Työkokemusta hankkimassa

Tähän aikaa vuodesta opiskelijat alkavat tuskailemaan kesätöiden kanssa ja potentiaaliset työnantajat saavat vinot pinot erilaisia työhakemuksia. Työnantajat luonnollisesti haluavat puoli-ilmaiseksi harjoittelijoita, joilla on jo useita vuosia alan työkokemusta. Hakijoilla on tuskaa, kun alan työkokemusta ei saa ilman alan työkokemusta. Lievä paradoksi on siis ilmassa.

Mistä paikkatietoalan työkokemusta?

Opiskelijat kovin usein kuvittelevat, että koulun harjoitustyöt ja satunnainen neppailu paikkatieto-ohjelmistoilla tekee heistä salamannopeasti alan huippuasiantuntijoita. Poikkeuksia tietysti on, mutta harjoitustyöt suorittanut opiskelija on opiskelija, joka on tehnyt opettajan tekemät harjoitustyöt. Ei sen enempää. Ulkopuolisen on täysin mahdotonta arvioida, että onko “ENV-354 Paikkatieto ja sen sovellukset ympäristökysymyksissä” -kurssin suorittaja kykenevä paikkatietoanalyysien tuottamiseen.

Paikkatietojen hyödyntämiseen liittyvän työkokemuksen voi hankkia ilman varsinaista työsuhdetta: osallistu avoimen datan keräämiseen tai avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiseen. Oman osaamisen kertymisen lisäksi olet tekemässä jotain, josta on hyötyä muille. Lisäksi tuotokset lähtökohtaisesti vertaisarvioidaan automaattisesti.

Avoimen datan kerääminen

Yhteisöllisesti kerätyt avoimen datan tietovarastot tarvitsevat jatkuvasti uusia tiedonkerääjiä ja käsittelijöitä. Wikipedia on varmasti ollut monen opiskelijan harjoitustöiden pelastaja: olisiko nyt aikaa maksaa takaisin? Jos et löydä puutteita tai täydennettävää Wikipedian paikkatietoja koskevista artikkeleista, niin voit varmasti kysyä apua kaverilta.

OpenStreetMap on keskeinen tietovarasto monille paikkatietojen hyödyntäjille. Käyttämällä ja täydentämällä tietoaineistoa pääset osalliseksi maailmanlaajuiseen yhteisöön. Jos olet hyvin aktiivinen kartoittaja, sinulle varmasti avautuu työmahdollisuuksia!

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäminen

En osaa koodata, en voi osallistua ohjelmistojen kehittämiseen.

Tämä mielipide kumpuaa siitä ajatuksesta, että kun ohjelmiston lähdekoodi on valmis, niin ohjelmisto olisi käyttövalmis. Ei todellakaan. Ohjelmistoa pitää testata, testauksessa löytyneet bugit pitää raportoida, ohjelmistoista ei ole koskaan kirjoitettu tarpeeksi dokumentaatiota ja myös monesti ohjelmiston käyttöä helpottaa suomenkielinen käyttöliittymä. Kaikkea tätä voi tehdä ilman, että osaa kirjoittaa riviäkään lähdekoodia (ts. ohjelmoida). Itse asiassa ohjelmointiosaaminen voi olla paha este/hidaste kunnollisen käyttöohjeen laatimiseksi.

Kuinka pääsen mukaan?

Internetin ATK-verkossa on kaikki mahdollinen tieto saatavilla 😉 Mutta jotta kynnys olisi hieman pienempi, niin voit tulla mukaan yhteisöön osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin. Vasta-alkajille sopivia tilaisuuksia on tammi-helmikuussa seuraavasti:

  • QGIS-suomennos – ti 28.1. klo 17–20, Gispon toimisto Helsingissä
  • OSM-kartoitusta – ti 11.2. klo 17–20, Gispon toimisto Helsingissä
  • QGIS-suomennos – ti 25.2. klo 17–20, Gispon toimisto Helsingissä

Jos Helsinki on sinusta aivan syvältä, niin laita mailia. Löydämme varmasti ajan ja paikan tilaisuudelle lähellä sinua. Ainakin Turku, Tampere ja Joensuu ovat paikkakuntia, joissa tilaisuudet voidaan toistaa.

Pekka Sarkola

Pekka on maanmittaustekniikan DI, jota kiinnostaa aikalailla kaikki avoimeen lähdekoodiin ja paikkatietoon liittyvä toiminta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Pekka harrastaa vapaa-ajallaan mm. pyöräilyä sekä kirjoittaa paikkatietoaiheista blogia.