Joensuussa yleiskaava syntyy QGISillä
Maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen Joensuun kaupungilla käyttää QGISia työssään monipuolisesti lähes päivittäin. Tässä blogissa Patrik jakaa kokemuksiaan QGISista erityisesti kaavoitustyökaluna. Mukana on paljon konkreettisia käytännön vinkkejä sekä QGISia jo käyttäville kaavoittajille että niille uteliaille, jotka ovat harkinneet sen nykyistä laajempaa käyttöönottoa tai vaikka vasta QGISiin tutustumista.
Annetaan siis puheenvuoro Patrikille!
QGIS-konkarin näkemyksiä kaavatyöskentelystä:
Käytän QGISiä lähes päivittäin monenlaisiin maankäytön suunnitteluun liittyviin tarkasteluihin. Olen käyttänyt sitä myös kaavanlaadintaan yleiskaavoituksessa. Viime vuonna lainvoiman saaneen Niva-Ohvana osayleiskaavan laadin alusta loppuun QGISiä käyttäen. Koko kaavakartta määräyksineen on mahdollista tuottaa QGISissä, enkä itse ole muita suunnitteluohjelmistoja tarvinnut.
Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelija Patrik Hämäläinen on aktiivinen QGIS-käyttäjä. Kaavanlaadinta käy ohjelmalla kätevästi.
Kaavatyön pohjaksi QGISiin saa tuotua erilaisia tausta-aineistoja, niin kaupungin omista järjestelmistä (Joensuussa Trimble Locus) kuin myös muiden viranomaistahojen rajapintojen tai aineistolatausten kautta. Esimerkiksi Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Traficom julkaisevat rajapintojensa kautta kaavoituksessa hyödyllistä tausta-aineistoa. Myös QGISin tukemien aineistotyyppien monipuolisuus on ollut isoksi avuksi. Esimerkiksi kaupungin muista cad-pohjaisista suunnitteluohjelmista saatava dxf-, ForestKIT-metsätietojärjestelmästä saatava geopackage-, tai sijaintitiedon omaava csv-aineisto sujahtavat kaikki ongelmitta QGISin puolelle. Myös vanhojen pdf-karttojen georeferointi QGISissä on tullut kaavan laadinnassa tarpeeseen!
QGIS tarjoaa mielestäni mainion työkalun kaavanlaadintaan. Itse kaavakartan tuottaminen on pitkälti erilaisten alueiden rajaamista ja värjäämistä. QGISin digitointityökalut soveltuvat tähän hommaan mainiosti. Niillä erilaisten ja eri kokoisten alueiden piirtäminen, siirtäminen, kopiointi ja muokkaus on hyvin vaivatonta. Tarttumatyökalu (snapping) mahdollistaa geometrialtaan eheän aineiston luonnin, ja seuraamisominaisuudella (tracing) voit puolestaan parilla klikkauksella piirtää kokonaisen muodon toisen kohteen ulkorajaa myötäillen. Läheskään kaikkea ei myöskään tarvitse varsinaisesti piirtää, vaan esimerkiksi tausta-aineistona olevasta kaupungin maaomaisuudesta tai kiinteistöraja-aineistosta voit suoraan kopioida ja liittää alueita haluamaasi kaavakohteeseen. Sama periaate toimii myös monien suojelukohteiden tapauksessa, sillä ne löytyvät usein jo valmiina paikkatietoaineistona – riittää kun vain tuot ne omaksi tasokseen kaava-aineistoon ja määrittelet niille kaavan mukaisen ulkoasun sekä kaavamääräyksen.
Joensuun Niva-Ohvana osayleiskaava vuodelta 2022 on laadittu alusta loppuun QGISiä käyttäen.
Hieman yllättäenkin kaavan piirtämistä auttavat myös QGISin tarjoamat monipuoliset analyysityökalut: vyöhykkeellä (buffer) saa luotua vaikkapa melualueen, leikkaamalla (clip) pystyy erottelemaan tietyn alueen kohteet omaksi tasokseen ja eroavuudella (difference) saa luotua oman tason alueista, jotka eivät kuulu kumpaankaan työkalulle syötettyyn tasoon. Viimeisin on erityisesti yleiskaavoituksessa hyödyllistä, sillä muiden kaavamerkintöjen ulkopuolelle jäävät alueet halutaan yleisesti osoittaa ”taustamerkintätyylisesti” maa- ja metsätalousalueeksi – em. työkalulla tämä onnistuu parilla hiiren klikkauksella! Pdf-muotoisen kaavakartan tuottamista varten QGISissä on hyvät tulostusasetukset, ja kohteiden ulkoasua ja nimiöitä pystyy helposti haluamanlaisikseen kustomoimaan. Suosittelisinkin QGISin käyttöä kaavanlaadintaan erityisesti yleiskaavoituksen (ja maakuntakaavoituksen) osalta, enkä ainakaan äkkiseltään näe syitä miksei se soveltuisi myös asemakaavoitukseen.
Kaavatulosteelle saa laadittua siistit, perinteiseen tapaan laaditut selitteet taittotyökalussa.
QGISin käytön suhteen en vielä ole törmännyt haasteeseen tai ongelmaan joka ei olisi ollut ratkaistavissa, ja netistä löytyy paljon ohjeita sekä apua antavia foorumeita ja videoita. Todella isojen aineistojen kanssa työskentely toki välillä kestää, mutta tämä taitaa olla totta ihan minkä tahansa ohjelman kanssa! Kaavoitustyötä paremmin palvellakseen keskeiseen rooliin QGISissä nousevat varmasti tiedonsiirtoihin, käyttöliittymään sekä pdf-kartan tulostamiseen liittyvät kysymykset. Tietokantayhteyksien järjestäminen kunnan käyttämistä järjestelmistä (esim. Trimblestä) QGISin puolelle voi vaatia jonkin verran teknistä osaamista. Vähemmän sovellusta käyttänyt hyötyisi varmasti siitä, että käyttöliittymään olisi ”kaavoittaja-profiili”, jossa ei olisi tarpeettomia kuvakkeita jne. sekä kaavanlaadinnan kannalta olennaiset työkalut olisivat korostettuja. Itse pdf-kartan luonti kaikkine asetteluineen sekä ulkoasuun ja kaavakartan tekstiosioihin liittyvine kysymyksineen vaatii alkuun pohjatöitä ja opettelua. QGISissä on se hyvä puoli, että se tallentaa aina tehdyt taitot, ja kohteille kertaalleen luodut ulkoasut ja mahdolliset kaavamääräykset saa tallennettua omiksi tyylitiedostoikseen. Samoja määrittelyjä ei siis tarvitse kahta kertaa tehdä!
Itse kaavan piirtämisen lisäksi QGIS tarjoaa monia kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua tukevia aineistojen analysointimahdollisuuksia. Ohjelmassa voi esimerkiksi tehdä tarkasteluja kaava-alueen väestöstä tai rakennuskannasta, jos kunnalla on tällaiset paikkatietomuotoiset rekisteriaineistot olemassa. Erilaiset verkosto-, reitti- tai saavutettavuusanalyysit esim. palveluverkon tai julkisen liikenteen osalta onnistuvat hieman kokeneemmalta käyttäjältä näppärästi. Erilaisilla tilasto- ja laskentatyökaluilla voi nopeasti laskea vaikkapa tietyn alueen käytetyn tai jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän. Vielä ei sellaista ideaa ole tullut eteen, johon QGIS ei olisi tarjonnut toteutuskelpoista ratkaisua tavalla tai toisella!
Kaavoitus muuttuu – Gispo aktiivisesti mukana
Gispo on vuosien saatossa ollut ja on tälläkin hetkellä mukana monissa kaavoitukseen liittyvissä projekteissa. Tällä hetkellä ollaan kovaa vauhtia siirtymässä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen RYHTI-järjestelmän avulla. Prosessi koskee sekä kuntia että maakuntia. Muutoksen tuoksinassa on hyvä tilaisuus tarkastella tähänastisia kaavoituskäytänteitä ja miettiä tarjoaako murros mahdollisuuksia myös erilaisiin ohjelmistoratkaisuihin. Kuten Patrikin kokemuksista nähdään, avoimet ohjelmistot tarjoavat aidon vaihtoehdon perinteisemmille kaavoitustyökaluille.
Usean kunnan ja maakunnan kaavoittajat ja kaavaprosessit ovat tulleet meille vuosien saatossa tutuiksi. Olemme ilolla seuranneet, miten moni kunta (Joensuun lisäksi esim. Helsinki, Tampere, Espoo ja Paimio) on ottanut QGISin käyttöön tavalla tai toisella, ja miten maakunnissakin on siihen kiinnostusta. Jos kaavoitus QGISillä kiinnostaa, mietitään mielellään yhdessä miten voisimme olla avuksi esimerkiksi koulutuksen tiimoilta tai avoimen lähdekoodin työkaluihin pohjautuvan kokonaisratkaisun luomisessa.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
