Julkaistu 27.11.2020

Graafiset kartat: matkailukartta ja opaskartta

Gispon Sanna ja Anniina kokeilivat graafisen kartan tekoa. Liekö Topin karttahaaste innoittanut tähän vai mikä heihin iski. Tässä ajatuksia graafisen kartan tuotannosta. 

Kuvankäsittelyohjelmistot matkailukartan tuotannossa

Anniina Kovalainen

Olen harrastanut digitaidenäpertelyä ja graafista suunnittelua jo pitkään, joten kun Topin 30DayMapChallenge-karttahaasteessa oli 12. päivän kohdalla “Map not made with GIS software”, tunsin hetkeni koittaneen. Päätin tehdä graafisen matkailukartan muutamasta nähtävyydestä kotikaupungissani Kajaanissa (tarkoitukseni oli tehdä useampi nähtävyys, mutta kun kello lähestyy uhkaavasti puolta yötä, päätin tyytyä hyvin niukkaan otokseen, heh). Graafinen matkailukartta on tuotettu Adobe Photoshopilla, mutta kartan referenssipohja on kasattu QGISissä (mm. MML:n maastotietokanta datapohjana). Työstin dataa ensin paikkatietopohjaisesti, jonka jälkeen otin datan ulos PNG:nä vein Photoshoppiin. Siellä alkaa kartan varsinainen graafinen työstö.

Graafinen suunnittelu ja työstö vaatii todellisuudessa aikaa ja useita iterointikertoja – mielellään myös silmien ja aivojen nollaustaukoa iterointien välissä. Koska tässä karttahaasteessa aika oli erittäin rajallinen, päätin ottaa lähestymistavaksi “piirretyn oloisen kartan”. Linjojen ei tarvitse olla suoria tai viimeisen päälle huoliteltuja, vaan ne saavat olla hieman rosoisia ja “lapsenomaisia”. Nähtävyyksien työstö vei yllättävän paljon aikaa, sillä en halunnut kadottaa nähtävyyksien tunnusmerkkejä pelkistämällä niitä liikaa. Mitä monimutkaisemmat piirteet, sitä kauemmin sen käsittelyyn meni aikaa. Lopputuloksen näettekin alla!

graafiset kartat

Miksi graafisia karttoja?

Graafiset kartat ovat oivallisia viestintäelementtejä käytettäväksi esimerkiksi juuri matkailussa, opasteissa, verkkosivuilla, tulosteina, esitteissä ja niin edelleen – vain mielikuvitus on rajana! Jos tarvitset staattisen kartan joka päräyttää ja ponnahtaa esiin tai on visualisoitu organisaation graafisen ilmeen mukaan, QGIS + Photoshop -kombinaatiolla tuotettu graafinen kartta on oivallinen valinta.

Opaskartta QGISillä

Sanna Jokela

Osallistuin matkailualan webinaariin Turussa muutama viikko sitten ja webinaarissa käytiin läpi matkailuyritysten monikanavaisuuden haastetta: mihin kaikkialle esimerkiksi aukioloaikatietoja pitää kirjata, missä olla läsnä, mihin osoitetiedot kirjata. Aikamoinen hässäkkä tästä syntyy. Matkailijan näkökulmasta tärkeää olisi, että tiedot löytyvät oikein joka paikasta. Ja helposti. Tästä aiheesta voisin avautua loputtomiin. Mutta sitten tilaisuuden lopuksi Turun AMK:n lehtori Telle Tuominen totesi, että on se paperikarttakin aika hyvä väline vielä nykyaikana. Ja siitä idea sitten lähti. 

Olen asunut Turun edustan saarilla ensin lapsuuteni ja paluumuuttajanakin jo 6 vuotta. Mutta en todellakaan tiedä mitä kaikkea hauskaa saarilta löytyy. Korona-aikana metsäpolkuja ja muinaismuistoja on tullut koluttua ihan eri tavalla. Kyselin meidän saarten Facebook-ryhmässä mitä kaikkea kartalle haluttaisiin ja sain liudan kohteita ja palveluita, joista en oikeasti tiennyt yhtään mitään. Osa tiedoista löytyi OpenStreetMapin, Varsinais-Suomen palvelutietoaineiston (joka oli aika vanhentunut), Postin karttapalvelun ja Museoviraston aineistorajapintojen avulla (WFS-rajapinnat eivät näyttäneet kohteita ollenkaan) ja LIPAS-palvelun avulla. Suurin osa kohteista ja web-linkeistä tuli siskon avustuksella (hän on googletuksen mestari) sekä FB-ryhmän avustuksella.

Taustakartan sain helposti tehtyä MML:n maastotietokannan tietoja yhdistävän ja visualisoivan QGIS-plugarin avulla, joka tehtiin pari vuotta sitten asiakkaan kanssa yhteistyössä. Vähän visualisointeja modaamalla sain aika kivan taustakartan. QGISin default-symbolit palveluille saivat tällä kertaa riittää (Anniina on meillä paras tekemään kustomoituja symboleita). Laskin, että kokonaisuudessaan opaskartan tekoon meni ehkä 2 henkilötyöpäivää aikaa, suurin työ oli kohteiden metsästys ja tarkastus. 

Havaitsin myös jännän ilmiön. Kartta on aika vahva väline viestintään ja se, että kohteet on kartalla, tekee asiasta jotenkin erityisen virallista. Facebook-ryhmässä käytiin vähän kiivastakin keskustelua kohteista. Toiset pyysivät seurakunnan rantaa kartalle, toiset kauhistuivat että se laitettaisiin sinne. Toiset halusivat kaikki muinaismuistokohteet ja luontokohteet kartalle, toiset pelkäsivät että ne turmellaan sitten heti. Toinen haaste on polut ja reitit. Metsät täynnä polkuja ja maastokartoiltakin ne löytyvät, mutta ei niitä uskaltanut laittaa tämän tyyppiseen toteutukseen, kun eivät ole ns. virallisia. Tavallaan itse yllätyin tästä reaktiosta, koska käytin vain avointa dataa kohteiden ja reittien valitsemiseen ja ne löytyvät muutenkin jo kymmenistä palveluista…

Nyt kartta on julkaistu avoimesti saarelaisten käyttöön ja joku ehti niitä printata ja laminoida jaettavaksi. Uusia versiota varmasti vielä tulee. Tästä iltapuhdeprojektista jäi hyvä mieli ja näitä tekisi mielellään lisääkin!

graafiset kartat

Jos graafiset kartat kiinnostavat ja tarvitsisit vaikkapa kotisivuillesi tai matkailusivuille näyttävän karttavisualisoinnin, ota yhteyttä info@gispo.fi!

Profiilikuva

Sanna Jokela

Sanna Jokela on Gispo Suomen toimitusjohtaja sekä maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti avoimen lähdekoodin ja avoimen datan verkostot ja yhteistyö, karttojen teko sekä laajat paikkatietojen yhteiskäyttöisyyteen liittyvät projektit. Sanna harrastaa mm. sisustamista ja puutarhailua.