Maakuntakaava-aineistot yhden luukun rajapintapalveluna?
Koko Suomen maakuntakaavat yhdestä rajapinnasta? Kyllä, nykyään ollaan matkalla kohti yhden yhden luukun rajapintapalvelua maakuntakaava-aineistojen jakelussa.
Viimeisten vuosikymmenien aikana eri maakuntiin syntyi omakohtaisia tietomalleja maakuntakaavoista. Tämä on synnyttänyt päänvaivaa niille kaikille organisaatioille ja yksilöille, jotka ovat halunneet hyödyntää maakuntakaava-aineistoja yhtenä kokonaisuutena, koko Suomen kattavana pakettina. Vaikka kaavojen sisältö onkin heijastanut lähestulkoon samoja yhteiskunnallisia maakuntien kehitykseen liittyviä teemoja, kuten energiantuontantoalueille (esim. tuulivoima) tai virkistysalueisiin liittyviä kokonaisuuksia, on tietomallien eroavaisuudet tarkoittaneet hankaluuksia eri maakuntakaava-aineistojen yhdistelyyn. On oletettavaa, että tämänkaltaiset pullonkaulat tietoaineistojen saatavuudessa aiheuttavat merkittäviä hidasteita esimerkiksi Suomeen tehtävien teollisuusinvestointien edistämisessä.
Hankkeessamme hyödynnettiin HAME-nimisessä hankkeessa luotuja yhteentoimivia tietomalleja maakuntakaava-aineistoista.HAME-hankkeessa on työstetty lähivuosien aikana yhteentoimivat tietomallit, joiden pohjalta pystyimme vuoden 2019 loppuvaiheessa yhdistelemään tietokannoista aineistoja toisiinsa. Myös Gispo on ollut HAME-hankkeen eri prosesseissa mukana, lue esim. kuinka hiljattain Gispo oli yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa auttamassa maakuntien liittoja yhteisen tietomallin hyödyntämisessä:
Tekninen toteutus
Hyödynsimme PostgreSQL-palvelinklusteria pilvipalveluna, jossa sitten kunkin maakunnan tietoaineistot sijaitsivat. Palvelinklusterin sisällä pystyimme yhdistelemään aineistoja tehokkaasti ja joustavasti, ja jos jokin aineistoja oli virheellinen tai vajaa, kiitos tietokantojen toiminnallisuuksien oli uusia tietotuotteita siltikin helppo tuottaa.
Lopuksi sitten vietiin aineistot, esim. luonnonsuojelualueista rajapintapalveluina datan käyttäjille. Rajapintapalveluratkaisuna käytettiin Varsinais-Suomen liiton olemassa olevaa GeoServer-instanssia. GeoServer on palvelinohjelmisto paikkatietoaineistojen jakeluun palvelimelta käyttäjille vaikkapa kansainvälisien standardinmukaisia rajapintapalveluprotokollia, WMS:ää ja WFS:ää hyödyntäen.
Henkilökohtaisesti hienointa hankkeessa oli avata mukana olleille tahoille mahdollisuuksia, jotka itse aineistoista syntyy kerran kun ne on saatu paikkatietokantaan. PostgreSQL:än paikkatietolaajennos PostGIS on markkinoiden vakain ja toiminnallisuuksiltaan laajin paikkatietokanta. Hyödyntämällä paikkatietokantoja aineistoja voi yhdistellä, muotoilla ja analysoida lennossa, toimintojen automatisaatiosta puhumattakaan.
Lopputuloksia tutkailemaan
Jos konkreettisia tuloksia haluaa tutkailla, voi suunnata Lounaistiedon sivuille, josta löytyy temaattisia tietoaineistoja tuulivoimamerkintöjen, suojeluarvomerkintöjen ja virkistyskäyttömerkintöjen osalta: https://www.lounaistieto.fi/maakuntakaavat/. Huomaa, että aineistot sisältävät vain osan maakuntia, sillä kaikki liitot eivät ehtineet aineistoineen prosessiin mukaan.
Ja jos haluaa tutkailla suoraan aineistoja WFS-rajapinnasta, voi QGISiin tai johonkin muuhun client-ohjelmistoon lykätä seuraavan WFS-rajapintaosoitteen ja ryhtyä tutkailemaan aineistoja*:
http://geoserver.lounaistieto.fi/geoserver/koostetietovaranto/ows?
* Huomaa, että WFS-rajapintaosoitteen osoite saattaa muuttua, jolloin yllä olevasta linkistä Lounaistiedon sivuille löytyy päivitetyin tieto.
Projektin lisätyöpaketteina toteutettiin myös pilottitoteutukset OGC API Feutures -rajapintapalvelureferenssin mukainen esimerkkitoteutus ja GeoPackage-tietoformaattia hyödyntävät tietotuotteet. OGC API Features -toteutuksessa käytetyistä ohjelmistoista voit lukea blogista:
Jos OGC API (OAPI) rajapintastandardin sisältö ja anti ei ole ihan vielä tuttu, siitä voi lukea laajemmin toisesta blogauksestamme:
Lue myös GeoPackagesta toisesta blogauksestamme.
