Historiallisten karttojen georefereointi QGISillä
Internetin kautta on saatavilla monenlaisia vanhoja historiallisia karttoja, joista osa voi olla peräti 300–400 vuotta vanhoja! Miten nämä vanhat kartat saadaan hyödynnettäväksi nykyajan paikkatietomaailmassa? Vastaus tähän on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta ja tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan sijaintiin. Jos esimerkiksi lähtöaineistona olleen paperikartan taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata näitä virheitä. Seuraavaksi kerromme tarkemmin georeferoinnin tekemisestä QGISillä!
Georeferoinnin vaiheet QGISillä
Tässä esimerkissä käsittelemme Helsingin vuoden 1900 asemakaavaa, joten historian havinaa on toden teolla luvassa! Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmästä löytyy valikoima vanhoja karttoja ja kaavoja, joista vanhimmat kartat ovat 1600-luvulta. Vuoden 1900 Helsingin asemakaava ladataan Sinetti-arkistotietojärjestelmästä ja avataan QGISiin. QGIS ilmoittaa heti, ettei aineistolla ole tunnettua koordinaattijärjestelmää. Asemakaavalle laitetaan koordinaattijärjestelmäksi sama kuin QGIS-projektissa, eli ETRS-TM35FIN. Miltä tämä kartan sijainti mielestäsi näyttää?
Näyttääkö kartan sijainti kohdistuvan nykypäivän Helsinkiin? Jep, eihän se siellä ole. Kun karttaa kohdistaa laajemmalle alueelle huomataan, että tämä yli sata vuotta vanha asemakaava paikantuu Kongon demokraattiseen tasavaltaan Afrikkaan. Georeferoinnin avulla tämä vanha asemakaava saadaan kiinnitettyä oikeaan koordinaatistoon. QGISissä georeferoinnin työkalun saa auki yläpalkin valikosta Tasot → Georeferoija.
Georeferoija-ikkuna avautuu ja ikkunan vasemmasta laidasta painetaan Avaa rasteri-valintaa. Tiedostoista haetaan georeferoitava taso, eli tässä tapauksessa tämä Helsingin vuoden 1900 asemakaava tif.-muodossa. Samalla hiiri muuttu kohdistimeksi, jolla valitaan vastinpisteet joiden avulla kartta saadaan oikeaan koordinaatistoon. Georeferointi suoritetaan siis tämän georeferoinnin ikkunan sekä itse QGIS-projektin kautta.
Eikun siis georeferoimaan! Georeferoinnissa on suositeltua valita useampia vastinpisteitä eri puolelta karttaa, jotta georeferoinnista tulee mahdollisimman tarkka. Vastinpisteet kiinnittävät vanhan kartan oikeaan koordinaatistoon ja aina ensiksi valitaan tietty vastinpiste vanhan kartan tietystä sijainnista, esimerkiksi jokin kadunkulma. Vastinpisteet onkin hyvä valita sellaisista kohdista, jotka todennäköisesti ovat säilyneet mahdollisimman muuttumattomina. Tämän jälkeen valitaan vastaava piste QGIS-projektin puolella, eli vastinpiste jonka sijainti vastaa juuri äsken vanhassa kartassa valittua pistettä. Vastinpisteen lisääminen tapahtuu painamalla georeferoinnin ikkunassa Add GCP point-painike aktiiviseksi. Alla olevassa esimerkkikuvassa vastinpisteitä on lisätty yhteensä neljä. Kuvassa on juuri lisätty neljäs vastinpiste Helsingin Kaivopuistoon.
Lopuksi painetaan vain vihreää nuolta georeferoinnin ikkunassa, joka käynnistää georeferoinnin ja tadaa! Vanha asemakaava on saatu oikealle paikalleen. QGIS luo georeferoidusta kartasta uuden oman tasonsa, jonka voi halutessaan tallentaa klikkaamalla Tasot-valikossa tason päältä hiiren oikealla ja valitsemalla Vie → Tallenna nimellä. Voit myös esimerkiksi MapSwipe Tool-lisäosan kanssa vertailla georeferoitua karttaa taustakarttaan tai muihin mahdollisiin karttatasoihin.
Historiallisten karttojen georeferoinnin hyödyt
QGISin georeferoinnin työkalu on siis todella näppärä ja tehokas työkalu vanhojen karttojen ja muiden rasteriaineistojen sijoittamiseksi oikeaan koordinaatistoon. Kun historiallinen aineisto on georeferoitu, päästään itse asiaan. Georeferoitua aineistoa voidaan verrata niin taustakarttoihin kuin muihinkin karttoihin ja aineistoihin, mikä on hyödyksi esimerkiksi alueiden muutosten tutkimisessa. Historiallisten karttojen asettaminen oikeaan nykyaikaiseen koordinaatistoon hyödyttää nykyisiä kartoituksia ja erilaisia paikkatietoanalyysejä, mikä on arvokasta esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Georeferoinnista voivat hyötyä myös erilaiset toimialat, esimerkiksi vesilaitoksilla. Jos mikä tahansa jäi mietityttämään georeferoinnin tai QGISin maailmasta, voit laittaa meille viestiä. Tutustu myös monipuoliseen koulutustarjontaamme!
Tämän artikkelin on kirjoittanut Anni Jusslin
