FOSS4G Suomi 2025 kokosi yhteen paikkatietoyhteisön
FOSS4G Suomi järjestettiin 9.–10.9. Helsingissä hotelli Arthurissa. OSGeo Suomi ry:n tapahtuma houkutteli paikalle 80 osallistujaa keskustelemaan, kertomaan kiinnostavista käyttötapauksista ja katsomaan myös kohti tulevaa.
Ensimmäinen päivä: avoimesta lähdekoodista ylätasolla
Ensimmäisen päivän aiheina olivat mm. avoimen lähdekoodin käyttöön liittyvät käytännöt organisaatiossa, maastotietojen tuotanto ja avoimen lähdekoodin käyttö Keski-Aasiassa.
Nokian Timo Perälä kertoi avoimen lähdekoodin käytöstä Nokialla, todeten avoimen lähdekoodin olevan täysin välttämätöntä heille. Kuten monissa organisaatioissa, myös Nokialla monissa tuotteissa on avoimen lähdekoodin osia sekä erilaisia käytäntöjä, jotka tukevat avoimen lähdekoodin hyödyntämistä mm. tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Perälä kertoi organisaation osasta nimeltä OSPO (Open Source Program Office), joka oli monelle yleisöstä uusi ja mielenkiintoinen käsite. Tiivistäen OSPOn tehtävä on hallita ja linjata kaikkea avoimen lähdekoodin käyttöön liittyvää organisaatiossa, ja samaan aikaan jokaisen organisaation OSPO on ihan omanlaisensa.
Ensimmäisen päivän puheenvuoroissa korostui paitsi avoimen lähdekoodin käyttäminen, myös sen tukeminen. Vaikka avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat ilmaisia ottaa käyttöön, niitä kannattaa tukea ja kehittää. Jos avoin ratkaisu ei olisi heti valmis omaan käyttötarkoitukseen sellaisenaan, lisenssimaksujen maksamisen sijaan rahat voidaan ohjata kehittämiseen yhdessä muiden organisaatioiden kanssa ja/tai juuri niihin sovelluksen osiin, jotka ovat oman käytön kannalta tärkeitä. Ubigun Ilpo Tammi myös huomautti, että yksityiset firmat voisivat helpommin tukea avoimen lähdekoodin yhteisöjä, sillä niillä on usein vähemmän byrokratiaa kuin julkishallinnon organisaatioilla.
Open source -kenttää kannattaakin seurata, henkilöstöä kouluttaa ja hyviä käytäntöjä jalkauttaa. Kentällä on myös paljon yrityksiä ja kehittäjiä saatavilla, ja Suomessakin monilla organisaatioilla on kyvykkyyttä ohjata ja tehdä kehitystyötä.
Maanmittauslaitoksen Risto Ilves kertoi MML:n käyttävän tietyissä prosesseissaan avointa lähdekoodia. Syitä oli useita: EU:n Open Source Software Strategy, se, ettei tiettyihin prosesseihin ole valmiita ratkaisuja ja toisaalta se, että avoimella puolella oli paljon kypsiä ratkaisuja, joihin oli tietoa helposti saatavilla. Teknologiaselvitys kannattaa kuitenkin aina tehdä ja pohtia, onko avoimen lähdekoodin käyttö järkevää. Joillekin organisaatioille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön voivat vaikuttaa myös hyvin käytännölliset asiat: jos käytössä on vain pienitehoisia tietokoneita ja on todettu, että QGIS toimii niillä hyvin, sitä suositaan.
Avoimen lähdekoodin hyödyt ja haasteet ovat usein subjektiivisia, eivätkä aina myöskään riipu lähdekoodin avoimuudesta. Tunnistettuja huomioitavia ja usein esiin nousevia aiheita ovat esimerkiksi tuoteomistajan rooli, ohjelmistojen räätälöinti, kustannusten arviointi ja vastuun jakautuminen. Väyläviraston Minna Huovinen muistutti myös, että onnistuneessa OS-kehittämisessä tilaajan rooli ei voi olla etäinen ja pelkästään hallinnollinen.
Ohjelman päätteeksi osallistujat patistettiin ulos ryhmäkuvaan. Ensimmäinen päivä jatkui virallisen ohjelman jälkeen jatkoilla, mutta se jää tämän blogin ulkopuolelle.
Toinen päivä: käytännön esimerkkejä
Toisena päivänä ohjelma oli jaettu kahteen saliin ja esitykset käsittelivät enemmän käytännön ratkaisuja, esimerkkejä ja teknisiä toteutuksia. Ohjelmisto oli ilahduttavan runsas. Pienessä salissa aiheina olivat esimerkiksi PROJ-kirjasto ja suomalaisten koordinaattijärjestelmien puuttuvat muunnokset, HOASin paikkatiedon käyttötapaukset vuokra-asuntojen tiedontuotannossa ja -jakelussa asukkaille sekä pistepilvien hallinta ja hyödyntäminen.
Pienen salin kiinnostavina nostoina mainittakoon ensimmäisenä Gispon Ville Hamusen esitys, joka käsitteli QGISille tehtyä SLYR-lisäosaa, joka mahdollistaa kattavien ja monimutkaisten ArcGIS Pro – ja ArcMap-työtilojen kääntämisen QGISiin. Lisäosa kääntää työtilan QGIS-projektiksi, ESRI:n symbolikirjastot QGISiin ja tuo myös karttalehdet ja -tulosteet ohjelmistoon.
MML:n Teemu Saloriutta esitteli kartografisia yleistysalgoritmeja, jotka mahdollistavat automaattisen karttojen tuotannon eri mittakaavatasoilla. Koska työ päätettiin tehdä avoimella lähdekoodilla, algoritmit pystyttiin kehittämään täysin Suomen tarpeisiin, jolloin esimerkiksi meille tyypillisten pienten, kapeiden saarien käsittelyyn oli saatu tehtyä oma algoritminsa.
Pistepilvien käsittely kiinnosti myös osallistujia, ja pieni sali tuli täyteen Sami Luoman puheenvuoron ajaksi. Pistepilvien hallinnassa ja hyödyntämisessä voidaan toki puhua teknologioista ja ohjelmistoista, mutta selvästi tämänkin aiheen osalta käytännöillä on suuri vaikutus: jotta datasta saatiin asiakkaalle hyötyä, olemassaoleva data koottiin yhteiseen tietovarastoon, uuden datan tuotantoon luotiin tilaamisen ja tiedonhallinnan oppaat, ja kehitettiin aineiston validointiprosessit. Kuten monien muidenkin toisen päivän tapausesimerkkien kohdalla, myös tässä projekti jatkuu ja kehittyy.
Pääsalissa saatiin kuulla avoimen lähdekoodin käytöstä Metsäkeskuksella sekä Lajitietokeskuksella. Yhteenvetona voisi sanoa, että molemmilla on hyvin laaja kirjo avoimen lähdekoodin työkaluja käytössä. Jan Wolski esitteli myös avoimella lähdekoodilla rakennettua palvelua, jossa huomioidaan luontoarvoja metsätoimenpiteiden suunnittelussa. Avoimen lähdekoodin käyttö Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) oli myös agendalla ja oli ilo huomata, että heilläkin siirtyminen PostgreSQL-tietokantaan on suunnitteilla. Myös GTK:n verkkopalveluita ollaan uudistamassa ja siihenkin pyritään käyttämään avointa lähdekoodia. Lounaistiedon Natalia Räikkönen esitteli useita projekteja, missä on käytetty muun muassa Oskaria, GeoServeria ja PostGISia.
Yksi pääsalin kohokohdista oli Maanmittauslaitoksen Jukka Rahoksen viihdyttävä esitys GDAL-kirjaston uusista ominaisuuksista. Harvoin kuulee jonkun kertovan niin ymmärrettävästi paikkatiedon komentoriviohjelmistosta. Suomen ympäristökeskuksen Mika Heikkinen oli innostunut OSGeo Suomi ry:n puheenjohtaja Pekka Sarkolan alkupuheesta ja demonstroi Syken QGIS-lisäosia oman varsinaisen esityksensä jälkeen. Tätä oli kiinnostavaa seurata, koska lisäosat ovat pääosin organisaation sisäiseen käyttöön, joten ulkopuoliset eivät niitä pääse kokeilemaan.
Lopuksi
FOSS4G Suomi oli selvästi pidetty ja odotettu tapahtuma. Oli ilahduttavaa huomata tuttujen kasvojen lisäksi uudempia tuttavuuksia, käydä keskusteluja tauoilla ja nauttia erinomaisesta ohjelmasta. Suurin kiitos kuuluu tietenkin OSGeo Suomi ry:lle, tapahtuman järjestäjille ja sponsoreille, sillä, kuten sanottua, asiat eivät tapahdu itsestään, vaan taustalla oli nytkin useamman ihmisen työpanos.
Ensi kertaan!
