Tampereen yleiskaavan tietomallityö sai jatkoa marraskuussa 2018, kun varsinainen kaavoittajien työkalun eli QGIS-työtilan toteutus aloitettiin. Samalla aiemmassa hankkeessa tuotettuun yleiskaavan tietomalliin tuli pieniä lisäyksiä. Uusin versio tietomallista saatavilla avoimesti GitHubista.

Toiveena oli siis luoda QGIS-työtila, jossa kaavoittavat pystyvät hallinnoimaan tietokantaan vietyjä kaavatasoja ja että samalla työn laatua voitaisiin parantaa ja tarkistaa. Tämä toteutettiin luomalla kenttien tuotantoon automatisointeja sekä pudotusvalikoita koodilistojen hallintaan ja lopulta koontitauluja, joista luotuja kaavakohteita ja niihin liittyviä kaavamääräyksiä voitiin tarkastella yhdessä. Alussa ajatuksena oli, että QGISiin mahdollisesti jouduttaisiin luomaan erillinen laajennososa, mutta tätä ei tarvinnut lopulta toteuttaa ja QGIS-työtilan luonti onnistui ilman koodausta! QGISn Project Generator lisäosa mahdollisti koko tietokannan ja taulujen välisten relaatioiden tuomisen työtilaan ja attribuuttilomakkeiden luontiin hyödynnettiin QGIS:n omia työkaluja.

Kaavoittajille suunnattu QGIS-työtila toteutettiin tukemaan kaavoittajien työtä perustuen työn eri vaiheisiin. Työtilapohjan avulla Tampereen yleiskaavoittajien on myös mahdollista itse luoda työtiloja kopioimalla pohja työn taustaksi. Jos muutoksia tai lisätarpeita ilmenee, työtilaa on helppo muokata itsekin.

Työn lopuksi toteutimme koulutuksen koko Tampereen yleiskaavoituksen väelle, jotta tiedon tuottaminen jatkossa olisi mahdollisimman helppoa. Tehokäyttöön yleiskaavoituksen QGIS-työtila joutuu kevään 2019 aikana. Jännittävää nähdä tuloksia!

Asiakas: Tampereen kaupunki / yleiskaavoitusosasto
Toteutusajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Pia Hastio
Maria Seppälä
Jussi Tahvanainen

Listätietoa Gispon osalta antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)

VIDEOLLA ESIMERKKI MITEN YLEISKAAVOITUKSEN QGIS-TYÖTILAA VOI HYÖDYNTÄÄ

Iisalmen kaupungin KIRA-digihankkeen selvitystyössä tarkasteltiin yleiskaavan digitalisoinnin mahdollisuuksia käytössä olevilla järjestelmillä huomioiden strategisen yleiskaavoituksen tarpeet. Samalla selvitettiin myös SYKE:n Liiteri-palvelun ja sieltä saatavan YKR-aineiston tiedonvälitysprosessia Iisalmen kaupungin järjestelmiin. Selvitystyö toteutettiin työpajojen ja haastatteluiden avulla. Lisäksi hankkeen purkutilaisuus järjestettiin Iisalmen alueen paikkatietoalan toimijoille.

Asiakas: Iisalmen kaupunki
Ajankohta: 10-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Sari Niemi
Pirjo Karppinen
Arttu Haanketo

Hankkeen KIRA-digi-sivut

Lisätietoa Gispon osalta selvityksestä antaa: Sanna Jokela (sanna@gispo.fi)

Tuotimme yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yleiskaavan digitalisoidun tietomallin, jonka tarkoituksena on helpottaa maankäyttötiedon ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta. Tietomalli rakennettiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia maankäyttötietojen kansainväliseen tarkasteluun. Työn tulokset ovat avoimesti saatavilla GitHub-ohjelmavaraston kautta. Järjestimme myös Tampereen yleiskaavoittajille tietomallin koulutus- ja esittelytilaisuuden, jossa testasimme yleiskaavoituksen henkilöstöllä tietomallia QGIS-ohjelmistolla. Hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana KIRA-digihankkeessa. Tietomallia lähdettiin viemään eteenpäin kaupungin prosessien läpikäynnin pohjalta.

Koulutuksesta saadun palautteen ja sitä seuranneiden pohdintojen jälkeen käyttöliittymää päästään sujuvasti kehittämään. Tietomallityön seuraava vaihe on QGIS:sin valmistelu siten, että tietomallia voidaan sujuvasti hyödyntää kaavoituksessa. Gispo on jatkokehitystoimissa mukana QGIS:sin konfigurointityössä marraskuussa, mikä onkin jännittävää sillä työn jälkeen yleiskaavan tietomallia testataan hyödyntämällä sitä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2017-2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan -luonnoksissa heti alkuvuodesta 2019.

“Yleiskaava on maankäytön ohjausvälineenä muuttunut Tampereella aikaisempaa strategisemmaksi, mikä tarkoittaa, että yleiskaavan ajantasaisuudella on myös suuri merkitys. Valtuustokausittain päivittyvän yleiskaavan tietomäärän mutta myös eri vaiheissa olevien kaavojen hallitsemiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden löytämiseen on ollut hyvä saada ajattelua myös oman laatikon ulkopuolelta. Gispo on auttanut Tampereen yleiskaavan tietomallin kehitystyössä erityisesti paikkatiedon moninaisen hallinnan ja INSPIRE -vaatimusten erityisosaajana.” -Pia Hastio, Yleiskaavapäällikkö, Tampere

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Tampereen kaupunki

Toteutusajankohta: 11/2017-09/2018

Työmme hankkeessa:

• Tietomallin kehitys
• INSPIRE-vastaavuksien selvitys ja dokumentointi
• Käsitemallin laajennettu versio
• Käsitteistön keruu
• Yleiskaavoitukseen liittyvien toimijoiden listaaminen
• Tietomallin testaaminen yhdessä Tampereen yleiskaavoituksen kanssa
• Koulutusmateriaali sekä koulutuksen pitäminen yleiskaavan tietomallin hyödyntämiseen
• SYKE-QGIS-lisäosa
• Projektin aikatauluttaminen ja suunnittelu yhteistyössä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa

Tilastokeskuksella on hyvä brändi ja maine luotettavana tiedontuottajana. Helpottaakseen aineistojensa hyödyntämistä Tilastokeskus kehittää parhaillaan verkkopalveluitaan. Gispo pyydettiin mukaan esiselvityshankkeeseen, jossa kartoitettiin eri käyttäjäryhmien tarpeita Tilastokeskuksen karttapalveluille. Konsulttimme perehtyivät aiheeseen monipuolisesti: aiemmat selvitykset perattiin läpikotaisin, verkkokyselyn tuloksia analysoitiin monelta kantilta ja Tilastokeskuksen asiakkaita haastateltiin.

Syvälle aiheen äärelle päästiin myös Tilastokeskuksen henkilökunnalle järjestetyissä työpajoissa. Aamupäivän aikana eri yksiköiden tarpeita tunnistettiin ja kehitettiin intensiivisesti erilaisin ryhmätyömenetelmin. Välillä toki myös huilattiin tuoreen pullan ja punaisten omenoiden äärellä! Työpajat olivat tuloksellisia ja saivat osallistuneilta hyvää palautetta.

“Pelkäsin aluksi, että minulla ei ole aiheeseen mitään sanottavaa, mutta yllätin itsenikin, kuinka hyvin ideoita alkoi tulla, eli menetelmät olivat ilmeisen kohdillaan.”

“Työpaja ylitti odotukset, oli mielenkiintoista päästä visioimaan tällaista ihan tyhjältä pohjalta ja todella mukavasti eri ehdotukset otettiin huomioon. Vetäjät olivat rohkaisevia ja vetivät ihmiset hyvin mukaan toimintaan. Positiivinen yllätys ja kokemus.”

Työpajojen post-it -lappujumpan tulosten analysointi jatkui toimistolla karva-assistentin avustuksella. Niistä ja kaikesta muusta materiaalista olemme tiivistäneet keskeisimmät toiminnallisuudet, jotka uudella karttapalvelulla tulisi olla, jotta se tehokkaasti palvelisi kaikkien käyttäjäryhmien erilaisia tarpeita. Toivottavasti Gispo pääsee osallistumaan myös palvelun toteutusvaiheeseen!

MILLAISIA KÄYTTÖTARPEITA ERI PAIKKATIETOTUOTTEILLA ON?

Tätä selvitettiin Gispolla Maanmittauslaitoksen tilauksesta kevään 2018 aikana. INSPIRE tunnetusti vaatii jonkin verran tutustumista, mutta selvityksen myötä selvisi, että kansalliset tarpeet ovat paljon INSPIRE:n vaatimuksia laajemmat.

Tutkittavana olivat vain muutama teema INSPIRE:n 34:stä aihepiiristä (Hallinnolliset yksiköt, Tilastointiyksiköt, Aluehallinnan, rajoitusten ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt sekä Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut), mutta lopulta selvisi että olisi silti pitänyt tutkia koko kattausta, sillä kansalliset tietotuotteet kuuluivat usein useampaan INSPIRE teemaan.

Pääpaino selvityksessä oli selvittää tiedon tuottajien ja hyödyntäjien tarpeita edellä mainituista tietoteemoista. Tässä niistä muutama nosto, jotka sopivat osin moniin tietotuotteisiin:

• Eheät aikasarjat
• Kansallinen yhtenevä pienaluejako
• Parempi aineistojen löydettävyys ja käytettävyys
• Valmiit paikkatietotuotteet

LUE LISÄÄ SELVITYKSESTÄ PAIKKATIETOALUSTAN SIVUILTA

Selvitystyön loppuraportin tiivistelmä luettavissa nyt Paikkatietoalustan sivuilla.

Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijat Salla Multimäki, Pekka Sarkola ja Sanna Jokela. Maanmittauslaitoksen osalta lisätietoa antaa Panu Muhli. Iso kiitos tiimille ja erityisesti työhön osallistuneille haastateltaville ja työpajailijoille!

Paikkatietoalustan osahankkeessa tähdätään tulevaan

Paikkatietoalustaan liittyvä Maankäyttöpäätökset -hankekokonaisuus on alkuvaiheessa, mutta tavoitteet ovat korkealla. Tarkoituksena on mm. valmistella tietotuotteita ja tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä tulevaisuuteen, jossa tiedot päivittyvät kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin automaattisesti ja 3D-maailma on osa maankäytön arkipäivää. Gispo Oy oli mukana määrittelemässä syksyllä 2017 vähimmäisvaatimuksia tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää varten.

Gispo tutkimassa INSPIRE:n vaatimuksia

Gispo Oy:n tehtävänä oli laatia Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitys niistä kansallisista maankäyttöpäätöksiä koskevista tiedoista, joita EU:n INSPIRE-direktiivin velvoitteisiin kuuluu. Tärkeimmäksi INSPIRE-tietomalliksi valikoitui PLU eli Planned Land Use tietomalli, joka on yhtenevä eri kaavatasojen tietomallien kanssa. Muita maankäyttöön liittyviä tietoja löytyi myös mm. AM ja PS-skeemoista.

Mitä tietoja itse asiassa INSPIRE meiltä vaatii? Ovatko nykyiset tiedot sen mukaisia, että vaatimukset täyttyvät ja mitä pitäisi tehdä jos näin ei ole? Näihin kysymyksiin raportissa vastataan. Samalla tutkailtiin nykyisiä kansallisia maankäytön tietomalleja (KuntaGML:n asemakaava ja yleiskaava sekä HAME-hankkeen maakuntakaavojen tietomallit) ja pohditaan niiden tulevaa kehitystä.

Kansainvälisyys vs. kansallisuus?

Ehkä tärkein havainto oli, että nykyiset kansalliset mallit eivät vielä vastaa täysin INSPIRE:n vaatimuksia, mutta sisällöllisillä korjauksilla ne saadaan EU:n vaatimalle tasolle. Lisäksi kansallisesti pitää luoda tietomalleja tukevia koodilistoja, esimerkiksi kaavamerkintöjen osalta, jotta tiedontuottajien työ helpottuisi ja data saataisiin samalla harmonisoitua yhteiskäyttöä varten. Yksilöivät tunnisteet niin aineistoille kuin itse yksittäisille paikkatietokohteillekin mahdollistavat jatkossa tiedon paremman linkittymisen tietoaineistosta ja -järjestelmästä toiseen. Järkevää olisi myös lisätä kohteille alku- ja loppupäiväystiedot ja siten saada elinkaarimalliaajttelu paremmin mukaan tietovarantoihin.

Erityinen huomio oli, että itse asiassa ne kansalliset vaatimukset ovat haastavempia toteuttaa kuin INSPIRE:n mukaisuuden toteuttaminen. Miten 3D huomioidaan, entä lainsäädännön muutokset ja sähköinen arkistointi tai vaikkapa historiatietojen ylläpito? 

Lue koko selvitys Paikkatietoalustan sivuilta

Selvitystyön loppuraportti kommenteilla on 15.12. asti Paikkatietoalustan sivuilla.

Selvityksessä määriteltiin tulevaisuutta ajatellen seuraavaa:

• Maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset huomioiden etenkin INSPIRE-direktiivin vaatimukset
• Maankäyttöpäätöstiedoille yhteentoimivuuden takaavat ydintiedot
• Arvioitiin kansallisten tietomallien yhteensopivuutta INSPIRE-tietomalleihin

”Yhteistyö Gispo Oy:n kanssa oli sujuvaa, viestintä selkeää ja lopputulos kattava ja ammattimainen.” – Topi Tjukanov, Ympäristöministeriö

Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijoiden Pekka Sarkola, Sanna Jokela ja Santtu Pyykkönen lisäksi SYKE:n Lena Hallin-Pihlatie, jonka äärimmäisen osaavaa asiantuntemusta tarvittiin etenkin INSPIRE-tietojen tarkastelussa. Ympäristöministeriön osalta lisätietoa antaa Topi Tjukanov. Iso kiitos tiimille ja ohjausryhmälle toteutuksesta!

Kaupungeissa on teitä, puistoja, leikkipaikkoja ja monenlaista muuta infraomaisuutta, jota uudistetaan, huolletaan ja lisätään tarpeen mukaan. Asukkaiden tarpeiden analysointia, raportointia, huollon organisointia ja monia muita tarkoituksia varten kaupungeilla on infraomaisuuden hallintaan paikkatietojärjestelmä, jonka oleellinen osa ovat tietomallit. KIRA-digin rahoittamassa Saara-Maija Pakarisen vetämässä Espoon Kaupunkitekniikan keskuksen hankkeessa ”Avoimen lähdekoodin omaisuudenhallintajärjestelmän ja sen rajapintojen kehittäminen” on pohdittiin aihetta vuonna 2017 monesta näkökulmasta ja tietomallia on kehitetty yhteistyössä Gispon kanssa pgModeller eli PostgreSQL Database Modeler -ohjelmaa hyödyntäen.

Vaikka julkisen infraomaisuuden hallinta on jokaista kansalaista koskettava asia, niin ehkä hieman yllättäen siihen ei ole luotu yhtään avointa paikkatietojärjestelmää. Tämä projekti on siis hyvin merkittävä avaus myös tältä kannalta ajateltuna. Tietomallin eri versioita on lisätty projektin GitHub-säilöön, josta myös tietomallin wiki-sivu löytyy. Kuka tahansa voi siis kokeilla tietomallia ja halutessaan osallistua sen jatkokehittämiseen.

Gispo Oy toivookin, että jos avoimen lähdekoodin infraomaisuuden järjestelmää lähdetään kehittämään eteenpäin, olemme mielellämme mukana ideoimassa. Toteutuksen voisi laittaa käyntiin QGIS, GeoServer, PostGIS kombolla sekä tuottaa erikseen käyttöliittymät tiedon hallintaan maastossa. Idea kulkee nimellä OSIAMS (Open Source Infra Asset Management System). Lisätietoa sanna@gispo.fi tai tutustu hankeaihioon.

Talvella 2016-2017 6Aika avoin data -kärkihankkeen järjestämässä DataBusiness Challenge -kilpailussa etsittiin sovelluksia ja ideoita, jotka helpottaisivat kaupunkilaisia arjen tai vapaa-ajan tekemisistä, osallistaisivat heitä kaupungin kehittämiseen tai auttaisivat kaupunkeja tiedolla johtamisessa. Kilpailun ytimessä oli avointa dataa hyödyntävien toimivien liikeideoiden ja avoimen datan sovelluskonseptien kehittäminen.

Gispo Oy:n paikkatietoasiantuntija Sanna Jokela toimi Tampereen kaupungin ohjaamana kilpailupäällikkönä ja toteutti kilpailun koordinoinnin. Työnkuvaan kuuluivat kilpailukonseptin koostaminen, tapahtumien ja kilpailun markkinointi, viestinnän suunnittelu yhdessä mediatoimistojen kanssa, kilpailutöiden ilmoittamisen välineiden rakentaminen sekä päätösgaalan järjestäminen.

”Isoin työ oli saada asiat järjestymään aikataulussa, sillä toimijoita ja tehtäviä oli todella paljon.” – Sanna Jokela, Gispo Oy

Sanna kuvaa kilpailupäällikön roolia hauskaksi ja monipuoliseksi, mutta myös haastavaksi: ”Liikkuvia osia oli paljon. Kilpailutiimien johdatus mukaan kilpailuun vaatii paljon ohjeistusta ja onneksi mukana oli koko 6Aika avoin data -kärkihankkeen porukka opastamassa kisailijoita! Lisäksi itselläni oli kokemusta vastaavan kisan järjestämisestä, tosin tämä oli laajuudeltaan paljon isompi ja siten haastavampi toteutukseltaan.”

Kilpailuun osallistui 42 työtä, joista 20 valittiin finaaliin vertaisäänestyksen ja kisatiimin valinnoilla. Finaaliin selvinneistä töistä valittiin luovin konsepti, innovatiivisin digitaalinen sovellus ja idea, jolla on paras bisnespotentiaali. Finaalissa palkittiin tuomaristopisteiden perusteella 5 parasta työtä.

Töitä tuli ympäri Suomea, ja kilpailun suosio asetti omat haasteensa: ”Isoin työ oli saada asiat järjestymään aikataulussa, sillä toimijoita ja tehtäviä oli todella paljon. Loppugaala oli samalla huipentuma koko puolen vuoden työlle! Siinä vaiheessa sai jo nauttia ja kaikki menikin hienosti!”

Kilpailupäällikön työtä ohjasi Petteri Sintonen Tampereen kaupungilta sekä DataBusiness Challenge -tiimi, joka koostui 6Aika avoin data kärkihankkeen väestä.

Lisätietoa kilpailusta voi lukea osoitteesta www.databusinesschallenge.fi

VIDEOTALLENNE DATABUSINESS CHALLENGE GAALASTA

”Sannalla oli ilmiömäinen kyky ottaa huomioon kaikkien viiteryhmien tarpeet ja odotukset ja ylittää ne organisoimalla vuoden suurin avoimen datan kilpailu. Hänen avullaan DataBusiness Challenge onnistui tavoitteissaan ja kilpailukokonaisuus oli menestys. Voin lämpimästi suositella Sannaa vastaavanlaisten suuremman luokan tuotantojen johtoon.” – Petteri Sintonen, Tampereen kaupunki

Gispo on osallisunut HSL:n ja Liikkenneviraston yhteiseen Reittiopas-projektiin vuonna 2017 mm. kuvaamalla juna- ja metroasemia sekä OpenStreetMap-aineistoa päivittämällä. Uusi reittiopashan löytyy osoitteesta www.reittiopas.fi. Teknisemmin aiheesta kiinnostuneen kannattaa suunnata osoitteeseen digitransit.fi ja mikäli haluaa itse parantaa OpenStreetMap-aineistoa vaikkapa oman koti-työpaikka-reittinsä optimoimiseksi, niin siihenkin löytyy ohjeistusta OpenStreetMap-wikistä.

MOBIILIKÄYTTÄJÄT HUOMIOITU MONIN TAVOIN

Uusi reittiopas ottaa erityisesti kännykällä reittihakuja tekevät huomioon.

Sovellus toimii hienosti pienelläkin näytöllä ja paikannusominaisuudet sekä joukkoliikenteen reaaliaikatiedot sopivat hyvin liikkuvan käyttäjän tarpeisiin.

Lisäksi sovellukseen tullaan yhdistämään mm. mobiilimaksaminen.

Sovellusta voi tietenkin käyttää hyvin myös tavallisella pöytäkoneella. Toki parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi projektissa on lisätty OpenStreetMap-aineistoon rautatieasemille hissejä, jotta liikuntaesteisten olisi mahdollista käyttää sovellusta, mutta paljon työtä on vielä tehtävä, jotta sovellus olisi erityisryhmille sopiva.

PANORAAMAKUVIA MAPILLARYYN

AVOIMUUS LÄHTÖKOHTANA

Uusi reittiopas hyödyntää avoimia aineistoja, sen koodi on avointa ja se myös tarjoaa avoimia rajapintoja. OpenStreetMap:n aineistoa hyödynnetään mm. reitttihauissa ja reitityksessä sekä taustakartoissa, joskin reititys ja reittihauku perustuvat myös muihin kuin OpenStreetMap-aineistoihin. OpenStreetMap-aineistojen päivitys on asia, jota Gispo on mukana tekemässä.

GISPON ROOLI PROJEKTISSA

Gispo tuli projektiin mukaan joulukuussa 2016 ja ensimmäiseksi kävimme kuvaamassa rautatieasemia sekä metroasemia, jotta mm. hissit saatiin OpenStreetMap-aineiston kautta reititykseen mukaan.

”Reittiopas-projekti kokeilee rohkeasti monien asioiden tekemistä uusin tavoin” pohtii Erno Gispolta

Myös Länsimetron asemat kuvattiin ja näitä 360°-kuvia siirretään Mapillary-palveluun, josta ne ovat avoimesti kenen tahansa käytettävissä. Lisäksi Gispo on tuottanut OpenStreetMap-wikidokumentaatiota, jotta kuka tahansa voisi halutessaan parantaa OpenStreetMap:a ja samalla myös Reittiopasta. Ruotsinkielisten katunimien täydentäminen Digiroad-aineistosta tehtiin hiljattain Gispon toimesta.

LAAJA PROJEKTI

Reittiopas ei ole ”vain” pääkaupunkiseudun projekti. Liikennevirasto on toteuttanut samalla ohjelmistolla koko Suomessa toimivan matka.fi-palvelun. Lisäksi monilla kaupungeilla on jo olemassa tai tulossa omat versionsa Reittioppaasta. Onpa Reittioppaasta Norjalainenkin versio.

Espoon kaupunki hankki kesällä 2016 kokeiluideoita aiheella ”Tee Espoosta parempi”. Espoo halusi selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitalisointi ja uudet teknologiat tarjoavat kaupungin palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Tavoitteena oli lisätä myös palvelujen laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta. Yhteensä 60 kokeiluideasta 3 valittiin toteutukseen. Gispo Oy:n tarjoama ”Katunäkymä pyöräteihin” -hankeidea oli yksi kokeiluun valituista ideoista.

MITKÄ IHMEEN KATUNÄKYMÄT?

Ideana Katunäkymä pyöräteihin -kokeilussa oli testata alunperin Ruotsissa kehitettyä katunäkymien tallennuspalvelu Mapillary:a, joka on nyt kasvanut globaaliksi avoimen datan kuvauspalveluksi. Katunäkymätiedot ovat varmasti tuttuja mm. Google StreetView-palvelusta. Mapillary on vastaava, mutta datan keruuta voi toteuttaa kuka tahansa. 

Mapillaryn avulla katunäkymätietoja ympäristöstä voi kerätä  ilman raskasta kalustoa tai kamera-autoja. Näin kuvamateriaalia voidaan kerätä myös luontopoluilta ja pyöräteistä. Joukkoistamalla tuotettu tieto kerätään kamerakännykällä tai GPS:llä varustetulla action kameralla – tarvitaan vain vähän muistia ja liikkumisen iloa.

JA EIKUN KOKEILEMAAN

Gispo Oy testasi Espoon kaupunkitekniikan kanssa Mapillaryn hyödyntämistä marras-joulukuussa 2016. Kokeilu toteutettiin joukkoistamalla ja kuvatiedon kerääjinä toimivat Espoon kaupungin henkilöstö. Mukaan saatiin myös joukko paikallisia aktiivipyöräilijöitä. 

Kuvauksissa haasteena oli Suomen talven pimeys ja lumettomuus. Muutamia aktiivisia pyöräilijöitä ei räntäsade haitannut ja kuvaukset saatiin toteutettua. Käytännössä kuvien keruu toteutettiin seuraavasti: lyhyen ohjeistuksen jälkeen ryhmät innostettiin kävelemään, pyöräilemään ja ajamaan ympäri Espoota ja tallentamaan katunäkymiä. Osalla oli käytössä myös järeämpiä erityiskameroita, mutta suuri osa testaajista kulki reitit omaa älykännykkäänsä hyödyntäen. 

ESPOON KAUPUNKITEKNIIKKA INNOSTUI KOKEILUSTA

Kuvattua materiaalia voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkitekniikassa. Kokeilussa ilmeni useita käyttötapauksia kuvatiedoille. Erityisesti katujen talvikunnossapidon laaduntarkkailu mahdollistuu helpommin Mapillaryn avulla.

”Voidaan esimerkiksi tarkastella missä kunnossa katualue oli ennen jonkin työmaan aloittamista”, kertoo infrapalvelupäällikkö Toni Korjus, Espoon kaupunkitekniikasta.

”Yleisten alueiden kuntoinventoinnissa voidaan käyttää kuvamateriaalia hyödyksi ja auttaahan tämä vaikkapa paikantamaan hulevesikaivoja keväällä mikäli kaivo on peittynyt polanteen alle.”

”Palvelun käyttö matkapuhelimella on todella helppoa, onnistui jopa insinööriltä!”, Korjus innostuu.

KÄYTTÖTAPAUKSIA MAPILLARYN HYÖDYNTÄMISEEN

Kokeilun aikana järjestettiin lopulta 4 kuvaustapahtumaa ja yksi hackathon, jossa palvelun käyttöä ideoitiin. Työpajassa kaupungin henkilöstölle annettiin tehtäväksi arvioida Mapillaryn hyödyntämismahdollisuuksia.

Heti toteutettaviksi todettiin seuraavat käyttötapaukset:

• Koulujen oppilaat voidaab innostaa kuvaamaan kävellen ympäristöään opettajien opastamana. Tämä ei vaadi suurta ohjeistusta .
• Espoossa on useita korkeakouluja. Uusille opiskelijoille voidaan järjestää teemapäivät tiedonkeruuseen kampusalueilla. Näin opiskelijat saadaan samalla tutustumaan kampusalueeseen.
• Yhdistysten ja kaupungin välisen keskustelun kehittämisessä Mapillary voi toimia myös hyvin. Palautteen antaminen ja suunnitelmista keskustellessa näkymätiedot helpottavat molempien osapuolien ymmärrystä.

Lisätyötä tai valmistelua vaatisivat seuraavat tapaukset:

• Matkailukäyttössä Mapillaryä voidaan hyödyntää monin tavoin. Yksi tapa on innostaa kilpailun kautta matkailijoita tutustumaan alueen luontokohteisiin. Matkailijat voivat kilpailussa kerätä esimerkiksi tietoa lempiluontopoluistaan.
• Koulumatkojen pituuden mittaaminen onnistuu Mapillary-sovelluksen avulla myös, mutta tämä vaatii yhteistyötä ja ohjeistusta koulujen ja kotien välillä.
• Eri toimijoiden avulla kerättyjä reittejä ja kuvatietoja voidaan hyödyntää yhteistyöprojekteissa. Muiden kuin kaupungin omien toimijoiden tiedonkeruuseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä. Muita toimijoita voisivat olla esim. posti, lehdenjakajat, bussit ja taksit.
• Kiinteistöjen sisäkuvaukset koettiin myös mielenkiintoiseksi käyttötapaukseksi, mutta GPS-signaalin saaminen sisätiloissa vaatisi sensoritekniikan lisäämistä.
• Työkalun hiominen kaupunkisuunnittelun tueksi (esim. rakennetun ympäristön tarkastelu, viitoitukset) on mahdollista jo nyt Mapillaryn avulla. Se vaatii kuitenkin kaupunkien omien prosessien uudistamista.

MAPILLARYN KÄYTÖN TOP 5 VINKKIÄ

• Talvikuvaus tuo arvokasta tietoa esim. pyöräteiden laadusta talviaikaan, mutta varaudu sääolosuhteisiin ja pimeän tuloon!
• Kännykkäsovellus on helppo tapa lähteä kokeilemaan, se ei vaadi paljon opettelua
• Action kameroiden käyttö on hieman vaativampaa, mutta samalla kuvien laatu paranee. Eli satsaa laitteisiin, jos mahdollista.
• Järeämmät kamerat ovat usein kalliita, mutta niitä voi saada myös lainaan. Esimerkiksi kirjastot voisivat toimia lainauspisteinä!
• Pienet kilpailut motivoivat mukaan joukkoistamiseen! Kehitä vaikkapa “Kuvaa kotikatusi”-kilpailu tai ota Mapillary mukaan työpaikkasi työssäliikkumiskilpailuun.

GISPO AUTTAA

Mapillary on maailmanlaajuinen palvelu, joka tallettaa otetut katunäkymäkuvat ja muodostaa niistä reittejä ja virtuaalinäkymiä. Kuvat ovat avointa dataa ja ne voi myös ladata omaan käyttöön pakattuna. Gispo Oy tarjoaa Mapillaryn käyttökoulutuksia sekä työpajoja ja voimme toimia joukkoistamisen mahdollistajana. Voimme myös yhdessä suunnitella palvelun käyttöä tarpeisiinne. Ota yhteyttä info@gispo.fi tai soita 040 725 2042 (Pekka Sarkola), niin jutellaan lisää!