Vietnamissa on ollut menneillään FORMIS II projekti, jossa kehitetään Suomen ulkoministeriön rahoituksella metsätietojärjestelmää (FORMIS). Pääkonsulttina toimii NIRAS Finland Oy. Uuden tietojärjestelmän tärkeimpiä osia on metsävaratietojärjestelmä (Forest Resource Monitoring System, FRMS), jonka kartoitusosio on toteutettu QGIS-työpöytäohjelmiston päälle kehitetyllä laajennusosalla. Työkalun avulla pidetään yllä Vietnamin metsäkuviotietoja. Jo nyt yli puolet Vietnamin provinssien metsätoimistoista on ottanut sen käyttöönsä.

Gispo Oy:n paikkatietoasiantuntija Eduardo ‘Edu’ Gonzalez osallistui joulukuussa 2016 FRMS:n QGIS-laajennusosan testaamiseen ja kehittämiseen paikan päällä. Hän arvioi miten laajennusosa toimii koko järjestelmän osana sekä antoi vinkkejä työkalun kehittämiselle. Edu oli Vietnamista innoissaan: “Vietnam on ihana maa. Osaavia ihmisiä sekä paikalliset että suomalaiset!”

FORMIS projekti jatkui vuoden 2018 loppuun asti. FORMIS-projektista kirjoitettiin myös artikkeli Positio-lehteen (2/2016).

Cartolla saat tehtyä upeita karttoja nopeasti. Se on todella karkki ja helppokäyttöinen palvelu, mutta valitettavasti maksullinen useimmille käyttää. Carton taustalla on avoimen lähdekoodin ohjelmisto eli periaatteessa sen saisi pystyyn myös omalle palvelimelle. Ehkä kuitenkin helpompi on käyttää Cartoa suoraan Carton omien palvelujen kautta. Ilmainen käyttöoikeus on kuitenkin saatavilla opetuskäyttöön. Alla nopea testi (toteutettu 2016 silloisella Carton versiolla) miten aikaan sidottua dataa voi visualisoida kartalla. Aineistona on maanjäristysdataa USGS-palvelusta haettuna (vuodet 2000-2016). Dataan haettu ainoastaan maanjäristykset yli 6 Richterin voimakkuudella.

Vastaavaa voi tehdä myös työpöytäohjelmistolla QGIS:llä Time Manager laajennososan avulla (lue lisää esimerkiksi työkalun kehittäjän Anita Graserin ajatuksista täältä tai tutustu Topi Tjukanovin blogiin jossa hienoja esimerkkejä visualisoinneista). Kannattaa kokeilla myös Oskari-pohjaisissa karttapalvelussa Time Series työkalun käyttöä (ks. esimerkiksi  merenpinnan lämpotilan vaihteluita napapiirin aluetta kuvaavan Arctic SDI -palvelun avulla). Silloin Oskari-palveluun pitää tuoda rajapinta, jossa aikaulottuvuus (WMS-T).

Visualisoinnin teko vaatii sitä, että aineistossa/rajapinnassa on olemassa jokin aikatieto, esimerkiksi vuosi tai päivämäärä.

Tampereen kaupunki on jo pitkään ollut Suomessa suunnannäyttäjä avointen paikkatieto-ohjelmistojen käytössä. Tätä kehitystä on tukenut koko kaupungin käyttöön ottama paikkatietostrategia sekä aktiivinen kehitystoiminta mm. karttapalvelupuolella. Nyt Tampereen kaupunki on alkanut kouluttamaan henkilöstöään QGIS:n käytössä Gispo Oy:n toimesta.

Ideana on hyödyntää QGIS-ohjelmistoa paikkatietojen hallinnassa, visualisoinnissa ja analysoinnissa entistä tehokkaammin. Paikkatietoaineistot on tallennettu pääosin kaupungin PostgreSQL -tietokannan paikkatietoja hallinnoivaan PostGIS kantaan. Peruskäyttäjät pääsevät aineistoihin käsiksi QGIS:n Database Manager eli Tietokannanhallinta-työkalun avulla, jolloin tietokantaosaamista ei välttämättä tarvita.

Toteutimme kaksi erillistä räätälöityä QGIS koulutusta Tampereen kaupungin väelle touko-kesäkuussa 2016, jossa koulutettavat oppivat käyttämään PostGIS kantaa työssään sekä tuottamaan oikeaoppista paikkatietoaineistoa. Hyvät käytänteet paikkatietojen ja kenttien nimeämisessä, sekä ominaisuustietojen syötössä ovat tarpeen, kun aineistoja halutaan viedä muiden ohjelmistojen käyttöön.

Nyt Tampereen kaupungin henkilöstö pystyy tuottamaan Tampereen karttapalveluun suoraan visualisointeja, myös monimutkaisia tyylejä mm. kaavoitusaineistoista. Tiedot tallentuvat PostGIS tietokantaan ja visualisoinnit tuodaan GeoServer -ohjelmistoon. Hieno esimerkki avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen tehokäytöstä. Kaupungin yleiskaavaaa voi kommentoida myös netissä. Lopputulos on myös kaunis!

Joukkoistamisen palvelut ovat avanneet uusia mahdollisuuksia myös liikenteen toimialalle. Avoin ja yhteisöllinen kartta OpenStreetMap tarjoaa myös Liikennevirastolle lisäarvoa oman toimintansa tukemiseksi.

OpenStreetMap:n avulla parempia palveluita

Gispo toteutti syksyllä 2015 selvityksen Liikennevirastolle OpenStreetMap-palvelun hyötyntämisestä omien aineistojensa ja palveluidensa kohentamiseksi. Maailmanlaajuinen karttapalvelu OpenStreetMap tarjoaa julkiselle hallinnolle uuden tavan tiedon keruuseen, visualisointiin, prosessointiin ja analysointiin. OpenStreetMap:in tehokäyttö mahdollistaa myös kustannustehokkaan tiedon loppukäytön eri käyttäjäryhmissä (suunnittelijat, kansalaiset jne.).

Pyörätiet pilottina

Selvityksessä keskityttiin pilotinomaisesti Suomen pyörätieaineiston kohentamiseen OpenStreetMap:in avulla. Lopuksi Gispo, yhdessä Liikenneviraston kanssa, hahmotteli pilottiprojektin suomalaisen digitaalisen pyörätieaineiston kattavuuden ja laadun kohentamiseksi OpenStreetMap:ia hyödyntäen.

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Liikennevirasto

Toteutusajankohta: 2015

Selvitys vastasi kysymyksiin:

• Miten OpenStreetMap:ia voidaan hyödyntää Liikennevirastossa ja yleisesti julkisen hallinnon piirissä?
• Miten yhteistoiminta voidaan hallinnollisesti toteuttaa?
• Miten eri aineistojen yhteenliittymä voidaan toteuttaa teknisesti?

Gispon toimet:

• Selvityksen tiedonkeruutoimet
• Asiantuntijatyöpajojen suunnittelu ja järjestäminen
• Tuloksien tuottaminen

Tuotimme vuonna 2015 Espoon kaupungille laserkeilausaineistoihin perustuvan analyysin liito-oravien potentiaalisista liitopoluista. Aineistoanalyysin tuloksena syntyneitä karttoja voi käyttää kaupunkisuunnittelun tukena sekä kohdentaa sen mukaan maastotöitä.

Tukea päätöksentekoon

Rakennetussa ympäristössä liito-oravilla on hankaluuksia löytää reittejä puusta puuhun. Varsinkin leveät pääväylät estävät eläinten kulun jollei sopivia levähdyspaikkoja löydy. Laserkeilausainestosta tuotetun korkeus- ja kasvillisuusmallin sekä laskentamallin avulla saimme tietoa siitä, mistä liito-orava potentiaalisesti voisi ja ei voisi ylittää valtateitä tai muita kaupunkiympäristön osia. Samalla mallinnettiin kuinka hyvät mahdollisuudet liidon onnistumiseen on metsien ja puiden korkeuksien näkökulmasta. Projektin tavoitteena oli tukea Espoon julkishallinnon edustajia tunnistamaan liito-oravien käyttämiä ylityskohtia valtaväylillä kasviston ja maanpinnan korkeusmallien avulla. Mainittu projekti palkittiin jaetulla toisella sijalla osana Espoon innovaatiokilpailua.

Aineistot avoimeksi

Aineiston prosessointiin, jatkojalostamiseen, analysointiin ja visualisointiin käytettiin PostgreSQL‐tietokantaa (versio: 9.3.8), PostGIS‐paikkatietokantalaajennosta (versio: 2.1.4), GDAL/OGR‐aineistoformaatti‐kirjastoa ja QGIS paikkatieto‐ohjelmistoa (versio: 2.8). Espoon kaupunki julkaisi projektin paikkatietoanalyysitulokset avoimena datana valtiovarainministeriön avoindata.fi-verkkopalvelussa: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/espoon-liito-oravien-lentorataradat

TOTEUTUKSEN TIEDOT

Tilaaja: Espoon kaupunki

Toteutusajankohta: 2015

Työmme hankkeessa:

• Laskentamallin kehittäminen
• Paikkatietoanalyysin teettäminen
• Datan prosessointi
• Analyysin tuloksien visualisointi

Lue lisää: Yle:n uutinen aiheesta