Helsingin kaupunginosien vedensaanti

Historiallisia karttoja ja statistiikkaa

Viime viikolla Hel <3 Dev -työpajassa pohdittiin, miten paljon enemmän historiallisista aineistoista ja tilastoista saisi irti, jos vanhat kaupunginosajaot ja muut aluerajat saisi digitoitua irti Kaupunginarkiston kartoista. Tällöin tilastojen datat saisi sidottua maantieteelliseen sijaintiinsa ja voitaisiin analysoida tarkemmin esimerkiksi vanhan Helsingin asuintiheyttä.

Gispon Salla Multimäki innostui aiheesta ja tuotti tilaisuuden jälkeen esimerkin teemakartasta, jossa aluesarjat.fi-palvelun historiatieto on yhdistetty saman aikakauden kaupunginosakarttaan.

Teemakartta näyttää, mikä oli asuinhuoneistojen vedensaantimenetelmä vuonna 1900.

"Katajanokka (8. kaupunginosa) näyttää kehittyneeltä alueelta, koska siellä on suhteessa eniten asuntoja, joissa on oma vesijohto. Tilastoa tarkemmin tarkastelemalla selviää kuitenkin, että 8. kaupunginosan asuntojen kokonaismäärä on vain murto-osa muiden kaupunginosien asuntomäärästä. Katajanokalla on siis vain muutamia uusia, modernein mukavuuksin varustettuja asuntoja. Tämä sopiikin yhteen sen tiedon kanssa, että Katajanokan asemakaava vahvistettiin v. 1895 ja rakentaminen oli vasta alussa," Salla analysoi.

"Kaupunginosien rajojen digitoinnin tein tällä kertaa käsin, mutta toiveissamme on saada kehitettyä prosessi, jossa skannatuista paperikartoista saisi automaattisesti luettua aluerajat. Tarvetta on muillakin kuin historiantutkijoilla; tänä keväänä Gispon tekemässä INSPIRE-aineistojen hyödyntämistä koskevassa selvityksessä havaittiin, että vanhojen aluerajojen tallentaminen esim. kuntaliitostapauksissa ei ole itsestäänselvää," Salla jatkaa.

Mitä ajatuksia teissä kartta herättää? Voisiko vanhoja tilastoja ja karttoja digitaalistaa enemmänkin?