QGIS-yhteisö koolla Norrköpingissä – QGIS User Conference 2025
Kesäkuun alussa Ruotsin QGIS User Group järjesti QGIS User Conferencen Norrköpingissä. User conference on kaikille QGIS käyttäjille ja ohjelmistosta kiinnostuneille suunnattu konferenssi. Konferenssin puheenvuorot käsittelivät monipuolisesti QGISiä ja sen käyttöä – mm. käyttötapauksia, ominaisuuksia, yhteentoimivuutta, opettamista ja QGIS-yhteisöä. Puheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli työpajoja, joissa saattoi opetella ohjatusti uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia QGISillä. Konferenssin ja työpajojen jatkoksi Norrköpingissä järjestettiin QGIS-kehittäjien tapaaminen.
Gispon tiimi matkasi paikan päälle Norrköpingiin verkostoitumaan, oppimaan, osallistumaan ja pitämään Gispon lippua (lue rolluppia) korkealla.
Konferenssin puheenvuorot on julkaistu YouTubessa. Gispon esitykset pääset katsomaan seuraavista linkeistä
- Eemil Haapanen: The killer features of QGIS Server
- Pekka Sarkola & Eeva-Maria Viljakainen, Finavia: Using QGIS to manage airport data
Konferenssin kaikki puheenvuorot (joiden esiintyjät ovat antaneet luvan tallentamiselle) löytyvät yhdestä soittolistasta, johon pääset tästä.
Kuumimmat puheenaiheet
Ensimmäisen päivän keynote johdatteli monen ajatukset tiedon visualisointiin, kun puhujana oli Visualiseringscenter C:n johtaja Anders Ynnerman. Norrköpingin Visualiseringscenter C toimi konferenssin yhteistyökumppanina tarjoten inspiroivia tiloja ja mielenkiintoisia puheenaiheita. Visualiseringscenter C on usean toimijan konsortio, joka tutkii ja kehittää visualisointiteknologioita sekä näyttää yleisölle ja etenkin lapsille ja nuorille tietoa mielenkiintoisesti ja osallistavasti visualisoituna.
Visualiseringscenter C:n myötä Norrköpingistä on luotu varsin kattava ja yksityiskohtainen digitaalinen kaksonen. Digikaksonen on ollut pöhinäsana jo jonkin aikaa, ja tämä näkyi myös konferenssissa ja tulevissa kehityssuunnitelmissa. QGISin työkaluja 3D-aineistojen ja digitaalisten kaksosten käsittelyyn halutaan parantaa.
Toinen ohjelmassa ja keskusteluissa näkynyt isompi teema oli siirtymät avointen teknologioiden käyttöön. Ruotsin ilmatieteenlaitos SMHI (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut) on siirtynyt käyttämään avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioita. Rasmus Ewehag kertoi keynote puheenvuorossaan SMHI:n siirtymästä, missä oli tunnistettavissa paljon samaa kuin meillä Suomen Ympäristökeskuksen avoimessa siirtymässä. Ruotsin julkisen sektorin organisaatioissa on selvästi kiinnostusta avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioihin. SMHI:n siirtymän myötä moni on käynyt kyselemässä sen kokemuksia. Myös Suomen kokemukset kiinnostivat Ruotsissa: Maanmittauslaitoksen uusi avoimeen lähdekoodiin perustuva maastotietojen tuotantojärjestelmä keräsi huomiota, ja etenkin ruotsalaisten kuntien edustajat kyselivät Gispolta, miten kunnat Suomessa käyttävät QGISiä.
Ennakkoon odotimme, että lähestyvä QGIS 4.0 -julkaisu olisi ollut keskeisesti esillä ja keskusteluissa. Näin ei kuitenkaan ollut, mikä johtuu ehkä siitä että puheenvuoroehdotukset on pitänyt jättää jo hyvissä ajoin, ja silloin 4.0:sta on tiedetty hyvin vähän. Ensi vuoden QGISUser conferencessa tilanne on varmasti toinen. Kesällä 2026 QGIS User Conference järjestetään muuten Sveitsissä.
Mitä jäi mieleen, mitä opimme?
Viisihenkinen delegaatiomme koostui osaamiseltaan ja kokemukseltaan erilaisista gispolaisista. Niinpä kysymyksiin mitä opit ja mikä jäi päällimmäisenä mieleen, tuli tiimiltämme hyvin erilaisia vastauksia.
Juho ja Eemil kasvattivat osaamistaan QFieldin ja QFieldCloudin parissa. Eemil sai oppeja myös toisesta mobiilisovelluksesta Mergin Mapsista. Molemmat kävivät oppimassa uutta QGIS Actioneista. Juho pääsi tapaamaan ihmisiä, joiden kanssa on tehnyt yhteistyötä vain etänä.
Merille jäi päällimmäisenä mieleen mielenkiintoiset lounaspöytäkeskustelut. Satunnaiseen seuraan istuessa ja kysyessä, mitä teet, sai joka kerta kuulla jotain mielenkiintoista sähköautojen latausasemien sijoittamisen suunnittelusta tai avoimen paikkatiedon turvallisuudesta tai jostain muusta. Marille jäi päällimmäisenä mieleen SMHI:n avoin siirtymä, mutta myös QGIS-yhteisö puolalaisen QGIS user groupin muodossa. Uusia oppeja Mari sai QFieldin käystöstä vesiasioiden käsittelyssä sekä pistepilvien käsittelystä QGISissä.
Tämä oli meille kaikille ensimmäinen kerta QGIS User Conferencessa. Aiemmin olemme osallistuneet FOSS4G tapahtumiin, joten näiden tapahtumien luonnetta tuli vertailtua. Pekka pohti, että QGIS User Conferencessa on enemmän käyttäjiä sekä puhujissa että osallistujissa, kun taas FOSS4G-tapahtumissa on enemmän kehittäjiä. Norrköpingissä yllätti miten vähän osallistujissa oli suomalaisia. Esityksiä ja rinnakkaissessioita oli paljon, mutta tuntui että suunnilleen kaikki erityisen kiinnostava meni päällekkäin.
Kehitystä ja kehityssuuntia
QGIS-yhteisön ollessa koolla keskustelua käytiin QGISin kehittämisen suunnista. Uusi versiojulkaisu ja siirtyminen QGIS 4.0:aan tuo muutoksia pellin alle QGISin siirtyessä Qt6:seen, mutta kuten todettu tästä käytiin keskustelua varsin vähän. Muutos tulee vaikuttamaan ainakin joidenkin lisäosien toimintaan.
Yhteisessä paneelikeskustelussa QGISin kehityssuunnista nousi erityisesti kaksi teemaa; käyttöliittymä ja FME. Yhteisö tuntuu olevan samanmielinen siitä, että QGISin käyttöliittymää pitäisi raikastaa ja kehittää modernimmaksi. Mitä tämä modernius tarkoittaa, onkin sitten eri asia. Osa tuntui ajattelevan ribbon-tyylistä työkalupalkkia ja villimmässä keskustelussa pohdittiin ääniohjattavuutta.
FME (Feature Manipulation Engine) tuntuu olevan paikkatietoarkkitehtuurissa pala, jota on vaikea ellei mahdoton korvata avoimen lähdekoodin ratkaisulla. SMHI:n siirtymässä tämä työkalu oli ainoa jäänyt kaupallinen tuote. Keskusteluissa nousi esiin voisiko QGIS tehdä ETL-prosessissa sen, mitä FME tekee. QGISin graafinen mallintaja on käyttöliittymältään jo samankaltainen kuin FME, ehkä siihen voisi kehittää lisää aineiston muuntamiseen liittyviä ominaisuuksia. Isona haasteena tässä suunnitelmassa ovat suljetut formaatit ja niiden käsittely.
Konferenssin jälkeen viikko jatkoi kehittäjien tapaamisella. Kehittäjätapaamisessa osallistujia oli selvästi vähemmän kuin konferenssissa, noin 50 ilmoittautunutta. QGISin ydinkehittäjiä tunteville nimilistaa voisi kuvata termillä “usual suspects”. Kehittäjätapaamisessa kehittäjät jakaantuivat pienryhmiin sen perusteella, mitä itse kukin halusi tehdä ja lähtivät kehittämään. Ajatuksena kehittäjätapaaminen on hyvin yhteisöllinen tapahtuma, mutta tällä kerralla yhteiskehittäminen jäi hieman ohueksi. Vaikka kehittäjät tekivät pääasiassa itsekseen, yhteen kokoontuminen mahdollistaa uusien kehittäjien perehdyttämisen mukaan ja kun naamat tulevat tutuiksi myös myöhemmin yhteiskehittäminen on helpompaa.
Loppusanat
Norrköpingin QGIS User conference oli antoisa, ja antoi eritasoisille QGIS-käyttäjille mahdollisuuden oppia uutta. Osallistujissa oli paljon julkisten organisaatioiden edustajia, tutkijoita, opettajia ja kehittäjiä. Yritysten edustajat olivat vähemmistössä, varsinkin yritysten QGIS-käyttäjiä oli kovin vähän. Tämä heijastui myös ohjelmaan, jossa käyttäjäorganisaatioiden näkökulmaa ja todellisia käyttäjätapauksia oli vähemmän, samoin enterprise-GIS ei juurikaan ollut esillä. Toisaalta esitystarjonnassa oli myös vähemmän teknisiä esityksiä kuin FOSS4G-tapahtumissa on tavannut olla.
Voimme lämpimästi suositella QGIS User Conferenceen osallistumista, tyhjin käsin sieltä ei varmasti tarvitse lähteä kotiin. Seuraavan UC:n ollessa Sveitsissä matkalaukkuun päätyy varmasti juustoa ja suklaata – uusien oppien lisäksi tietysti.
