Interaktiiviset, selainpohjaiset kartat helpottavat aineistojen käyttämistä ihmisille, jotka eivät ole rutinoituneita paikkatieto-ohjelmistojen käyttäjiä. Interaktiivinen kartta on myös suoraan sanottuna usein hauskempi tutkia kuin staattinen karttatuloste.

Teimme vertailua eri työkaluista, jotka mahdollistavat paikkatietoaineistojen julkaisemisen selainkäyttöön tai helpottavat niiden visualisointia. Olemme aiemmin kirjoittaneet blogiimme nettiselaimella käytettävien karttojen tekemisestä (mm. LizMapista, QGIS2webistä, Kepleristä ja Oskarista), mutta tässä artikkelissa teemme lyhyet esittelyt ja vertailun eri työkalujen välillä kattavan käyttöohjeistuksen sijaan.

QGIS2web

Mikä?

QGIS-lisäosa, joka voi luoda interaktiivisia verkkokarttoja QGIS-projektista. Muotona voi käyttää OpenLayers-, Leaflet- tai Mapbox GL JS -muotoja.

Mitä sillä tehdään?

Mahdollistaa QGISillä tehtyjen aineistojen tuomisen web-kartaksi pienellä vaivalla. Julkaistut kartat sisältävät projektissa määritellyt tasot ja visualisointityylit. Palvelinpuolen ohjelmistoja ei tarvita, ja web-karttaan on mahdollista asettaa ponnahdusikkunoita, klustereita ja erilaisia ominaisuuksia. Mukana on myös mittaustyökalu ja haku, jonka voi kohdentaa vaikkapa etsimään haluttuja asioita aineiston tietystä sarakkeesta – esimerkiksi rakennusdatasta tiettynä vuonna rakennetut kohteet. Lisäosa luo vain web-kartan, eli lopputulos on siirrettävä omalle palvelimelle julkaisua varten.

Lizmap

Mikä?

Ranskalaisen 3Liz-yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin web-ohjelmisto, joka on kehitetty yhteensopivaksi QGIS:n ja QGIS-palvelimen kanssa. Saatavilla on QGIS-lisäosa, joka auttaa julkaisemaan karttoja QGIS-projekteista web-karttoina sekä web-hallintapaneeli, jolla määritellään julkaistujen karttojen ja tasojen katselu- ym. oikeuksia sekä karttapalvelun ulkoasu.

Mitä sillä tehdään?

Lizmap mahdollistaa QGISissä luotujen/muokattujen aineistojen jakelua monin tavoin. Lizmap tukee yleisimpiä paikkatietodatan formaatteja (Shapefile, GeoJSON, GeoTIFF…), mahdollistaa datan editoinnin käyttäjän toimesta ja käyttöliittymään voi lisätä joko itsetehtyjä tai valmiita Javascript-koodeja toiminnallisuuksien lisäämiseksi. Karttapalveluun voidaan lisätä karttatyökaluja, määritellä mittakaavat, taustakartat ja WFS:n avulla käytettäviä toiminnallisuuksia, kuten datan tilastollisia visualisointeja.

Lue aikaisempi blogauksemme Lizmapin ominaisuuksista täältä.

QGIS Cloud

Mikä?

Web-GIS-alusta karttojen, tietojen ja palvelujen julkaisemiseen tarkoitettu palvelu. Myös QGIS-laajennus, joka auttaa aineistojen lataamisessa QGIS-pilvipalveluun. QGIS-pilvipalvelu on henkilökohtainen paikkatietoinfrastruktuuri (SDI) Internetissä.

Mitä sillä tehdään?

QGIS Cloudin avulla käyttäjä voi julkaista QGIS-projekteistaan karttoja ja muita tietoja. QGIS-projekti voidaan julkaista verkossa säilyttäen kaikki QGIS-ohjelmistossa tehdyt visualisoinnit ja asetukset. Käytännössä kaikkia asetuksia voidaan hallita siis QGISillä. Lisäosa sallii käyttäjän ladata paikallisia tiedostoja QGIS Cloud -tietokantaan ja julkaista verkkokarttoja sekä OGC-yhteensopivia palveluita.

Lue lisää QGIS Cloudista toisesta blogiartikkelista: Paikkatietoprojektit työpöydiltä maailmalle – työkaluna-QGIS Cloud.

Kepler

Mikä?

Avoimen lähdekoodin alusta paikkatiedon visualisointiin ja analysointiin, jota voidaan käyttää sekä paikallisesti että selaimessa. Kepler käyttää WebGL:ää tietojoukkojen renderöimiseen, joten se on tehokas työkalu jopa suuriin tietokokonaisuuksiin. Rakennettu Mapbox GL:n ja deck.gl:n päälle.

Mitä sillä tehdään?

Kepler sopii erityisesti visuaalisesti näyttävien interaktiivisten karttojen luomiseen sekä julkaisemiseen. Keplerin käyttö onnistuu joko lokaalisti asennettuna tai nettiselaimella, joskin tällöin karttojen ulos tuominen palvelusta ei toimi. Omat aineistot tuodaan palveluun, jonka jälkeen niitä voidaan visualisoida ja luoda esimerkiksi aikasarjoja kuvaamaan muutosta aineistossa.

Oskari

Mikä?

Suomessa kehitetty avoimen lähdekoodin web-karttasovellusten kehitysalusta. Rakennettu Javalla ja Javascriptillä, käyttää standardinmukaisia avoimen lähdekoodin komponentteja, kuten OpenLayers, GeoTools ja GeoServer.

Mitä sillä tehdään?

Oskaria voidaan käyttää yksittäisten web-karttojen luomiseen, mutta se taipuu myös isomman karttapalvelun tekemiseen. Oskarissa voidaan julkaista karttojen lisäksi aikasarjoja ja tilastoja, ja käyttäjälle voidaan antaa tehdä paikkatietoanalyyseja sekä luoda ja julkaista omia karttojaan. Oskari on laajasti käytössä Suomessa julkishallinnon eri tasoilla sekä muualla Euroopassa. 

Olemme kirjoittaneet Oskarista laajemmin täällä.

MapLibre GL JS

Mikä?

MapLibre GL JS:n avulla onnistuu karttojen julkaiseminen verkkosivustoilla, jolloin voidaan mukauttaa karttatyylejä MapLibre-tyylimäärityksen mukaisesti. Toisin sanoen se on avoimen lähdekoodin TypeScript-kirjasto karttojen julkaisemiseen verkkosivustolla, joka perustuu GPU-kiihdytettyyn vektoriruutujen renderöintiin.

Mitä sillä tehdään?

Palvelu on täysin yhteensopiva Mapbox GL JS v1:n kanssa, jonka avulla käyttäjä voi siirtää olemassa olevia Mapbox v1 -ratkaisuja MapLibreen. Maplibre Nativea voidaan käyttää myös Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille, mikä mahdollistaa karttojen näyttämisen mobiilisovellusten, työpöytäsovellusten tai muiden laitteiden sisällä.

GeoNode

Mikä?

Selainpohjainen avoimen lähdekoodin hallintajärjestelmä paikkatietoaineistolle ja alusta sen hallintaan sekä julkaisemiseen.

Mitä sillä tehdään?

Helppokäyttöisen käyttöliittymän ansiosta kuka tahansa voi jakaa tietoja ja luoda interaktiivisia karttoja. Palvelu sisältää tiedonhallintatyökalut tiedon luomiseen ja muokkaamiseen.

MapStore

Mikä?

Selainpohjainen sovellus, jota voidaan käyttää karttojen, dashboardien ja tarinoiden luomiseen, hallintaan sekä jakamiseen. Näitä voidaan luoda käyttämällä paikkatietoa OGC-standardien mukaisilta palvelimilta (WFS, CSW, WMS, WMTS, Google Maps, OSM). Palvelu perustuu OpenLayersiin, Leafletiin ja ReactJS:ään.

Mitä sillä tehdään?

Palvelu sopii karttojen ja dashboardien hallintaan sekä paikkatiedon visualisointiin. Sitä voidaan käyttää myös julkaistujen paikkatietojen etsimiseen, niihin perustuvien kyselyiden tekemiseen, tiedon katseluun sekä useiden aineistojen yhdistämiseen yhdeksi kartaksi.

Juho Rekilä

Juho on paikkatiedon, data-analyysin ja viestinnän parissa työskentelevä folkloristiikan FM. Juhoa kiinnostaa lähes kaikki paikkatietoon liittyvä, mutta hän uppoutuu mieluiten karttojen tyylittelyyn ja asiakkaiden lähettämien kysymysten ratkomiseen. Paikkatiedon lisäksi työkokemusta löytyy graafisen suunnittelun ja äänisuunnittelun saralta.