Julkaistu 25.9.2025

Mikä ihmeen STAC?

Olet saattanut huomata, että QGISin versiossa 3.40 ja eteenpäin on ilmestynyt uusi mystinen nappi Tasojen hallinnan työkalupalkkiin (jos muistisi lyö työkalupalkkien kohdalla tyhjää, voit ilmoittautua QGIS-kurssille täältä). Eli tämä punaisella ympyrällä korostettu nappi:

STAC

Kuvateksti: Uusi mystinen nappi muuten tavallisessa QGIS-projektissa

Tämä nappi mahdollistaa STAC-määrittelyn mukaisen aineiston haun suoraan QGISissä. Aiemmin tähän tarpeeseen on löytynyt lisäosia, mutta nyt siis aika on ollut kypsä sen lisäämiseksi suoraan QGISiin.

Mikä ihmeen STAC?

STAC on lyhenne sanoista SpatioTemporal Asset Catalog.  Se on systemaattinen tapa järjestää paikkatietoa aikaleimalla. Eli eräänlainen standardi. Se ei kuitenkaan (vielä) ole OGC (Open Geospatial Consortium)-standardi, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Miksi STAC?

Gispolla tykätään avoimista standardeista, mutta joku saattaisi kysyä, eikö niitä ole jo tarpeeksi. STACin tarkoitus ei ole kapinoida OGC API-rajapintoja vastaan, vaan täydentää niitä. STACin läheisin OGC API-sukulainen on ehkä OGC API Records (CSW:n edeltäjä), koska molemmat mahdollistavat metadatan haun esim. aluerajauksella. OGC API Records on yleisempi, kun taas STAC keskittyy spatiotemporaalisiin satelliitti- ja Earth Observation -aineistoihin. 

Keskeiset käsitteet ja STACin rakenne

CSC:n sivuilla on listattuna STACin keskeisimmät käsitteet. Tässä niille vielä suomennokset: 

  • Luettelo = Catalog
  • Kokoelma = Collection
  • Tuote = Item
  • Resurssi = Asset

STACin rakenne on helpompi käsittää esimerkin kautta, joten keksitäänpä sellainen. Minä olen intohimoinen äyriäistutkija ja seuraan aktiivisesti katkarapujen elinympäristöjä. Jotta voisin mahdollisimman kätevästi jakaa oleellista paikkatietoa (kuten vesien lämpötiloja aikaleimalla) kavereilleni (jotka eivät ole aivan yhtä kiinnostuneita katkaravuista), niin pistän pystyyn STAC-katalogin ja nimeän sen “Äyriäisten ystävät ry:n STAC”. Kun yhdistetään tähän katalogiin niin saadaan esille kokoelmat “Vesilämpötilat_2m”, “Vesilämpötilat_10m”, Vesilämpötilat_50m”, “planktonesiintymät”, “leväesiintymät” ja katkarapukalastusalueet_sos. Kokoelmien sisältä löytyvät tuotteet. Tuotteita on jo jonkin verran ja ne ovat nimeltään esimerkiksi “Vesilämpötilat_2m_01_01_2025_suomenlahti”, “leväesiintymät_rapusaari_15_3_1912”. Tuotteet ovat siis tietyltä ajalta ja alueelta. Tuotteiden alta löytyy vielä resurssit, joiden kautta saadaan linkki aineistoille. Resursseja voi olla useampia ja esimerkiksi “katkarapuakalastusalueet_sos”-kokoelman tuotteessa “katkarapukalastusalueet_sos_2025_atlantti” on kolme resurssia “10m”, “50m” ja “100m”, eli kolme aineistoa, jotka kuvaavat samaa asiaa, mutta eri resoluutiolla. 

Kuka käyttää STACia?

STAC sopii käyttöön tahoille, jotka haluavat jakaa spatiotemporaalista dataa järjestelmällisesti. Tämä voi olla esimerkiksi jokin äyriäisharrastelijaporukka tai valtion virasto. Suomessa ainakin Tieteen tietotekniikka keskus CSC sekä Ilmatieteen laitos käyttävät STACia. Ruotsissa Lantmäteriet avasi vuoden alussa paljon aineistoja, monet niiistä ovat jaossa STACin kautta. Lue meidän ruotsinkielisestä blogista lisää.

Aineiston hakeminen ja lataaminen STACia käyttäen

Seuraavaksi kokeillaan ladata Paitulin STACin kautta aineistoja QGISiin (koska en ole vielä ehtinyt pystyttää STACia Äyriäisten ystävät ry:lle). 

Kuten yllä kerrottu, QGISissä on nykyään sisäänrakennettu STAC-nappi, jota voi käyttää, mutta tätä kirjoittaessa (syyskuussa 2025) koen, että enemmän hyötyä saa irti asentamalla STAC API Browser-lisäosan. Sen kautta saat helposti suodatettua ja ladattua aineistoa. Lataa lisäosa seuraavasti:

STAC

QGISiisi ilmestyi uusi nappi, jonka kautta pääset lisäosalla ottamaan yhteyttä STACiin. Paina nappia. Muutama valmis yhteys on jo olemassa, mutta jos haluat ottaa yhteyttä esimerkiksi Paitulin STACiin, paina “New” ja lisää nimi ja URL. Paina sitten OK.

STAC

Tämän jälkeen hyppäät takaisin STAC API Browserin aloitusikkunaan. 

Vilkaise tässä välissä “Settings”-välilehteä ja kerro lisäosalle, minne haluat aineistojen tallentuvan. Oletuskansio ei yleensä ole paras paikka. Palaa tämän jälkeen “Search”-välilehdelle.

STAC

Pidä Paituli valittuna ja paina “Fetch Collections”. Jos haluat suodattaa pois aineistoja, voit kokeilla onneasi “Filter”-kentässä. Voit myös rajata hakua ajallisesti sekä alueellisesti. Henkilökohtainen suosikkini on rajata alue QGISin karttaikkunan laajuuden mukaan, koska en ikinä muista koordinaatteja ulkoa.

STAC

Paina tämän jälkeen “Search”. Jos tuloksia ei ole, niin palaa ja laajenna suodatusta. Jos sait jotain tuloksia niin hyvä sinä! Jos tarvitset tarkempaa tietoa, missä tuote maantieteellisesti sijaitsee niin voit valita “Select footprint” ja “Add selected footprint”.

STAC

Nyt karttaikkunaan ilmestyy uusi taso, joka näyttää alueen, jonka kyseinen tuote kattaa. Jos se on sinulle sopiva, voit paina “View assets”. Tässä uudessa ikkunassa näet tuotteen resurssit ja voit nyt ladata aineiston omalle koneellesi. Valitse itsellesi yksi tai useampi resurssi ja lataa ne. Jos olet onnekas, tarvitsemasi aineisto saattaa olla saatavilla esim. COG-muodossa, jolloin voit ladata sen suoraan QGISiin ilman, että sitä tarvitsee tallentaa paikallisesti. Jos latasit aineistoa omalle koneelle ja haluat saada sen nopeasti käyttöön, niin voit lisätä latauskansion QGIS Selaimen suosikkeihin. Nyt voit vaan klikata aineistot suoraan auki QGISin sisältä.

STAC

Näillä eväillä STACia kokeilemaan! Ja jos tulee mitään kysyttävää STACistä, QGISistä, äyriäisten sielunelämästä, rajapinnoista, COGista tai jostain muusta niin otathan yhteyttä!

Profiilikuva

Emil Ehnström

Emil Ehnström on maantieteen FM, joka osaa paikkatietosanoja kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Ongelmien ratkominen QGISin ja Pythonin avulla sekä paikkatiedosta puhuminen yleisölle ovat Emilin lempipuuhia. Vapaa-ajalla hänet voi nähdä omalla kotisohvallaan kirja kädessä.