylläpidon kannalta olennaisen
Tietokantamuutosten lisäksi QGIS-työtilaa muokattiin merkittävästi. Tasojen kuvaustekniikka ja arvolistat sovitettiin ylläpitotyöhön niin, että käyttäjälle näytetään kussakin tilanteessa olennaisimmat vaihtoehdot. Näin laaja tietomalli ei kokonaisuudessaan näyttäydy käyttäjille päivittäisessä käytössä. Muutoksella päivittäinen ylläpito saatiin tehokkaammaksi vähentämättä kuitenkaan työtilan joustavuutta.
Työtilaan rakennettiin myös raportointinäkymiä Infra-O-tietokannan sisällöstä. Lisäksi siihen yhdistettiin tietoa muista järjestelmistä, kuten Digiroadin keskilinja-aineistosta ja kaupungin vesihuollon järjestelmistä.
”Tausta-ajatuksena oli helpottaa ylläpitoa näyttämällä arvolistoilla vain ylläpidolle tärkeimmät arvot.”
Ratkaisun arvo syntyy juuri tietokannan ja käyttöliittymän työnjaosta. Yhteinen rakenne säilyy taustalla, mutta QGISissä käyttäjälle voidaan tarjota paikalliseen prosessiin sopiva näkymä. Tietoa ei tarvitse pakottaa väärään luokkaan eikä oikeita arvoja ylläpitää erillisissä muistilistoissa.
Hyöty näkyy ylläpidossa, tiedonsiirrossa ja raportoinnissa
Kuopion arvion mukaan infraomaisuuden tiedonhallinta on kehittynyt vuodessa merkittävästi. Selvimmin muutos näkyy tiedon ylläpidon helpottumisena, katualueiden urakoitsijoille tehtävissä tiedonsiirroissa sekä raportoinnin kehittymisenä.
”Isommassa kuvassa kehitystyö näkyy työn tehostumisena, joka on tärkeimpiä tekijöitä kaupungin näkökulmasta.”
Samaan aikaan rinnakkaisprojektissa kehitetään suunnitteluvaiheen Infra-O-tietomalliaineiston käyttöä kaupungin suunnittelujärjestelmissä. Kun sama tietomalli palvelee sekä suunnittelua että ylläpitoa saadaan tieto oikeasti käyttöön joustavasti kaupungin prosessin eri vaiheissa.
Mitä Kuopion toteutuksesta kannattaa ottaa opiksi?
Kuopion esimerkissä ratkaisevaa ei ollut tietomallin laajentaminen mahdollisimman paljon, vaan sen laajentaminen hallitusti:
- olemassa oleva aineisto sovitettiin ensin yhteisiin koodistoihin
- paikallisia arvoja lisättiin vain tunnistettuun tarpeeseen
- alkuperäiset tietokentät pidettiin ennallaan
- QGIS-näkymä rajattiin ylläpitäjän työn kannalta olennaiseen
- kehittämiseen osallistuivat sekä toiminnan että tekniikan asiantuntijat
- käytännön eteneminen varmistettiin säännöllisellä työskentelyrytmillä.
- infraomaisuuden ylläpitäjät koulutettiin palvelun käyttöön, jotta kehitystyö saatiin vahvasti heti tuotantoon.
Standardin ja paikallisten tarpeiden ei siis tarvitse olla vastakkain. Infra-O antaa yhteisen rungon, ja avoin PostgreSQL- ja QGIS-pohjainen toteutus mahdollistaa perustellut paikalliset laajennukset. Samalla käytännön työstä nousevat havainnot auttavat tunnistamaan, missä myös yhteistä mallia ja sen koodistoja kannattaa kehittää.
Jos omassa organisaatiossanne pohditaan samaa yhteensovitusta, keskustelu kannattaa aloittaa kolmesta kysymyksestä: mitä tietoa ylläpidätte, missä yhteiset koodistot riittävät ja missä tarvitaan hallittuja laajennuksia? Näin ratkaisu voidaan rakentaa todellisen ylläpitotyön ympärille – ei päinvastoin.
Suurin oppi on kuitenkin yhteistyö ja yksikön sitoutuminen kehitystyöhön. Kuopion projektin suurin vahvuus oli yksikön pitkäjänteinen ja aktiivinen kehitystyö, jotta yksikkö saa kehitettyä itselleen toimivan ylläpitoympäristön infraomaisuuden tietojen ylläpitoa varten.
Kuopion kaupungin paikkatietoasiantuntija Samppa Kaivosoja esitteli toteutusta Kuopion KEHTO-foorumissa vuonna 2025. Esityksestä voi lukea lisää Kuopion ratkaisusta.
