Tällä viikolla julkaistaan Tampereen kaupunkiseudun uusi ulkoilu- ja retkeilykartta. Palvelun hienoutena on avoin data ja se, miten ulkoilijan tarvitsemia tietoja tuodaan yhteen eri lähteistä. Aikaisemmin tieto eri kuntien alueella sijaitsevista ulkoilureiteistä on ollut saatavilla hajanaisesti, mutta uusi palvelu tuo koko kaupunkiseudun reittitiedot samalle, mobiilikäyttöön optimoidulle kartalle. Palvelu yhdistää kätevästi myös eri ulkoilumuodot (retkeily, pyöräily, talviuinti, hiihto jne.) sekä joukkoliikennetiedot ja paljon muuta. Gispon tiimi on lanseerattavasta karttapalvelusta innoissaan ja odotamme kovasti käyttäjien palautetta.

Palvelu löytyy osoitteesta https://ulkoilutampereenseutu.fi. Palvelu on optimoitu matkapuhelinkäyttöön, mutta toimii hienosti myös desktop-näkymässä.

Syyslomaretken voi nyt suunnitella reittien ja retkikohteiden avulla helpommin!

Projekti syntyi yhteistyöllä

Karttapalvelun takana ovat Gispon lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Ekokumppanit Oy. Yhteistyö projektin tiimoilta alkoi jo vuoden 2021 alussa. Projektiin saatiin myös mahtavaa fronttiosaamista Metatavun Tuomas Kämpiltä. Yhdessä toteutuksesta kehkeytyi upea avoimen lähdekoodin kokonaisuus, jonka koodi on saatavilla GitHubissa.

“Palvelun kehittäminen oli hauskaa, koska käytössä oli paljon eri datalähteitä ja tekemisessä sai kokeilla monia uusia teknologioita! Toteutin ensimmäistä kertaa palvelimettoman karttapalvelun, jossa kaikki data siirretään vektoritiilimuodossa, ja se näkyy myös palvelun nopeudessa. Kaikki mukana olleet olivat innoissaan kehittämisestä.”, kertoo Gispon Riku Oja.

Avoin data tarjoaa retkeilijälle arvokasta tietoa

Palvelun keskeisenä elementtinä on avoin data ja retkeilijälle olennaisten tietojen kerääminen ja yhdistäminen eri lähteistä. Palvelu kokoaa tietoa mm. LIPAS-järjestelmästä, Museovirastolta, SYKEltä, Maanmittauslaitokselta, Tampereen kaupungilta, Digitransit-rajapinnalta sekä OpenStreetMapista. Kartografisesti tietojen yhdistely on ollut mielenkiintoista, sillä kuten usein paikkatietoalalla on, dataa ei ole välttämättä tehty alunperin juuri tällaiseen tarkoitukseen.

LIPAS-aineiston reitit ja kohteet tulevat kunnilta ja niiden digitointitarkkuus voi vaihdella. Siksi Ekokumppanien retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelän työ on ollut erittäin tärkeää. Hänen johdollaan LIPAS-aineistoa on paranneltu Tampereen kaupunkiseudulla merkittävästi vuoden aikana.

– Tampereen kaupunkiseudun reittien ja kohteiden löytäminen digitaalisista ympäristöistä on ollut aiemmin hankalaa ja uusi karttapalvelu tuo ratkaisun tähän ongelmaan. Palvelun lähtökohtana on ollut koota samaan paikkaan kaikki Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven retkeilyreitit, hiihtoreitit ja muut retkeilyyn liittyvät palvelut ja kohteet, joita kuka tahansa voi käyttää vapaasti ja maksutta, Mäkelä kertoo.

Maplibre ja karttatiilet testiin

Karttapalvelun toteutuksessa on hyödynnetty Maplibren komponentteja ja tässä projektissa valinta osoittautui hyväksi Mablibren joustavuuden ja mobiiliystävällisyyden takia. Myös karttatiilet ovat kovassa käytössä. Yhdessä taustakartoista on Gispon oma visualisointi Maanmittauslaitoksen aineistolle. Tällainen taustakartan kustomointi helpottaa muiden karttatasojen esittämistä ja taustakarttaan voidaan poimia vain halutut elementit.

Retkeilykartta saatavilla myös muualle Suomeen

– Palvelu on nyt tuotantokäytössä Tampereen kaupunkiseudulla, mutta mikään ei estä sen hyödyntämistä myös muissa Suomen kaupungeissa ja maakunnissa. Jatkokehityslistalla on matkan mittaus, häiriötietojen lisääminen sekä paljon muuta, joten mielellään kehitämme palvelua lisää, kertoo Sanna Jokela Gispolta. Yhteistyö avoimen lähdekoodin yrityksen Metatavun kanssa sekä Ekokumppanien Petrin kanssa on ollut myös hienoa! Tällaisia projekteja lisää, Jokela hihkuu.

Lisätiedot:

Sanna Jokela
Toimitusjohtaja / Gispo Oy
sanna@gispo.fi
0407664607

Petri Mäkelä
Retkeilypalvelupäällikkö / Ekokumppanit Oy
petri.makela@tampere.fi
040 806 4082

Olemme tehneet useiden kuntien kanssa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönottoprojekteja. Hyvistä käytänteistä on varmasti apua myös muille kunnille, jotka pohtivat esimerkiksi QGISin käyttöä tai omien tietovarantojen tehokkaampaa käyttöä. Tässä yksi esimerkki, miten homma kannattaa hoitaa!

Tarjosimme Hyvinkään kaupungille kuluneen vuoden 2021 aikana tukea avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön, ja tulokset olivat ilahduttavia. Hyvinkäällä testattiin keväästä alkaen miten QGIS- ja PostGIS-ohjelmistot taipuvat kunnan tarpeisiin. Uusiin työkaluihin tutustumisessa olennaista on käyttäjien koulutus ja tukeminen, mutta myös datarakenteiden suunnittelu ja toteutus on olennainen osa prosessia. 

Lisää osaamista

Hyvinkäällä haluttiin kokeilla QGISin käyttöä eri paikkatietotarpeissa kaavoituksesta tonttipalveluihin. Uusiin työkaluihin siirtyminen vaatii tietenkin apua eikä tapahdu hetkessä. Jotta uusien ohjelmistojen käyttö olisi sujuvaa, järjestimme Hyvinkään työntekijöille useita erilaisia koulutuksia FOSS4G-ohjelmistoihin. Yhteensä n. 20 henkilöä koulutettiin QGISin pariin. Etäyhteydellä järjestetyissä koulutuksissa käytiin läpi muun muassa QGISin ja paikkatietojen perusteita sekä pääkäyttäjille vedettiin myös PostGISin käyttäjänhallintakoulutuksia ja opeteltiin yhdessä tietokantarakenteita.

“Saimme kertarykäyksellä tehtyä pienimuotoisen ohjelmistojen yhdistämisen, eli eri osastoilla on ainakin yksi sama ohjelma (QGIS), mitä ihmiset osaavat ainakin vähän käyttää. Haasteena se, miten töiden ohessa kenelläkin on aikaa paneutua QGIS:iin ja saada se tehokkaaseen ja säännölliseen käyttöön osana päivärutiineja.”

– Jyrki Putus, Hyvinkää

Tiedot talteen

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin siirtyminen tarkoittaa myös olemassa olevien paikkatietojen siirtämistä ja tietokantaratkaisuja. Hyvinkäälle asennettiin PostgreSQL/PostGIS kaupungin IT-palveluiden ylläpitoon. Samalla suunniteltiin alustavaa rakennetta miten eri yksiköt voisivat parhaiten hyödyntää paikkatietoaineistoja tietokannan kautta. Käytännössä Jyri Keskitalon mukaan Hyvinkäällä on tarkoitus tonttipalvelun osalta aluksi muuttaa vapaana olevien tonttien ylläpitäminen ja julkaisu suoraan PostgreSQL-tietokannasta Hyvinkään karttapalveluun.

Yleisesti tietokannan hyödyntämisen tavoitteina ovat, että tiedot tallennetaan vain yhteen kertaan, niitä voidaan linkittää toisiinsa, tietojen versionhallinta on suunnitelmallista ja että tietoja jaetaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat ja käyttävät. Myös yhteiskäyttö onnistuu PostGIS-kannan kautta varmemmin. Jos paikkatiedot ovat vain verkkolevyllä tiedostomuodossa, niiden hyödyntämisestä syntyy pian hankalasti hallittava versioviidakko.

Jotta vältytään vahingoilta, tärkeä osa toteutusta ovat myös käyttäjähallinnan määrittely ja tietoturva-asiat. Esimerkiksi kaava-aineistoille on hyvä antaa muokkausoikeus ainoastaan sellaisille käyttäjille, jotka tietävät mitä tekevät. Näin vältytään virhetallennuksilta. Muille käyttäjille voidaan antaa katseluoikeus aineistoon. Lopulta tietojen siirto voidaan tehdä joko manuaalisesti tai käyttäen edistyneempiä aineistonmuokkausohjelmistoja, joilla voidaan esimerkiksi automatisoida prosesseja. Hyvinkäällä aineistosiirrot toteutettiin käyttäen FME:tä. Aineistojen siirtoon voidaan hyödyntää myös PostgreSQL:n foreign data wrapper -ominaisuuksia.

Koko siirtymän ajalta tarjosimme myös tukipalvelun, jotta mahdolliset ohjelmistoihin liittyvät kysymykset saadaan ratkottua. Tukipalvelu kattoi esimerkiksi QGISiin, PostGISiin ja GeoServeriin liittyvät kysymykset.

Hyvä esimerkki kunnan FOSS4G-työkalujen käyttöönotosta

Hyvinkään tavoin myös avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja käyttävässä Paimiossa ollaan oltu tyytyväisiä vastaavaan toimintatapaan (katso vaikka videolta). Hyvinkään toimintatapa oli esimerkkitapaus siitä, miten uusia työkaluja kannattaa ottaa käyttöön:

• Innostunut ydintiimi, joka hoitaa ja tietää kunnan omat tarpeet
• Kaikki käyttäjät koulutetaan uusien päätyökalujen käyttöön (QGIS)
• Pääkäyttäjät koulutetaan tietokantamaailmaan (PostGIS) 
• Kunnan oma IT-puoli hoitaa palvelinympäristön ja heitä avustetaan ohjelmistojen asennuksessa ja ylläpidossa
• Suunnitellaan tietokannan rakenne ja käyttäjänhallinta yhdessä
• Suunnitellaan tietojen siirtoprosessit ja koulutetaan pääkäyttäjät työhön
• Tuetaan koko prosessia alusta asti

“Yhteistyö Gispon kanssa sujui joustavan mallikelpoisesti koulutusten yms. kanssa. Ongelmatilanteen sattuessa eteen, Gispolta saatin jouhevasti apua.”

-Jyrki Putus, Hyvinkää

Olemme tehneet Gispolla yhteistyöprojekteja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. Tähän blogipostaukseen on koottuna YK:lle tekemiemme projektit ja niiden tulokset.

Koulujen saavutettavuus ja Catchment-lisäosa

Teimme koulujen saavutettavuusalueiden laskentaa YK:n koulutuksesta vastaavalle organisaatiolle (IIEP-UNESCO). Projektissa tutkittiin koulujen saavutettavuutta käyttäen hyväksi OpenStreetMapin aineistoja. Tavoitteena oli tehostaa kouluihin liittyvää suunnittelua, mutta tuloksia voi käyttää muihinkin kouluihin liittyviin matkoihin. Analyysillä voidaan arvioida koulujen potentiaalisia oppilasmääriä, tehdä koulukirjojen toimituksen reittioptimointia tai suorittaa koulujen tarkastusreittien laskentaa. 

Projektin tuloksena julkaisimme Catchment-lisäosan QGISiin. Lisäosa antaa käyttäjän määrittää laskennan parametrit eli kohteena olevat pisteet, liikkumistavan ja etäisyyden, jolta pisteisiin saavutaan. Lisäosa näyttää näin pisteen saavutettavuuden esimerkiksi kävellen, pyöräillen tai autoillen. Lisäosa käyttää laskentaan OpenStreetMapin dataa ja GraphHopper-algoritmia. Testejä tehtiin IIEP:n toimesta kesällä 2021 mm. Pakistanissa, Madagaskarilla, Myanmarissa ja Jamaicalla.

Voit lukea lisää Catchment-lisäosasta  ja projektista blogikirjoituksestamme täältä. Catchment-lisäosan löydät GitHubista. Jos haluat käyttää lisäosaa omiin tarkoituksiisi, saat haluamasi alueen/maan tieaineiston käyttöösi joko ottamalla yhteyttä meihin info@gispo.fi tai pystyttämällä Docker-kontin GitHub-ohjeiden mukaan.

Cloudfree-työkalu eli Cloudfree Remote Sensing Image

Business Finlandin Tempo-rahoituksella toteutimme Un Open GIS -yhteisön käyttöön pilvistä vapaita satelliittikuvia. Samalla saatiin kriisinhallintaan soveltuva työkalu. Pilvet voivat peittää muuten hyvälaatuisista satelliittikuvista isojakin alueita, jolloin alueelle kohdistuvan kenttätyön suunnittelu on vaikeaa. Projektissa pyrittiin automatisoimaan pilvettömien kuvien erottelu valtavasta määrästä satelliittikuvia.

CFSI eli Cloud-Free Satellite Imagery -työkalu yhdistää halutulta alueelta viimeisimmät pilvettömät satelliittikuvat mosaiikiksi. Tekoälyyn perustuva työkalu käyttää  European Space Agencyn (ESA) satelliittikuvia (Sentinel) ja osaa poimia ja yhdistää pilvettömät kuvat aineistosta. Jos alueella tarvitaan esimerkiksi rauhanturvaoperaatiota tai apua luonnonkatastrofin sattuessa, työkalun avulla saadaan kerättyä alueelta tarvittava data. 

Voit lukea projektista lisää blogiartikkelistamme täältä. CFSI:n löydät GitHubista.

E-Resilience Monitoring Dashboard

Keväällä ja kesällä 2021 keräsimme ja visualisoimme internetin käyttöä ja digitalisaatiota kuvavaa dataa UNESCAPin käyttöön. Projektin tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja on maiden välillä ja maiden sisällä.

Maakohtaisesti tai ryhmittäin tarkasteltavat visualisoinnit kuvaavat monipuolisesti eri mittareita digitalisaation edistymisen, eriarvoisuuden ja käytön suhteen. Visualisoinneista voi nähdä muun muassa maaseudun ja urbaanien alueiden välisiä eroja sekä sukupuolten välisiä eroja. Yhteistyön tuloksena lanseeratulla nettisivulla voi tarkastella eri maiden tilanteita myös sen suhteen, kuinka isolla osalla yrityksiä on omat nettisivut tai kuinka paljon maassa julkaistaan ja käytetään avointa dataa. Visualisoinnit ja tilastot auttavat päättäjiä ratkaisemaan aiheeseen liittyviä haasteita ja puuttumaan internetin käytettävyyden eriarvoisuuteen.

Visualisoinnit ja tilastot ovat nähtävissä UNESCAPin julkaisemalla sivustolla täällä.

UN Open GIS

Edellä mainittujen projektien lisäksi Gispo on osallistunut YK:n avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen yhteisön (UN Open GIS, http://unopengis.org/) toimintaan vuodesta 2018 lähtien. UN Open GIS -yhteisön tavoitteena on edistää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöä YK:ssa ja sen jäsenmaissa sekä myös muissa kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa ja kansalaisjärjestöissä (NGO).

• Määrittelyn kautta prosessit ja datatarpeet selville
• Maamassarekisteri
• PostGIS taustalla
• Jätteenkuljetusrekisteri
• QGIS käyttäjien keskiössä ja tiedost siistiksi
• Retkeily- ja ulkoliikuntatiedot

QGIS on alkanut muodostua välineeksi, jolla voi tehdä melkein mitä vain. Se toimii usein käyttäjien väylänä monimutkaisiin tietorakenteisiin sen lisäksi, että sillä voidaan analysoida ja visualisoida paikkatietoaineistoja. PostGIS puolestaan hanskaa isot datamassat, relaatiot, käyttäjänhallinnan ja historiatiedot.

Etenkin Tampereen kaupungin kanssa tekeillä olevissa hankkeissa QGIS on kuitenkin käyttäjäkokemuksen keskiössä ja taustalla tietokannoissa pyörivistä tietovirroista ei tarvitse loppukäyttäjän välttämättä välittää ollenkaan. 

Viimeisen vuoden aikana Tampereen kaupungin kanssa on ollut meneillään useita mielenkiintoisia projekteja, joissa on ollut sama ydinidea:

1. Paikkatiedot pitää saada tietorakenteeltaan eheäksi ja tallennettua paikkatietokantaan (PostGIS)
2. Paikkatietoja pitää voida tutkia ja päivittää paikkatieto-ohjelmistolla (QGIS)

Määrittelyn kautta prosessit ja datatarpeet selville

Tampereen kanssa (kuten muidenkin asiakkaidemme projekteissa) ongelman työstäminen lähtee nykytilan analyysistä sekä tulevaisuuden toiveiden ja tarpeiden määrittelystä: mikä on prosessi nyt, mikä nykytilanteessa on hyvää tai huonoa, mitä halutaan, mitkä ovat käyttäjien tarpeet? Usein määrittelyvaiheessa työpajaillaan tai haastatellaan sidosryhmiä. Olennaisena osana tietojärjestelmäsuunnittelua on myös prosessien kuvaus ja käsittemallien teko. Joku voisi kutsua tätä määrittelyvaihetta myös palvelumuotoiluksi!

Vaikka Tampereen kanssa viime aikoina työstetyt hankkeet ovat teemaltaan hyvin erilaisia, teknisestä näkökulmasta perustilanne on yllättävän samankaltainen: 

1. Tietoja saadaan eri lähteistä
2. Tiedot halutaan yhdistää
3. Tietoja halutaan analysoida ja tutkia
4. Tiedoista halutaan jalostaa uutta tietoa

Maamassarekisteri

Maamassojen kuljetuksista ja varastoinnista aiheutuu vuosittain miljoonien eurojen kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä. Kun maamassavarastojen tilannetieto ja työmaiden tuottamat maamassamäärät sekä tarpeet ovat näkyvissä samalla karttapohjalla, voidaan kuljetuksia ohjata paremmin ja kustannustehokkaammin.

Tällä hetkellä toteutamme Tampereelle Maamassatietovarantoa, jossa QGISille toteutetaan työtila tietojen hallintaa ja tarkastelua varten. Taustalla pyörii PostGIS-kanta.

“Kehitettävän maamassarekisterin avulla saadaan koostettua tietoja pitkällä ja lyhyemmällä aikavälillä kaupungin eri yksiköiden toiminnassa syntyvistä, käytettävissä olevista ja tarvittavista materiaalivirroista. Maa-ainesten hallinnan kannalta kokonaiskuvan syntyminen eri toiminnoista mahdollisimman hyvissä ajoin auttaa toiminnan suunnittelua, auttaa tunnistamaan selvitettäviä asioita ja mahdollistaa vaiheistamista ja aikatauluttamista entistä paremmin.”

Matti Pokkinen, maamassakoordinaattori, Tampereen kaupunki

PostGIS taustalla

Kaikissa näissä tapauksissa tiedot eivät ole pelkästään yhteen tauluun mahtuvia rekistereitä, vaan pisteisiin, viivoihin ja alueisiin liittyvää monipuolista dataa.

Lisätiedot voivat olla toimenpiteitä (esim. työmaalta maamassojen vienti, luistelukentän auraus, jäteastian tyhjennys), luokitteluja (retkeilykategoria, jäteastian koko ja tyyppi) tai erilaisia rooleja erityyppisille datan käsittelijöille (pääkäyttäjä, editoija, katselija).

PostgreSQL:n spatiaalilisäsosan PostGISin avulla voidaan rakentaa suhteellisen nopeasti moniulotteisia relaatiotietokantoja, joiden tarkasteluun, analysointiin ja päivittämiseen tarvitaan hieman enemmänkin PostGIS- ja SQL-osaamista. Monissa hankkeissa paikkatietoaineistoja tarkastelee ja käsittelee käyttäjiä eri taustoista ja siiloista, joiden tietokantaosaaminen voi olla vaihtelevaa. Tästä syystä käyttäjäkokemuksen keskiössä on usein QGISin, jonne voidaan rakentaa valmiita näkymiä tietokannassa olevaan tietoon.

Jätteenkuljetusrekisteri

Jätehuoltoviranomaisen pitää jätelain mukaan seurata mm. kotitalouksien jätteiden kuljetuksissa siirrettyjen jätelajien määriä ja loppusijoitusta. Oleellista on myös ympäristön takia havainnoida, jos jokin taho ei ole liittynyt syystä tai toisesta jätteenkuljetuksen piiriin. Syitä tähän ovat esimerkiksi poikkeamisluvat tai kohde on asumaton, mutta joissain tapauksissa voi paljastua myös ympäristörikoksia.

Kun liittyneet kotitaloudet saadaan kartalle, voidaan helposti havaita myös ne tahot, jotka eivät ole liittyneet jätehuoltoon. Jätehuoltoviranomaiselle toteutetetaan parhaillaan jätteenkuljetusrekisteriä tietojen seurantaa varten. Siinä isossa roolissa on PostGIS-tietokantaan vietävät tiedot ja niiden seuranta QGIS-työkalulla. Jätteenkuljetusrekisterin tuottamisessa haastavinta on ollut kääntää monitahoinen jätelakivelvotteiden, arkisten jätekuljetuksien ja jätehuoltoviranomaistehtävien maailma tietomalliksi.

“Jätehuoltoviranomaisen toimialue kattaa 17 Pirkanmaan kuntaa, joten päivittäisessä työssä joudutaan hallitsemaan suuria tietomassoja, paikkatiedon hyödyntäminen on kuitenkin ollut vasta alkutekijöissään. Kehitettävän jätteenkuljetusrekisterin avulla pystytään aiempaa tehokkaammin seuraamaan, että kiinteistöjen jätehuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla. Näin varmistetaan, ettei ympäristö- tai terveyshaittoja aiheudu puutteellisesta jätehuollosta. QGIS-ratkaisuun pohjautuva rekisteri mahdollistaa myös aiempaa sujuvammat viranomaisprosessit, kun yksittäisten kiinteistöjen tarkastelusta pystytään siirtymään kohti laajempia kokonaisuuksia.”

Anu Toppila, jätehuoltoinsinööri, Tampereen kaupunki

QGIS käyttäjien keskiössä ja tiedot siistiksi

QGISin attribuuttilomakkeiden avulla voidaan rakentaa tiedon päivitykseen näppäriä apuvälineitä tai QGIS-työtilaan voidaan hakea valmiita kyselyitä tietokannasta. Samaa problematiikkaa on hahmoteltu Tampereen kanssa mm. jätteenkuljetusrekisterissä, maamassoissa, kiinteistönmuodostuksessa ja retkeily- ja ulkoiliikuntapaikkojen hallinnassa.

Tähän mennessä useimmiten kaikki kulminoituu siihen, että lähtötietojen pitää olla kunnossa, jotta voidaan tuottaa hyviä palveluita käyttäjille. Datan laatua pitääkin matkan varrella parantaa ja jalostaa. Datan puutteellisuus pitää myös sallia ja tehdä toimenpidesuunnitelmat sen parantamiseksi pikkuhiljaa.

Useimmiten laatuongelmat havaitaan vasta, kun tiedot nähdään kartalla. Tässä helppona vinkkinä ennen varsinaisen mobiilisovelluksen tai web-karttojen toteuttamista on laittaa olemassa olevat datat QGISiin ja tutkia niitä sitä kautta. Datan laatua voidaan arvioida nopeasti jo tässä vaiheessa ja voidaan kokeilla miltä mahdollinen kuntalaisen tai loppukäyttäjän sovellus voisi tuntua. Yleensä käyttäjät havaitsevatkin nopeasti, että “tuolta puuttuu reitti tai kohde” tai  “tuolla on kiinteistöjä, joilla ei ole jostain syystä jätehuoltorekisterissä liittymää”. Ja sitten dataa korjataan tai selvitetään mistä asia johtuu.

Retkeily- ja ulkoliikuntatiedot

Lähimatkailu on koko ajan lisännyt suosiotaan. Jotta retkeilijät eivät ruuhkauttaisi suosituimpia reittejä, tarpeena on esitellä muitakin kohteita. Tiedot ovat kuitenkin todella hajallaan. Onneksi retkeily- ja ulkoilutietoja kerätään jo laajalti Jyväskylän yliopiston ylläpitämään LIPAS-aineistoon (liikuntapaikkarekisteri). Matkailijaa voi kiinnostaa myös muut tiedot kuten mistä löytyy parkkipaikka, mitä nähtävyyksiä alueella on tai missä kunnossa kohteet ovat, kuten milloin luistelukentät on huollettu tai latu ajettu. Koostetietokanta PostGISissä ja sieltä rajapintojen tuottaminen eteenpäin mahdollistaa tietojen hyödyntämisen useissa eri palveluissa.

“Tampereen kaupungin retkeily ja ulkoliikunnan palvelut löytyvät useista eri sijainneista. Kaupunkiseudun kuntien palvelut sitäkin useammasta sijainnista. Käytännössä tämä näkyy latutietojen tai retkeilyreittien loppumisena kuntarajalle ja samojen tietojen esittämisenä eri tavoin eri kunnissa. Kaupunkiseudun kuntien Lipas-järjestelmän kautta tiedot voidaan esittää kuitenkin yhtenäisesti, samalla alustalla ja siten, että jokainen kunta vastaa silti oman aineistonsa ajantasaisuudesta.

Samalla käyttäjälle on mahdollista tuottaa ylikunnallista lisäarvoa esimerkiksi bussipysäkkien tai latutietojen kautta. Käyttäjän kannalta tämä on merkittävä askel kohti parempaa toiminnallisuutta, edistää turvallisuutta ja mahdollistaa kuntien tehokkaan viestinnän retkeily- ja ulkoliikkumisen saralla ja enne kaikkea edistää metsien hyvinvointi- ja terveysvaikutusten hyödyntämistä.”

Anne Tuominen, metsätalouspäällikkö, Tampereen kaupunki
Petri Mäkelä, retkeily- ja luontopalvelut, Ekokumppanit Oy

Meillä on ollut tänä keväänä aivan mielettömän kiva projekti käynnissä! Ollaan opittu hirveästi uutta, saatu tehdä tiiminä hommia juuri omien vahvuuksien kautta ja tehty karttoja, mikä parasta!

Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki pyysivät toteutuksia Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueen esittelystä karttapohjaisesti ja wau-efekteillä ryyditettynä. Gispon Topi ja Joona pistivät kehityshanskat käteen ja meillä on nyt suunniteltu toinen toistaan upeampia visualisointeja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueen liikkumisesta, työpaikoista ja vapaa-ajasta. 

Ensimmäisenä toteutuksena julkaistiin Itämeren aamu- ja iltapäiväruuhkia esittelevä laivavisualisointi, jossa hyödynnetään laivojen AIS-signaalia. Se on niin hypnoottista, että tätä voisi tuijottaa vaikka koko päivän. Data kerätään edellisen 24 tunnin ajalta ja eri laivatyypit Suomen aluevesillä seilaavat kartalla yötäpäivää. Aineistot ovat Traffic Management Finlandin avointa dataa. Mukana visualisoinnissa esitelty myös rahtimääriä kasvuvyöhykkeen satamissa.

Kaikki visualisoinnit julkaistaan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tietopalvelussa, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistolla nimeltä Kepler.gl. Keplerin kehityssivustolla voi kokeilla myös itse testidatan kanssa miten Kepler toimii. 

Meillekin Kepler oli ihan uusi tuttavuus ja se osoittautui erittäin monipuoliseksi paikkatiedon visualisointityökaluksi. Sen avulla voi renderöidä esimerkiksi isosta datamassasta kaarivisualisointeja ja Topin rakastamia hunajakennoja. Kepler hyödyntää MapBoxin taustakarttoja ja niihin projektissa tehtiin myös omia virityksiä visualisointien parantamiseksi. 

Ainoa ongelma oli, että Kepleristä puuttui kielituki. Noh, Joona vähän käpisteli konepellin alla ja hauskasti suomenkieli oli hetken Keplerissä englannin lisäksi ainoa toinen kielimahdollisuus! Nopeasti sinne on tullut lisäksi myös portugali, espanja ja katalaani, eli muutkin ovat alkaneet hyödyntää kielitukea. Muutenkin tehtiin pieniä aineistoihin liittyviä vimpaimia, joilla saadaan paremmin esiteltyä aineistojen visualisointeja. Niistä myöhemmin lisää.

Projektissa oli mahtavaa päästä työskentelemään hyvinkin aktiivisessa kehityksessä olevan Keplerin kanssa. Oli erityisen hienoa huomata, että kaikki löytämämme kehityskohteet otettiin lämmöllä vastaan ja osa niistä ehdittiin toteuttamaan projektin aikana. Myös toteuttamani kielisyystuki lähti leviämään kulovalkean lailla. Kepler on toteutettu paitsi visuaalisesti näyttäväksi ja käyttöliittymältään monipuoliseksi, myös helposti laajennettavaksi ja käyttöön otettavaksi omassa sovelluksessa. Kattavan dokumentaation ja hyvien esimerkkien avulla Keplerin räätälöinti projektin tarpeisiin sujui suoraviivaisesti ja nopeasti.

Joona Laine, Gispo

Voisin melkein sanoa, että tämän tyyppinen projekti on itselleni unelmaprojekti. Päästään rakentamaan jotain uutta ilman teknologiarajoitteita ja käyttämään omaa luovuutta aineistojen informaatiomuotoilussa. Avoimia aineistoja ja asiakkaan hankkimia aineistoja yhdistelemällä voidaan analyysien ja visualisointien kautta löytää jotain kokonaan uutta ja informatiivista.

Topi Tjukanov, Gispo

Visualisointeja on tarkoitus julkaista pikkuhiljaa, joten herkkua on luvassa infografiikan ja giffereiden janoajille jatkossakin. Seuraa siis esim. Kasvuvyöhykkeen Twitter-tiliä, niin saat uusimmat visualisoinnit heti tietoosi. 

Projektin tavoitteena oli Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ihmis- ja liikennevirtojen visualisoiminen kartalla tuoreella ja näyttävällä tavalla. Tehtävä oli haastava, mutta projektitiimi onnistui teknisessä toteutuksessa ja etenkin informaatiomuotoilussa yli odotusten!

Antti Vasanen, tietopalvelupäällikkö, Varsinais-Suomen liitto

On ollut innostavaa, miten hienosti projektitiimi on pystynyt tekemään näkyväksi kiinnostavilla datan visualisoinneilla koko Suomen pärjäämiselle oleellisen vyöhykkeen ominaisuuksia. Erityisesti koronan aikanakin on tärkeää, että keskeiset satamamme ovat toiminnassa ja vastaavat koko Suomen huoltovarmuudesta. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteistyöverkosto perustuu kumppanuuksille yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Sellaiselle on erityisen suuri tarve juuri nyt.

Marjo Uotila, yhteysjohtaja, Turun kaupunki

Loppuvuodesta 2018 Geologian tutkimuskeskus (GTK)  pyysi Gispoa mukaan hankkeeseen, jossa kehitetään kaivosrekisteriä ja geologisen tiedon hallintaa Ruandassa. Asiakkaana on Rwanda Mines, Petroleum and Gas Board (RMB) yhdessä Sustainable Development of Mining in Rwanda:n (SDMR) kanssa. Hanke rahoitetaan Yhdistyneiden Kuningaskuntien kehitysyhteistövaroin. Gispon rooli projektissa liittyy erityisesti tietojärjestelmien käytön kehittämiseen ja kouluttamiseen. Projektin reunaehtona oli avoimen lähdekoodin paikkatieto- ohjelmistojen hyödyntäminen, joten QGIS, PostGIS ynnä muut open source-ohjelmistot valittiinkin toteutusalustaksi. Oli siis lähdettävä päiväntasaajalle, Ruandan pääkaupunkiin Kigaliin, kouluttamaan RMB:n henkilökuntaa QGISin käyttöön!

Ensimmäisen vaiheen koulutukset toteutettiin toukokuussa. Lähdin matkaan projektin vetäjän, GTK:n Niina Ahtosen kanssa. Niina oli käynyt projektin tiimoilta Kigalissa jo kahdesti aiemminkin, joten saatoin luottaa paikallisoppaan apuun. Malarialääkkeet, muovipussikiellot ja muut kohdemaan merkillisyydet oli käyty moneen kertaan läpi. Pitkän lennon jälkeen Kigali osoittautui miellyttäväksi yllätykseksi: kaupunki on siisti, taksi oli meitä odottamassa kuten sovittiin, ja lämpö tietenkin helli suomalaisia luitamme.

Ensimmäisenä päivänä esittelin koulutussuunnitelmani RMB:n henkilökunnalle. Kävimme myös teknillisen yliopiston IPRC:n tiloissa asentamassa QGISin valmiiksi koulutuskoneille. Vanhan teekkarin silmissä kampuksen punatiilinen arkkitehtuuri näytti ilahduttavan tutulta. Seuraavana aamuna alkoivat sitten tositoimet: lähes kolmekymmentä RMB:n ja SDMR:n henkilökuntaan sekä IPRC:n opiskelijoihin kuuluvaa odottivat uteliaina, mitä suomalaiset oikein aikovat.

Koulutus oli jaettu kahteen osioon: kaksipäiväinen “Introduction to GIS and QGIS” oli suunnattu niille, joilla ei ollut aiempaa kokemusta paikkatietojärjestelmistä, ja seuraavien päivien “Advanced GIS” meni sitten jo syvemmälle mm. georeferoinnin maailmaan. Yksi suuri osa projektia on nimittäin vanhojen geologisten karttojen kaivaminen arkistosta, skannaaminen, georeferointi ja digitointi. Koulutus oli yliopistolla organisoitu hienosti. Koko porukalle oli järjestetty lounas kampuksen ruokalassa, ja söimme tyytyväisenä keittobanaania, kassavamuhennosta, eri värisiä bataatteja ja muita paikallisia arkiruokia.

Koulutusviikon aikana yllätyimme positiivisesti kurssilaisten innostuksesta ja oppimiskyvystä, kirjavista taustoista huolimatta. Avoimen lähdekoodin ohjelmiston kyvykkyys, luotettavuus ja helppokäyttöisyys puolestaan tuntui yllättävän vastaanottajat. Viikon lopuksi saimme jakaa hienot todistukset ja antaa neuvoja QGISin asentamiseksi kurssilaisten omille koneille. Kokosimme myös vapaaehtoisista ryhmän innokkaita ja taitavia GIS-mentoreita. Mentoriryhmän on tarkoitus toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään sekä GTK:n ja Gispon kanssa, jotta he voivat tukea ja edistää paikkatietojen käyttöä RMB:n sisällä jatkossakin.

Koimme tärkeäksi painottaa mentoreille (ja muillekin kurssilaisille), että pitkän koulun penkillä istumisen sijaan he oppivat parhaiten itse tekemällä, kokeilemalla ja toisiltaan kyselemällä. Tällainen ongelmalähtöinen ja itsenäinen opiskelutekniikka saattoi tuntua heistä aluksi vieraalta, mutta teorian ja käytännön yhdistäviä opetusmenetelmiämme kiiteltiin jälkeenpäin.

Ja olihan siellä Ruandassa kiireisillä kouluttajillakin viikonloppu! Lauantaina ehdimme tutustua Kigalin kaupunkiin kävellen ja ostoksia tehden (mm. kahvi on Ruandassa huippuhyvää ja kestävästi pienten osuuskuntien tuottamaa). Sunnuntaina heräsimme ennen auringonnousua ja pakkauduimme jeeppiin, joka vei meidät pohjoiseen, Ugandan rajalle, sumuisille vulkaanisille vuorille. Luvattu patikkaretki viidakossa osoittautui melko haastavaksi, koska sadekausi oli muuttanut polut mutavyöryksi. Pääsimme kuitenkin näkemään upeita vuorimaisemia, liaaneja ja muutamia apinoitakin.

Koulutusjakson onnistumista mitattiin sekä osallistujien itsearviointikaavakkeilla että loppupalautteilla. Niiden perusteella pystymme suunnittelemaan seuraavan vaiheen koulutukset parhaiten käyttäjiä palveleviksi. Matkalaukkua ei näköjään kannata haudata kovin syvälle vintin uumeniin, koska palaamme näillä näkymin Kigaliin jo syyskuussa. Silloin mukaan lähtee myös Topi, ja tehtävänämme on jatkaa koulutuksia mm. PostGISin käytön ja QGISin jatkokurssien osalta. Stay tuned!

Topi visualisoi upeita karttoja kevään eduskuntavaaleista. Mielenkiintoista, miten kartta voikin olla niin informatiivinen ja upea taide-esitys samaan aikaan! Lisää Topin töitä nähdään blogissa varmasti myös tulevaisuudessa. Sillä aikaa pidä silmällä Twitteriä.

KENELLÄ ON SUURIMMAT YMPYRÄT? JOKAINEN PISTE ON ÄÄNESTYSALUEEN KESKIPISTE JA YMPYRÄT SKAALATTU ABSOLUUTTISEN ÄÄNIMÄÄRÄN MUKAAN.

KÄRKIKAHDEKSIKKO ÄÄNESTYSALUEITTAIN. TUMMEMPI VÄRI INDIKOI SUUREMPAA KANNATUSTA.

LÄHES PEILIKUVAT KAHDEN EHDOKKAAN KANNATUKSESTA HELSINGIN ALUEELLA

ÄÄNESTYSALUEITTAINEN KANNATUS NÄYTTÄÄ HYVIN ERILAISELTA, KUN SE SKAALATAAN KUNTIEN VÄESTÖMÄÄRÄN MUKAISEKSI KARTOGRAMMIKSI.

KOKEELLISTA MONIMUUTTUJAVISUALISOINTIA PERUSSUOMALAISTEN JA VIHREIDEN KANNATUKSESVERTAILUSTA.

SUOSITUIMMAT PUOLUEET ÄÄNESTYSALUEITTAIN. LÖYSITKÖ JO OMASI?

Viherympäristöliitto ry:n vetämänä on käynnissä 2-vuotinen Viheralueiden kunnossapidon laadun arvioinnin kehittämishanke. Hankkeeseen liittyen Viherympäristöliitto teetätti esiselvityksen, jossa olivat mukana Turun kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki. Tavoitteena on digitaalistaa viheralueiden arviointiin liittyvän lomake, jota tähän mennessä oli täytetty taulukkolaskentaohjelmiston avulla tai paperisena. Lomakkeen käytössä oli havaittu myös paljon erilaisia käytänteitä ja tietojen keruu yhteen oli haastavaa.

Arviointityön ohjaus tärkeässä osassa

Helmi-maaliskuun 2019 aikana viheralueiden arvioinnin tarpeita ja prosesseja käytiin läpi Gispo Oy:n toimesta. Määrittelytyön aikana selvisi, että tarpeena oli saada mahdollisimman yleiskäyttöinen työkalu, jonka voisi ottaa käyttöön missä tahansa kaupungissa. Arviointia tekevät niin kaupunkien henkilökunta kuin urakoitsijatkin. Mahdollista on, että arviointityökalua voisivat käyttää myös koululaiset osana lähiympäristöön tutustumista.

Käytännössä työ etenee seuraavasti:

1. Kunnan viheralueista vastaava henkilö määrittää työkalun avulla arvioitavat kohteet ja ohjeistaa arvioitsijat kohteille esim. automaatisen sähköpostiviestin avulla
2. Arvioitsijat käyvät läpi sovitut viheralueen kohteet ja tarkastavat niiden kunnon (esim. nurmikon leikkuujälki tai pensaiden kunto) sekä antavat arvion kohteista mobiilisovelluksen avulla
3. Arvioitsijat antavat sovelluksen avulla kohteille myös arvosanat ja ottavat mahdollisesti kuvia kohteista, jotka tallentuvat kohteen tietoihin
4. Arvioinnin jälkeen arvioitsijat voivat tarkastella muiden arvioitsijoiden antamia arviointeja kyseisestä kohteesta
5. Tiedot tallentuvat yhteiseen tietokantaan ja pääkäyttäjä eli kunnan viheralueista vastaava henkilö voi tietojen perusteella määrittää hoitotoimenpiteitä tai tehdä raportteja arvioinneista

Suhteellisen helppo toimenpide, mutta vaatii paikkatietoina puistojen aluerajaustiedot, pääkäyttäjälle työkalun jolla arviontikäyntejä ohjataan sekä kätevän mobiilisovelluksen. Tarpeena oli myös linkittää arvioinnin tulokset myöhemmin itse viheralueen tietoihin kaupungeissa ja koska kunnilla on erilaiset tuotantojärjestelmät, tässä pitää hyödyntää avoimia rajapintoja tai yhdistää tietoa myöhemmin analyysien avulla viheralueeseen hyödyntäen esim. yksilöivää viheralueen tunnusta. Työkalu liittyy läheisesti koko kaupunki-infrastruktuurin ylläpitoon ja arviointiin.

Avoimen lähdekoodin ratkaisut kenttätöiden tekoon

Selvitystyössä ei vielä lähdetty rakentamaan itse mobiilisovellusta tai pääkäyttäjän työtehtävien jakeluun liittyvää välinettä, sillä määrittelyn avulla vasta pystytään arvioimaan työkalun kehitykseen kuluvaa aikaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Selvitystyön aikana Gispo kävi läpi myös olemassa olevia arviointityöhön soveltuvia avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, erityisesti mobiilikäyttöön soveltuvia työkaluja. Vaihtoehtoja on useita, joissa paikkatietoelementti on olennaisena osana toteutusta. Tällaisia työkaluja ovat mm. OpenDataKit, KoBoToolBox ja QGIS työpöytäohjelmiston kanssa hyvin yhteen toimiva QField. Lisäksi tutustuttiin ehkä pian avoimena lähdekoodina julkaistavaan Divi.io SAAS palveluun, joka yhdistää palveluna kenttätyökalun, työnohjauksen ja tietokantamaailman. Ehkä olemassa on muitakin ratkaisuja, vinkkaa niistä meille!

Lisätietoa projektista antaa

Gispo: Sanna Jokela ja Maiju Rekola
Viherympäristöliitto: Seppo Närhi

Nuuksion parkkipaikkojen saatavuutta valvovan Parkkihaukka-palvelun web-karttasovelluksen kehittäminen. Sovellus näyttää käyttäjälle rajapinnan kautta saadut reaaliaikaiset kamerakuvat Nuuksion parkkialueilta ja sisältää myös alueen joukkoliikenneaikataulut sekä retkeilyreitit ja -kohteet.

Gispon toteuttaman karttasovelluksen avulla voi seurata tilannetta parkkipaikalle asennettujen live-kameroiden kautta. Karttasovelluksella kävijä pystyy klikkaamaan haluamaansa parkkipaikkaa ja tarkastamaan sen hetkisen tilanteen kyseisellä alueella. Samalla sovelluksella käyttäjä pystyy myös tarkastamaan bussiliikenteen pysäkkikohtaiset aikataulut, joten myös joukkoliikenteen hyödyntäminen alueelle helpottuu.

Sovellus toteutettiin Perille asti -hankkeen (Parkkihaukkakamerat) ja VAMOS! -hankkeen (karttakäyttöliittymä) yhteiskokeiluna, josta vastaa VTT.

Karttasovelluksen kehityksessä on käytetty Vue.js JavaScript-frameworkkia, Bootstrap-käyttöliittymäkirjastoa sekä Leaflet-kirjastoa karttakäyttöliittymän toteuttamiseen.

Asiakas: VTT / Espoon kaupunki
Toteutusajankohta: 06-09/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Tuomo Kinnunen, VTT

Paikkatietoalusta-hankkeen Maakunta-osahankkeessa toteutettiin loppusyksystä 2018 hankesuunnittelua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Gispo Oy toteutti hankesuunnitelman sidosryhmäkeskustelujen jälkeen, jossa nostettiin esiin konkreettisia ehdotuksia siitä miten työtä tulisi jatkaa. Suunnittelun aikana tuotettiin ensin sidosryhmille eli maakuntien liitoille suunnattu työpaja sisältöjen priorisoinniksi, jonka jälkeen hankeryhmän kanssa vietiin suunnitelmaa eteenpäin ja muokattiin työpaketteja sekä budjettia. Toteutus liittyi läheisesti HAME-hankkeessa tuotettujen sisältöjen jalkauttamisen edistämiseen.

Asiakas: Varsinais-Suomen liitto ja Suomen ympäristökeskus
Ajankohta: 11-12/2018
Tilaajan yhteyshenkilöt:
Lena Hallin-Pihlatie (SYKE)
Laura Lähteenmäki (VSL)
Natalia Räikkönen (VSL)