Edellisessä kunta-aiheisessa blogipostauksessa kerroimme avoimen lähdekoodin ratkaisuista kunnissa. Yksi avoimen lähdekoodin ratkaisu kuntien paikkatietopulmiin on QGIS. Se on yksi maailman tunnetuimmista Open Source -ohjelmista ja jo pelkästään Suomessa viimeisimmän 30 päivän aikana QGIS on aukaistu 313 203 kertaa (tilanne 31.10.2022).
Tässä postauksessa kerromme tarkemmin, miten QGISin monipuoliset ominaisuudet tarjoavat avun kaikenkokoisten kuntien paikkatieto-ongelmiin. Sen avulla kunnat saavat tehostettua niin karttatuotantoa kuin paikkatietoanalyysien prosesseja.
Laaja formaattituki
QGIS-ohjelmassa erityisesti laaja-alainen formaattituki on omaa luokkaansa. QGIS osaa lukea GeoPackagea, shapefilea, geodatabasea, Mapinfo-formaatteja, MicroStation-formaatteja, AutoCADin DXF:ää, SpatialLiteä, LAS/LAZ-tiedostoja, Oracle Spatialia, MSSQL Spatial -tietokantaa, sekä WellKnownText (WKT) -formaattia. Tarkemmin QGISin formaattituesta voit lukea QGISin käyttäjäoppaasta.
Karttojen tekemisen aatelia
QGIS on erityisen kätevä karttatuotteiden yhtenäistämiseen. Ohjelmalla voi luoda kartoille yleiset mallit, jolloin karttojen tekeminen käy parhaimmillaan muutamalla hiiren klikkauksella. Kun yhdistämme karttamalleihin kuntien visuaalisen ilmeen mukaiset värit, niin kartat toimivat hienona lisänä yhdessä kuntien muun viestinnän kanssa.
Teemakartoilla tiedolla johtamiseen tehokkuutta
Kunnille tilastot esimerkiksi muuttoliikkeestä ovat tärkeässä roolissa ja kuntien tiedolla johtaminen korostuu toimintaympäristöjen muutoksissa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kartta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja erilaisten karttatuotteiden avulla voi esittää helposti ja nopeasti kuntien viranhaltijoille informaatiota selkeässä muodossa. QGISilla erilaisten tilastoteemakarttojen tuottaminen on nopeaa. Karttoihin käytettäviä tilastoja on tarjolla mm. Tilastokeskuksen sivuilla sekä maksullisena että avoimena tietona, esimerkiksi Paavo – tilastoja postinumeroalueittain.
Myös erilaisten dynaamisten karttojen tuottaminen onnistuu nopeasti. Voimme tehdä esimerkiksi animaatioita eri aikasarjoilla, jolla voimme havainnollistaa nopeasti ajassa tapahtuvista muutoksista. QGISin animaatioita ja dynaamisten karttojen ominaisuuksia on esitelty tarkemmin tässä blogitekstissä.
PostgreSQL-relaatiotietokannoilla suuret datamäärät haltuun QGISssa
Tulevaisuudessa kuitenkin erilainen tiedontuottaminen ja yhtenäistäminen ovat keskiössä, kun kuntien hajanaista tietoa on tarkoitus koota yhteisiin tietomalleihin. Yksi Valtiovarainministeriön hankkeista on Ryhti, jolla kaavoituksesssa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot pyritään kokoamaan yhtenäisessä muodossa. Tätä varten on perustettu rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYTJ. Tiedon harmonisoinnissa ja sujuvassa käytössä QGIS tarjoaa hyviä työkaluja, joiden avulla tietoa saadaan tuotettua keskitetysti ja jaettua esimerkiksi rajapintojen avulla muille käyttäjille.
QGISiä on hahmoteltu myös tulevaisuuden kaavoitustyökaluna. Siihen löytyy myös Gispon tekemä QAAVA-lisäosa, joka syntyi pilottiprojektin tuotoksena vuonna 2022. Aiheesta löytyy aikaisempia blogipostauksia täältä ja täältä.
Yksi tehokkaimmista QGISin ominaisuuksista on PostgreSQL:n spatiaalilisäsosan PostGIS-tietokannan yhdistäminen QGIS-työtilaan. PostGIS tietokannan avulla pääset käsiksi isoihin datamassoihin, reelaatioihin, käyttäjänhallintaan ja historiatietoihin. PostGIS-tietokannan avulla voidaan rakentaa suhteellisen nopeasti moniulotteisia relaatiotietokantoja. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on QGIS ja PostGIS alustana paikkatietoratkaisuissa. On myös mahdollista tehdä tietokantayhteyksiä muihin spatiaalisiin tietokantoihin kuten MSSQL, Oracle Spatial. Näin päästään esimerkiksi QGISilla kiinni suoraan kuntarekisterijärjestelmän tietoihin.
Georeferonnilla skannatut kartat koordinaatistoon
Kunnilla on usein skannattuja karttoja tai muita tiedostoja. Niiden asettaminen koordinaatistoon eli georeferointi onnistuu nopeasti QGIS-työkalujen avulla. Esimerkiksi jos skannatuissa kartoissa on näkyvillä rajapyykit, pääsemme todella tarkkaan lopputulokseen käyttämällä näitä vastinpisteinä. Lisää QGISin georeferoinnista on kerrottu esimerkisi tässä Paikkatietomiehen blogipostauksessa.
Kaupunkimallinnuksen tulevaisuuden työkalu?
Kaupunkimallinnus on kuuma aihe useissa kunnissa. QGISiin 3D-toiminnallisuudet ovat parantuneet huimasti viimeisten päivitysten myötä, ja uusimmilla versioilla pystyy hyödyntämään hyvin jopa pistepilviaineistoa, jota on saatavilla ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen latauspalvelun kautta.
Maastotiedon kerääminen ja QGIS
Vielä kirsikkana kakun päälle: kuntien tehokas paikkatietojen hallinta tehostuu, kun käyttöön otetaan paikkatiedon keräämisessä esimerkiksi Mergin Maps -mobiilisovellus, josta kerroimme toisessa blogipostauksessa enemmän. Sen avulla esimerkiksi luontokaroitusten tekeminen maastossa onnistuu vaivatta, kun tiedot synkronoituvat saumattomasti QGISiin. Mergin Maps mahdollistaa rakennuksen nurkkapisteiden merkitsemisen tai jopa infrarakentamisen tarkat mittaukset, kun siihen yhdistetään ulkoinen GPS-vastaanotin. Tällöin päästään sijaintitarkkuudessa senttitasolle.
Mikäli QGISin käyttö kiinnostaa, voit ilmoittautua QGIS-kursseillemme, tai ottaa yhteyttä joona@gispo.fi.
Kunta-aiheiset blogipostaukset jatkuvat myöhemmin taas uusilla aiheilla.
Gispon paikkatietopajoilla käy kuhina, kun tälle syksylle Turun verstaalle saatiin vielä lisävahvistusta. Tällä kertaa mukaan liittyy Meri, joka on kiinnostunut mm. kuluttajakäyttäytymisestä, kissoista ja data-analytiikasta.
Kuka olet?
Olen turkulaistunut talousmaantieteilijä, KTM ja tutkija, joka halusi lähteä katsomaan hieman erilaista maailmaa. Kiinnostuksen kohteina kuluttajakäyttäytyminen ja kauppa sekä yhdyskuntasuunnittelu, joissa kaikissa paikkatieto on hyödyllinen työkalu.
Mistä pidät?
Nimelleni uskollisena pidän merestä: aaltojen tuijottelusta, purjehtimisesta ja avantouinnista; vaikka en tunne oloani vieraaksi metsässäkään. Lempiasioitani ovat mm. kissat, Islanti ja neulominen.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Kartat ovat kiehtoneet aina; jo ennen kuin luin tiiliskiven kokoisia fantasiaromaaneja, tiesin mitkä ovat niitä kirjoja, joiden kansien välistä todennäköisimmin löytyy karttoja. Kauppakorkeasta löysin pääaineekseni talousmaantieteen, ja sitä kautta pääsin tutustumaan paikkatietoon ja paikan merkitykseen erilaisia ilmiöitä tutkittaessa.
Reilu vuosikymmen akateemisessa maailmassa sai kaipaamaan uusia tuulia. Päätin hakea data-analytiikan koulutusohjelmaan, jonka hakemukseen kirjoitin, että olisi mahtavaa, jos pääsisin yritykseen, joka tekee paikkatietojuttuja. Pääsin enkä voisi olla onnellisempi. Olen siis Gispossa työssäoppimassa ja kehittymässä paikkatieto-osaajana.
Mikä on supervoimasi?
Kokonaisuuksien hahmottaminen. Monimutkaisenkin asian voi esittää kaaviona laatikoiden ja viivojen avulla ja mindmapin piirtäminen kannattaa aina.
Tällä viikolla julkaistaan Tampereen kaupunkiseudun uusi ulkoilu- ja retkeilykartta. Palvelun hienoutena on avoin data ja se, miten ulkoilijan tarvitsemia tietoja tuodaan yhteen eri lähteistä. Aikaisemmin tieto eri kuntien alueella sijaitsevista ulkoilureiteistä on ollut saatavilla hajanaisesti, mutta uusi palvelu tuo koko kaupunkiseudun reittitiedot samalle, mobiilikäyttöön optimoidulle kartalle. Palvelu yhdistää kätevästi myös eri ulkoilumuodot (retkeily, pyöräily, talviuinti, hiihto jne.) sekä joukkoliikennetiedot ja paljon muuta. Gispon tiimi on lanseerattavasta karttapalvelusta innoissaan ja odotamme kovasti käyttäjien palautetta.
Palvelu löytyy osoitteesta https://ulkoilutampereenseutu.fi. Palvelu on optimoitu matkapuhelinkäyttöön, mutta toimii hienosti myös desktop-näkymässä.
Syyslomaretken voi nyt suunnitella reittien ja retkikohteiden avulla helpommin!
Projekti syntyi yhteistyöllä
Karttapalvelun takana ovat Gispon lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Ekokumppanit Oy. Yhteistyö projektin tiimoilta alkoi jo vuoden 2021 alussa. Projektiin saatiin myös mahtavaa fronttiosaamista Metatavun Tuomas Kämpiltä. Yhdessä toteutuksesta kehkeytyi upea avoimen lähdekoodin kokonaisuus, jonka koodi on saatavilla GitHubissa.
“Palvelun kehittäminen oli hauskaa, koska käytössä oli paljon eri datalähteitä ja tekemisessä sai kokeilla monia uusia teknologioita! Toteutin ensimmäistä kertaa palvelimettoman karttapalvelun, jossa kaikki data siirretään vektoritiilimuodossa, ja se näkyy myös palvelun nopeudessa. Kaikki mukana olleet olivat innoissaan kehittämisestä.”, kertoo Gispon Riku Oja.
Avoin data tarjoaa retkeilijälle arvokasta tietoa
Palvelun keskeisenä elementtinä on avoin data ja retkeilijälle olennaisten tietojen kerääminen ja yhdistäminen eri lähteistä. Palvelu kokoaa tietoa mm. LIPAS-järjestelmästä, Museovirastolta, SYKEltä, Maanmittauslaitokselta, Tampereen kaupungilta, Digitransit-rajapinnalta sekä OpenStreetMapista. Kartografisesti tietojen yhdistely on ollut mielenkiintoista, sillä kuten usein paikkatietoalalla on, dataa ei ole välttämättä tehty alunperin juuri tällaiseen tarkoitukseen.
LIPAS-aineiston reitit ja kohteet tulevat kunnilta ja niiden digitointitarkkuus voi vaihdella. Siksi Ekokumppanien retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelän työ on ollut erittäin tärkeää. Hänen johdollaan LIPAS-aineistoa on paranneltu Tampereen kaupunkiseudulla merkittävästi vuoden aikana.
– Tampereen kaupunkiseudun reittien ja kohteiden löytäminen digitaalisista ympäristöistä on ollut aiemmin hankalaa ja uusi karttapalvelu tuo ratkaisun tähän ongelmaan. Palvelun lähtökohtana on ollut koota samaan paikkaan kaikki Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven retkeilyreitit, hiihtoreitit ja muut retkeilyyn liittyvät palvelut ja kohteet, joita kuka tahansa voi käyttää vapaasti ja maksutta, Mäkelä kertoo.
Maplibre ja karttatiilet testiin
Karttapalvelun toteutuksessa on hyödynnetty Maplibren komponentteja ja tässä projektissa valinta osoittautui hyväksi Mablibren joustavuuden ja mobiiliystävällisyyden takia. Myös karttatiilet ovat kovassa käytössä. Yhdessä taustakartoista on Gispon oma visualisointi Maanmittauslaitoksen aineistolle. Tällainen taustakartan kustomointi helpottaa muiden karttatasojen esittämistä ja taustakarttaan voidaan poimia vain halutut elementit.
Retkeilykartta saatavilla myös muualle Suomeen
– Palvelu on nyt tuotantokäytössä Tampereen kaupunkiseudulla, mutta mikään ei estä sen hyödyntämistä myös muissa Suomen kaupungeissa ja maakunnissa. Jatkokehityslistalla on matkan mittaus, häiriötietojen lisääminen sekä paljon muuta, joten mielellään kehitämme palvelua lisää, kertoo Sanna Jokela Gispolta. Yhteistyö avoimen lähdekoodin yrityksen Metatavun kanssa sekä Ekokumppanien Petrin kanssa on ollut myös hienoa! Tällaisia projekteja lisää, Jokela hihkuu.
Lisätiedot:
Sanna Jokela
Toimitusjohtaja / Gispo Oy
sanna@gispo.fi
0407664607
Petri Mäkelä
Retkeilypalvelupäällikkö / Ekokumppanit Oy
petri.makela@tampere.fi
040 806 4082
Gispo on saanut vahvistusta Helsingin yksikköön! Luonnon ja käsitöiden parissa viihtyvä Niko sekä kalastamisesta ja musiikista pitävä Timo liittyivät tiimimme. Niko on ongelmanratkaisusta ja sovelluskehityksestä kiinnostunut diplomi-insinööri, ja Timo puolestaan pitkän paikkatietoalakokemuksen omaava maanmittauksen diplomi-insinööri.
Kuka olet?
Niko: Olen paikkatietoon hurahtanut vesi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri, jota kiinnostaa kehittää ja rakentaa tietoteknisiä työkaluja. Opinnoissani kallistuin jo vahvasti ohjelmoinnin ja mallintamisen suuntaan, ja nyt työelämässä löydän itseni yhä vahvemmin GIS-alkemian ääreltä.
Timo: Olen Maanmittauksen DI (geoinformatiikka, mediatekniikka) Espoosta. Ensimmäiset IT-alan työpaikkani oli 2000-luvun alussa IT-tuessa ja myöhemmin ylläpidossa. Diplomityötä ja “oman alan töitä” pääsin tekemään Maanmittauslaitokselle 2012, missä ura jatkui Oskari-pohjaisten palveluiden ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen parissa erilaisissa tehtävissä aina vuoteen 2022, jolloin siirryin Gispolle.
Mistä pidät?
Niko: Kaikenlainen tekniikka sekä luonto ovat olleet jo pienestä pitäen kiinnostuksen kohteitani. Kesäisin viihdynkin hyvin vaellusreissuilla ja muuten ulkoillessa, arkena harrastan säännöllisesti miekkailua ja kiipeilyä. Arjen kiireiden salliessa teen mielelläni erilaisia rakennus- ja käsityöprojekteja laidasta laitaan – pienestä remontoinnista historiallisiin metallitöihin.
Timo: Harrastan kaikenlaista salibandystä ja frisbeegolfista viljelyspalstan hoitoon, mutta joka kesän kohokohta on ehdottomasti kavereiden kanssa toteutettava kalastusreissu Lappiin.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Niko: Paikkatietoalassa yhdistyy moni mielenkiintoinen asia: kartat, informaation visualisointi, sovelluskehitys, optimointi ja poikkitieteellisyys. Paikkatiedon parissa työskentely tuntuu siis mielenkiintoiselta, minkä lisäksi myös tärkeältä – onhan paikkatieto yksi olennaisimpia yhteiskuntaamme pyörittäviä voimia.
Työskentelin aiemmin enimmäkseen hydrologian parissa, mutta halusin kehittyä paikkatieto-osaajana ja monipuolistaa profiiliani kokonaisvaltaisena ympäristöasiantuntijana ja sovelluskehittäjänä. Gispo sopi tähän tavoitteeseen loistavasti, minkä lisäksi Gispolla pääsee työskentelemään avoimen lähdekoodin ja datan parissa, mitä pidän tärkeänä.
Timo: Tietoon perustuvan päätöksenteko ja kaiken toiminnan läpinäkyvyys ovat keskeisiä peruspilareita modernille yhteiskunnalle. Paikkatieto tekee näkyväksi ilmiöiden maantieteellisen ulottuvuuden ja mahdollistaa siten paremmat päätökset. Läpinäkyvyys, avoimet standardit, avoin data ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot tarjoavat kaikille samat mahdollisuudet perehtyä yhteiskunnan päätöksentekoon ja Gispolla tätä tavoitetta pääsee edistämään.
Mikä on supervoimasi?
Niko: Osaan tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta ja löytää ongelmiin uusia näkökulmia.
Timo: Loputon kiinnostus uuden oppimiseen ja ihmisten auttamiseen.
Meiltä kysytään usein, miten avointa lähdekoodia on hyödynnetty esim. kuntasektorilla ja millaisia projekteja teemme. Tässä koostetta viime aikojen projekteistamme, joista voi olla hyötyä kuntien työssä.
Ensin kuitenkin kannattaa lukaista kollegan blogi miten avoimen lähdekoodin tuotteita voi hyödyntää kuntasektorilla.
Alla olevat esimerkit kertovat siitä laajasta skaalasta, jolla tuotamme Gispolla työkaluja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.
Infraomaisuus
Liikennemerkkien keruu QField-kännykkäsovelluksella on kuntapuolelle helppo ottaa vaikkapa sellaisenaan käyttöön. Väyläviraston vaatimusten mukaan liikenteenohjauslaitteiden tiedot pitää toimittaa Digiroadiin kunnista, ja tällä vuonna 2021 tehdyllä QField/QGIS/PostGIS-toteutuksella se onnistuu hyvin. Jos mukaan lisää pilvipalvelutyökalun eli sitä varten luodun erillisen työkalun nimeltä QFieldCloud, prosessia voi vielä nopeuttaa. QFieldCloud tarjoaa version- ja käyttäjänhallinnan ja helpottaa sitä kautta työskentelyä. QField-sovellus toki sopii kaikkeen maastotiedon keruuseen. Myös Mergin Maps (entinen Input) on ihan kätevä maastotyökalu, jota voi hyödyntää QGISin kanssa. Mergin Mapsia olemme esitelleet täällä.
Matkailu- ja liikuntapalvelut
Tarmo-työnimellä kulkeva retkeilykarttapalvelu on Gispon ja Metatavun yhdessä toteuttama avoin sovellus, joka on alunperin toteutettu Tampereen kaupunkiseudun kunnille ulkoilu- ja retkeilypaikkojen esittelyyn. Se on suunniteltu kansalaiskäyttöön ja on helppo skaalata eri alueiden tai koko Suomen käyttöön. Sen datalähteenä toimivat erilaiset avoimet aineistot, kuten LIPAS-aineisto, johon kunnat tuottavat muutenkin liikuntapaikkatietoja kansallisesti. Samaa koodipohjaa (Maplibre/PostGIS) voi hyödyntää myös muissa kevyissä mobiilikarttapalveluissa.
Kiinteistöpuoli
Kiinteistönmuodostukseen on puolestaan tehty QGISille Geodesic tools -lisäosa, joka on erityisesti CAD-käyttäjien tarpeita varten suunniteltu. Sitä kehitetään parhaillaan eteenpäin ja tähän mennessä lisäosalla voi tuottaa muutamia toimintoja, kuten määrittää kahden suoran leikkauspisteen, toteuttaa yhdensuuntaissiirtymän viivalle, räjäyttää polygonin viivoiksi tai viivan pisteiksi, sekä jakaa viivakohteen. Lisäosa löytyy GitHubin lisäksi QGISin virallisesta lisäosalistalta.
Koulureittien suunnittelu
Koulujen saavutettavuuden laskentaa varten Gispo tuotti QGISille lisäosan, joka löytyy myös QGISin lisäosalistalta. Voidakseen laskea saavutettavuusanalyysit, lisäosa vaatii tieaineiston. Suomen OpenStreetMap-tieaineiston voit saada käyttöösi joko ottamalla yhteyttä meihin info@gispo.fi tai pystyttämällä Docker-kontin GitHub-ohjeiden mukaan. GraphHopper reitittää OpenStreetMapin avulla ja sitä kautta voidaan laskea pistemäisille kohteille niiden kattavuusalueet eli isokroonit. Catchement-lisäosa on toteutettu alunperin Unescolle koulujen seurantatöitä varten, mutta toimii hyvin vaikkapa kunnan koulukuljetusten suunnittelun tukena.
Jätteenkuljetusten seuranta
Jätteenkuljetusrekisteriä tuotetaan parhaillaan Tampereen ja Lahden jätehuoltoviranomaisten käyttöön. Taustalla on jätelain velvoittama viranomaistarve: seurata esim. velvoitteita rikkovia talouksia ja jätemäärien kuljetuksien toteutumista. Toteutuksessa on luotu monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jonka avulla viranomaiset saavat useita datalähteitä yhdistämällä lain vaatimat tiedot käyttöönsä.
Maamassojen logistiikka
Maamassaprojektissa puolestaan kuljetellaan tavaraa paikasta A paikkaan B ja sitä voisi jalostaa mihin tahansa tavaran / omaisuuden siirtoon. Projektin taustalla on monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jolla pystytään taikaiskusta muuttamaan louhetta soraksi ja siirtämään osa massasta toiselle työmaalle. Käytännössä siis QGIS-työtilan avulla maamassojen hallintaa voidaan suunnitella ja aikatauluttaa paremmin.
Mergin Maps on avoimen lähdekoodin mobiilisovellus, joka on suunniteltu maastotietojen keräämiseen ja hallintaan. Alunperin Lutra Consulting Ltd. kehittämä sovellus toimii sekä Android- ja Apple iOS -laitteilla ja on hyvä vaihtoehto QFieldille. Sovellus palvelee organisaatioita, jotka keräävät tietoa maastossa/kentällä ja tarvitsevat mobiilisovellusta projektinhallintaan.
Projektinhallinta Mergin Mapsissa
Sovellus toimii yhdessä QGIS-ohjelmiston kanssa, ja data synkronoituu saumattomasti eri laitteiden välillä. Erillisiä ja harmiksi koituvia, edistyneitä synkronisointimäärityksiä ei siis tarvita. Projektityöntekijöiden tekemät muutokset näkyvät muille heti. Data synkronoituu turvallisesti joko Merginin pilviratkaisun tai oman palvelimen avulla. Projektin voi yhdistää helposti PostGIS-tietokantaan ja mergin-db-sync-työkalu pitää huolen, että tietokantojen tiedot pysyvät eheänä kahdensuuntaisen synkronoinnin avulla.
Uuden projektin luonti onnistuu muutamalla näpäytyksellä joko suoraan mobiilisovelluksesta tai QGIS-työpöytäsovelluksen kautta. Projektinhallinta ja käyttäjäoikeuksien määrittäminen tehdään helposti ja nopeasti selaimen kautta. Omat projektit löytyvät osoitteesta https://app.merginmaps.com. Sivun kautta projektin työntekijöille voi antaa joko owner-, writer- tai reader-oikeudet. Sivuston History-välilehdeltä puolestaan ovat nähtävissä kaikki käyttäjien tekemät muutokset.
Mergin Maps käyttää samoja formaatteja kuin QGIS-työpöytäsovellus, ja taustakartat, symbolit ja labelit näyttävät molemmissa alustoissa samalta. Taustakarttoina voit käyttää karttoja joko suoraan WMS-/WMTS-rajapinnoilta saatavia karttoja tai rasterikarttoja, joilla on laaja formaattituki sovelluksessa. Sovellus tukee myös erilaisia lomakemuotoja valokuvista QR-koodiin. Täydellisen listan tuetuista lomakemuodoista löydät täältä.
Käytössä luontokartoituksista infrarakentamiseen
Mobiilisovellus näyttää jatkuvasti käyttäjälle tämän sijainnin ja suunnan. Kohteiden tallentaminen onnistuu muutamalla näpäytyksellä joko sijainnin perusteella tai kartalta valittuna. Alueiden kartoitukset saa tehtyä nopeasti tartuntaominaisuuden avulla. Viivamuotoiset kohteet voi tallentaa joko GPS-sijainnin perusteella halutun aikaintervallin välein (1-30 sek) tai vapaavalintaisesti kartalta.
Maastotiedon keräämisessä voi käyttää joko puhelimen/tabletin sisäistä paikannusta tai yhdistää sovelluksen ulkoiseen GPS-vastaanottimeen. Sovelluksessa onnistuu jopa pisteen merkitseminen (eng. stake out), josta on hyötyä sekä infrarakentamisen että esimerkiksi rakennuksen nurkkapisteen merkitsemisessä. Lisää ohjelman ominaisuuksista voit lukea Mergin Mapsin kotisivuilta.
Hyödyt
- Saumaton integrointi GIS enterprise -järjestelmiin open source -ratkaisuna
- Rajoittamaton organisaatiokohtainen räätälöinti mahdollista (kiitos avoimen lähdekoodin!)
- Sujuva ja helppokäyttöinen suomenkielinen käyttöliittymä sekä Android- että iOS-alustalle
- Yhtäaikainen maastokartoitus muiden toimijoiden kanssa
- Versiopäivityksiä noin kerran kuukaudessa
- Selkeä dokumentaatio
Kuten QField ja muut mobiilitiedonkeruun sovellukset, Mergin Maps palvelee eri käyttötapauksia läpi toimialojen:
- Luontokartoitukset
- Maatalouden kenttätyökaluratkaisut
- Infraomaisuuden hallinta
- Liikuntakohteiden omaisuudenhallinta
- Arkeologiset kartoitukset
- Käyttäjien palautteiden kerääminen
- Yrityksien työnhallinnan ratkaisut (jätteenkuljettajat, tavarantoimittajat, logistiikka)
- Yhteisön osallistaminen julkisen projektin avulla
- Tarkka maastotiedon kerääminen yhdessä ulkoisen GPS-vastaanottimen kanssa esimerkiksi kuntien ja infrarakentamisen ratkaisuissa.
Lisää käyttäjätarinoista voit lukea täältä.
Jos Mergin Maps ja mobiilitiedonkeruu herättivät sinulle ajatuksia tai kysymyksiä, ole yhteyksissä! Keskustelemme mieluusti mahdollisuuksista, joita mobiilitiedonkeruulla voi ratkaista (joona.rissanen@gispo.fi).
Toimintafilosofiamme Gispolla perustuu avoimuuteen: tavoitteemme on edistää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen sekä avointen paikkatietoaineistojen käyttöä ja kehitystä kunnissa ja organisaatioissa. Nyt alkavassa blogisarjassamme käsittelemme kuntien avoimen lähdekoodin ratkaisuja eri näkökulmista. Teemoina ovat mm. paikkatietostrategiat kunnissa, QGIS apuna kunnan paikkatietopulmiin, asiakastarinat avoimen lähdekoodin kuntaratkaisuista, tietomallipohjainen tiedontuotanto sekä pilvipohjaiset paikkatiedon prosessit kunnissa. Tässä osassa käymme läpi, mitä erilaisia ulottuvuuksia avoimen lähdekoodin ratkaisuihin liittyy.
Kuntien ICT-hankintoihin kuluu vuosittain huomattava määrä rahaa. Vuonna 2021 kunnat hankkivat tuotteita ja palveluita yhteensä 5 157 726 320,86 eurolla (tutkihankintoja.fi-sivusto). Kuntien ICT-menoeristä suurimman osuuden vie “ohjelmistot, käyttöoikeudet ja ylläpito”, joka kattaa 35% kuntien ICT-menoista (Kuntaliitto, 2021).
Kuntien hankintoja ohjaa hankintalaki, jossa ohjataan kuntia ja julkista sektoria hankkimaan ohjelmistot avoimuuden, läpinäkyvyyden, yhteentoimivuuden, riippumattomuuden sekä joustavuuden periaatteita noudattamalla. Näihin periaatteisiin vastaavat hyvin avoimen lähdekoodin ratkaisut. Ne mahdollistavat mm. sen, että sidosryhmät voivat halutessaan ymmärtää ja seurata tarkasti julkisen sektorin prosesseja, jotka on toteutettu avoimella lähdekoodilla.
Polkuriippuvuus, toimittajalukot ja loukut
Toimittajalukot ovat valitettavan yleisiä kunnissa ja kuntayhtymissä. Niihin johtavat useat eri tekijät. Usein kunnissa on ollut vuosia, jos ei vuosikymmeniä sama järjestelmä. Aikaisemmin on myös saattanut olla tilanne, jossa markkinoilla ollut kuin muutama varteenotettava vaihtoehto kunnan ohjelmistoratkaisuksi. Kynnys teknologiaratkaisujen vaihtamiseen nousee mitä pidempään yritys ja ihmiset käyttävät samaa teknologiaa.
Tietojärjestelmän vaihtaminen toiseen voisi koitua suhteettoman kalliiksi, jolloin järjestelmän jatkokehittämisen kannalta voidaan jäädä riippuvaisiksi nykyisestä toimittajasta. Toimittajalukon vaikutukset usein kumuloituvat ajan myötä ja johtavat näennäisiin kilpailutuksiin tai suorahankintakierteeseen. Kun kunta tyytyy vain yhden toimittajan ratkaisuun, todellinen kilpailutilanne puuttuu ja toimittaja voi suhteellisen vapaasti hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa.
Järjestelmästä toiseen vaihtaminen voidaan myös kokea liian ylivoimaiseksi käyttäjistä johtuvista syistä. Vanhasta tottumuksesta halutaan käyttää aikaisempia ohjelmia tai kynnys opetella uusi ohjelma on liian korkealla. Saattaa olla niin, että koko kunnan toiminta on kehitetty tietyn ohjelmiston ympärille. Tällöin kouluttaminen uuden järjestelmän käyttämiseen aiheuttaa suuret kustannukset, mikä voi vaikuttaa haluttomuuteen vaihtaa toimittaja toiseen.
Kun lähdetään liikkeelle avoimen lähdekoodin ratkaisuista, koodi ei ole tällöin yhden toimittajan yksinoikeus vaan koodia voidaan vapaasti kehittää eteenpäin kenen vain toimijan roolissa. Näin voidaan pienentää yhden toimittajan varaan joutumisen riskiä. Kehityksen ja ylläpidon sekä muut mahdolliset työt voi tällöin tehdä joku muukin kuin ohjelmiston alkuperäinen kehittäjä.
Yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa
Kunnissa ohjelmia tulee koko ajan enemmän ja enemmän ja niiden yhteentoimivuudesta tulee varmistua. Helpointa on tilata koko järjestelmä yhdeltä toimittajalta, jolloin yhteentoimivuus on taattu, mutta tämä maksaa. Avoin lähdekoodi sekä avoimet standardit ja rajapinnat mahdollistavat erilaisten järjestelmien yhteentoimivuuden ilman teknisiä tai oikeudellisia esteitä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen prosesseja voidaan myös tutkia ja mukauttaa tarpeen mukaan toimimaan muiden järjestelmien kanssa.
Avoimen lähdekoodin ratkaisuissa kaikki voivat osallistua kehitystyöhön ja ohjelmistovirheet on mahdollista löytää ja korjata nopeasti. Tämä johtaa usein korkeaan laatuun, hyvään tietoturvaan ja yhteentoimiviin ohjelmistoihin. Mitä suurempi avoimen lähdekoodin yhteisö on, sitä enemmän on silmäpareja tutkimassa koodia ja etsimässä virheitä. Usein juuri avoimen lähdekoodin yhteisön koko ja koodin julkisuus varmistavat, että ohjelmistoratkaisu on tietoturvallinen. (Lähde: Coss ry)
Elinkaarikustannukset
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat usein elinkaarikustannuksiltaan kaupallisia vaihtoehtoja edullisempia. Yksi syy tähän on se, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat pitkäikäisempiä ja niitä voidaan kehittää eteenpäin yhteisön voimalla. Kehittäminen ei siis riipu yksinomaan yhdestä yrityksestä ja sen taidoista pysyä kehityksen aallon harjalla, vaan kuka vain voi vaikuttaa ohjelman kehitykseen. Yhteisössä on siis voimaa.
Toinen syy elinkaarikustannusten edullisuuteen liittyy siihen, että avoimen lähdekoodin ohjelmiston pystyy ottamaan käyttöön ilmaiseksi ja käyttöä voi skaalata rajattomasti. Ohjelmiston käytön laajentaminen kunnan sisällä vaikuta maksun suuruuteen toisin kuin kaupallisissa, suljetun lähdekoodin ohjelmissa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoa hankittaessa on hyvä kuitenkin ottaa huomioon muut kulut, vaikka lisenssimaksuja ei synny. Muut kulut tulevat normaaleista, minkä tahansa teknologian käyttöönoton yhteydessä syntyvistä kustannuksista, kuten koulutuksesta, ylläpidosta, tukipalvelusta ja mahdollisista räätälöinneistä. Kiitos avoimen lähdekoodin, kunnat pystyvät kilpailuttamaan ulkopuolisia konsultteja ohjelmistoratkaisun ylläpitoon, ja näin ollen saada kilpailukykyisimmän hinnan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttävät yritykset voivat etsiä ratkaisuja yhteisön toteuttamista tai yhteistoteutettavista aloitteista, kun taas suljetun lähdekoodin ratkaisuissa kaikki lisätoiminallisuudet ja ylläpito ovat lähtökohtaisesti maksullisia.
Eräs oleellinen seikka elinkaarikustannuksia arvioitaessa on myös ihmisten työaika. Avoimen lähdekoodin ratkaisuilla pystytään räätälöimään juuri asiakkaan tarpeisiin tehty ratkaisu. Usein kaupallisesti lisensoidut ratkaisut ovat universaaleja, eivätkä ne välttämättä istu välttämättä jokaisen kunnan tarpeisiin kuin valettu. Isoissa organisaatioissa asioiden ja toimintojen sujuvuudella on entistä suurempi merkitys. Yksittäisistä hukkatunneista ja -minuuteista kertyy suuri määrä hukattua työaikaa ja euroja. Kun organisaation eri osissa tehtäviä päällekkäisiä tai manuaalisia työvaiheita saadaan poistettua tai automatisoitua, syntyy ohjelmiston elinkaaren aikana merkittäviä kustannussäästöjä. Avoimen lähdekoodin kehitys on nopeampaa ja ketterämpää, ja useat ohjelmistoon liittyvät ongelmat pystyy ratkaisemaan myös itse, jos tarvittava osaaminen löytyy. Suljetun lähdekoodin ohjelmien versiopäivitys ei usein pysty ratkaisemaan ongelmia näin nopeassa tahdissa.
Omat haasteensa avoimen lähdekoodin ohjelmiston käytössä kunnissa asettaa osaamisen puute. Usein avoimet ohjelmat vaativat perehtyneisyyttä, eikä avoimessa koodissa välttämättä ole yhtä sanelevaa tahoa, jolta apua voisi pyytää. Yritykset, kuten Gispo tarjoavat kuitenkin apuaan juurikin näihin tilanteisiin eikä siten ostajaorganisaation tarvitse keskittyä IT-infran pöyrittämiseen tai paikkatieto-ohjelmistojen täysimääräiseen hallitsemiseen, vaan nimenomaan niihin oman organisaation ongelmavyyhtien ratkaisemiseen. Lisää tekemistämme avoimen lähdekoodin kuntaratkaisuista voit lukea aiemmasta blogipostauksesta.
Avoimen lähdekoodin hankintaan kunnissa on COSS ry tehnyt oppaan, johon kannattaa tutustua, mikäli avoimen lähdekoodin ratkaisut kiinnostavat. Opas on luettavissa kuntaliiton sivuilta.
Gispolla puhaltavat jälleen uudet tuulet, kun turkulainen Linda liittyy tiimiimme! Linda on sovelluskehityksestä innostunut maantieteilijä, joka arvostaa arkijärkeä.
Kuka olet?
Olen turkulainen viestintäalalle harhautunut maantieteilijä ja tällä hetkellä myös tietojenkäsittelyn opiskelija. Tein toistakymmentä vuotta viestintäalan töitä EU:n aluekehitysohjelmissa ja kiinnostuin niiden lomassa sovelluskehityksestä siinä määrin, että lähdin kartuttamaan teknistä osaamistani uusien opintojen parissa.
Mistä pidät?
Pidän kiireettömistä aamukahvihetkistä, mutta niiden jälkeen mielellään melko aktiivisesta elämänmenosta. Pyöräily, suunnistus, retkeily ja mökin rakennus- ja remontointipuuhat ovat olleet viime aikoina eniten vapaa-aikaani täyttävät harrasteet.
Mikä paikkatietoalassa kiehtoo ja miksi juuri Gispo?
Paikkatietoala yhdistää loistavasti aiemmat ja nykyiset opintoni, eikä viestintäosaamisesta ole täälläkään haittaa. Maantieteilijänä pyrin tunnistamaan miksi jotain on jossakin, kun taas viestijä minussa pohtii, miten tuon tiedon voisi parhaiten välittää sitä tarvitseville ihmisille. Ja lopulta sovelluskehittäjänä osaan myös suunnitella ja rakentaa teknisesti toimivia ratkaisuja.
Mikä on supervoimasi?
Arkijärki. Sillä selviää empiriaan perustuvan arvioni mukaan noin 96,3 %:sta elämän eteen heittämistä tilanteista liput liehuen.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
Suunnittelin ensimmäisen lomaviikkoni aktiviteetiksi muutaman päivän telttaretkeä Repoveden kansallispuistoon. Sain vinkin, että retkelle saa lisää kilometrejä jatkamalla pyöräilyreittiä pitkin pohjoiseen aina Mäntyharjulle asti. Reitinsuunnittelun ja suunnistamisen avuksi tuli avoin data ja QGIS, kuinkas muuten.
Jyväskylän yliopiston ylläpitämässä LIPAS-palvelussa (saatavissa täältä) on paikkatietomuodossa tallennettuna kaikki Suomen liikuntapaikat ja -reitit. Aineisto on saatavilla WFS-rajapinnasta, joka löytyy osoitteesta http://lipas.cc.jyu.fi/geoserver/lipas/ows.
Hain palvelusta kaikki reitit Mäntyharjun ja Kouvolan alueelta. Kiitokset siitä, että aineiston käyttäjän ei tarvitse muistaa kuntakoodeja ulkoa vaan mukana ovat suomen- ja ruotsinkieliset nimet, ja ääkkösetkin toimivat!
Työskentelyn helpottamiseksi otin taustakartaksi QuickMapServices -lisäosalla helposti löytyvän peruskartan.
Kouvolan alueella on runsaasti reitistöä, jota en tälle retkelle tarvinnut. Valitsin siis aineistosta vain pohjoisemman osan ja ajoin sille varmuuden vuoksi “korjaa geometriat”-prosessin.
Korjattu aineisto koostuu melko lyhyistä geometrian pätkistä. Jotta reitin siirtäminen kännykkään olisi sujuvampaa, sulautin vielä nuo geometriat yhdeksi ainoaksi moniosaiseksi viivageometriaksi Sulauta (dissolve)-toiminnolla. Halutessaan käyttäjä voi sulautuksessa käyttää parametrina esimerkiksi “reitti_id”-kenttää, jolloin tuloksena on tässä tapauksessa 25 erillistä geometriaa.
Nyt reitti on valmis vietäväksi gpx-formaattiin. Vielä tässä vaiheessa voi valita halutun koordinaattijärjestelmän ja vaikkapa siivota turhia ominaisuustietokenttiä pois. Tärkeää on valita GPX_USE_EXTENSIONS päälle tietolähteen valinnoista, erityisesti jos haluat käyttää jotain muuta koordinaattijärjestelmää kuin WGS84:aa.
Monet urheilu- ja retkeilysovellukset lukevat ja tallentavat gpx-formaattia. Minä olen ladannut puhelimeeni ilmaisen Maastokartat -sovelluksen, joka löytyy Google Play Storesta.
Kuljetun reitin tallentaminen on sovelluksessa maksullinen lisäominaisuus, jonka olen itse ostanut, mutta käsittääkseni olemassa olevan reitin lataaminen muualta sisältyy ilmaisiin toimintoihin. Reitit -valikosta löytyy valinta “Tuo GPX-tiedosto” jossa tiedoston voi etsiä vaikka omasta Google Drive -kansiostaan. Reitin voi toki siirtää puhelimen muistiin etukäteenkin parhaaksi katsomallaan tavalla.
Maastokartat -sovellukseen tuotua reittiä on nyt helppo tarkastella kartalla ja suunnistaa sen avulla. Sovellus näyttää oman sijaintini kunhan vain puhelimen GPS on kytketty päälle.
Nyt täytyy enää pakata rinkka ja tarkistaa juna-aikataulut. Repovedelle pääsee nimittäin tänä kesänä myös junalla! Lisää tietoa junayhteydestä löydät täältä.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Salla Multimäki.
Tämä projekti on saanut minut tunteelliseksi jo monta kertaa tänä keväänä. Jo ammoisina opiskeluaikoina suunniteltiin mantsakavereiden kanssa karttapalvelua, josta löytäisi mielenkiintoisia reittejä ja palveluita niin matkailijalle kuin lähiliikkujallekin. Nyt oma visio alkaa olla jo aika lähellä, kiitos avoimen datan ja avoimen lähdekoodin sekä ihan mahtavan tiimin.
Tampereen kaupunkiseudulle on tulossa syksyllä toivottavasti laajaan käyttöön Tampereen retkeily- ja ulkoilupalvelu, joka vielä kulkee työnimellä Tarmo. Toukokuussa 200 hengen testiryhmä testasi palvelun beta-vaihetta ja saimme tosi hyvää palautetta ja ideoita loppukehitykseen, kiitos testaajille!
Tekniikkapläjäys
Toteutus on tehty Maplibren ja PostgreSQL/PostGIS:n varaan, jotka pyörivät nyt AWS-ympäristössä. PostGISiin data kootaan useasta eri avoimen datan lähteestä. Päädatalähteenä on LIPAS eli Jyväskylän yliopiston ylläpitämä liikuntapaikkarekisteri. Muita datoja saadaan mm. Tampereelta, OpenStreetMapista, Museovirastolta, Digitransistista ja Maanmittauslaitokselta. Esimerkiksi upea taustakarttanäkymä tehtiin MML:n vektoritiiliä hyödyntämällä. Koodipohjaan voi tutustua täällä: https://github.com/GispoCoding/tarmo
Palvelu on jo testattavissa ja palautetta saa antaa. Huomiona että se on tosiaan vielä kehitysversio, joten siellä vovat asiat paukkua ja natista ja muuttua tunneittain. Tulossa on mm. käyttöliittymään muutoksia, mittaustyökalua ja muita palautteen perusteella lisättäviä toimintoja ja aineistoja. Luultavasti Tarmo saa myös jonkun hienon nimen myöhemmin tänä vuonna.
Parasta projektissa on ollut saumaton yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun kuntien, Ekokumppanit Oy:n Petri Mäkelän ja Metatavun Tuomas Kämpin sekä tietysti Gispon omien artesaanipaikkatietoasiantuntijoiden kanssa. Niin hienoa saada tehdä tällaista!
Jos nyt sitten tuntuu siltä, että miksi vain Tampere saa nauttia tästä ihanuudesta jatkossa, niin kannattaa ottaa yhteyttä ja suunnitellaan miten Tarmoa voisi laajentaa vaikka koko Suomeen.