QGIS-työkalu asemakaavavarannon laskentaan

Gispo pääsi toteuttamaan yhdessä Asiantuntijat N+1 Oy:n Pilvi Nummen kanssa Sipoon kunnalle mielenkiintoista projektia, jonka tavoitteena oli automatisoida, nopeuttaa ja helpottaa kunnan asemakaavavarannon laskentaprosesseja. Lähtötilanne oli Sipoossa samanlainen kuin monessa muussakin pienessä ja keskisuuressa kunnassa: halutut tunnusluvut, kuten rakennettu ja rakentamaton kerrosala, laskettiin pääasiassa manuaalisesti ja prosessi oli tekijöilleen raskas.

Perustukset kuntoon ennen työkalun rakentamista

Ennen varsinaisen työkalun rakentamisen aloitusta määrittelimme yhdessä Sipoon kunnan  ja Pilvi Nummen kanssa asemakaavavarannon laskentaprosessin perustukset: tuotimme käsitemallin ja prosessimallin. Käytimme näissä hyväksemme mm. Helsingin seudun ympäristön tekemiä määrityksiä laskennan keskeisimmistä käsitteistä (mm. rakennetusta ja rakentamattomasta kerrosalasta). Prosessimallissa määrittelimme asemakaavavarannon laskennan varsinaisen punaisen langan: mitkä ovat laskennan lähtötiedot, miten niitä prosessoidaan ja mitkä ovat laskennan halutut tulostiedot. Määritetyt käsitteet olivat muuttujia, joiden paikan yhtälössä prosessimalli määrittää.

Kuva 1. Otos Sipoon kunnan lähtöaineistoista.

Työkalun rakentaminen QGISin graafisella mallintajalla

Kun asemakaavavarannon kannalta merkitykselliset esimääritykset ja pohjatyöt oli tehty, siirryimme itse laskentatyökalun rakentamiseen ja automaation tekemiseen. Asemakaavavarannon laskentatyökalu tuotettiin QGISin graafisella mallintajalla. Graafinen mallintaja on varsin hyödyllinen työväline, sillä mallintajalla voidaan automatisoida pitkiä ja monimutkaisia prosessiketjuja. Mallintajan etuja ovat myös nimensä omaisesti graafisuus ja se, ettei mallin tuottamiseen tai muokkaamiseen tarvita Python-koodikielen osaamista – vain QGISin perusteiden ja keskeisimpien prosessien ymmärrys riittää. Mallia tuottaessa prosessiketjut on helppo hahmottaa, sillä mallin elementit ja niiden kytkökset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä. QGISin graafinen mallintaja kehittyy tällä hetkellä todella aktiivisesti ja saa jatkuvasti uusia toiminnallisuuksia!

Kuva 2. Esimerkki yhden algoritmin graafisesta mallista, jossa on kuitenkin prosessin pääelementit läsnä: parametrit, algoritmi/prosessi ja lopputulos.

Sipoon kunnan tapauksessa graafisen mallin eri prosessit voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: lähtöaineistojen määrittelyyn ja valmisteluun, lähtöaineistojen yhdistämiseen ja ryhmittelyyn sekä tulosten loppulaskentaan. Kaikkien näiden vaiheiden läpivienti manuaalisesti olisi hyvin työlästä ja virhealtista, mutta QGISin graafinen mallintaja saa puristettua kaikki prosessit yhteen näppärään pakettiin. Sipoolle tuotettu graafinen malli (= kaavavarannon laskentatyökalu) vietiin lopuksi QGISin Prosessointityökalut-paneeliin, josta sen voi ajaa kätevästi vain yhdellä klikkauksella. Lopuksi tuotettu asemakaavavarannon laskentatyökalu vie halutut tulostiedot sekä paikkatietoaineistoksi että taulukkomuotoiseksi tiedoksi.

Kuva 3. Prosessointityökalut-paneeliin viety graafinen malli.

Projektissa aktiivisesti mukana ollut Asiantuntijat N+1 Oy:n Pilvi Nummi luonnehti projektia ja siinä tuotettua työkalua seuraavasti:

“Mielestäni QGISillä toteutettu kaavavarannon laskentamalli on erinomainen välinen keskisuuren tai pienen kunnan asemakaavavarannon laskentaan. Erityisesti Sipoon kaltainen kunta, joka ei itse ylläpidä kiinteistörekisteriä eikä saa varantotietoja suoraan kuntarekisteristä, voi työkalun avulla merkittävästi tehostaa toimintaansa. 

Automaattisen laskennan edellytyksenä tietysti on, että kunnalla on asemakaavatiedot paikkatietomuodossa sekä rakennus- ja rakennuslupatiedot kunnossa ja mielellään luettavissa rajapinnan kautta. Sipoossa vektorimuotoinen, CAD-ohjelmistolla tuotettu ajantasa-asemakaava muunnettiin paikkatietomuotoon muutama vuosi sitten. Tämä aineisto toimii nyt lähtökohtana kaavavarannon laskennalle. Projekti on nyt nostanut esiin uusia kehitystarpeita, joista Sipoossa keskeisin on tietomallipohjaiseen asemakaavoitukseen siirtyminen.”

Kuntien sisäisten paikkatietoprosessien automatisointia QGISillä voidaan tehdä monin eri tavoin, joista tässä artikkelissa on esitelty yksi varsin kilpailukykyinen tapa. Yleisesti voidaan todeta, että prosessien automatisoinnilla saadaan kevennettyä kuntien työtaakkaa, parannettua tilanneseurantaa ja vahvistettua tiedolla johtamista, kun aineiston käsittely ja analyysi tapahtuvat helposti ja nopeasti nappia painamalla. Automatisoitu prosessi myös parantaa tulosaineistojen ajallista vertailukelpoisuutta, kun prosessointitapa ja -logiikka pysyvät suhteellisen vakioina.

Kiitämme Asiantuntijat N+1 Oy:n Pilvi Nummea sekä Sipoon kunnan tiimiä tästä hienosta projektista!

Anniina Kovalainen

Anniina Kovalainen on maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti GIS, lakimaantiede, tulevaisuudentutkimus ja kestävä kehitys. Harrastuksina mm. valokuvaus ja illustrointi.