Koodaaminen paikkatietomaailmassa
Paikkatietomaailma on melko laaja, joten paikkatietoa ja koodausosaamista hyödynnetään kuluttajien kännykkäsovelluksissa, humanitaarisissa kartta-analyyseissä, kaupunkien infran ja joukkoliikenteen suunnittelussa, urheilussa jne. Oikeastaan on vaikea keksiä aluetta, jossa näitä kahta ei tarvittaisi. Gispolla keskitytään avoimiin teknologioihin ja dataan ja sekään ei rajoita sovellusalueita, vaan luo toisinaan lisää vapauksia esimerkiksi avoimen lähdekoodin osalta.

PAIKKATIEDON TEKNOLOGIAT
Paikkatietomaailmassa on käytössä lukuisia erilaisia teknologioita. Projektit tietenkin vaikuttavat, mitä teknologioita tulee vastaan, mutta koodatessa pääsee aivan varmasti hyödyntämään ohjelmistokirjastojen muunnostukea koordinaattijärjestelmien ja karttaprojektioiden osalta sekä tutustumaan erilaisiin paikkatietorajapintoihin, kuten WFS, WMS ja TMS sekä tiedostomuotoihin, kuten SHP- ja GeoPackage-tiedostot. Avoimien paikkatietoteknologioiden osalta tutuksi tulee myös esimerkiksi PostgreSQL-tietokannan PostGIS-paikkatietolaajennos, samoin kuin GDAL/OGR-kirjasto. Lisäksi GeoPandas-kirjasto on Python-koodareille varmasti tutustumisen arvoinen. Avoimessa paikkatietomaailmassa Javan ja GeoServer-palvelimen tai vaikkapa Maanmittauslaitoksen Oskari-palvelimen, joilla siis paikkatietoa voi jakaa erilaisissa muodoissa eteenpäin, pariin matkatessa GeoTools-kirjastokin voi tulla tutuksi.

WWW-karttasovelluksia toteuttaessa on myös avoimella puolella hyviä vaihtoehtoja, kuten OpenLayers ja Leaflet. Jos taas tarkoitus on tuottaa 3D-visualisointeja, niin Cesium-kirjasto on harkinnan arvoinen ja Gispo järjestää tilauksesta Cesium-kurssinkin. Muidenkin edellämainittujen teknologioiden osalta Gispo järjestää mielellään räätälöityjä kursseja ja QGIS-työpöytäpaikkatietosovelluksen lisäosien kehittämiseen on PyQGIS-kalenterikurssikin.
Gispon paikkatietomaailman koodausosaamiseen kuuluvat myös muun muassa reititysteknologiat ja Mikael Vaaltola esittelee haluttaessa pgRouting-reitityskirjastoa.