Keskustelu digitaalisesta suvereniteetista Suomessa ja Euroopassa käy kuumana. Avoin lähdekoodi liittyy teemaan vahvasti ja nyt on aika ottaa kantaa. COSS ry on käynnistänyt Voxit-keskustelun aiheesta Avoin lähdekoodi ja digitaalinen suvereniteetti Suomen julkishallinnossa. Keskusteluun voi osallistua 1.3. asti joten käy tutustumassa ja antamassa mielipiteesi:  Osallistu keskusteluun – Avoin lähdekoodi ja digitaalinen suvereniteetti Suomen julkishallinnossa

Uskomme ja tiedämme, että avoimen lähdekoodin vahvuutena on toimittajavapaus. Suomen kunnissa ja kaupungeissa suurimpia ongelmia paikkatietoalalla ovat kuitenkin toimittajalukot, näistä on aiheutunut jo oikeusprosessejakin. Julkishallinnon paikkatietopuolella on jo pidemmän aikaa tehty siirtymää avoimen lähdekoodin työkaluihin, tästä hyvinä esimerkkeinä ovat esimerkiksi Maanmittauslaitos sekä SYKE. Tästä huolimatta hankinnoista usein puuttuu ymmärrys ja osaaminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen hankintaan. Avoimen lähdekoodin todelliset hyödyt toteutuvat, kun kehitämme niitä yhdessä – siksi olisi hienoa, jos yhteiskehittämisprojekteja saataisiin tehtyä enemmän. Yhteiskehittämistä on Suomessa paikkatietopuolella tehty vasta vähän – suurin esimerkki tästä on Oskari-verkosto. 

Miltä kuulostaa Avoimen lähdekoodin uhkasakko? Valtaosalle Gispon yhteistyökumppaneista ja tämä nostanee niskakarvat pystyyn ja syystä, sillä toteutuessaan hallituksen esitykseen  sisältyvää kansallinen lisäsääntely uhkaa avoimen lähdekoodin toimintaedellytyksiä Suomessa. Uhkasakko on perusteeton ja haitallinen, ja se voi heikentää avoimen lähdekoodin kehittämistä sekä digitaalista suvereniteettia Suomessa. Lue lisää ja allekirjoita vetoomus.

Gispo Suomi Oy on allekirjoittanut vetoomuksen, sillä olemme siitä täysin yksimielisiä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjinä toimii yhteisö yhden toimijan sijasta, mikä vaikeuttaa myös mahdollisten sakkojen osoittamista. Entisestään tilannetta hämmentää, että myös ohjelmistojen käyttäjät ovat osa samaa yhteisöä, kenelle sakko siis pitäisi osoittaa, jos sellainen tulisi?

Jotta avoin lähdekoodi ja digitaalinen suvereniteetti saavat mahdollisuuden myös tulevaisuuden Suomessa, on hyvä kääntää katse jo seuraavalle hallituskaudelle.  Mitä pitäisi lukea seuraavan hallitusohjelmassa tieto- ja teknologiapolitiikasta? Tätä kyselee kaikkien eduskuntapuolueiden tietopolitiikan toimijoiden yhteistyöryhmä ja pääset vastaamaan kyselyyn täällä. Kyselyyn voi vastata lomakkeella tai vapaamuotoisesti maaliskuun 2026 loppuun asti.

Me toivoisimme näkevämme hallitusohjelmassa konkreettisia toimenpiteitä, esimerkiksi ehdotuksia, miten Suomessa siirrytään käyttämään järjestelmiä, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn valtioon. Sekä selkeitä ohjeistuksia kunnille ja valtion organisaatioille, miten tällaisten järjestelmien ylläpito hoidetaan.
Digitaalisesta itsenäisyydestä on laadittu myös kansalaisaloite. Tämä kansalaisaloite esittää säädettäväksi lain, joka edellyttäisi, että Suomen julkisen hallinnon kriittiset tiedot ja digitaaliset palvelut kuten esimerkiksi vaalijärjestelmät, sosiaaliturvatiedot ja muut demokratian, kansallisen turvallisuuden tai perusoikeuksien kannalta olennaiset järjestelmät toteutetaan yksinomaan suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden omistamille palvelimille, ja eurooppalaisten tai avointen ohjelmistoratkaisujen päälle. Suosittelemme tämän aloitteen allekirjoittamista, sillä tällaisella lailla voidaan turvata paitsi Suomen julkishallinnon tietoja ihan jokaisen suomalaisen henkilökohtaisia tietoja.