Meillä QGIS-gurumme Topi Tjukanov testaili keväällä QGISin digitointityökaluja osana kaavoittajan QGIS-työkalujen kehitysprojektia (QAAVA). Topi esitteli työkalujen mahdollisuuksia meillä Gispolla ensin sisäisesti ja siitä innoittuneena vedimme Gispon Turun possen kanssa webinaarin aiheesta Turun ensimmäisessä virtuaalisessa QGIS-meetupissa (lisää niitä muuten tulossa varmasti). Siinä meidän Jaakko kaavoitti lentokenttää Ruissaloon ja teki hangaareita lentokentän linjojen suuntaisesti. 

Kun digitoinnista on vierähtänyt tovi

Itse en ollut ennen Gispon aikaa digitoinut urallani oikeastaan mitään. Graduaikaisesta rantaviivan nakuttelusta oli jo suhteellisen paljon aikaa ja yllättäen paikkatietoasiantuntijan työssä tulee todella harvoin oikeasti tehtyä itse aineistoja alusta asti. Siksi muistin virkistämiseksi lähdin jo pari vuotta sitten tekemään omaa pihasuunnitelmaa QGISillä, jotta saisin harjoitusta ja toisaalta myös silloin oli tarve laskea pihalle tulevan kivetyksen pinta-ala aika tarkkaan. 

Nyt kun Topi ja Jaakko näyttivät laajennetun digitoinnin mahdollisuuksia ja kaarien ja ympyröiden tekoa, tajusin että puutarhasuunnitelma pitää viedä ns. nextille levelille. Editointityökaluja muuten käsitellään meidän QGIS erikoiskurssilla, joka seuraavan kerran etäkoulutuksena kesäkuussa. 

Rakennusmoodi päälle ja menoksi

Ensinnäkin laajennetun digitoinnin “contruction mode” on mahtava keksintö! Suoria kulmia voi tehdä helposti ja samalla voi määrittää säteen, johon asti viivan voi piirtää.

Näppärä toiminto on myös parallel mode, jonka avulla olemassaolevan linjan avulla voidaan määrittää digitoitavan viivan suunta.

Päätin myös, että pistemäisten puusymbolien sijaan digitoin kaikki pihan puut palloina, näin niiden koon saa helpommin määritettyä eikä tarvitse skaalata niitä mittakaavan mukaan. Tätä ainakin kokenut puutarhasuunnittelija kommentoi, kun näki aikaisemman versioni pihasuunnitelmasta. Kokeilin siis laittaa kirsikkapuun pallona polun keskelle. 

Harjoittelu kannattaa

Itse koen, että laajennettujen digitointityökalujen haltuunotto vaatii kyllä jonkin verran kokeilua ja paljon harjoitusta. Työkalun logiikka on lopulta selkeä, mutta hyvä ohjeistus oli kyllä paikallaan, kiitos kollegat!

Topologinen eheys aiheutti välillä haasteita erityisesti kaarissa. Testasin välillä poistaa kohteet (Ctrl-X) ja tuoda ne takaisin, silloin geometriavirheet hävisivät. Tässä olisi mielestäni kehittämisen paikka työkaluissa. Tätä haluaisin ainakin edistää QAAVA-työkalujen kehityksessä.

Muutamia vinkkejä “maankäytön” tai oman pihasuunnitelman digitointiin

1. Suunnittele tasojen rakenne eli mitkä tiedot liittyvät millekin tasolle. Esimerkiksi pihan rakenteet voivat olla omanaan, maankäyttö omanaan, viivamaiset kohteet, kuten polut omana tasonaan sekä pistemäiset kohteet, kuten sähköpylväät, valotolpat erikseen.
2. Luo GeoPackage, jonne voi tallentaa kaikki eri tasot ja visualisoinnit. Mieti kohteiden luokittelu kuntoon, luokat voivat olla vaikka 1-10 numeroituja, selitteeseen voi sitten muokata helpommin mitä nuo numerot tarkoittavat.
3. Tee rakenteet ja monimutkaisemmat kuviot ensin. Kun suurin osa kohteista on valmiina nurmikon ja sora-alueiden täyttäminen on helpompaa autotarcing-toiminnon avulla (joka nykyisin osana topologiatyökaluja). 
4. Muista topologia-asetukset. Ne auttavat paljon ja toisaalta joskus ne pitää laittaa pois päältä, jotta kohteiden tuottaminen toisen päälle onnistuu. Esim. jos nurmikolle pitää laittaa trampoliinin paikka jälkikäteen. 

Sanna Jokela

Sanna Jokela on Gispo Suomen toimitusjohtaja sekä maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti avoimen lähdekoodin ja avoimen datan verkostot ja yhteistyö, karttojen teko sekä laajat paikkatietojen yhteiskäyttöisyyteen liittyvät projektit. Sanna harrastaa mm. sisustamista ja puutarhailua.