Yleistysalgoritmit osana Maanmittauslaitoksen karttatuotantoa
Olet varmasti katsonut erilaisia karttoja eri mittakaavoilla. Kun katsot karttaa tarkemmin, huomaat, miten jotain karttakohteita on saatettu yhdistellä, korostaa tai yksinkertaistaa jollain tavalla. Mitä suurempaa aluetta kartta kuvaa, eli mitä pienimittakaavaisempi se on, sitä vähemmän kartalla voidaan näyttää yksityiskohtia selkeyden vuoksi. Mieti vaikka Norjan mutkikasta rannikkoa: jos maailmankartassa olisi kuvattuna jokainen vuono, erottuisi koko maa ainoastaan tummana suttuna. Jotta kartasta saadaan selkeämpi ja luettavampi rantaviivan geometriaa pitää yksinkertaistaa ja suoristaa. Eli siis mitä vähemmän yksittäisiä elementtejä pienimittakaavaisessa kartassa on ja mitä yksinkertaisempia elementit ovat, sitä selkeämpi se on lukijalle ymmärtää.
Mitä kartan yleistäminen tarkoittaa?
Kartta on aina yleistetty kuva jostain tietystä alueesta, mutta yleistämisen taso riippuu paljon kartan käyttötarkoituksesta sekä kartan mittakaavasta. Tiekartoissa esimerkiksi on korostettu tiestöä sekä mahdollisesti matkan varrella tavattavia kohteita: tienumeroita, kaupunkeja sekä mahdollisesti levähdyspaikkoja tai erilaisia vierailukohteita. Yleistystä käytetään myös webbikartoissa, mitä lähemmäs karttaa lähentää, sitä enemmän yksityiskohtia ja ominaisuuksia tulee esille.
Yleistämisellä tarkoitetaan siis kartta-aineiston muuntamista niin, että se palvelee kartan tarkoitusta pienessä mittakaavassa. Yleistämisessä käytetään erilaisia tekniikoita kohteiden geometrian muokkaamiseen. Kohteita voidaan yhdistellä, yksikertaistaa, liitoitella tai muuntaa alueista viivoiksi. Mitä voimakkaampaa yleistystä kartta tarvitsee, sitä enemmän tietosisältöä ja kohteita kartalla vähennetään. Kohteita voidaan myös valikoida kartalle tai siirtää tarkasta paikastaan, esimerkiksi teitä voidaan erottaa selkeämmin näkyville.

Maanmittauslaitoksen kartta-aineiston yleistämisen automatisointi
Maanmittauslaitos tuottaa Suomessa karttoja eri mittakaavatasoissa: esimerkiksi 1:10 000, 1:50 000, 1:100 000, 1:250 000 ja 1:1 000 000 ja jokaiseen mittakaavaan vähennetään informaatiotiheyttä edelliseen verrattuna. Olemme olleet mukana Maanmittauslaitoksen projektissa, jossa tavoitteena on automatisoida kartta-aineiston yleistäminen: kun MML maastotietokantaan tulee muutoksia, kohdeluokan yleistysalgoritmi ajetaan ja data yleistetään eri mittakaavatasoille. Aiemmin yleistystä on tehty paljon manuaalisesti ja käytetty teknologia on jo osin vanhentunutta.
Suomen aineistoihin ja olosuhteisiin soveltuvia avoimen lähdekoodin ratkaisuja automatisoituun yleistämiseen ei ole aiemmin ollut kattavasti saatavilla, nyt Gispolta on tekijöitä mukana Maanmittauslaitoksella uusien ratkaisujen kehittämisessä! Projekti on alkanut jo vuonna 2024 ja tämän vuoden loppuun mennessä yleistys saadaan lähes valmiiksi mittakaavoilla 1:50 000 ja 1:100 000. Ensi vuonna kehittäminen jatkuu muille mittakaavatasoille.
Teknologiana yleistysalgoritmeissa käytetään avoimia Python-kirjastoja, jotka mahdollistavat yleisten paikkatieto- ja geometriaoperaatioiden käytön. Kuitenkin sovelluskehittäjämme ovat päässeet tekemään myös omia geometriamoduuleja ja spesifisempiä funktioita, jos sopivia menetelmiä ei ole ollut valmiina saatavilla.

Suuremmille mittakaavoille (esimerkiksi 1:10 000) yleistystä tehdään hyvin vähän, mutta jo 1:50 000 kartoille yleistys on tarpeen. Yleistettäviä kohteita ja niiden tyyppejä on erilaisia. Gispon kehittäjillä on ollut työn alla esimerkiksi vesikivien yleistäminen vesikiviryhmiksi, virtavesialueiden kapeiden osioiden muuttaminen viivoiksi sekä saarien ja niemien liioittelu ja yksinkertaistaminen. Jokaiselle kohdetyypille pitää tehdä omat toimenpiteensä ja suunnitella, miten yleistys saadaan automatisoitua järkevimmin.
Suomessa on myös kohteita, joille ei ole aiemmin tehty yleistystä kaikilla mittakaavoilla: virtavesiviivat. Tavoitteena viivakohteiden yleistämisessä on harventaa etenkin rinnakkaisten ojakohteiden määrää ja samalla säilyttää luonnolliset uomat sekä alueiden yhtenäisyys. Työvaiheita tässä on monia ennen kuin itse harventamiseen päästään.

Gispon kehittäjät yleistysalgoritmien äärellä
Gispo on ollut jo pitkään projektissa mukana ja kehittäjiä on ollut mukana useampia. Kysyimme kehittäjiltämme, mitkä ovat mukavimmat kohteet käsitellä. Juhon lempialgoritmeja ovat virtavesi- ja vesialueet. Haasteita ja kehittämistä kuitenkin vielä riittää, mikä on työn suola; ainakin silloin kun kehittäjä pitää ongelmien ratkaisusta. Jaakko puolestaan kertoo työn haasteista: topologia ja jatkuvuus täytyy pitää tarkasti mielessä varsinkin viivakohteissa – väylät eivät saa katketa, vaikka viivoja yksinkertaistetaan. Karttaa katsoessa on helppo katsoa silmällä, että viivoja olisi hyvä vielä harventaa, mutta ohjelmallisesti se voi olla hankalampi toteuttaa.
Maanmittauslaitoksella ollaan parhaillaan saamassa 1:50 000 karttojen algoritmeja käyttöön ja sen jälkeen tutkitaan, minkälaisia kehitystarpeita niistä vielä löydetään. Uusien algoritmien ja automatisoinnin testaaminen ja korjaaminen on tärkeää, jotta lopputuloksena saadaan mahdollisimman onnistuneita karttoja.
Algoritmit julkaistaan avoimesti Maanmittauslaitoksen GitHubissa sitä mukaa kun niitä kehitetään: https://github.com/nlsfi/geogen-algorithms. Algoritmien kehittämistä tehdään jatkuvasti lisää, niin niiden dokumentaatio päivittyy edelleen!
