Tämä kevät on mennyt demoillessa asiakkaille, miten työn alla oleva kaavoitussovelluksemme toimii. Meillä on ollut ilo ja kunnia olla mukana nyt jo kolmessa Ympäristöministeriön rahoittamassa Ryhdin kumppanitestaushankkeessa ja iso toive on, että tänä vuonna päästään jo maaliin. 

Työnimellä Arho (Avoimen lähdekoodin kaavoituksen Ryhti-sovellus) kulkeva työkalu rakentuu vahvasti QGISin perustoiminnalisuuksien päälle. QGISiä käytetään jo erityisesti yleiskaavoituksen puolella mutta myös maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Arho-sovellus tuo QGISiin Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen myötä tarvittavat työkalut kaavoittajan käyttöön, jotta kaavoitusta voidaan tehdä lain vaatimalla tavalla. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2024 ja viimeistään vuonna 2029 kaavojen tulee olla Syken ylläpitämän Ryhti-järjestelmän kautta saatavilla.

Työ on ollut valtava ja vielä on tuotantoversioon hetki matkaa. Nyt kuitenkin on mahtavaa sanoa, että “Kyllä! Ryhtiin saadaan Arholla kaava vietyä!”. 

Osalle kaavoittajia Ryhti on ollut hähmäinen ja ehkä vähän pelottavakin uudistus ja ei ihme! Muutos tuo täysin uutta ajattelutapaa ja tietoja käsitellään eri tavoin. Mahdollisuutena Ryhdissä on, että kun kaava-aineistot vihdoin saadaan yhteisessä muodossa käyttöön, vapauttaa se varmasti resursseja turhasta tiedon käsittelystä ja edestakaisin muokkauksesta, ja niin kaavoittajien kuin kaava-aineostoja tarvitsevienkin työ tehostuu.

Mutta mitä se Ryhti käytännössä muuttaa kaavoittajan työssä. Käyn tämän läpi meidän Arho-sovelluksemme kautta:

Kaavan ulkorajalle perustiedot

Kaavan ulkorajaan pitää liittää perusominaisuuksien lisäksi esimerkiksi dokumenttitietoja ja tietysti tarvittavat dokumentit vaihtelevat sen mukaan, missä vaiheessa kaavoitusta ollaan. Alla olevan kuvan tapauksessa Kaavaehdotukselle pitää lisätä OAS-dokumentti eli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka esittää miksi kaava laaditaan ja miten kaavoitus etenee. Lisäksi kaavasta pitää toimittaa myös kaavakartta GeoTIFF-muodossa.

Kaavakohteet ovat paikkatietokohteita

Kaavakohteiden geometriat on fiksattu eli paikkatietotasoja on jatkossa vain 5–6 (riippuen kaavatasosta) ja esimerkiksi aluevaraukset luokitellaan ja visualisoidaan niihin liittyvien ominaisuustietojen avulla. Niille on omat topologiset säännöt riippuen kaavatasosta. Esimerkiksi yleis- ja asemakaavatasoilla aluevarausten pitää peittää kaavan alue kokonaan ja ne eivät saa mennä toistensa kanssa päällekkäin. Maakuntakaavojen osalta aluevarausten ei tarvitse täyttää koko kaavaa.

Kaavakohteilla on aina kaavamääräysryhmä

Kaavakohteisiin ja kaavan ulkorajaan liitetään aina 1 tai useampi kaavamääräys. Niistä muodostuu aina ns. kaavamääräysryhmä, joka linkittyy kaavan ulkorajaan tai kaavakohteiden geometrioihin. Tämä on isoin muutos ja vaatii eniten opettelua kaavoittajilla. Arho-sovellukseen on tuotu jo nyt kaikki lakiin liittyvän nk. Katja-asetuksen mukaiset kaavamääräysryhmät, joten kaavatyön aloittaminen on helppoa. Omia kaavamääräysryhmiä voi myös luoda, mutta niissä pitää huomioida Katja-asetuksen ja Ryhdin säännöt. Alla olevassa ryhmässä on valmiiksi luotu Katja-asetuksen mukainen ryhmä nimeltä Retkeily- ja ulkoilualue. Huomioitavana on paljon sääntöjä ja kaavoittajalla menee varmasti hyvä tovi niiden opetteluun, esimerkiksi pistemäisille kaavakohteelle voi antaa vain tiettyjä kaavamääräyksiä. Toki pyrimme siihen, että Arho ohjaisi kaavoittajaa mahdollisimman paljon, mutta varmaa on, että tässä vaaditaan myös kaavoittajan ammattiosaamista luoda järkeviä kaavamääräysryhmiä.

Ryhti vaatii validia kaavaa

Työn aikana kaavatiedot validoidaan ja lopulta viedään Ryhti-järjestelmään. Kaavatietojen pitää siis olla juuri Ryhdin tarvitsemassa muodossa, jotta ne voidaan tallentaa Ryhti-järjestelmään. Esimerkiksi jos jokin dokumentti puuttuu tai jokin pakollinen tieto on kirjaamatta, validoinnista tulee herjaa. Useimmiten ongelmat ovat topologiassa tai kaavamääräysryhmä on tehty väärin ja tästä syystä kaava ei mene läpi. Arhossa validointi voidaan toteuttaa suoraan QGISissä. Ryhtiin vienti tapahtuu joko Palveluväylän kautta (joka on haluttaessa osa Arho-sovellusta) tai kaavoittaja voi tallentaa kaavan tiedostomuodossa ja viedä sen käsin Ryhdin selainpohjaiseen palveluun. Suosittelemme palveluväylän käyttöönottoa, sillä se helpottaa huomattavasti testailua ja käyttöä.

Kehitys jatkuu vielä mutta demoilla jo voi!

Vielä on kuitenkin kehitettävää. Tänä vuonna Arhoon on tulossa paljon pienempiä parannuksia  ja valmistelemme sitä tuotantoon kehittämällä erityisesti käyttäjähalllintaa ja elinkaaren hallintaa. Visualisoinnit ja valmiit kaavan layoutit ovat olleet myös kovasti toiveissa saada mukaan.

Mielelläni demoilen ja kerron toteutuksesta lisää. Demoiluajan voi varata suoraan kalenteristani. Tarjoamme kehitysvaiheiden jälkeen Arhoa palveluna ja kerron tästä myös demoilun ohessa lisää. 

Kumppanitestaushankkeille jo iso kiitos tässä vaiheessa, vaikka homma jatkuu vielä!

• Varsinais-Suomen liiton vetämä maakuntien kumppanitestaushanke (10/2023-03/2025), mukana Uudenmaan liitto, Kymenlaakson liitto
• 0sKaTi-hanke Paimion kaupungin vetämä kuntien kumppanitestaushanke (06/2024-09/2025), mukana Joensuu, Tyrnävä, Asikkala, Sulkava, Heinävesi, Plandisain Oy sekä Asiantuntija N+1 Oy ja Et May Oy.
• MALTTI-hanke Varsinais-Suomen liiton, Lapin liiton ja Hämeen liiton kumppanitestaushanke (04/2025-)

Sanna Jokela

Sanna Jokela on Gispo Suomen toimitusjohtaja sekä maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti avoimen lähdekoodin ja avoimen datan verkostot ja yhteistyö, karttojen teko sekä laajat paikkatietojen yhteiskäyttöisyyteen liittyvät projektit. Sanna harrastaa mm. sisustamista ja puutarhailua.