AURAJOKI KARTALLE -HANKE TUO KULTTUURI- JA VIRKISTYSKOHTEITA ESILLE
Aurajokisäätiön Leader-rahoitteisen Aurajoki kartalle -hankkeen tuloksia on esitelty kevään aikana Turussa, Aurassa ja Pöytyällä. Sinikka Paulin, Aurajokisäätiön toiminnajohtaja on vuoden aikana kerännyt valtavan määrään paikkatietoa Aurajoen alueelta, jotka sopivat virkistys- ja matkailukäyttöön. Mukana on reittejä, mielenkiintoisia kohteita, tarinoita ja valokuvia.
Mahdollisimman kustannustehokas karttapalveluratkaisu yhdistyksille?
Vuoden 2017 keväällä Paulin otti Gispoon yhteyttä ja kyseli tukea tiedon tuotannon työkaluissa sekä miten tietoja voisi julkaista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Pienillä yhdistyksillä ja säätiöillä ei usein ole mahdollisuutta hyödyntää maksullisia ohjelmistoja ja aloimme tutkimaan millainen ratkaisu soveltuisi Aurajokisäätiölle parhaiten.
Päätettiin, että Paulin alkaa tuottaa QGIS ohjelmistolla tietoja. Lyhyen QGIS koulutuksen jälkeen Paulin aloitti itsenäisesti tietojen tuottamisen ja tykästyi ohjelmistoon. Tarkoituksena on myös tallentaa tiedot Lounais-Suomen avoimia paikkatietoja yhteen keräävän Lounaistiedon ylläpitämälle palvelimelle ja jaella materiaali sitä kautta avoimesti tiedostomuodossa ja rajapinnoilla. Mahdollista olisi käyttää myös suoraa PostGIS tietokantayhteyttä Aurajokisäätiön ja Lounaistiedon välillä, mutta käytännön työn edetessä havaittiin, että toteutus kannattaa tehdä vasta kun aineistot pääsevät ylläpitovaiheeseen.
Karttaupotuksia omille sivuille
Aurajokisäätiö halusi tiedot myös näkyviin omille sivuilleen karttaupotusten kautta. Tähän testattiin muutamia ilmaisia vaihtoehtoja.
Carto.com on SAAS palveluna tarjottava avoimen lähdekoodin karttavisualisointityökalu ja vielä viime vuonna kuka tahansa pystyi saamaan rajoitetun käyttöoikeuden Carton palveluun. Nyt käyttöä on vähän rajattu, mutta tunnuksia saa vielä pyytämällä mm. yhdistysten, koulutuksen ja yksityishenkilöiden käyttöön. Carto on visuaalisesti näyttävä ja sillä voi tehdä kauniita karttoja nopeasti. Aurajokisäätiön tapauksessa ilmaisen tilin rajoitukset tulivat kuitenkin pian vastaan. Taustakarttoihin haluttiin myös suomalaisia aineistoja ja tasolistauksessa oli 8 tason rajoitus. Myös palvelun pysyvyys mietitytti Aurajokisäätiötä.
Siksi päädyttiin Paikkatietoikkunaan ja sitä kautta tuotettavaan karttaupotukseen. Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen geoportaali, joka sisältää satoja kansallisia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää karttaupotuksissa näppärästi. Yhtenä mukavana lisänä palvelu mahdollistaa omien kohteiden sekä omien aineistojen lisäyksen. Paulin työstääkin parhaillaan itse aineistoja Paikkatietoikkunaan, tuloksia näemme varmasti pian!
Ilmaisuuden ja käytettävyyden raja
Jos oma tarve on erittäin spesifi, ilmaisista palveluista voi olla vaikea löytää sopivaa ratkaisua. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot toki sallivat sen, että itse alkaa tuotamaan työkaluja. Mutta jos resurssit eivät riitä, pitää taivuttaa ratkaisuja omiin käyttötarpeisiin tai kysyä yhteisön apua.
Yksi haaste mikä omien tietojen tuomisessa Paikkatietoikkunaan Aurajokisäätiön osalta havaittiin, on että jos tietoja tuo paikkatietoformaatissa (esim. shp, mif) datan mahdollisesti sisältämät linkkitiedot eivät näy infoikkunoissa linkkeinä vaan tavallisena tekstinä. Jos taas kohteita piirtää kartalle yksitellen, infoikkunassa voi taas määrittää kivasti mukaan kuvia ja linkkejä. Jälkimmäinen tapa tuottaa tietoa soveltuu hyvin tapauksiin, joissa kohteita ja reittejä on verrattaen vähän.
Jotta omille aineistoillekin saataisiin linkit infoikkunaan, pitää pyytää yhteisöltä apuja. Jos jollain on tähän myös tarpeita, kannattaa vinkata Oskari-verkostolle vaikkapa meililistan kautta niin voidaan yhdessä kehittää työkalua. Githubissa kuvattu tämä toive tarkemmin. Työmäärä tämän palikan tekemiseen ei pitäisi olla suuri, muutama päivä? Tarvitaan vaan tekijä ja pieni rahoitus.Toinen ilmi tullut asia on taustakartta. Usein valmiit taustakartat eivät siihen omaan tarpeeseen sovellu, kartan sävy on hieman väärä tai siinä on liikaa tai liian vähän informaatiota. Tätäkin voi vähän ”huijata” Paikkatietoikkunassa, ja avata käyttöön useita eri tasoja, säätää läpinäkyvyyksiä ja joissain tapauksissa ulkoasua. Paulin toivoi omaan taustakarttaansa enemmän vehreyttä (esim. maastoalueiden värisävyihin) ja korkeuskäyrät näkyviin. Vehreys on vähän hankalampi juttu, mutta korkeuskäyrät ja rinnevalovarjostus löytyy näppärästi Paikkatietoikkunasta.
Matkailuun soveltuva data Suomessa
Isoin keskustelu hankkeessa ja kuntakierroksella tietojen hyödyntäjien kesken on kuitenkin käyty siinä, että miten vastaavat tiedonkeruuhankkeet ja niiden tuottama arvokas paikkatieto saadaan yhteen. Matkailuun soveltuvat tiedot eivät aina myöskään ole suoraan matkailijalle käyttökelpoisia vaan niitä pitää filtteröidä tai lisätä muuta tietoa.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtä yhteistä virallista tahoa joka kerää virkistykseen tai matkailuun liittyvää tietoa. Palveluntarjoajia aiheessa on useita (osa todella hyviäkin!) ja tiedontuottajia vielä enemmän. Mutta mihin ohjata esim. Paulinin tuottamat datat siten, että ne löytyisivät matkailijan käyttöön helposti?
Norjassa asia ainakin näennäisesti hoituu Ut.no palvelun avulla – voisiko Suomessa olla vastaava? Tai voisiko jostain olemassa olevasta palvelusta kehittää virallisen matkailupalvelun? Tarpeena olisi kehittää masterdata virkistys- ja matkailukohteista, johon kerätään eri lähteistä tietoa filtteröiden sitä soveltuvaksi matkailukäyttöön. Kukas lähtisi tätä viemään eteenpäin?
MILLAISIA KÄYTTÖTARPEITA ERI PAIKKATIETOTUOTTEILLA ON?
Tätä selvitettiin Gispolla Maanmittauslaitoksen tilauksesta kevään 2018 aikana. INSPIRE tunnetusti vaatii jonkin verran tutustumista, mutta selvityksen myötä selvisi, että kansalliset tarpeet ovat paljon INSPIRE:n vaatimuksia laajemmat.
Tutkittavana olivat vain muutama teema INSPIRE:n 34:stä aihepiiristä (Hallinnolliset yksiköt, Tilastointiyksiköt, Aluehallinnan, rajoitusten ja sääntelyn piiriin kuuluvat alueet ja raportointiyksiköt sekä Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut), mutta lopulta selvisi että olisi silti pitänyt tutkia koko kattausta, sillä kansalliset tietotuotteet kuuluivat usein useampaan INSPIRE teemaan.
Pääpaino selvityksessä oli selvittää tiedon tuottajien ja hyödyntäjien tarpeita edellä mainituista tietoteemoista. Tässä niistä muutama nosto, jotka sopivat osin moniin tietotuotteisiin:
- Eheät aikasarjat
- Kansallinen yhtenevä pienaluejako
- Parempi aineistojen löydettävyys ja käytettävyys
- Valmiit paikkatietotuotteet
LUE LISÄÄ SELVITYKSESTÄ PAIKKATIETOALUSTAN SIVUILTA
Selvitystyön loppuraportin tiivistelmä luettavissa nyt Paikkatietoalustan sivuilla.
Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijat Salla Multimäki, Pekka Sarkola ja Sanna Jokela. Maanmittauslaitoksen osalta lisätietoa antaa Panu Muhli. Iso kiitos tiimille ja erityisesti työhön osallistuneille haastateltaville ja työpajailijoille!
HISTORIALLISIA KARTTOJA JA STATISTIIKKAA
Viime viikolla Hel <3 Dev -työpajassa pohdittiin, miten paljon enemmän historiallisista aineistoista ja tilastoista saisi irti, jos vanhat kaupunginosajaot ja muut aluerajat saisi digitoitua irti Kaupunginarkiston kartoista. Tällöin tilastojen datat saisi sidottua maantieteelliseen sijaintiinsa ja voitaisiin analysoida tarkemmin esimerkiksi vanhan Helsingin asuintiheyttä.
Gispon Salla Multimäki innostui aiheesta ja tuotti tilaisuuden jälkeen esimerkin teemakartasta, jossa aluesarjat.fi-palvelun historiatieto on yhdistetty saman aikakauden kaupunginosakarttaan.
Teemakartta näyttää, mikä oli asuinhuoneistojen vedensaantimenetelmä vuonna 1900.
”Katajanokka (8. kaupunginosa) näyttää kehittyneeltä alueelta, koska siellä on suhteessa eniten asuntoja, joissa on oma vesijohto. Tilastoa tarkemmin tarkastelemalla selviää kuitenkin, että 8. kaupunginosan asuntojen kokonaismäärä on vain murto-osa muiden kaupunginosien asuntomäärästä. Katajanokalla on siis vain muutamia uusia, modernein mukavuuksin varustettuja asuntoja. Tämä sopiikin yhteen sen tiedon kanssa, että Katajanokan asemakaava vahvistettiin v. 1895 ja rakentaminen oli vasta alussa,” Salla analysoi.
”Kaupunginosien rajojen digitoinnin tein tällä kertaa käsin, mutta toiveissamme on saada kehitettyä prosessi, jossa skannatuista paperikartoista saisi automaattisesti luettua aluerajat. Tarvetta on muillakin kuin historiantutkijoilla; tänä keväänä Gispon tekemässä INSPIRE-aineistojen hyödyntämistä koskevassa selvityksessä havaittiin, että vanhojen aluerajojen tallentaminen esim. kuntaliitostapauksissa ei ole itsestäänselvää,” Salla jatkaa.
Mitä ajatuksia teissä kartta herättää? Voisiko vanhoja tilastoja ja karttoja digitaalistaa enemmänkin?
VISUALISOIDAAN MAAILMA AI:N JA GIS:N AVULLA
Osallistuin AI & Urban Design tapahtumaan Turussa 9.2.2018 ja sain kunnian kertoa miten visualisoidaan karttoja. Hetken mietin onko minulla mitään annettavaa tähän aiheeseen. AI eli tekoäly kuulostaa pelottavalta, futuristiselta ja tekniseltä. Tavallaan sitä se juuri onkin.
Tapahtumassa puhuttiinkin paljon eettisyydestä ja mitä tapahtuu jos kaupunkisuunnittelussa tulevaisuudessa hyödynnetään tekoälyä, automaattista kuvantunnistusta ja muita virtuaalitodellisuuden ja tiedonhaun keinoja. Kenen algoritmejä käytämme, kenen näkemys on parempi kuin toisen? Jos tekoäly pyrkii kompromissiin miellyttääkseen kaikkia tahoja, onko lopputulos kuitenkaan se mitä yhteiskunnan kannalta pitäisi viedä eteenpäin? Emme kuitenkaan ole ihan vielä siellä.
Se mistä alunperin ajattelin puhua tapahtumassa oli visualisointi ja kartat. Nykyisillä välineillä ja avoimella datalla on mahdollista luoda mielettömän hienoja visualisointeja ja tiedolla johtamisen tueksi näkymiä jopa ihmisten sisäiseen sielunkarttaan (riippuen kuinka avoin olet Somessa). Avoimen lähdekoodin välineillä tämä tottakai onnistuu helpoiten.
Käytin esimerkkinä Suomen (oma mielipide) parhaita karttavisualisointitaitureita Spin Unit- tutkimusryhmän tuloksia ja Topi Tjukanovin blogia, jotka molemmat hyödyntävät mm. QGIS:ä datan visualisointiin. Molemmissa esimerkeissä ollaan vielä ihmisen muodostaman datan ja visualisoinnin kanssa tekemisessä, vaikka kone laskeekin algoritmit jotka muodostavat lopputuloksen. Ihmissilmä erottaa vielä visualisoinnin kauneuden ja määrittää omat mieltymyksensä luokittamalla dataa ja valitsemalla miellyttäviä värejä ja symboleita kartalle. Mitä jos tämän kaiken voisi tuottaa koneellisesti?
Gispo Oy:n Sanna Jokela joutui esiintymään Turun AI weekissä aiheesta AI ja GIS. Ja piti siitä kirjoittaa sitten vähän laajemminkin.
MAPILLARY HYÖDYNTÄÄ KATUNÄKYMÄKUVIEN RAKENTEIDEN TUNNISTUKSESSA KONEÄLYÄ JA IHMISIÄ
KUVISTA VALMIITA KARTTOJA?
Kollegani Salla Multimäki vinkkasi hauskasta tekoälysovelluksesta DeepDreamGenerator, jossa käyttäjä voi yhdistää kaksi kuvaa ja tekoäly luo niistä uuden yhdistelmän: tietokoneen tekemää taidetta. Sovellus hyödyntää Googlen avaamaan DeepDream koodia, jossa toinen referenssikuva antaa tyylin ja toinen kohteiden asettelun. Mitä jos palvelu söisikin ilma- tai satelliittikuvia? No tottakai tätä piti testata. Aika upea! Kartanpiirtäjä sisälläni innostuu! Tässä linkki Sallan satelliittikuvakokeiluihin.
Mitä jos koneälylle opettaisi mikä on ”kaunis kartta” tuottaisiko se sitten automaattisesti meille opaskarttoja tai taustakarttoja, ilman loputtoman pitkää visualisointiprosessia? Algoritmi pitäisi siis optimoida juuri tätä varten.
Vielä ihmisen pitää siis opettaa hieman koneita ja se onnistuu vain sillä, että oikeasti kerrotaan mikä on väärin ja mikä ei. Mapillary tekee tätä kuvantunnistusalgortiminsa parantamiseen. Kuvilta pystytään jo nyt tunnistamaan rakenteita, liikennemerkkejä, kasvillisuutta jne. Mutta lisää työtä tarvitaan ja eri ympäristöissä. Sen lisäksi tarvitaan verifiointia, tarkistuksia ja lisää opettamista.
Olen itse tehnyt ilmakuvatulkintaa joskus ammoisina aikoina ja silloin kuvien vaihtelevat heijastukset ja väriarvot vaikeuttivat niiden automaattista kuvantunnistusta. Erityisesti reuna-alueilla ja ranta-alueilla ongelmia syntyi (missä menee veden ja maan raja ruovikossa?). Varmaankin samat ongelmat ovat vieläkin olemassa. Yhdistämällä eri tietolähteitä, ilmakuvia ja tekoälyä voidaan tulevaisuudessa tunnistaa maankäytön rakenteita yhä paremmin.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta asia on mielenkiintoinen. Kyselimme yleiskaavoittajilta juuri miten aluevaraukset nykyisin määritellään. Miten ne rajataan jos kiinteistörajat eivät ole yleiskaavoituksessa tärkeitä rajoittavia tekijöitä? Ja vastaus oli, että alueet ovat loogisia kokonaisuuksia jotka vain ovat sopivan kokoisia ja alueellisesti yhtenväisiä. ”Me vain tiedetään ne”. Kaavan kohteet myös linkittyvät toisiinsa siten, että jos jotain kohdetta ei hyväksytä, se vaikuttaa mahdollisesti koko kohteen ympäristöön tai koko kaavaan. Miten opettaa koneille paikallistuntemusta ja ottamaan huomioon kohteiden suhteet toisiinsa? Ja lisäksi koneälyn pitää ottaa huomioon poliittiset (eriävät) näkemykset ja historiatiedot, joista ei ole välttämättä digitaalista jälkeä olemassa. Todella mielenkiintoista ja varmasti ratkaisuja löytyy, mutta opettamista pitää tehdä.
Jos lukijoilla on ajatuksia tai ideoita tämän suhteen, kannattaa osallistua AI Societyn toimintaan ja keskusteluihin. Itse ainakin innostuin!
LINKKIVINKKEJÄ:
Paikkatietoalustan osahankkeessa tähdätään tulevaan
Paikkatietoalustaan liittyvä Maankäyttöpäätökset -hankekokonaisuus on alkuvaiheessa, mutta tavoitteet ovat korkealla. Tarkoituksena on mm. valmistella tietotuotteita ja tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä tulevaisuuteen, jossa tiedot päivittyvät kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin automaattisesti ja 3D-maailma on osa maankäytön arkipäivää. Gispo Oy oli mukana määrittelemässä syksyllä 2017 vähimmäisvaatimuksia tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää varten.
Gispo tutkimassa INSPIRE:n vaatimuksia
Gispo Oy:n tehtävänä oli laatia Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitys niistä kansallisista maankäyttöpäätöksiä koskevista tiedoista, joita EU:n INSPIRE-direktiivin velvoitteisiin kuuluu. Tärkeimmäksi INSPIRE-tietomalliksi valikoitui PLU eli Planned Land Use tietomalli, joka on yhtenevä eri kaavatasojen tietomallien kanssa. Muita maankäyttöön liittyviä tietoja löytyi myös mm. AM ja PS-skeemoista.
Mitä tietoja itse asiassa INSPIRE meiltä vaatii? Ovatko nykyiset tiedot sen mukaisia, että vaatimukset täyttyvät ja mitä pitäisi tehdä jos näin ei ole? Näihin kysymyksiin raportissa vastataan. Samalla tutkailtiin nykyisiä kansallisia maankäytön tietomalleja (KuntaGML:n asemakaava ja yleiskaava sekä HAME-hankkeen maakuntakaavojen tietomallit) ja pohditaan niiden tulevaa kehitystä.
Kansainvälisyys vs. kansallisuus?
Ehkä tärkein havainto oli, että nykyiset kansalliset mallit eivät vielä vastaa täysin INSPIRE:n vaatimuksia, mutta sisällöllisillä korjauksilla ne saadaan EU:n vaatimalle tasolle. Lisäksi kansallisesti pitää luoda tietomalleja tukevia koodilistoja, esimerkiksi kaavamerkintöjen osalta, jotta tiedontuottajien työ helpottuisi ja data saataisiin samalla harmonisoitua yhteiskäyttöä varten. Yksilöivät tunnisteet niin aineistoille kuin itse yksittäisille paikkatietokohteillekin mahdollistavat jatkossa tiedon paremman linkittymisen tietoaineistosta ja -järjestelmästä toiseen. Järkevää olisi myös lisätä kohteille alku- ja loppupäiväystiedot ja siten saada elinkaarimalliaajttelu paremmin mukaan tietovarantoihin.
Erityinen huomio oli, että itse asiassa ne kansalliset vaatimukset ovat haastavempia toteuttaa kuin INSPIRE:n mukaisuuden toteuttaminen. Miten 3D huomioidaan, entä lainsäädännön muutokset ja sähköinen arkistointi tai vaikkapa historiatietojen ylläpito?
Lue koko selvitys Paikkatietoalustan sivuilta
Selvitystyön loppuraportti kommenteilla on 15.12. asti Paikkatietoalustan sivuilla.
Selvityksessä määriteltiin tulevaisuutta ajatellen seuraavaa:
- Maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset huomioiden etenkin INSPIRE-direktiivin vaatimukset
- Maankäyttöpäätöstiedoille yhteentoimivuuden takaavat ydintiedot
- Arvioitiin kansallisten tietomallien yhteensopivuutta INSPIRE-tietomalleihin
”Yhteistyö Gispo Oy:n kanssa oli sujuvaa, viestintä selkeää ja lopputulos kattava ja ammattimainen.” – Topi Tjukanov, Ympäristöministeriö
Mukana projektitiimissä olivat Gispo Oy:n asiantuntijoiden Pekka Sarkola, Sanna Jokela ja Santtu Pyykkönen lisäksi SYKE:n Lena Hallin-Pihlatie, jonka äärimmäisen osaavaa asiantuntemusta tarvittiin etenkin INSPIRE-tietojen tarkastelussa. Ympäristöministeriön osalta lisätietoa antaa Topi Tjukanov. Iso kiitos tiimille ja ohjausryhmälle toteutuksesta!
Osana Turun kaupungin Hyvä Arkiympäristö -hanketta Gispo Oy oli mukana toteuttamassa Mapillary-työpajaa. Gispo Oy koulutti opettajat Mapillaryn käyttöön sekä teki ehdotuksia Mapillaryn hyödyntämisessä muissa kaupungin toimenpiteissä, kuten talvipyöräilyreittien kunnossapidon välineenä. Turun kaupunki halusi selvittää Pansion koululaisten käyttämiltä koulureiteiltä kokemuksia ja kommentteja ongelmallisista ja vaarallisista kohteista.
”Meillä Turun kaupungilla on käytössämme Palautepalvelu, johon asukkaat voivat jättää kommentteja, moitteita, toiveita yms. koskien kaupungin toimintaa. Tämä upea palvelu ei kuitenkaan tavoita kaikkia kaupunkilaisia ja siksi tarvitsemme myös muita tapoja kuulla kaupungissa asuvia ihmisiä. Tähän kokonaisuuteen liittyen toteutimme Hyvä Arkiympäristö -hankkeen osaprojektin Pansion alakoululaisten kanssa. Hyvä Arkiympäristö -hanke on palkittu vuonna 2017 valtakunnallisella Kuntatekniikan saavutus -tunnustuksella”, kertoo Risto Anttonen Turun kaupungilta
Koululaiset kuvasivat opettajien johdolla käyttämiään koulumatkareittejään action-kameroilla, latasivat ne Mapillaryyn ja lisäsivät kommentit kuvaamilleen reiteille luokissa käytyjen keskusteluiden jälkeen.
”Reitit kommentteineen tulivat meille Kiinteistöliikelaitoksen Infrapalveluihin ja jokaiseen niihin etsittiin toimenpide, mikäli niin katsoimme järkeväksi. Infrapalveluissa voimme suoraan toteuttaa meidän vastuullemme kuuluvia toimia, kuten asfaltin uusimista, hulevesiongelmien ratkaisua, katumaalauksien uusimista yms. Kommentit ja kehitysehdotuksen, mitkä koskevat muita hallintokuntia, tullaan ohjaamaan eteenpäin niistä vastaaville tahoille.”, kertoo Risto Anttonen.
Näin jokainen alakoululaisilta noussut kommentti tehdään näkyväksi kaupungin organisaatiossa. On myös tärkeää viedä projekti nopeasti maaliin ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, jotta projektiin osallistuneet koululaiset ymmärtävät, että heidän tekemä työ on arvokasta.
Opettajat ja oppilaat olivat innostuneita uudesta lähestymistavasta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa heitä lähellä oleviin asioihin. Alkuun pääseminen vaati perehdyttämistä action-kameroiden sekä Mapillaryn käyttöön. Laadukasta ja sopivan hintaista koulutusta tarvitaankin myös jatkossa. Mapillary on hyvä työkalu lasten ja nuorten kanssa toimiessa. Turun kaupungissa tullaan käyttämään Mapillaryä mahdollisesti myös talvipyöräilyyn liittyen.
Lue myös Mapillaryn tekemä artikkeli aiheesta Youth Citizen Engegement: Fixing School Routes in Turku, Finland
MIKÄ MAPILLARY?
Katunäkymätiedot ovat varmasti tuttuja mm. Google StreetView-palvelusta. Mapillary on vastaava, mutta datan keruuta voi toteuttaa kuka tahansa.
Mapillaryn avulla katunäkymätietoja ympäristöstä voi kerätä ilman raskasta kalustoa tai kamera-autoja. Näin kuvamateriaalia voidaan kerätä myös luontopoluilta ja pyöräteistä. Joukkoistamalla tuotettu tieto kerätään kamerakännykällä tai GPS:llä varustetulla action kameralla – tarvitaan vain vähän muistia ja liikkumisen iloa.
MAPILLARYN KÄYTÖN TOP 5 VINKKIÄ
- Kännykkäsovellus on helppo tapa lähteä kokeilemaan, se ei vaadi paljon opettelua
- Action kameroiden käyttö on hieman vaativampaa, mutta samalla kuvien laatu paranee. Eli satsaa laitteisiin, jos mahdollista.
- Järeämmät kamerat ovat usein kalliita, mutta niitä voi saada myös lainaan. Esimerkiksi kirjastot voisivat toimia lainauspisteinä!
- Pienet kilpailut motivoivat mukaan joukkoistamiseen! Kehitä vaikkapa “Kuvaa kotikatusi”-kilpailu tai ota Mapillary mukaan työpaikkasi työssäliikkumiskilpailuun.
- Talvikuvaus tuo arvokasta tietoa esim. pyöräteiden laadusta talviaikaan, mutta varaudu sääolosuhteisiin ja pimeän tuloon!
GISPO AUTTAA
Mapillary on maailmanlaajuinen palvelu, joka tallettaa otetut katunäkymäkuvat ja muodostaa niistä reittejä ja virtuaalinäkymiä. Kuvat ovat avointa dataa ja ne voi myös ladata omaan käyttöön pakattuna. Gispo Oy tarjoaa Mapillaryn käyttökoulutuksia sekä työpajoja ja voimme toimia joukkoistamisen mahdollistajana. Voimme myös yhdessä suunnitella palvelun käyttöä tarpeisiinne. Ota yhteyttä info@gispo.fi, niin jutellaan lisää!
1. Kasvata tuottavuuttasi: oppiessasi uusia työkaluja paikkatiedon toimialalla varmistat tuottavuuden kasvun toimissasi.
2. Kasvata kysyntääsi työmarkkinoilla: vankka osaaminen on tärkeä meriitti ja valtti työmarkkinoilla. Työnantajat ja tiimit etsivät aina korkeinta osaamista.
3. Nauti työstäsi: uusien työkalujen oppiminen lisää usein myös toimiesi miellekkyyttä.
4. Uudista työkalupakkiasi: teknologia kehittyy vauhdilla myös paikkatiedon alalla eikä samoja työkaluja käytetä usein edes viittä vuotta kauempaa.
5. Älä jää jälkeen: jos sinä et uudista osaamistasi, muut sen kyllä tekevät.
Vai mitä mieltä sinä olet?
Jos avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisut kiinnostaa, tutustu Gispon koulutustarjontaan linkistä: www.gispo.fi/koulutukset
Kun Turussa tarjoutui tilaisuus konseptoida ja toteuttaa sovelluksia Turun kampus- ja tiedepuiston alueen ihmisten ja yritysten hyväksi, yhteensä 16 tiimiä ja kymmeniä ihmisiä otti haasteen vastaan ja lähti tavoittelemaan 8000 € palkintoa. Gispo Oy oli mukana Turku Science Park Oy:n tilauksesta avustamassa ja sparraamassa tiimejä. Hackathon järjestettiin yhden viikonlopun aikana 29.9.-1.10.2017. Pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda Turun tiedepuiston alueesta mahdollisimman elävä kaupunginosa.
AVOINTA TIETOA, 3D-KAUPUNKIMALLI JA IOT-ALUSTA
Turun kaupunki tarjosi kilpailutiimeille erilaisia avoimia aineistoja ja ohjelmointirajapintoja esimerkiksi joukkoliikenteeseen, tapahtumiin ja paikkatietoon liittyen. Myös Turun 3D-malli tarjottiin kilpailijoiden käyttöön. Tarjolla oli myös Sova3D:n www-alusta ja Elisan IoT-alusta. Aineistoihin voi tietenkin edelleen tutustua ja hyödyntääkin. Viikonlopun aikana toteutettiin myös pieni happihyppely, jossa Turun kaupungin Janne Mustosen johdolla tutustuttiin alueeseen ja samalla Gispo kuvasi Mapillaryyn alueen kuvia.
Mahtavat voittajatiimit
Voittajiksi tuomaroitiin lopulta kaksi tiimiä: Go Questing ja TwinCities. Toisen voittajatiimin osallistujat eivät tunteneet toisiaan ennestään ja kokivat feenixmäisen kohtalon voittamalla kisan. Molemmat tiimit voittivat 4000€ ja pääsevät pitchaamaan ideaansa Turun vierailu- ja innovaatiokeskuksen avajaisiin 7.12.2017.
Gispon tiimi apuna
Tilaisuuden juontamisesta ja aikataulutuksesta vastasi Gispon Sanna Jokela. Erno Mäkinen Gispolta puolestaan tuki tiimejä avoimen datan hyödyntämisessä ja teknisten alustojen käytössä. Asiantuntijat Elisalta, Turun kaupungilta ja Varsinais-Suomen liitolta ja Turku Science Parkilta ohjasivat myös tiimejä.
”Järjestetty Turku Future Hackathon -tapahtuma oli onnistunut uuden toimintamallin kokeilu jossa tehdään kumppaneiden kanssa käytännön työtä kädet saveen meiningillä. Tälläisten tilaisuuksien fasilitointi ja sen onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää ja tässä työssä Gispo onnistui mahtavasti.” – kertoo eritysiasiantuntija Janne Mustonen Turun kaupungilta.
”Hackathon-tyyppisessä tapahtumassa kilpailun vetäjällä on merkittävä rooli ohjelman sujuvassa etenemisessä sekä fiiliksen luomisessa. Homma oli koko viikonlopun Sannan hyppysissä ja positiivinen energia siirtyi niin kilpailijoihin kuin järjestelyporukkaankin. Hyvin vedetty! :)” – Kalle Luhtinen, Turku Science Park Oy
Helsingin kaupungin kesällä 2016 lanseeraama kaupunkipyöräjärjestelmä on ollut tänäkin kesänä kovassa käytössä. Pysäkkiverkko kasvoi vuodelle 2017 yli sadalla uudella asemalla, jotka sijaitsevat keskimäärin n. 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Kauas ei siis tarvitse kävellä, vaikka pyörät joltain pysäkiltä loppuisivatkin. Kaupunkipyöräilijän arjen helpottamiseksi pyörien reaaliaikaisen saatavuustilanteen näkee mm. kaupunkifillarit.fi-sivulta, joka hyödyntää HSL:n avointa Digitransit-rajapintaa. Samaa rajapintaa käytettiin myös tässä artikkelissa pysäkkien sijaintien hankinnassa.
Pysäkkejä löytyy Arabiasta Lauttasaareen, ja kymmenen pysäkkiä on sijoitettu Espooseen Matinkylä-Olari-akselille. Paikkatieto.com-blogi heitti toukokuussa Suomen tiettävästi ensimmäisen kaupunkipyörähaasteen, jonka tarkoituksena oli kiertää Espoon kaupunkipyöräasemat vaihtaen pyörää joka asemalla. Huolellisen suunnittelun jälkeen haasteen suorittamiseen kului aikaa 39 minuuttia.
Espoon kaupunkipyörähaaste ei asettanut suuria haasteita reitinvalinnan suhteen. Asemien vähäisen määrän ansiosta pysäkkien järjestyksen optimointi oli yksinkertaista, ja pysäkkien välinen reititys onnistui OpenStreetMap-pohjaisilla reititystyökaluilla. Mutta miten reitin optimointi onnistuu, kun pysäkkejä on kymmenen sijasta yli sata?
Ratkaisun ongelmaan tuo maksuton avoimen lähdekoodin Open Door Logistics Studio. Sovellus lukee pysäkkien sijainnit Excel-talukosta ja optimoi tehokkaimman reitin pysäkkien välillä hyödyntäen OpenStreetMap-karttaa sekä GraphHopper-reititysrajapintaa. ODL Studio osaa tarvittaessa myös mm. geokoodata osoitteita, ratkaista ja aikatauluttaa usean ajoneuvon reititysongelmia sekä tuottaa ratkaisuista tilastoja ja raportteja PDF-muodossa. Kaupunkipyörähaasteen suunnittelussa käyttäjän vastuulle jää lähtöpisteen ja maalin valitseminen.
Haaste alkaa Käpylän Pohjolanaukiolta ja päättyy Lauttasaareen Luoteisväylän asemalle. Optimoitu reitti kulkee Koskelan, Arabian, Vallilan ja Kumpulan kautta Pasilaan, mistä matka jatkuu pyörätietä pitkin kohti Ruskeasuota.
ODL Studion hyödyntämä GraphHopper-reititysrajapinta mahdollistaa reitinoptimoinnin pyöräilijöille, minkä hyödyt käyvät parhaiten ilmi puistojen kohdalla. Reittiä tarkemmin tutkimalla löytää monta kohtaa, missä pyöräreitti on selvästi automatkaa lyhyempi.
Helsingin kaupunkipyörähaasteen reitin kokonaispituudeksi muodostuu kunnioitettavat 81 kilometriä. Matkan arvioitu kesto minuutin pyöränvaihtoaika huomioon ottaen on 5 tuntia 24 minuuttia, mutta mahdolliset tietyöt ja muut tilapäiset ajokiellot saattavat pidentää matkaa entisestään. Haasteen suorittamista varten reitti on saatavilla GraphHopper-rajapinnan kautta GPX-tiedostona navigaattoreihin. GPX-tiedostosta QGIS:llä tuotettu reittikartta on myös saatavilla perinteisempiä suunnistusmenetelmiä suosiville. Avaa kartta klikkaamalla kuvasta.
Jos kiinnostuit ilmaisen ODL Studion tarjoamista mahdollisuuksista ja haluat oppia lisää mm. reitinoptimoinnista tai avoimen paikkatiedon hyödyntämisestä, ota yhteys Gispon tiimiin! Tarjoamme monipuolista paikkatietoalan koulutusta verkkokoulutuksena tai paikan päällä järjestettynä. Tutustu tarkemmin koulutustarjontaamme koulutukset-sivuiltamme.
Helsingin kaupunki on tuottanut KIRA-digi-hankkessaan ”Asemakaavat yhteisenä tietovarantona” asemakaavoituksen tiedonhallintaa mm. avoimien rajapintojen avulla. Hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana, Gispo Oy:n osuus toteutuksesta sijoittui vuoden 2017 syksyyn. Gispo Oy oli mukana tietomallin kehitystyössä sekä tarkastelimme myös EU:n INSPIRE-direktiivin vaatimusten huomioon ottoa tietomallityössä. Tehtäviämme hankkeessa olivat:
- Tietomallin toteutus pgModelerin avulla
- ETL-prosessi nykyisestä järjestelmästä PostGIS tietokantaan
- WMS/WFS rajapintojen julkaisu Geoserverillä
- Vertailu INSPIRE PLU-skeemaan
Koko hankkeessa toteutetut materiaalit loppuraportteineet löytyvät avoindata.fi-sivuilta.
Asemakaavoituksen tiedonhallintaa on Helsingissä kehitetty vuodesta 2015 lähtien voimakkaasti. Gispo on ollut siitä lähtien mukana edistämässä avointen teknologioiden käyttöä asemakaavoituksessa Helsingin tukena.