Julkaistu 30.1.2025

Infra-O Open – Näin otat käyttöön työkalun kunnallisen infraomaisuuden hallintaan

Johdanto

Miten toteutetaan kunnan infraomaisuuden tiedon hallinta? Tämä ei ole ihan yksinkertainen kysymys, sillä infrastruktuurin hallinnointi ja ylläpito on kunnalle valtava taloudellinen haaste; pelkästään valotolppien, leikkikenttien ja muun kaupunkiomaisuuden ylläpitoon ja hallintaan voi mennä satoja tuhansia, ellei miljoonia euroja vuosittain. Aiemmassa blogikirjoituksessa kerroimme Infra-O Open -työkalusta, joka tuotettiin Infra-O -hankkeessa kuntien infraomaisuuden hallintaan. Tämä blogikirjoitus on jatkoa Infra-O:n tarinaan. Nyt näytämme, miten infraomaisuuden hallinta tapahtuu Infra-O Open -QGIS-lisäosan avulla.

Tässä blogikirjoituksessa kuvittelemme itsemme kunnan infraomaisuuden tiedon hallinnasta vastaavaksi henkilöksi. Käymme läpi koko lisäosan käyttöönottoprosessin esivalmisteluista alkaen. Näytämme, miten infraomaisuuden kartoittaminen tapahtuu QGISillä. 

Seuraamalla ohjeitamme  loppuun asti luot paikkatiedon hallintaan enterprise-tason prosessin, joka pohjautuu keskitettyyn tietokantaan. Lukuisista vaikeista termeistä ei kannata hämääntyä. Käymme prosessin kohta kohdalta läpi alla.  Aloitetaan! 

Askel 1: Tietokanta

Aluksi tarvitaan PostgreSQL-tietokanta. Monet pilvipalveluntarjoajat tarjoavat PostgreSQL-tietokannan palveluna, eli palveluntarjoaja ylläpitää (“hostaa”) tietokantaa palvelinympäristössään ja käyttäjä ottaa yhteyden siihen asiakasohjelmalla esimerkiksi QGISillä. Yksi tällainen palveluntarjoaja on suomalainen Aiven. 

PostgreSQL-kannan voit luoda haluamallasi tavalla/ haluamaasi palveluun. Aivenissa se hoituu näin:

  1. Luo tili Aivenin verkkosivuilla (https://aiven.io/), jos sinulla ei vielä ole sitä.
  2. Kirjaudu Aiven-tilillesi ja siirry PostgreSQL-palveluun.
  3. Aloita uuden PostgreSQL-tietokannan luominen valitsemalla ’Luo palvelu’.
infraomaisuuden hallinta
  1. Valitse tietokannallesi haluamasi asetukset ja määritykset. Kokeilua varten voit käyttää ilmaista PostgreSQL-tietokantaa.
  2. Kun tietokanta on luotu, saat yhteystiedot, kuten isännän, portin, käyttäjänimen ja salasanan.

Nyt sinulla on tietokanta. Käytä saamiasi yhteystietoja, kun luot yhteyden uuteen etä-PostgreSQL-tietokantaasi paikalliselta tietokoneeltasi esim. QGISillä.

Haluamme kannustaa kokeilemaan tietokannan pystytystä, sillä vaikka mitään lopullista tietokantaratkaisua et tässä rakentaisikaan, oppimisen kannalta on keskeistä saada tietokanta johonkin helposti käytettävään palveluun. 

Askel 2: Yhteys tietokantaan

Kun tietokanta on pystyssä ja varustettu PostGIS-laajennuksella, siihen voidaan asentaa kunnallisen infraomaisuuden valtakunnallisen Infra-O-tietomallin mukainen rakenne QGIS-lisäosan avulla. Ensin pitää kuitenkin määrittää QGISissä yhteys uuteen tietokantaan:

Askel 3: Infra-O-lisäosa ja tietokannan alustus

Nyt meillä on tietokanta ja QGISistä yhteys tietokantaan. Seuraavaksi asennamme InfraO-lisäosan QGISiin:

Lisäosalla voidaan nyt alustaa tietokanta Infra-O -malliin, eli asettaa tietokantaan Infra-O-tietomallin rakenne:

Työkaluun valitaan listasta yhteys uuteen tietokantaan ja klikataan ‘Alusta’. Tällöin tietokantaan lisätään tarvittavat skeemat ja taulut. Niiden lisäksi tietokantaan lisätään automaattisesti QGIS-projekti, johon on valmiiksi lisätty tasot tietokantayhteyksineen. Työkalussa on käytetty termiä ‘QGIS-työtila’, jolla tarkoitetaan QGIS-projektia. Lisäosalla voit myös tallentaa tai ladata dataa valtakunnallisessa muodossa (lisätietoa täällä). 

Nyt meillä on kaikki valmiina infraomaisuuden kartoittamista varten! Olemme luoneet tietokannan, johon tieto tallennetaan, määrittäneet sen valmiiksi infraomaisuuden keräämistä varten, sekä saaneet QGIS-projektin, jonka avulla tietoa voidaan alkaa kerryttää.

Askel 4: Lähde kartoittamaan infraomaisuutta

Tietokannassa valmiina oleva QGIS-projekti mahdollistaa tietojen lisäämisen tietokantaan kätevästi. Projektiin on määritelty myös lomakkeet, joiden avulla tietojen syöttäminen ja muokkaaminen on helppoa. Näin voitaisiin saada merkitä kartalle esimerkiksi penkki:

Usealle kohteelle on mahdollista syöttää samat tiedot yhdellä kertaa:

Tietokanta mahdollistaa datan yhteiskäytön. Samaa dataa voi reaaliajassa tuottaa, katsella ja muokata useampi käyttäjä. Useampi käyttäjä voi myös käyttää samaa tietokannassa olevaa QGIS-projektia. Jokaisella käyttäjällä voi olla tietokannassa eri käyttäjätunnus. Tällöin tulee huolehtia, että jokaisen käyttäjän autentikaatiotunniste on sama (lue lisää autentikaatiotietojen tallennuksesta toisesta blogiartikkelistamme).

Yhteenveto

Huh! Nyt voit kuvitella, miten kollegasi tai tiimisi yhdessä ryhtyisivät ylläpitämään tietoja infraomaisuudesta QGISilla, kukin omalta koneeltaan ja täysin reaaliajassa. Voisitte myös päästä eroon ärsyttävistä duplikaattitiedostoista (puusto_v1, puusto_vfinal_v2,…), hidastavista käyttäjämäärien rajoituksista ja kelluvista lisensseistä sekä mahdollisesti tarkoista, mutta vaikeasti käytettävistä CAD-mallinnuksista. 

Kunnasssa työnkuvat ja vastuut voivat olla infraomaisuuden hallintaa laajempia, sama henkilö saattaa osallistua esimerkiksi yleiskaavan tuottamiseen tai paikallisten liikennemerkkien hallintaan paikkatietomuodossa. Myös näiden aineistotietokantojen kohdalla keskitetty tietokanta ja siihen liittyvät työnkulut voivat tehostaa toimintaa. 

Kehotus: toimi jo nyt

Vaikka käsitteet kuten ”keskitetty paikkatietokanta” tai ”valtakunnallinen infraomaisuuden tietomalli” saattavat tuntua hankalilta, rohkaisemme kaikkia asiantuntijoita kuntasektorilla tutustumaan ja kokeilemaan uusia työkaluja sekä työprosesseja käsitteellisen ymmärryksen ja käytännöllisen teknologia-osaamisen kasvattamiseksi.   

Tuntuiko hankalalta? Me autamme! Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Tämän artikkelin kirjoittivat yhteistyössä Juho Ervasti ja Santtu Pyykkönen. 

Profiilikuva

Santtu Pyykkönen

Santtu Pyykkönen on aluetieteen HM, jota kiinnostaa erityisesti paikkatieto kaikkine ulottuvuuksineen, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja yhteisöt sekä kaupunkikehitys. Harrastuksina mm. juokseminen ja lukeminen.