Paljon paikkatietodataa, vähän osaajia

Nyt sitä riittää, paikkatietodataa nimittäin. On satelliittikuvadataa ja on tarkkaakin tarkempia pistepilviaineistoja – osaajia on kuitenkin vähässä. 

Maanmittauslaitos (MML) julkaisee piakkoin tarkkaa laserkeilausaineistoa, kun taas European Space Agency (ESA) jakaa satelliittikuvadataa terabiteittäin. Varsinaisia toimialamurroksia tai merkittäviä tuottavuushyötyjä synnyttäviä paikkatietoratkaisuja näkee kuitenkin vähän suhteessa dataan liittyvään hyötypotentiaaliin. Viimeisen viiden vuoden aikana datan määrä on kasvanut huimasti – reilusti yli sen osaamiskapasiteetin, jolla dataan liittyvä hyötypotentiaali voitaisiin lunastaa.

Strategisella tasolla kehitystä voisi ohjata seuraavilla ohjenuorilla: 

  • Jalkauta paikkatiedot organisaation tiedonhallinnan, data-analytiikan ja tietojohtamisen prosesseihin
  • Sijoita osaamiseen, unohda hype 

Elämme kaukana siitä ajasta, jolloin paikkatietojen käsittely vaati organisaatioilta paikkatietotehtävien keskittämistä vain muutamalle henkilölle. Rajattu määrä käyttölisenssejä paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön sekä hitaat, manuaaliset tiedostopohjaiset paikkatietoprosessit ohjasivat organisaatiot “GIS-yksikköjen” luomiseen. Paikkatietojen käyttö siiloutui ja jäi suurelta massalta käyttämättä. 

Nykypäivänä paikkatietoteknologiat mahdollistavat datan helppokäyttöisyyden. Paikkatieto-osaamisen kerryttäminen organisaatioissa ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan osaamista pitää systemaattisesti kasvattaa. Ilman tätä paneutumista ei voida olettaa, että jokin musta laatikko, kuten lohkoketjut tai koneoppiminen ratkaisee kaiken ja innovoi ihmisten puolesta.

Käytännön tasolla voisi potkua syntyä seuraavista ajatuksista:

  • Mahdollista paikkatietojen integrointi sovelluksiin, ohjelmistoihin ja järjestelmiin keskitettyjen ydintietovarantojen avulla
  • Rikasta olemassa olevia tietotuotteita paikkatiedoilla,
  • Tuo organisaation ulkopuolista dataa organisaation tietovarantoihin

Keskittämällä organisaation paikkatiedot helposti ydintietovarantoihin saadaan paikkatiedot tehokkaimmassa muodossaan pois “GIS-siilosta” ja mahdollistetaan samanaikainen datan käyttö sekä myös tehokkaat analyysit. Avoimen lähdekoodin johtava tietokantaympäristö PostgreSQL ja sen paikkatietolaajennos PostGIS ovat tähän erinomainen ratkaisu. 

Rikastamalla organisaation sisäisiä tietotuotteita paikkatiedoilla syntyy käyttäjille konkreettinen kokemus siitä, kuinka helppoa nykypäivänä paikkatietojen hyödyntäminen onkaan.

Organisaation ulkopuolinen data, kuten mainitut avoimen datan tuotteet MML:ltä tai ESA:lta, antavat toimialasta riippuen aivan uusia mahdollisuuksia yrityksille tai julkishallinnolle. 

Ensin siis puretaan GIS-linnakkeet organisaation sisältä, sitten tuodaan data pois siiloista ja lopuksi yhdistetään se muuhun dataan. Minkälaisia palveluita me Gispossa siten tarjoamme näiden ongelmien ratkomiseen? Olemme asiakkaidemme apuna niin strategisella kuin teknisellä tasolla. Toimitamme paikkatietokoulutuksia myös laaja-alaisesti ihan aloittelijoista paikkatiedon erityisasiantuntijan työtehtäviin asti.

Santtu Pyykkönen

Santtu Pyykkönen on aluetieteen HM, jota kiinnostaa erityisesti paikkatieto kaikkine ulottuvuuksineen, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja yhteisöt sekä kaupunkikehitys. Harrastuksina mm. juokseminen ja lukeminen.