Paikkatietokehittäjien DevAlpo 2026 – uutuuksia ja vertaistukea
Aurikoinen maanantai-iltapäivä on mitä parhain hetki syventyä kehittäjien maailmaan! Lokakuun puolivälissä järjestettiin DevAlpo, joka on OsGeo Suomi ry:n järjestämä kehittäjien ja kehittäjämielisten tapahtuma, jotta suomalaiset avoimen lähdekoodin paikkatietokehittäjät pääsevät jakamaan omia tuotoksiaan ja ajatuksiaan. Tänä syksynä tapahtuma järjestettiin Viikissä Syken kanssa yhteistyössä.
Iltapäivän aikana kuultiin esityksiä niin Maanmittauslaitokselta kuin pienemmiltä alan yrityksiltä. Kehittäjien kesken heräsi esityksistä myös lisäkeskustelua niin käytön kuin tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta. Nostetaan tässä esityksistä muutamia poimintoja, jotka saattavat kiinnostaa blogin lukijoita! Tarkemmin esityksiin voi tutustua täältä: https://www.osgeo.fi/tapahtumat/devalpo-2026-oct-esitykset/
Maanmittauslaitoksen Teemu Sipilä kertoi uudesta kansallisesta maastotietokannasta kehittäjien silmin: mitä kaikkea uudessa maastotietokannassa muuttuu? Uudesta kansallisesta maastotietokannasta saadaan kokonaisten tietokantatasojen lisäksi ATOM-syötteeseen kuukausittaiset sekä päivittäiset muutokset Geopackage-formaatissa. Tämän avulla voi ladata esimerkiksi vain uudet muutokset tietokannasta, tai kun tulee tarve päivittää omalla tietokoneella oleva aineisto. Muissa palveluissa voidaan automatisoida muutosten tuonti omaan tietokantaan, jolloin kopiot maastotietokannasta pysyvät helposti ajan tasalla. Maastotietokanta koostuu suuresta määrästä erilaisia tasoja, joista yhdistelemällä koostetaan monenlaisia karttatuotteita. Karttatuotteiden koostamisessa käytetään myös itse kehitettyjä avoimen lähdekoodin yleistysalgoritmeja eri mittakaavatasojen tuottamiseksi! Karttatuotteista taas valmistuvat lopulliset kartat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi maastotietoja tarjotaan jatkossa myös OGC API Features -rajapinnan kautta. Maastotietokannasta julkaistaan ensi vuoden puolella myös uuden vektoritiilipalvelun beta-versio. Vielä ei ole tiedossa, mitä muutoksia on tulossa verrattuna olemassaolemaan vektoritiilipalveluun.
SYKE:n Simo Paasisalo esitteli jatkokehitettyä vesirajapintaa, johon on yhdistetty tarkempia mittaustietoja ja päivityksiä eri vesistöille ympäri Suomea. Käytännössä palveluun on lisätty mahdollisuus selata tilastotietoja niin viikko-, kuukausi- kuin vuositarkkuudella. Vesirajapinta on monipuolinen REST-rajapinta, jolla on myös kattava dokumentaatio. Vesirajapinnasta tiedot tulevat katseltaviksi kartalle myös Vesi-palveluun (https://www.vesi.fi/karttapalvelu/), joka samoin on kehityksen alla. Palveluun on tulossa paremmin näkyviin tilastotietoa esimerksi pintavesien lämpötilasta sekä muista mittauksista, joita vesistöissä tehdään.
Hakunapi on Maanmittauslaitoksen kehittämä avoimen lähdekoodin OGC API Features -rajapintapalvelin, jossa on kehittäjänä ollut Ubigu Oy. Ei-kehittäjille suomennettuna tämä tarkoittaa siis avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, jolla kuka tahansa voi pystyttää nykyaikaisen OGC API -paikkatietorajapinnan vektoridatan jakeluun. OGC API on yksi nykyisistä paikkatietoalan standardeista, jonka käyttö yleistyy koko ajan; OGC API Features itse on nykyaikaisempi WFS-rajapinnan korvaaja. OGC API -rajapinnoille on olemassa useita avoimen lähdekoodin toteutuksia, mutta Hakunapin etuna on ennen kaikkea pitkälle optimoitu suorityskyky. Ubigun Janne Heikkilä oli kertomassa Hakunapin uusista ominaisuuksista: koodiin voi nyt toteuttaa helposti lisämoduuleita, joten kaikki voivat kontribuoida Hakunapiin tekemiään uusia ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa Hakunapi-kehittäjäyhteisön synnyn ja lisäosien käytön ilman, että OGC API -ydintoiminnallisuuksiin tarvitsee tehdä muutoksia.
Joona Laine Cofactorilta esitteli kehittämiään uusia QGIS-plugineja, joilla voi testata ja tutkia pullonkauloja, suorituskykyä ja mahdollisia bugeja esimerkiksi eri QGIS-versioiden välillä. Makrotyökalulla voi suorittaa automatisoituja prosesseja, joissa testataan tai toistetaan mitä tahansa toimintoja QGISin käyttöliittymässä. Makrotyökalusta on suuri apu tavallisen käytön lisäksi muun muassa QGIS-pluginien ja toimintojen automaattitestauksessa: sillä on mahdollista varmistaa, että kaikki suunnitellut toiminnot onnistuvat käyttöliittymässä, ja selvittää, jos jokin toiminto kestää liian pitkään tai QGIS jumittuu sen vuoksi kokonaan. Tässä apuna on toinen plugineista, profilointityökalu, jolla voi seurata QGISissä minkä tahansa tapahtuman etenemistä ja selvittää, miksi prosessi on hidas ja mikä osa ohjelmakoodia hidastaa prosessia. Jos työkalut kiinnostavat enemmän, täältä löytyy Joonan esitys samasta aiheesta hetki sitten pidetyssä QGIS User Conferencessa Laaxissa.
Gispon Lauri Kajan toi terveisiä QGIS Contributor Meetingistä. Saimme kuulla hänen kehittämästään POCista (proof of concept), jossa QGISin PostgreSQL-tietokantaan tallentamista nopeutetaan merkittävästi. Tällä hetkellä useamman kohteen muokkaus QGISissä on hidasta, jos tietokanta sijaitsee kaukana itse sovelluksesta, jolloin tietokannan vasteaika voi olla jopa satoja millisekunteja. Erityisesti pilvipalveluissa tietokanta sijaitsee usein niin kaukana käyttäjästä, jopa eri maassa, että tämä ongelma tulee nopeasti eteen käytettäessä QGISiä pilvipalveluissa sijaitsevien tietokantojen kanssa. Laurin parannusten ansiosta testeissä 1 000 kohteen tallennusaika lyheni 52,4 sekunnista vain 0,33 sekuntiin. Idea herätti kiinnostusta, ja toivottavasti se poikii uusia yhteistyömahdollisuuksia ja innostaa lisää kehittäjiä viemään ratkaisua eteenpäin.
Yleisössä oli vähemmän teknisiä osallistujia että kehittäjiä. Gispon kehittäjistä Riku Oja tiivistää tapahtuman luonteen ja tunnelman seuraavasti:
“Suomen avoimen lähdekoodin paikkatietoyhteisö on ainutlaatuinen siinä, että niin moni julkinen toimija ja yksityinen yritys tekevät hyvää yhteistyötä parhaiden ratkaisujen eteen. Yhteisön henki on sellainen, että yhdessä päätetään ja keskustellaan, mitä työkaluja tarvitaan ja miten niitä voidaan jatkuvasti parantaa. Siksi tällaisessa tapahtumassa on niin hauskaa olla mukana!”
