Tiedolla johtaminen on organisaatioiden elinehto, ja monissa tehtävissä päätöksenteon tueksi tarvitaan erilaisia tietoaineistoja. Tilastojen ja haastattelujen lisäksi tarvittava tietolähde voi tuoda ymmärrystä nykyisestä, tulevasta tai potentiaalisesta toimintaympäristöstä: millainen maaperä jollain alueella on, onko siellä rakennuksia tai muuta infrastruktuuria tai onko alueella tehty tärkeitä lajihavaintoja. Muutamina referensseinä tällaisista projekteista Gispolla ovat YVA-kartat, bioenergian tuotanto Suomessa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten ohjeistaminen paikkatiedon käyttöön.

Olemme auttaneet asiakkaitamme löytämään tarvittavat aineistot ja tuoneet niitä tarkasteltavaksi rinnakkain ja päällekkäin. Avoimina aineistoina on löydettävissä esimerkiksi perinteinen Maanmittauslaitoksen maastokartta, mutta myös Suomen tiestö, lomamökit, maakunnallisesti tärkeät lintualueet, laserkeilausdataa, säähavaintodataa ja paljon, paljon muuta. Avoimia aineistoja löytyy kootusti mm. aiemmasta blogiartikkelistamme. Avointa dataa löytyy tietenkin runsain mitoin myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vaikka datan avaamista puntaroidaan nykyisessä maailmantilanteessa enemmän kuin joitain vuosia sitten, on paljon aineistoja yhä perustellusti saatavilla avoimena, ja ne mahdollistavat mm. yrityksille, organisaatioille ja tutkijoille tietoon perustuvien päätösten tekemisen.*

Joillekin jo aineistojen kokoaminen samaan paikkaan voi olla tärkeä työ, jota ei välttämättä olisi saatu omin voimin tehtyä – tai ainakin se olisi vienyt pois työaikaa muulta työltä. Aineistoista kuitenkin saa enemmän irti, jos niiden visualisointia jaksaa hieman työstää. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kriittisten kohteiden korostamista, arvoluokkiin perustuvaa aineiston jaottelua (“suojeltavat rakennukset punaisella, muut harmaalla”) tai ylipäänsä sen varmistamista, että aineistojen katselu yhtäaikaisesti on intuitiivista eikä vaadi loppukäyttäjältä suuria voimainponnistuksia.

Jos asiakkaalla on omia aineistoja, ne voidaan tietenkin tuoda samaan näkymään. Näitä voivat olla suunnitellut tuulivoimalat, asiakkaan hallinnoima infrastruktuuri tai asiakkaan itse maastosta keräämä data. Tätä(kin) aineistoa voidaan helposti jatkojalostaa tekemällä suojavyöhykkeitä tiettyjen kohteiden ympärille, luomalla erilaisia skenaarioita kohteiden sijoittelusta sekä kartoittamalla etäisyyksiä tiettyjen kohteiden välillä. Joskus asiakasta kiinnostaa vain oman Excel-taulukon näkeminen kartalla – sekin onnistuu.

Kun aineistot on kerätty samaan paikkaan, voidaan valmis työ jakaa asiakkaalle joko QGIS-projektina tai vaikkapa nettiselaimella käytettävänä HTML-tiedostona. 

QGIS on, kuten monet blogimme lukijat jo tietävät, ilmainen paikkatieto-ohjelmisto, jonka käyttöön voi löytää ohjeita esimerkiksi Gispon blogista. Jos siis organisaatiolla on jo omia paikkatietoasiantuntijoita, he voivat saada vinkkejä jatkaa ja kehittää aineistoanalyysejään. Tai jos paikkatietokärpänen puraisee nyt ensikerran, voimme kouluttaa organisaationne työntekijöitä ohjelmiston käyttöön ja vastaavien aineistoanalyysien tekoon. 

Mikäli aineistoja tarvitsee päivittää maastosta, voidaan tietoa kerätä QGISin kanssa yhteensopivien QField- ja MerginMaps-kännykkäsovellusten avulla. QFieldillä voidaan tehdä esimerkiksi liikenteenohjauslaitteiden hallintaa, inventoida arkelogisia kohteita ja siirtää maastosta kerättyä dataa suoraan omaan tietokantaan. HappyMiniQ puolestaan mahdollistaa sen, että 4000 € lisäinvestoinnilla tuloksien tarkkuus paranee senttitasolle .

Toisinaan QGISiä moititaan siitä, että ohjelmassa “on liikaa nappeja” tai että aloituskynnystä ohjelmiston käyttöön pitäisi saada madallettua. Tämä voidaan onneksi ratkaista. Ohjelmistoon voidaan määrittää valmiiksi käyttäjäprofiili (tai useampi), jossa on valmiiksi määritelty tiettyjä aineistoja ja piilotettu tulevien käyttäjien kannalta epäolennaiset työkalut. Näin voidaan jaella joko organisaatiokohtaista asennuspakettia QGISistä – tai isompaan organisaatioon vaikka tiimikohtaiset asennuspaketit.

Lopuksi jää vain kysymys: millaisia tarpeita teillä on?

*) Kirjoittaja ei ota vastuuta siitä, ovatko tietoon perustuvat päätökset ovat typeriä ja/tai laittomia.

Juho Rekilä

Juho on paikkatiedon, data-analyysin ja viestinnän parissa työskentelevä folkloristiikan FM. Juhoa kiinnostaa lähes kaikki paikkatietoon liittyvä, mutta hän uppoutuu mieluiten karttojen tyylittelyyn ja asiakkaiden lähettämien kysymysten ratkomiseen. Paikkatiedon lisäksi työkokemusta löytyy graafisen suunnittelun ja äänisuunnittelun saralta.