GeoServerin ABC
Mikä se GeoServer oikein on?
GeoServer on avoimen lähdekoodin palvelinohjelma paikkatietoaineiston jakamiseen. GeoServer julkaisee dataa monista eri paikkatietolähteistä avoimia standardeja käyttäen ja se sallii käyttäjien tarkastella ja muokata dataa. Oiva keino siis saada kaikki ilo irti geospatiaalisesta datasta ja sen eri käyttömuodoista!
Kenelle GeoServer sopii?
Kenelle tahansa, joka haluaa saada kaiken hyödyn irti paikkatietopohjaisesta datasta ja sen jakamisesta rajapinnalla! GeoServer on kaikessa monipuolisuudessaan kuitenkin todella helppokäyttöinen. GeoServeriä voivat hyödyntää muun muassa kuntatyöntekijät, kehittäjät, konsultit, tutkijat ja kansalaiset! GeoServer taipuu siis monen eri paikkatietoa hyödyntävän sektorin tarpeisiin, oli kyse sitten paikkatiedon luomisesta ja analysoinnista tai paikkatiedon jakamisesta.
Helppokäyttöinen käyttöliittymä
Kevyenä aloituksena esittelemme GeoServerin graafisen käyttöliittymän rakennetta. Tässä näemme kuvan GeoServerin etusivusta, kun emme ole vielä kirjautuneet sisälle tunnuksilla. Tästä jo pystyy hyvin havainnoimaan GeoServerin rakennetta. Käyttöliittymässä ei kuitenkaan vielä näy GeoServerin lukuisia eri toimintoja, mutta kirjautumisen jälkeen nämä tulevat näkyviin. Verrataanpas siis, miltä GeoServer näyttää sisäänkirjautumisen jälkeen!
Tältä GeoServer näyttää ennen sisäänkirjautumista:
Ja tältä sisäänkirjautumisen jälkeen. Kuten voimme huomata, niin vasemmalle sivuvalikkoon on ilmestynyt runsas määrä erilaisia toimintoja! Sivuvalikko näkyy kuvassa punaisella vahvistettuna.
Sitten onkin aika sukeltaa syvemmälle GeoServerin maailmaan!
Kaikki alkuun Workspacen ja Storen avulla
Ensin on hyvä ottaa haltuun paikallinen kieli. GeoServerin keskeistä sanastoa ovat: workspace, store ja layer. Workspace on nimensä mukaisesti työtila, eli yksi kokonaisuus, jolla voidaan hallinnoida aineistoja. Sanotaan vaikka, että Gispolan kunnalla on työtila kaavasuunnittelijoille, jonka nimi on “kaava” ja liikennesuunnittelijoille on workspace nimeltä “liikenne”.
Workspacen sisällä voi sitten olla useampi store, eli aineistolähde. Kaavasuunnittelijat tarvitsevat kaavoja ja liikennesuunnittelijat liikennemääriä, joten aineistolähteet ovat näissä workspaceissa erilaiset. Käytännössä store voi olla esimerkiksi PostGIS-tietokanta, GeoPackage-tiedosto tai jopa WFS-rajapinta. Storesta saadaan sitten yksi tai useampi taso. GeoServerissä on myös “Layer Group”, eli ryhmä joka sisältää useampia tasoja. Nämä luodaan GeoServerissä, eli ne eivät tule suoraan aineistolähteestä eli storesta. Gispolan kunnalla Layer Group on käytössä, kun luodaan taustakarttaa, joka koostuu monesta tasosta (tiestö, vesistöt, rakennukset, viheralueet, jne.). Layer Groupin tasoista muodostuva taustakartta jaetaan avoimesti WMS-rajapinnan kautta.
Luovuus valloilleen tyyleillä
Tyylejä on monia. Itse asiassa tyylejä voidaan luoda ja muokata muutamalla eri tavalla GeoServerissä. Oletus on luoda tyylejä SLD, eli Style Layer Descriptor standardin mukaan. Jotkut kokevat SLD:n muokkaamisen hiukan hankalana (siinä on paljon <tägejä> siellä täällä), ja he usein suosivat lisäosan kautta tehtävää CSS-tyylitystä. CSS, eli Cascading Style Sheets on ihmiselle hiukan helpompi lukea ja ymmärtää. Jos haluat tietää lisää CSS-tyyleistä niin lue Gispon blogipostaus aiheesta.
Mitä dataa GeoServer syö?
Tutustutaan seuraavaksi mitä dataformaatteja ja standardeja GeoServer tukee.
Vektori & rasteri
GeoServer pystyy kätevästi käsittelemään niin vektori- kuin rasterimuotoistakin dataa. Koska kertaus on opintojen äiti, niin vektoridatallahan tarkoitetaan dataa, joka sisältää pisteitä, viivoja tai polygoneja, ja rasteridata puolestaan koostuu pikseleistä ja on rakenteeltaan raskaampaa dataa kuin vektorit. Vektoridatan avulla voidaan kuvata esimerkiksi taloja, teitä tai muita kohteita, joita pystytään kuvaamaan geometrisesti. Rasteridata soveltuu esimerkiksi jatkuvien pintojen kuvailuun, korkeusmalleihin ja kaukokartoitusdataan.
Tässä lisätään store, eli vektori-tai rasteriaineiston lähdettä.
Kuten yllä jo annettiin ymmärtää, niin GeoServer osaa lukea useita erilaisia formaatteja. GeoServerin versio 2.25.0 lukee näitä vektoritiedostomuotoja:
- GeoPackage
- Shapefile (yksittäisenä tiedostona sekä hakemistona)
- Java Properties
Sekä näitä rasteritiedostoja:
- GeoTIFF
- WorldImage
- ImageMosaic
- GeoPackage
GeoServer osaa myös tuoda dataa seuraavista paikkatietokannoista:
- PostGIS
- H2
Dataa voidaan myös poimia seuraavista rajapinnoista (eli englanniksi cascaded WFS/WMS/WMTS)
- WFS
- WMS
- WMTS
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä GeoServerille on paljon laajennuksia (extensions), joilla saadaan helposti tukea monelle muullekin formaatille.
Tuetut OGC standardit
GeoServer tukee monia OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardeja:
- Web Map Service (WMS) eli karttakuvien rajapinta
- Web Feature Service (WFS) eli vektorikohteiden rajapinta
- Web Coverage Service (WCS) eli rastereiden raakadatan rajapinta
- Web Processing Service (WPS) eli paikkatietoprosessien rajapinta
- Catalog Services for the Web (CSW) eli metatietoluettelon rajapinta
- Web Map Tile Service (WMTS) eli karttatiilikuvien rajapinta
Tile cachingin eli tiilityksen pariin
Joskus rajapinnan kautta tuleva tieto latautuu hitaasti (eli kartta tarkentuu hitaasti). Silloin yksi tapa nopeuttaa lataamista on luoda “valmiita karttatiiliä”. Ilman mitään tiilitystä rajapinnasta tulevasta tiedosta luodaan jokaisen zoomauksen ja liikahduksen jälkeen uusi kuva. Kun otetaan käyttöön tiilitys, kartta-aineisto pilkotaan paloihin, eli tiiliin, ja rajapinnan kautta haetaan tietoa vain niistä tiilistä, joita karttanäkymässä kulloinkin tarvitaan. Kartta tulee näin näkyviin loppukäyttäjälle nopeammin, sillä joka kerta ei ole tarpeen hakea ja piirtää koko aineistoa. Tämä on iso plussa! Miinuksena taas voidaan mainita, että aineiston päivittyessä pitää käydä luomassa uusia tiiliä, ja jos aineisto on iso ja tiiliä halutaan paljon, niin uudelleentiilitys voi kestää pitkään. GeoServerin käyttöliittymässä on tiilitykselle oma osionsa, jonka nimi on GeoWebCache. Tämä on oma ohjelmistonsa, joka on integroitu GeoServeriin. Siksi myös käyttöliittymä GeoWebCachen puolella on eri näköinen.
Kiinnostuitko?
Jos haluat oppia tekemään itse, tutustu kurssiimme: “Johdanto GeoServerin käyttöön”. Jos taas et halua tehdä itse, niin me Gispolla voimme huolehtia niin GeoServerin pystyttämisessä kuin ylläpidostakin. Ota rohkeasti yhteyttä!
Psst! Gispolla on muitakin blogipostauksia GeoServeristä, täältä näet ne kaikki: www.gispo.fi/tag/geoserver/
