Tilastokeskuksella on hyvä brändi ja maine luotettavana tiedontuottajana. Helpottaakseen aineistojensa hyödyntämistä Tilastokeskus kehittää parhaillaan verkkopalveluitaan. Gispo pyydettiin mukaan esiselvityshankkeeseen, jossa kartoitettiin eri käyttäjäryhmien tarpeita Tilastokeskuksen karttapalveluille. Konsulttimme perehtyivät aiheeseen monipuolisesti: aiemmat selvitykset perattiin läpikotaisin, verkkokyselyn tuloksia analysoitiin monelta kantilta ja Tilastokeskuksen asiakkaita haastateltiin.
Syvälle aiheen äärelle päästiin myös Tilastokeskuksen henkilökunnalle järjestetyissä työpajoissa. Aamupäivän aikana eri yksiköiden tarpeita tunnistettiin ja kehitettiin intensiivisesti erilaisin ryhmätyömenetelmin. Välillä toki myös huilattiin tuoreen pullan ja punaisten omenoiden äärellä! Työpajat olivat tuloksellisia ja saivat osallistuneilta hyvää palautetta.
“Pelkäsin aluksi, että minulla ei ole aiheeseen mitään sanottavaa, mutta yllätin itsenikin, kuinka hyvin ideoita alkoi tulla, eli menetelmät olivat ilmeisen kohdillaan.”
“Työpaja ylitti odotukset, oli mielenkiintoista päästä visioimaan tällaista ihan tyhjältä pohjalta ja todella mukavasti eri ehdotukset otettiin huomioon. Vetäjät olivat rohkaisevia ja vetivät ihmiset hyvin mukaan toimintaan. Positiivinen yllätys ja kokemus.”
Työpajojen post-it -lappujumpan tulosten analysointi jatkui toimistolla karva-assistentin avustuksella. Niistä ja kaikesta muusta materiaalista olemme tiivistäneet keskeisimmät toiminnallisuudet, jotka uudella karttapalvelulla tulisi olla, jotta se tehokkaasti palvelisi kaikkien käyttäjäryhmien erilaisia tarpeita. Toivottavasti Gispo pääsee osallistumaan myös palvelun toteutusvaiheeseen!
Paikkatietomaailma on melko laaja, joten paikkatietoa ja koodausosaamista hyödynnetään kuluttajien kännykkäsovelluksissa, humanitaarisissa kartta-analyyseissä, kaupunkien infran ja joukkoliikenteen suunnittelussa, urheilussa jne. Oikeastaan on vaikea keksiä aluetta, jossa näitä kahta ei tarvittaisi. Gispolla keskitytään avoimiin teknologioihin ja dataan ja sekään ei rajoita sovellusalueita, vaan luo toisinaan lisää vapauksia esimerkiksi avoimen lähdekoodin osalta.
PAIKKATIEDON TEKNOLOGIAT
Paikkatietomaailmassa on käytössä lukuisia erilaisia teknologioita. Projektit tietenkin vaikuttavat, mitä teknologioita tulee vastaan, mutta koodatessa pääsee aivan varmasti hyödyntämään ohjelmistokirjastojen muunnostukea koordinaattijärjestelmien ja karttaprojektioiden osalta sekä tutustumaan erilaisiin paikkatietorajapintoihin, kuten WFS, WMS ja TMS sekä tiedostomuotoihin, kuten SHP- ja GeoPackage-tiedostot. Avoimien paikkatietoteknologioiden osalta tutuksi tulee myös esimerkiksi PostgreSQL-tietokannan PostGIS-paikkatietolaajennos, samoin kuin GDAL/OGR-kirjasto. Lisäksi GeoPandas-kirjasto on Python-koodareille varmasti tutustumisen arvoinen. Avoimessa paikkatietomaailmassa Javan ja GeoServer-palvelimen tai vaikkapa Maanmittauslaitoksen Oskari-palvelimen, joilla siis paikkatietoa voi jakaa erilaisissa muodoissa eteenpäin, pariin matkatessa GeoTools-kirjastokin voi tulla tutuksi.
WWW-karttasovelluksia toteuttaessa on myös avoimella puolella hyviä vaihtoehtoja, kuten OpenLayers ja Leaflet. Jos taas tarkoitus on tuottaa 3D-visualisointeja, niin Cesium-kirjasto on harkinnan arvoinen ja Gispo järjestää tilauksesta Cesium-kurssinkin. Muidenkin edellämainittujen teknologioiden osalta Gispo järjestää mielellään räätälöityjä kursseja ja QGIS-työpöytäpaikkatietosovelluksen lisäosien kehittämiseen on PyQGIS-kalenterikurssikin.
Gispon paikkatietomaailman koodausosaamiseen kuuluvat myös muun muassa reititysteknologiat ja Mikael Vaaltola esittelee haluttaessa pgRouting-reitityskirjastoa.
Testaamme kesän aikana miten Tampereen kaupungin yleiskaavoittajien kanssa kevään aikana kehitetty tietomalli uppoaa käytännön työhön. Pientä viritettävää varmasti vielä löytyy, mutta syyskuussa olisi tarkoitus olla valmista. Tietomallityötä tehdään KIRA-digi rahoituksella ja siinä on paljon yhtymäkohtia myös Ympäristöministeriön Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankekokonaisuuden kanssa.
Lähtökohta tietomallille on ollut Tampereen nykyiset yleiskaavatiedot ja kaavoitusprosessit sekä INSPIRE-direktiivin kaavoille luotu Planned Land Use -tietomalli.
Tampereen yleiskaavan tietomallin avulla kaavaobjekteihin (esim. aluevaraustietoihin) voidaan liittää kohdetta koskevat dokumentit, prosessien kautta tuleva päätökset ja tieto siitä mikä on paikkatietokohteen alkuperäinen lähde. Tavoitteena onkin, että ne kaavakohteet, jotka tulevat muista lähteistä kuin kaupungin kaavoitusprosessista, olisivat aina suoraan linkitettynä kaavaan.
“Olemassa olevaa, muuttumatonta tietoa on paljon. Haluamme, että tiedonhankinta-prosessia ei tarvitsisi aina valtuuston vaihtuessa tehdä uusiksi, vaan yleiskaava olisi päivittyvä ja käyttökelpoinen joka tilanteessa,” Pia Hastio ,Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö, kertoo.
Lisäksi kaavan mitoitustiedot (esimerkiksi palveluiden kehittymisen seuranta, väestön kehittyminen ja rakentamisvarannot) ja niiden seuranta on otettu myös huomioon. Kaavan kohteita myös sitoo tietyt lainalaisuudet. Esimerkiksi millä mittakaavalla kaava tuotetaan, onko kaavakohde maan alla vai päällä tai liittyykö kohteeseen jokin turvavyöhyke. Tärkeänä osana kaavaa on visualisointi. Tampereella kohteita halutaan esittää eri teemakartoilla ja jokainen kohde liittyy näin myös yhteen tai useampaan teemaan.
Toiveena tulevaisuudessa on, että eri kaavatasoilta (asemakaava, yleiskaava, maakuntakaava) toiseen siirtyminen olisi vaivatonta ja lähtötietojen yhteys alkuperään säilyisi. Vielä on kehitettävää mm. kansallisten yhteisten koodilistojen osalta, mutta ne voidaan liittää tietomalliin myöhemminkin.
Tietomallin versioita on jo saatavilla Gispon GitHubista, mutta se varmasti tässä kesän aikana vielä hieman kehittyy, joten pieni “vastuuvapauslauseke” niiden tarkastelussa on paikallaan. Otamme mielellämme ja kiitollisina myös palautetta työstä vastaan.
SUOMEN PARAS GEOKOODAUSRAJAPINTA
Tiesitkö, että todennäköisesti Suomessa parhaiten toimiva geokoodaus-rajapinta on toteutettu HSL:n ja Liikenneviraston yhteisessä Digitransit-projektissa?
Suomen paras? Kyllä vain.
Digitransitin geokoodausrajapinta hyödyntää useita aineistoja: Väestörekisterikeskuksen rakennusten osoitetietoja, OpenStreetMapin osoitetietoja ja Maanmittauslaitoksen avoimen datan maastotietokannan paikannimistöä.
Miten voin itse hyödyntää tätä rajapintaa?
Toteutimme tätä varten QGIS 3:lle lisäosan, jolla voit hakea osoitteita ja paikkoja Digitransit-geokoodaus-rajapinnan kautta ja lisätä siajintipisteet kartalle helposti.
Yllä olevassa kuvassa on haettu Gispon toimiston sijainti. Sivussa tarkempi kuva hakukäyttöliittymästä. Lisäosassa on myös QGIS:n prosessointituki ja Gispollahan on tähän liittyen myös online-kurssi QGIS:n paikkatietoprosessien mallintamisesta ja tehostamisesta. Jotta saat lisäosan käyttöön, niin pitää sinun ainakin toistaiseksi noudattaa GitHub-sivullamme olevaa asennusohjetta. Ehtiessämme saatamme tarjota lisäosan QGIS:n yleisen lisäosarekisterin kautta.
Jos taas olet osaava koodari, niin voit toki hyödyntää Digitransit-geokoodaus-rajapintaa suoraan itsekin ja koska QGIS-lisäosamme on avointa koodia, niin myös sen kehittämiseen voi osallistua.
Jos itselläsi on jokin QGIS-lisäosatoive mielessä, ota meihin yhteyttä ja jutellaan lisää!
Rekisterin pitäjä
Gispo Oy
Koukkutie 26 B 2, 02240 Espoo
Puh. 040 725 2042
info@gispo.fi
www.gispo.fi
Yhteyshenkilöt
Rekisterin yhteyshenkilö:
Pekka Sarkola
Puh. 040 725 2042
pekka@gispo.fi
www.gispo.fi
Tietosuojavastaava:
Sanna Jokela
Puh. 0407664607
sanna@gispo.fi
www.gispo.fi
Rekisterin nimi
Gispo Oy:n asiakas-, käyttäjä- ja markkinointirekisteri.
Rekisterin käyttötarkoitus
Henkilötietoja käsitellään tilausten, laskutuksen, perinnän, yhteydenottojen, asioinnin, asiakaskyselyiden, tukipalveluiden, palveluiden kehittämisen, raportoinnin, markkinoinnin ja muiden asiakkuuden hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä.
Rekisterissä käsiteltäviä osto- ja asiointitietoja sekä sijaintitietoja voidaan käyttää myös profilointiin ja markkinointitoimenpiteiden sekä asiakasviestinnän kohdentamiseksi rekisteröityä kiinnostavaksi. Henkilötietoja käsitellään myös uutiskirjeen lähettämisen, tapahtumiin sekä muihin markkinointitoimenpiteisiin osallistumisen yhteydessä.
Rekisterin tietosisältö ja henkilötietoryhmät
Henkilöryhmät, joiden tietoja voidaan käsitellä, ovat rekisterinpitäjän asiakkaana olevan tai olleen työnantajayhteisön yhteyshenkilöt, rekisterinpitäjään yhteydessä olleet henkilöt, Gispolearning.com-palvelun käyttäjät, Gisposupport-tukipalvelun käyttäjät, Gispo Oy:n koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneet, tai markkinointiluvan antaneet.
Rekisterissä voidaan käsitellä muun muassa seuraaviin tietoryhmiin sisältyviä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja:
a) rekisterinpitäjän asiakkaana olevan tai olleen työnantajayhteisön perustiedot, kuten nimi ja yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot,
b) rekisterinpitäjän ja rekisteröityjen väliseen asiakassuhteeseen liittyvät tiedot, kuten tilaustiedot, tiedot tapaamisista ja sähköposteista, mahdolliset suoramarkkinointiluvat ja -kiellot sekä osapuolten välinen muu yhteydenpito ja palveluun liittyvät tiedot.
c) rekisterinpitäjän ylläpitämän Gispolearning ja Gisposupport -palvelun käyttöön liittyvät rekisteröityneen tiedot, kuten etu- ja sukunimi, työnantaja ja sähköpostiosoite, jotka käyttäjä on antanut sovelluksessa tai jonne käyttäjä on lisätty Gispo Oy:n toimesta.
d) rekisterinpitäjän verkkosivuilla tapahtunut rekisteröidyn ostotapahtuma- ja asiointitiedot eri sivustoilla (mm. Oppia.fi, Gispolearning.com, Holvi.fi), tieto käyttäytymisestä verkkosivustoilla sekä muut vastaavat ryhmittelytiedot, osallistuminen tapahtumiin, tapahtumiin syötetyt tiedot, yhteydenotot asiakaspalveluun, sekä yhteydenotot muihin Gispo Oy:n työntekijöihin ja palveluihin, sekä uutiskirjeen tilaamiseen liittyvät tiedot.
e) rekisterinpitäjän koulutuksiin ja tapahtumiin ilmoittautuneen rekisteröidyn etu- ja sukunimen, sekä mahdolliset yhteystiedot ja muut annetut tiedot. Rekisteröidyn itsensä syöttämät ilmoittautumistiedot tapahtumaan saattaa sisältää mm. seuraavia tietoja: sähköposti, puhelinnumero, osoite ja allergiatiedot.
Säännönmukaiset tietolähteet
Asiakkaan ilmoittamat tiedot, asiakastietojärjestelmän ja laskutuksen tietokanta, verkkosivustojen, ja uutiskirjeiden käyttö- ja asiointitiedot, asiakkuudenhallinta- ja asiakaspalvelujärjestelmien tiedot, Gisposupport ja Gispolearning.com käyttötiedot, yhteistyökumppanit, sekä henkilötietoja koskevia palveluja tarjoavat yritykset ja viranomaiset.
Säännönmukaiset tietojen luovutukset
Rekisteritietoja voidaan jakaa Gispo Oy:n sisällä, sekä Gispo Oy:n jälleenmyyjien tai alihankkijoiden kanssa.
Gispo Oy voi myös ulkoistaa henkilötietojesi käsittelyn yrityksen ulkopuolisille yrityksille, jotka voivat sijaita myös Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolella olevissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Nämä yritykset voivat käsitellä henkilötietoja tarjotakseen esimerkiksi infrastruktuuri- ja IT-palveluita, tai muita palveluja. Tällaisissa tapauksissa riittävästi tietoturvasta ja rekisterin käsittelystä huolehditaan EU-U.S. – Privacy Shield – järjestelyllä, tai sopimusteitse käyttämällä EU-komission hyväksymiä mallilausekkeita.
Rekisterin suojauksen periaatteet
Tietoja säilytetään teknisesti suojattuina. Fyysinen pääsy tietoihin on estetty kulunvalvonnan, sekä muiden turvatoimien avulla. Pääsy tietoihin vaatii riittävät oikeudet, sekä monivaiheisen tunnistautumisen. Luvattomalta pääsyltä estetään myös mm. palomuurien ja teknisen suojautumisen avulla. Rekisteritietoihin pääsee käsiksi ainoastaan rekisterinpitäjä ja erikseen nimetyt tekniset henkilöt. Ainoastaan nimetyillä henkilöillä on oikeus käsitellä ja ylläpitää rekisterin tietoja. Käyttäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Rekisteritiedot varmuuskopioidaan turvallisesti ja ne ovat palautettavissa tarpeen tullen. Tietoturvan taso auditoidaan toistuvin väliajoin joko ulkoisen tai sisäisen auditoinnin avulla.
Oikeus tarkistaa ja muokata rekisterin tietoja
Rekisterin henkilöllä on oikeus tarkastaa, mitä tietoja hänestä on rekisterissä. Pyyntö tulee suorittaa kirjallisena rekisterin pitäjälle.
Rekisterin henkilöllä on oikeus muutoksiin niissä tiedoissa, jotka hänestä on kirjattu virheellisesti rekisteriin.
AURAJOKI KARTALLE -HANKE TUO KULTTUURI- JA VIRKISTYSKOHTEITA ESILLE
Aurajokisäätiön Leader-rahoitteisen Aurajoki kartalle -hankkeen tuloksia on esitelty kevään aikana Turussa, Aurassa ja Pöytyällä. Sinikka Paulin, Aurajokisäätiön toiminnajohtaja on vuoden aikana kerännyt valtavan määrään paikkatietoa Aurajoen alueelta, jotka sopivat virkistys- ja matkailukäyttöön. Mukana on reittejä, mielenkiintoisia kohteita, tarinoita ja valokuvia.
Mahdollisimman kustannustehokas karttapalveluratkaisu yhdistyksille?
Vuoden 2017 keväällä Paulin otti Gispoon yhteyttä ja kyseli tukea tiedon tuotannon työkaluissa sekä miten tietoja voisi julkaista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Pienillä yhdistyksillä ja säätiöillä ei usein ole mahdollisuutta hyödyntää maksullisia ohjelmistoja ja aloimme tutkimaan millainen ratkaisu soveltuisi Aurajokisäätiölle parhaiten.
Päätettiin, että Paulin alkaa tuottaa QGIS ohjelmistolla tietoja. Lyhyen QGIS koulutuksen jälkeen Paulin aloitti itsenäisesti tietojen tuottamisen ja tykästyi ohjelmistoon. Tarkoituksena on myös tallentaa tiedot Lounais-Suomen avoimia paikkatietoja yhteen keräävän Lounaistiedon ylläpitämälle palvelimelle ja jaella materiaali sitä kautta avoimesti tiedostomuodossa ja rajapinnoilla. Mahdollista olisi käyttää myös suoraa PostGIS tietokantayhteyttä Aurajokisäätiön ja Lounaistiedon välillä, mutta käytännön työn edetessä havaittiin, että toteutus kannattaa tehdä vasta kun aineistot pääsevät ylläpitovaiheeseen.
Karttaupotuksia omille sivuille
Aurajokisäätiö halusi tiedot myös näkyviin omille sivuilleen karttaupotusten kautta. Tähän testattiin muutamia ilmaisia vaihtoehtoja.
Carto.com on SAAS palveluna tarjottava avoimen lähdekoodin karttavisualisointityökalu ja vielä viime vuonna kuka tahansa pystyi saamaan rajoitetun käyttöoikeuden Carton palveluun. Nyt käyttöä on vähän rajattu, mutta tunnuksia saa vielä pyytämällä mm. yhdistysten, koulutuksen ja yksityishenkilöiden käyttöön. Carto on visuaalisesti näyttävä ja sillä voi tehdä kauniita karttoja nopeasti. Aurajokisäätiön tapauksessa ilmaisen tilin rajoitukset tulivat kuitenkin pian vastaan. Taustakarttoihin haluttiin myös suomalaisia aineistoja ja tasolistauksessa oli 8 tason rajoitus. Myös palvelun pysyvyys mietitytti Aurajokisäätiötä.
Siksi päädyttiin Paikkatietoikkunaan ja sitä kautta tuotettavaan karttaupotukseen. Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen geoportaali, joka sisältää satoja kansallisia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää karttaupotuksissa näppärästi. Yhtenä mukavana lisänä palvelu mahdollistaa omien kohteiden sekä omien aineistojen lisäyksen. Paulin työstääkin parhaillaan itse aineistoja Paikkatietoikkunaan, tuloksia näemme varmasti pian!
Ilmaisuuden ja käytettävyyden raja
Jos oma tarve on erittäin spesifi, ilmaisista palveluista voi olla vaikea löytää sopivaa ratkaisua. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot toki sallivat sen, että itse alkaa tuotamaan työkaluja. Mutta jos resurssit eivät riitä, pitää taivuttaa ratkaisuja omiin käyttötarpeisiin tai kysyä yhteisön apua.
Yksi haaste mikä omien tietojen tuomisessa Paikkatietoikkunaan Aurajokisäätiön osalta havaittiin, on että jos tietoja tuo paikkatietoformaatissa (esim. shp, mif) datan mahdollisesti sisältämät linkkitiedot eivät näy infoikkunoissa linkkeinä vaan tavallisena tekstinä. Jos taas kohteita piirtää kartalle yksitellen, infoikkunassa voi taas määrittää kivasti mukaan kuvia ja linkkejä. Jälkimmäinen tapa tuottaa tietoa soveltuu hyvin tapauksiin, joissa kohteita ja reittejä on verrattaen vähän.
Jotta omille aineistoillekin saataisiin linkit infoikkunaan, pitää pyytää yhteisöltä apuja. Jos jollain on tähän myös tarpeita, kannattaa vinkata Oskari-verkostolle vaikkapa meililistan kautta niin voidaan yhdessä kehittää työkalua. Githubissa kuvattu tämä toive tarkemmin. Työmäärä tämän palikan tekemiseen ei pitäisi olla suuri, muutama päivä? Tarvitaan vaan tekijä ja pieni rahoitus.Toinen ilmi tullut asia on taustakartta. Usein valmiit taustakartat eivät siihen omaan tarpeeseen sovellu, kartan sävy on hieman väärä tai siinä on liikaa tai liian vähän informaatiota. Tätäkin voi vähän ”huijata” Paikkatietoikkunassa, ja avata käyttöön useita eri tasoja, säätää läpinäkyvyyksiä ja joissain tapauksissa ulkoasua. Paulin toivoi omaan taustakarttaansa enemmän vehreyttä (esim. maastoalueiden värisävyihin) ja korkeuskäyrät näkyviin. Vehreys on vähän hankalampi juttu, mutta korkeuskäyrät ja rinnevalovarjostus löytyy näppärästi Paikkatietoikkunasta.
Matkailuun soveltuva data Suomessa
Isoin keskustelu hankkeessa ja kuntakierroksella tietojen hyödyntäjien kesken on kuitenkin käyty siinä, että miten vastaavat tiedonkeruuhankkeet ja niiden tuottama arvokas paikkatieto saadaan yhteen. Matkailuun soveltuvat tiedot eivät aina myöskään ole suoraan matkailijalle käyttökelpoisia vaan niitä pitää filtteröidä tai lisätä muuta tietoa.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtä yhteistä virallista tahoa joka kerää virkistykseen tai matkailuun liittyvää tietoa. Palveluntarjoajia aiheessa on useita (osa todella hyviäkin!) ja tiedontuottajia vielä enemmän. Mutta mihin ohjata esim. Paulinin tuottamat datat siten, että ne löytyisivät matkailijan käyttöön helposti?
Norjassa asia ainakin näennäisesti hoituu Ut.no palvelun avulla – voisiko Suomessa olla vastaava? Tai voisiko jostain olemassa olevasta palvelusta kehittää virallisen matkailupalvelun? Tarpeena olisi kehittää masterdata virkistys- ja matkailukohteista, johon kerätään eri lähteistä tietoa filtteröiden sitä soveltuvaksi matkailukäyttöön. Kukas lähtisi tätä viemään eteenpäin?
MILLAISIA KÄYTTÖTARPEITA ERI PAIKKATIETOTUOTTEILLA ON?
Tätä selvitettiin Gispolla Maanmittauslaitoksen tilauksesta kevään 2018 aikana. INSPIRE tunnetusti vaatii jonkin verran tutustumista, mutta selvityksen myötä selvisi, että kansalliset tarpeet ovat paljon INSPIRE:n vaatimuksia laajemmat.
Tutkittavana olivat vain muutama teema INSPIRE:n 34:stä aihepiiristä (Hallinnolliset yksiköt, Tilastointiyksiköt, Aluehallinnan, rajoitusten ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt sekä Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut), mutta lopulta selvisi että olisi silti pitänyt tutkia koko kattausta, sillä kansalliset tietotuotteet kuuluivat usein useampaan INSPIRE teemaan.
Pääpaino selvityksessä oli selvittää tiedon tuottajien ja hyödyntäjien tarpeita edellä mainituista tietoteemoista. Tässä niistä muutama nosto, jotka sopivat osin moniin tietotuotteisiin:
- Eheät aikasarjat
- Kansallinen yhtenevä pienaluejako
- Parempi aineistojen löydettävyys ja käytettävyys
- Valmiit paikkatietotuotteet
LUE LISÄÄ SELVITYKSESTÄ PAIKKATIETOALUSTAN SIVUILTA
Selvitystyön loppuraportin tiivistelmä luettavissa nyt Paikkatietoalustan sivuilla.
Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijat Salla Multimäki, Pekka Sarkola ja Sanna Jokela. Maanmittauslaitoksen osalta lisätietoa antaa Panu Muhli. Iso kiitos tiimille ja erityisesti työhön osallistuneille haastateltaville ja työpajailijoille!
HISTORIALLISIA KARTTOJA JA STATISTIIKKAA
Viime viikolla Hel <3 Dev -työpajassa pohdittiin, miten paljon enemmän historiallisista aineistoista ja tilastoista saisi irti, jos vanhat kaupunginosajaot ja muut aluerajat saisi digitoitua irti Kaupunginarkiston kartoista. Tällöin tilastojen datat saisi sidottua maantieteelliseen sijaintiinsa ja voitaisiin analysoida tarkemmin esimerkiksi vanhan Helsingin asuintiheyttä.
Gispon Salla Multimäki innostui aiheesta ja tuotti tilaisuuden jälkeen esimerkin teemakartasta, jossa aluesarjat.fi-palvelun historiatieto on yhdistetty saman aikakauden kaupunginosakarttaan.
Teemakartta näyttää, mikä oli asuinhuoneistojen vedensaantimenetelmä vuonna 1900.
”Katajanokka (8. kaupunginosa) näyttää kehittyneeltä alueelta, koska siellä on suhteessa eniten asuntoja, joissa on oma vesijohto. Tilastoa tarkemmin tarkastelemalla selviää kuitenkin, että 8. kaupunginosan asuntojen kokonaismäärä on vain murto-osa muiden kaupunginosien asuntomäärästä. Katajanokalla on siis vain muutamia uusia, modernein mukavuuksin varustettuja asuntoja. Tämä sopiikin yhteen sen tiedon kanssa, että Katajanokan asemakaava vahvistettiin v. 1895 ja rakentaminen oli vasta alussa,” Salla analysoi.
”Kaupunginosien rajojen digitoinnin tein tällä kertaa käsin, mutta toiveissamme on saada kehitettyä prosessi, jossa skannatuista paperikartoista saisi automaattisesti luettua aluerajat. Tarvetta on muillakin kuin historiantutkijoilla; tänä keväänä Gispon tekemässä INSPIRE-aineistojen hyödyntämistä koskevassa selvityksessä havaittiin, että vanhojen aluerajojen tallentaminen esim. kuntaliitostapauksissa ei ole itsestäänselvää,” Salla jatkaa.
Mitä ajatuksia teissä kartta herättää? Voisiko vanhoja tilastoja ja karttoja digitaalistaa enemmänkin?
VISUALISOIDAAN MAAILMA AI:N JA GIS:N AVULLA
Osallistuin AI & Urban Design tapahtumaan Turussa 9.2.2018 ja sain kunnian kertoa miten visualisoidaan karttoja. Hetken mietin onko minulla mitään annettavaa tähän aiheeseen. AI eli tekoäly kuulostaa pelottavalta, futuristiselta ja tekniseltä. Tavallaan sitä se juuri onkin.
Tapahtumassa puhuttiinkin paljon eettisyydestä ja mitä tapahtuu jos kaupunkisuunnittelussa tulevaisuudessa hyödynnetään tekoälyä, automaattista kuvantunnistusta ja muita virtuaalitodellisuuden ja tiedonhaun keinoja. Kenen algoritmejä käytämme, kenen näkemys on parempi kuin toisen? Jos tekoäly pyrkii kompromissiin miellyttääkseen kaikkia tahoja, onko lopputulos kuitenkaan se mitä yhteiskunnan kannalta pitäisi viedä eteenpäin? Emme kuitenkaan ole ihan vielä siellä.
Se mistä alunperin ajattelin puhua tapahtumassa oli visualisointi ja kartat. Nykyisillä välineillä ja avoimella datalla on mahdollista luoda mielettömän hienoja visualisointeja ja tiedolla johtamisen tueksi näkymiä jopa ihmisten sisäiseen sielunkarttaan (riippuen kuinka avoin olet Somessa). Avoimen lähdekoodin välineillä tämä tottakai onnistuu helpoiten.
Käytin esimerkkinä Suomen (oma mielipide) parhaita karttavisualisointitaitureita Spin Unit- tutkimusryhmän tuloksia ja Topi Tjukanovin blogia, jotka molemmat hyödyntävät mm. QGIS:ä datan visualisointiin. Molemmissa esimerkeissä ollaan vielä ihmisen muodostaman datan ja visualisoinnin kanssa tekemisessä, vaikka kone laskeekin algoritmit jotka muodostavat lopputuloksen. Ihmissilmä erottaa vielä visualisoinnin kauneuden ja määrittää omat mieltymyksensä luokittamalla dataa ja valitsemalla miellyttäviä värejä ja symboleita kartalle. Mitä jos tämän kaiken voisi tuottaa koneellisesti?
Gispo Oy:n Sanna Jokela joutui esiintymään Turun AI weekissä aiheesta AI ja GIS. Ja piti siitä kirjoittaa sitten vähän laajemminkin.
MAPILLARY HYÖDYNTÄÄ KATUNÄKYMÄKUVIEN RAKENTEIDEN TUNNISTUKSESSA KONEÄLYÄ JA IHMISIÄ
KUVISTA VALMIITA KARTTOJA?
Kollegani Salla Multimäki vinkkasi hauskasta tekoälysovelluksesta DeepDreamGenerator, jossa käyttäjä voi yhdistää kaksi kuvaa ja tekoäly luo niistä uuden yhdistelmän: tietokoneen tekemää taidetta. Sovellus hyödyntää Googlen avaamaan DeepDream koodia, jossa toinen referenssikuva antaa tyylin ja toinen kohteiden asettelun. Mitä jos palvelu söisikin ilma- tai satelliittikuvia? No tottakai tätä piti testata. Aika upea! Kartanpiirtäjä sisälläni innostuu! Tässä linkki Sallan satelliittikuvakokeiluihin.
Mitä jos koneälylle opettaisi mikä on ”kaunis kartta” tuottaisiko se sitten automaattisesti meille opaskarttoja tai taustakarttoja, ilman loputtoman pitkää visualisointiprosessia? Algoritmi pitäisi siis optimoida juuri tätä varten.
Vielä ihmisen pitää siis opettaa hieman koneita ja se onnistuu vain sillä, että oikeasti kerrotaan mikä on väärin ja mikä ei. Mapillary tekee tätä kuvantunnistusalgortiminsa parantamiseen. Kuvilta pystytään jo nyt tunnistamaan rakenteita, liikennemerkkejä, kasvillisuutta jne. Mutta lisää työtä tarvitaan ja eri ympäristöissä. Sen lisäksi tarvitaan verifiointia, tarkistuksia ja lisää opettamista.
Olen itse tehnyt ilmakuvatulkintaa joskus ammoisina aikoina ja silloin kuvien vaihtelevat heijastukset ja väriarvot vaikeuttivat niiden automaattista kuvantunnistusta. Erityisesti reuna-alueilla ja ranta-alueilla ongelmia syntyi (missä menee veden ja maan raja ruovikossa?). Varmaankin samat ongelmat ovat vieläkin olemassa. Yhdistämällä eri tietolähteitä, ilmakuvia ja tekoälyä voidaan tulevaisuudessa tunnistaa maankäytön rakenteita yhä paremmin.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta asia on mielenkiintoinen. Kyselimme yleiskaavoittajilta juuri miten aluevaraukset nykyisin määritellään. Miten ne rajataan jos kiinteistörajat eivät ole yleiskaavoituksessa tärkeitä rajoittavia tekijöitä? Ja vastaus oli, että alueet ovat loogisia kokonaisuuksia jotka vain ovat sopivan kokoisia ja alueellisesti yhtenväisiä. ”Me vain tiedetään ne”. Kaavan kohteet myös linkittyvät toisiinsa siten, että jos jotain kohdetta ei hyväksytä, se vaikuttaa mahdollisesti koko kohteen ympäristöön tai koko kaavaan. Miten opettaa koneille paikallistuntemusta ja ottamaan huomioon kohteiden suhteet toisiinsa? Ja lisäksi koneälyn pitää ottaa huomioon poliittiset (eriävät) näkemykset ja historiatiedot, joista ei ole välttämättä digitaalista jälkeä olemassa. Todella mielenkiintoista ja varmasti ratkaisuja löytyy, mutta opettamista pitää tehdä.
Jos lukijoilla on ajatuksia tai ideoita tämän suhteen, kannattaa osallistua AI Societyn toimintaan ja keskusteluihin. Itse ainakin innostuin!
LINKKIVINKKEJÄ:
Paikkatietoalustan osahankkeessa tähdätään tulevaan
Paikkatietoalustaan liittyvä Maankäyttöpäätökset -hankekokonaisuus on alkuvaiheessa, mutta tavoitteet ovat korkealla. Tarkoituksena on mm. valmistella tietotuotteita ja tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä tulevaisuuteen, jossa tiedot päivittyvät kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin automaattisesti ja 3D-maailma on osa maankäytön arkipäivää. Gispo Oy oli mukana määrittelemässä syksyllä 2017 vähimmäisvaatimuksia tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää varten.
Gispo tutkimassa INSPIRE:n vaatimuksia
Gispo Oy:n tehtävänä oli laatia Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitys niistä kansallisista maankäyttöpäätöksiä koskevista tiedoista, joita EU:n INSPIRE-direktiivin velvoitteisiin kuuluu. Tärkeimmäksi INSPIRE-tietomalliksi valikoitui PLU eli Planned Land Use tietomalli, joka on yhtenevä eri kaavatasojen tietomallien kanssa. Muita maankäyttöön liittyviä tietoja löytyi myös mm. AM ja PS-skeemoista.
Mitä tietoja itse asiassa INSPIRE meiltä vaatii? Ovatko nykyiset tiedot sen mukaisia, että vaatimukset täyttyvät ja mitä pitäisi tehdä jos näin ei ole? Näihin kysymyksiin raportissa vastataan. Samalla tutkailtiin nykyisiä kansallisia maankäytön tietomalleja (KuntaGML:n asemakaava ja yleiskaava sekä HAME-hankkeen maakuntakaavojen tietomallit) ja pohditaan niiden tulevaa kehitystä.
Kansainvälisyys vs. kansallisuus?
Ehkä tärkein havainto oli, että nykyiset kansalliset mallit eivät vielä vastaa täysin INSPIRE:n vaatimuksia, mutta sisällöllisillä korjauksilla ne saadaan EU:n vaatimalle tasolle. Lisäksi kansallisesti pitää luoda tietomalleja tukevia koodilistoja, esimerkiksi kaavamerkintöjen osalta, jotta tiedontuottajien työ helpottuisi ja data saataisiin samalla harmonisoitua yhteiskäyttöä varten. Yksilöivät tunnisteet niin aineistoille kuin itse yksittäisille paikkatietokohteillekin mahdollistavat jatkossa tiedon paremman linkittymisen tietoaineistosta ja -järjestelmästä toiseen. Järkevää olisi myös lisätä kohteille alku- ja loppupäiväystiedot ja siten saada elinkaarimalliaajttelu paremmin mukaan tietovarantoihin.
Erityinen huomio oli, että itse asiassa ne kansalliset vaatimukset ovat haastavempia toteuttaa kuin INSPIRE:n mukaisuuden toteuttaminen. Miten 3D huomioidaan, entä lainsäädännön muutokset ja sähköinen arkistointi tai vaikkapa historiatietojen ylläpito?
Lue koko selvitys Paikkatietoalustan sivuilta
Selvitystyön loppuraportti kommenteilla on 15.12. asti Paikkatietoalustan sivuilla.
Selvityksessä määriteltiin tulevaisuutta ajatellen seuraavaa:
- Maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset huomioiden etenkin INSPIRE-direktiivin vaatimukset
- Maankäyttöpäätöstiedoille yhteentoimivuuden takaavat ydintiedot
- Arvioitiin kansallisten tietomallien yhteensopivuutta INSPIRE-tietomalleihin
”Yhteistyö Gispo Oy:n kanssa oli sujuvaa, viestintä selkeää ja lopputulos kattava ja ammattimainen.” – Topi Tjukanov, Ympäristöministeriö
Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijoiden Pekka Sarkola, Sanna Jokela ja Santtu Pyykkönen lisäksi SYKE:n Lena Hallin-Pihlatie, jonka äärimmäisen osaavaa asiantuntemusta tarvittiin etenkin INSPIRE-tietojen tarkastelussa. Ympäristöministeriön osalta lisätietoa antaa Topi Tjukanov. Iso kiitos tiimille ja ohjausryhmälle toteutuksesta!