Lakimaantiede – mitä se on ja miksi sen pitäisi kiinnostaa?

Lakimaantiede on käsitteenä monelle vieras, mikä ei sinällään ole mikään ihme: lakimaantiede on suhteellisen nuori käsite eikä se varsinaisesti ole oma tieteenalansa. Lakimaantiede on suuntaus, joka yhdistelee mm. oikeustieteen ja maantieteen ilmiöitä, teorioita, käsitteitä ja metodologioita toisiinsa. Fakta nimittäin on se, ettei lakia tai siihen liittyviä prosesseja voida irrottaa maantieteestä. Koko lain instituutio on maantieteellinen ilmiö ja lakeja tuotetaan aina jonkinlaisessa maantieteellisessä kontekstissa, johon niiden oikeutus tai velvoittavuus yleensä myös sitoutuu; lailla on aina jokin alue, paikka ja/tai tila, missä se on tuotettu ja mihin se vaikuttaa. Ehkä helpoin tapa ymmärtää lainsäädännön maantieteellisyys on valtiolliset rajat, jotka erottavat juridiset entiteetit toisistaan; Suomen lainsäädäntö ei ole voimassa Ruotsissa, eikä toisinpäin.

Lakimaantiede tutkii muun muassa lakiin, lakijärjestelmään, laillisuuteen, oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja maantieteen käsitteiden ja metodologian keinoin. Lakimaantieteellinen tutkimus on keskittynyt enimmäkseen valtioiden instituutioiden juridiseen toimintaan, mutta tutkimusta on tehty myös esimerkiksi valtiosta riippumattomista toimijoista, ilmiöistä sekä erilaisista lakien ilmenemismuodoista.

Lain tulkinta ja käytäntö vaihtelevat alueellisesti, paikallisesti ja tilallisesti

Lainsäädäntö ja sen ilmeneminen tulkinnoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä ei ole alueellisesti, paikallisesti tai tilallisesti identtistä, vaikka sama lainsäädäntö koskisikin kaikkia toimijoita. Eroja voi synnyttää esimerkiksi lain erilaiset tulkintatavat, epäselvyydet, tietämättömyys, käytännön määrittelyn avoimuus ja/tai noudattamisen mahdollisuudet. Suomessa esimerkiksi asema- ja yleiskaavoitus ovat yksi mielenkiintoinen esimerkki lain alueellisesta vaihtelusta: vaikka lainsäädäntö on kaikille sama, laki jättää avoimeksi paljon käytännön asioita, jolloin lakia sovelletaan käytännössä hyvin eri tavoin eri alueilla.

Asema- ja yleiskaavoitusta tehdään tällä hetkellä sekä paikkatietopohjaisilla ohjelmistoilla, että CAD-ohjelmistoilla.

Lakitila

Lakitila on omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimmista tavoista tutkia lain ilmenemistä käytännössä, sillä se mahdollistaa hyvin tarkan lakimaantieteellisen analyysin esimerkiksi vaikkapa työpaikan sisällä. Lailliset toimijat (työpaikalla esimerkiksi työntekijät) tuottavat lakitilaa sosiaalisen käyttäytymisen kautta – lait vaikuttavat siihen, miten yksilö toimii eri tilanteissa ja minkälaista tilaa tuotetaan. Tehdään läpivalaisu työhuoneestasi, joka sisältää valtavan määrän erilaisia lakeja, jotka vaikuttavat tuotettuun lakitilaan. Työhuoneesi sijaitsee luultavasti työpaikkasi tiloissa, joka on rakennettu valtion rakennuslakia ja siihen kytkeytyviä lakeja noudattaen. Jos työhuoneessasi ilmenee esimerkiksi jokin rakenteellinen terveyteen negatiivisesti vaikuttava ongelma, sinulla on oikeus vaatia toimenpiteitä asian korjaamiseksi ja luultavasti rakennusyhtiöllä tai työnantajalla on velvollisuus korjata työhuoneesi terveydellesi turvalliseksi: jos mitään ei tehdä, siitä seuraa rangaistus. Fyysisen ympäristön lisäksi voidaan tarkastella muita toimijoita, jotka vaikuttavat lakitilaan – kuten sinua itseäsi tai työtovereitasi. Sinuun itseesi piiloutuu paljon oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta työpaikalle tullessasi saat vielä uuden kaavun yllesi, mihin liittyy työpaikkaan sidotut oikeudet ja velvollisuudet. Sama pätee työtovereihisi ja työpaikalla tapahtuvaan kanssakäymiseen. Tässä on pintaraapaisu erilaisista laeista, mitkä luultavasti vaikuttavat sinun työhuoneessasi ja tuottavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tietynlaista lakitilaa. Lait vaikuttavat tilassa normeihin, arvoihin ja yleiseen mielenmaisemaan, mitkä ohjaavat käyttäytymistä.

Laki ja maantiede vaikuttavat toinen toisiinsa jatkuvasti

Lain ja maantieteellisten ilmiöiden suhde on dynaaminen ja vastavuoroinen: lait vaikuttavat jatkuvasti maantieteellisiin ilmiöihin ja toisinpäin. Suomessa lailla esimerkiksi määritellään erilaisia valtion sisäisiä alueita, joille annetaan omia oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta taas esimerkiksi lain tilallisten tulkintojen ja käytäntöjen kautta voidaan havaita kehitystarpeita lainsäädäntöön, jolloin maantieteelliset ominaisuudet taas vaikuttavat vastavuoroisesti lain säätämiseen.

Lakimaantiede on kriittisen analysoinnin työkalu, joka paljastaa näkymättömiä rakenteita ja toimintamalleja

Lakimaantiede on hyödyllinen tieteellinen tulokulma yhteiskunnallisiin teemoihin, sillä sen avulla voidaan mm. kriittisesti analysoida lain juridista perustaa ja sen toimivuutta erilaisten maantieteellisten käsitteiden keinoin sekä tunnistaa lainsäädännön tuottamia näkymättömiä yhteiskunnan rakenteita ja ilmiöitä ja niiden syntymisen syitä. Lainsäädäntöä ja sen toimivuutta voidaan analysoida kriittisesti esimerkiksi tutkimalla lakitiloja tai lain käytäntöjen alueellisia eroja. Tiettyjen lakien kohdalla on löydetty merkittäviä eroja lain käytännöissä esimerkiksi pienten ja suurten kuntien välillä. Syitä käytännön eroihin voi löytyä itse laissa (selvyys, tulkinnanvaraisuus, ohjeistukset), lain täytäntöönpanoprosesseissa, lain valvonnassa tai lain tulkitsijassa (resurssipula…). Lain alueellinen eriarvoisuus voi aiheuttaa myös sen, että kaikilla laillisilla toimijoilla, kuten pienillä kunnilla, ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia toteuttaa lainsäädäntöä kuin toisilla. Tästä johtuen lakia voidaan tulkita sen rakenteesta riippuen paljon laveammin toisilla alueilla kuin toisilla.

Teimme jo aikaisemmin pienen läpileikkauksen työhuoneeseesi vaikuttavista laeista, mikä ilmentää hyvin sitä, miten lakimaantieteen avulla voidaan tunnistaa lain näkymättömämpiä rakenteita ja ilmiöitä. Monesti näkymättömän lain rakenteen läsnäolon huomaa vasta sitten, kun jotain on pielessä – esimerkiksi jos vaikkapa työhuoneen katosta tippuu vettä tai jos työkaveri käyttäytyy asiattomasti. Silloin tulee tietoiseksi omista oikeuksistaan sekä työkavereiden ja työnantajan velvollisuuksista. Yhteiskunnassa laki on läsnä jokaisessa tilassa, oli se sitten näkyvä tai ei.

Voidaan olla ehkä yhtä mieltä siitä, että monien erilaisten näkökulmien huomioiminen parantaa mahdollisuuksia siihen, että laki on toimiva myös käytännön tasolla. Lakimaantiede on yksi tällainen näkökulma, jonka pitäisi olla vahvemmin mukana lainsäädäntöprosesseissa, sillä maantiede ja paikkatieto ovat kaikkialla. Lainsäädäntöprosessin aikana on kuitenkin hankala ellei jopa mahdoton tietää, miten laki todellisuudessa käyttäytyy ja onko se selvityksistä huolimatta toimiva. Yksi tapa on tehdä teoreettista ja loogista testausta esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmien avulla: Delfoi-menetelmän ja tulevaisuusverstaiden avulla voidaan kartoittaa nykytilan ja tulevaisuuden arvoja ja normeja, joita testataan useampien eri skenaarioiden avulla.

Tämä artikkeli on vain pintaraapaisu lakimaantieteen moniulotteiseen ja alati kehittyvään maailmaan. Jos kaipaat selvitystä, tutkimusta tai jotakin muuta lakimaantieteeseen liittyvää konsultointia, ota ihmeessä yhteyttä anniina@gispo.fi tai info@gispo.fi!

Anniina Kovalainen

Anniina Kovalainen on maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti GIS, lakimaantiede, tulevaisuudentutkimus ja kestävä kehitys. Anniina pitää myös mm. graafisesta suunnittelusta ja UI/UX-kehityksestä.