Korkeasaaren intendetti ruotii paikkatietoaineistoja ja alan osaamista

Gispo Oy järjestää Helsingin kaupungin henkilöstölle QGIS koulutuksia vuosittain kaupungin sisäisen koulutusinstanssin Oiva Akatemian kautta. Tammikuussa 2017 koulutukseen ilmestyi myös Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman. Maanmittareiden ja kaavoittajien joukossa Korkeasaaresta tullut osallistuja oli kuin uusi lintulaji ja hän herätti heti mielenkiintomme. Halusimme tietää miten eläintarhassa paikkatietoja hyödynnetään ja mitä kehityssuunnitelmia heillä paikkatietoihin liittyen on. Haastattelussa Helsingin yliopiston eläinfysiologian dosentti ja Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman.

PAIKKATIETO ON APUNA UHANALAISTEN LAJIEN SUOJELUSSA LUONNOSSA

Intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman kertto, että Korkeasaaren eläintarhan toiminnassa ollaan vielä alussa paikkatietojen hyödyntämisessä, mutta suunnitelmia ja ideoita sen käytölle on. Sen sijaan lajiensuojelussa paikkatietoja hyödynnetään ahkerasti.

Korkeasaaren ystävät -rahoituksen kautta uhanalaisten lajien, kuten lumileopardin, Amurin tiikerin ja Amurin leopardin elinalueita voidaan tarkastella myös paikkatiedon menetelmin. Paikkatietoanalyysien avulla voidaan esimerkiksi etsiä lajeille potentiaalisesti hyviä elinpaikkoja.

Lisäksi monille luontoon palautettaville lajeille kiinnitetään GPS-signaalia välittävä sensori, joka avulla eläinten liikkeitä voidaan tarkkailla.

“Korkeasaaresta vuonna 2013 Ranskan Alpeille vapautetun partakorppikotkan liikkeitä seurattiin sensorin avulla."

"Yleensä lajien liikkeitä pystytään seuraamaan luonnossa 2 vuoden ajan."

"Sen jälkeen patterit loppuvat ja signaali vaimenee“, kertoo Pynnönen-Oudman.

ELÄINTARHAN OMAT AINEISTOT OVAT VIELÄ HANKALIA YLLÄPITÄÄ

Itse eläintarhan toiminnassa paikkatietoasiat ovat vielä kehitteillä. Näin Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo tämän hetkisestä tilanteesta:

“Teemme tällä hetkellä vielä paljon käsin piirtämällä tai manuaalisesti asioita, kuten Korkeasaaren opasteet. Niissä ei ole käytetty vielä paikkatietoa ollenkaan," toteaa Pynnönen-Oudman.

"Mahdollisuuksia paikkatiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen kyllä olisi, jos osaamista, rahaa ja aikaa tähän löytyisi.”

Tarpeena Korkeasaaressa on saada erityisesti olemassaolevat infratiedot ajantasalle, kuten sähkö, vesi, viemäri, kaukolämpötiedot. Haasteena on oma osaaminen ja se miten tiedot saadaan ylläpitojärjestelmiin.

"Esimerkiksi kiinteistöhuollossa paikkatietojen hyödyntämistä voisi harrastaa enemmän ja se olisi mahdollista, jos vastaavilla henkilöillä olisi koulutusta paikkatietojen hyödyntämiseen ja erityisesti myös tietojen ylläpitoon, kertoo Pynnönen-Oudman.

QGIS:llä helppo lähteä kokeilemaan

Palataan itse QGIS-koulutukseen. Miten Korkeasaaren intendentti on kokenut paikkatietojen hyödyntämisen? Ja mistä hän löytää tähän aineistoja?

“QGIS:llä on helppo hyödyntää Helsingin kaupungin sisäisiä aineistoja ja rajapintoja henkilöstölle suunnatun Paikkatietovipunen-palvelun kautta. Haluaisimme saada muun muassa sieltä löytyvän puutietokannan sisällöt myös meidän osalta kuntoon, jotta voisimme itse myös tietoja hyödyntää. Nyt aineisto ei kata Korkeasaarta, vaikka meillä on hienoja isoja puita eläintarhan alueella”.

Pynnönen-Oudmanin mielestä paikkatietoaineistojen käyttö on vaikeaa, jos aiempaa kokemusta ei alalta ole. QGIS:llä on kuitenkin helppo lähteä kokeilemaan. 

"Itse koin, että QGIS:n omaksuminen oli aika helppoa, koska minulla oli aiempaa kokemusta MapInfo-ohjelmistosta", intendentti kertoo.

"Silloin kun opiskelin maantiedettä, paikkatiedoista ei vielä puhuttu mitään”, hän hymähtää.

"Kävin QGIS koulutuksessa, koska se on ihan kivaa, että ilmaisen ohjelmiston voi ottaa käyttöön ja harjoitella sillä vaikka kotona. Sitä pitää kuitenkin käyttää säännöllisesti, jotta asiat pysyvät muistissa."

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.